Pitkospuut

Tähtääjä

Ajattelin tehdä parikymmentä metriä lyhyet pitkospuut kotometsään. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain vinkkejä?
Kiinnitys poikkipuihin ilmeisesti noin tuuman vahvuisella puutapilla. Kumpaan loveus vai molempiin? Väliin ja päihin ehkä tervaa. Muuta lahonsuojaustahan ei tarvita. Poikkipuut sais toki olla lehtikuusta tai ainakin oikein pihkaista mäntyä, kun makaavat maata vasten.
Kuinka tiheään poikkipuita? 5m?

14

10226

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Leena

      Puutavara voi olla lehtikuusta tai Lapin mäntyä, se on tiheäsyistä. Mitä paksumpaa sitä parempi. (Voihan sitä painekyllästettyäkin käyttää, mutta hienoa, että et edes ajatellut sitä!) Pitkospuut kai tulevat ihan metsään, ei suolle? Tervaa kai vielä saa käyttää, idiootit EU-direktiivit!
      Ei kai siihen välttämättä mitään lovea tarvita, mutta jos sellaista käytät, niin yläpuoliseen eli niin, ettei vesi jää seisomaan vaan valuu pois. Poikkipuiden tiheys riippuu täysin sun käyttämän päällyslankun paksuudesta! (Mutta vertaa lattiaan, jossa lankku on 28 mm ja koolaus 400 mm, silloin ei juuri notku.) Poikkipuita siis aika tiheään, mutta pieni notkuminen tuskin haittaa.

      Mielenkiintoinen projekti sulla. Kerrothan lopputuloksen!

      • Tähtääjä

        Kiitos, Leena vastauksesta.
        Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

        Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

        Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
        Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
        Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
        Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
        Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

      • Leena
        Tähtääjä kirjoitti:

        Kiitos, Leena vastauksesta.
        Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

        Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

        Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
        Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
        Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
        Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
        Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

        Olen joskus itsekin ajatellut kokeilla tuota polttamista, nimittäin mökkitontilta olen löytänyt puunpaloja, jotka joskus ovat hiiltyneet ilmeisesti koko rinteen palaessa ja hyvin ovat maassa säilyneet. Kasvavat puut ovat nykyään ehkä kolmekymmentä-neljäkymmentä vuotta vanhoja, joten jonkin aikaa ovat vanhat kannot siellä maanneet...

        Vielä piti sanoa tuosta lehtikuusesta, että sitä siperian lehtikuusta on aika hyvin saatavilla nykyään, löytyy ihan Puukeskuksestakin (Koskisen Oy), peräisin Venäjältä jostain Uralin takaa, eiköhän se sitten kestä kuten mainostavat.

      • Tähtääjä
        Leena kirjoitti:

        Olen joskus itsekin ajatellut kokeilla tuota polttamista, nimittäin mökkitontilta olen löytänyt puunpaloja, jotka joskus ovat hiiltyneet ilmeisesti koko rinteen palaessa ja hyvin ovat maassa säilyneet. Kasvavat puut ovat nykyään ehkä kolmekymmentä-neljäkymmentä vuotta vanhoja, joten jonkin aikaa ovat vanhat kannot siellä maanneet...

        Vielä piti sanoa tuosta lehtikuusesta, että sitä siperian lehtikuusta on aika hyvin saatavilla nykyään, löytyy ihan Puukeskuksestakin (Koskisen Oy), peräisin Venäjältä jostain Uralin takaa, eiköhän se sitten kestä kuten mainostavat.

        Aidan seipäät ja vastaavat maahan upotettavat tai maan kanssa kosketuksissa olevat puut(, joita ei tarvitse käytössä kosketella) voi tosiaan hiiltää nuotiolla. Aika harvat lahottajasienet ja pieneliöt pystyy käyttämään hiiltynyttä puuta.

      • jätkä-60
        Tähtääjä kirjoitti:

        Kiitos, Leena vastauksesta.
        Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

        Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

        Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
        Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
        Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
        Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
        Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

        Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

      • vannesahuri1
        jätkä-60 kirjoitti:

        Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

        Wood-mizer vannesahalla tietysti.

      • Orre
        jätkä-60 kirjoitti:

        Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

        Tein juuri viime lauantaina 18 metriä halkaistua tukkia pitkospuita varten....Husqarvna 440e ja paljon pensaa mutta meni helpommin kuin olin ajatellut,
        vielä toiset 18 metriä ja sitten on lankut valmiina!

      • JussJuonio
    • ainapitääajatella

      Toivottavasti otit huomioon, että puu on liukas kastuttuaan ja varsinkin jotain kasvustoa päällään märkänä, ettei kukaan kulkija loukkaa itseään kävellessä.

      Miten sitten liukastumisen estää - ehkä jollain metalliverkolla.

      • Anonyymi

        Jos loukkaa itsensä pitkospuilla kävellessä on parempi pysytellä sohvan ja television ääressä.

    • Osa-aikaeläkeläinen

      Urakoitsijani kertoi ettei lehtikuusi ole käytännössä juuri sen lahonkestävämpää kuin muukaan puu. Muutaman vuoden kuluttua pettää jalan alla.

      • Anonyymi

        Aika satusetä tämä 'urakoitisija'.

    • Anonyymi

      Puu ei lahoa vedessä sanotaan. Entä jos upottaisi pitkospuut suohon tai kosteaan maahan puoliksi. Kestääkö paremmin?

    • Anonyymi

      Näin on.

      Ei talvikunnossa pitoa kyltti näkyvälle paikalle ja kaide ettei joku vahinkossa kompastu kun kävelee sivuttain lumien peittämien pitkoskuun yli. Auttaa myös pysymään märkien lehtien päällä. Naurattaa mutta oikeasti sääntösuomi jne.

      Amerikkalainen punapuu hyvin lahonkestävä. Siitä saisi varmaan suomen kalleimat pitkospuut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      2201

    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1948

    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1908

    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1700

    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1498

    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276

    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1180

    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168

    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163

    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1157
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt