AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / Nimipäiväketju 2

Kirjoittaja on poistanut tämän viestin

419 Vastausta 4 180 Lukukertaa

Kirjoittaja on poistanut tämän viestin

Onnea päivänsankareille.

Aurinkoista huomenta. Onnittelu laulu Paulalle:

Paula Koivuniemi, laulaja.

Mirumaru

lauluyhtye, tyttötrio. Siinä esiintyvät Titta Jokinen, Päivi Paunu ja Paula Nurminen, joka paremmin tunnetaan lauluyhtyeestä "Tuula ja Paula" Karppasen sisarukset.

Päähuivia

sanotaan Liinaksi.
Pauliina Virta, esteratsastaja. Pauli Virran ja Titta Jokisen tytär.

Paula

Pauligin Paula-tyttö.

Vuonna 1950 ensimmäiseksi Paula-tytöksi pyrki 738 ehdokasta. Heistä valittiin ensin 40 semifinalistia ja sitten 10 finalistia. Hakijoiden joukossa oli muun muassa tuleva Miss Universum Armi Kuusela, mutta hän oli liian nuori ja karsiutui. Testit olivat tiukat ja monivaiheiset kuten aina myöhemminkin. Raadissa istuivat muun muassa elokuvamoguli Risto Orko ja radiokreivi Creutz.

Kruunatuksi tuli nurmijärveläinen Sinikka Kekki, jonka oma sisar ilmoitti mukaan kilpailuun - kahvin vuoksi. Sekä Paula-tytölle että hänen löytäjälleen oli näet luvassa palkinnoksi kaksi kiloa aitoa kahvia. Kahvi oli vielä säännöstelty tuote ja pula-ajan Suomessa kallisarvoista herkkua. (Linkki)

Paul&Paula Hey Paula, mieleenjäänyt kappale nuoruudesta.

Hohhoijaa,

näyttää tulevan tavaksi. http://www.fbsk.net/fi/paulig/929/

Heips!

Täällähän on ahkeroitu ihan kiitettävästi :)). Aloitan Paula nimestä.

Paula on naisen etunimi, nimi on kreikkalaisperäisen Paulus-nimen ( Paavali ) naispuolinen vastine.
( paulus = pieni ). Rinnakkaisnimiä ovat mm. Pauliina, Pauline ja Paulette.

Kuvitteellisia Pauloja
Paula Drew, " Neiti etsivä "
Paula, Enid Blytonin nuorisokirjasarjassa Viisikko, poikatyttö, joka käytti nimeä Pauli - ja jotka tuli luettua useaan kertaan:))
Paula, Heikki Turusen romaanin ( 1974 ) ja Markku Pölösen Joensuun Elli -elokuvan ( 2004 ) naispäähenkilö, Jenni Banerjeen roolihahmo
Paula Lepistö ( Paula Sievinen ) kuvitteellinen henkilö Salatut elämät tv -sarjassa.

Olipa sattuma

juuri kaivelin Ylen Elävää arkistoa, ja sieltä löysin Johanna Nurmimaan, Paula Lepistö/Sievisen laulua.
Olen tiennyt, että hän on laulajakin, etten ole ennen kuullut hänen esityksiään.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=92&t=&a=6024

Liina nimestä,

Liina on suomalaisen naisen etunimi. Monissa muissa maissa esiintyvän Lina-nimen tavoin. Liina on alkuperältään joko lyhenne nimestä Pauliina tai Karoliina, tai mahdollisesti latinalaisen miehennimen Linus naispuolinen vastine.

Liina Aunola ( s. 1978 ) on suomalainen ilma-akrobaatti. Hän on esiintynyt Sirkus Finlandiassa ja ulkomailla Englannissa, Hollannissa, Ruotsissa ja Japanissa.
Tällä hetkellä hänellä on kiinnitys Yhdysvaltalaisessa Ringlin Brothers -sirkuksessa.

Aunola on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta sirkustaiteen ohjaajaksi.
Esiintyvät taiteilijat ry. valitsi hänet vuonna 2008 Viihdetaiteilijaksi.
(wiki)

Liina

Tuula-Liina Irmeli Varis, ent. Saarikoski, o.s. Puuppo (s. 30. kesäkuuta 1942 Loimaa) on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija.

Variksen vanhemmat olivat vakuutustarkastaja Kalle Puuppo ja kirjanpitäjä Aili Puuppo, o.s. Kulonen. Hän on ollut naimisissa Rauno Setälän kanssa (1963–1965), Pentti Saarikosken kanssa (1967–1975) ja vuodesta 1978 Mikko Variksen kanssa. Lapset: Anna Livia Saarikoski (1969) ja Maija-Liisa Emilia Varis (1981). Wikipedia

Paula Koivuniemi - Aikaan sinikellojen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula-Liina_Varis
Tämä Tuula-Liina kohahdutti äsköttäin blogissaan kuinka ennen kotoa lähtöään huolehtii aina kolikoita taskuihinsa, näille kerjäläisille...ja häntä ei Matti Vanhasen kiellot estä.

Oli juttua iltalehdissäkin, eikä kaikki kirjoitukset olleet imartelevia:))
Muuten en asiaan kajoo, mielipiteensä kullakin!

Liina

Luin minäkin sen homman. Siihen on hankala ottaa kovin kantaa, monta totuutta, kullakin omansa, kuin yleensä melkein kaikella maan ja taivaan välissä.

Vaahteramäen Eemelin kotona oli piika, nimeltään Liina.

Kaija Kärkinen - Pauliina

Pauliina,

Pauliina on suomalainen naisen etunimi. Monissa kielissä vastaava nimi esiintyy muodossa Paulina. Nimi on Pauli-nimen naispuolinen vastine ja tulee latinan kielen sanasta Paulinus joka tarkoittaa pientä tai vähäistä.

Kuvitteellisia Pauliinoja
Pauliina, Timo Harjunpään esikoistytär Matti Yrjänä Joensuun teoksissa
Päivi Alasalmen " Tuo tumma nainen" -romaanin Oton vaimo, Pauliina ( 2006 )

Lisää Pauliinasta,

Ida Pauliina Syvänen ( 1928 -1983 ) oli tunnettu selvännäkijaä. Hän havaitsi erikoiset kykynsä jo lapsena, mutta ei käyttänyt niitä aktiivisesti ennen aikuisikää.
Hänet tunnettiin myös henkiparannuskyvyistään ja hän olikin aktiivinen sekä parantajana että selvännäkijänä aina kuolemaansa asti.

Olen kaksi kertaa käynyt hänen luonaan 1980 -81 vuosina, hän pyysi kelloni ranteesta...makoillen pedillään, kysyi haluanko kasetille sanomansa - tietty halusin. Hän sanoi etten saa keskeyttää myöntämisillä tai keltämisillä, ainoastaan olla vaiti. Se mitä hän kertoi - oli niin faktaa kuin olla voi, hän huikkasi lähtiessäni yläkerran portaita alas, että isäsi pitää sinua sinun ns. oikeasta kädestäsi. ( olin alle kouluikäisenä mieluimmin tehnyt kaikkea vasemmalla ) kun laskeuduin alas...vasenkäteni suorastaan kihelmöi kuumana!

Paula Abdul laulaa ja Randykin tuossa kitaroi...

Paula, Pauliina

Mega-Paula, Drag-Queen.

Paula Abdul, artisti, tullut tutuksi American Idolin tuomarina.

Pauliina Sykkö, herttainen pikkutyttö Ruusun aika-sarjasta, Roosa-Maaria "Roope".

Elsa, kohtalon lapsi - Martti 'Huuhaa' Innanen ..... Liina-polle niityllä isännän, ei kun heiniä söi.
Pauliina Hukkanen ( s. 1976 ) on suomalainennäyttelijä. Hän on esiintynyt monissa elokuvissa ja teattereissa, sekä tv -sarjassa Lehmän vuosi.

Muita Pauliinoja

* pauliinabegonia (Begonia Elatior-hybr.) on begoniakasveihin eli vinolehtikasvihin kuuluu syksyllä kukkiva huonekasvi
* Kauko Röyhkän, Selkäranka 1996 - 2004 CD:n kappale; 'Pauliina, rantatyttö'
* Otos 77 -yhtyeen kappale, 'Pauliina'
* Esa Nummelan esittämä kappale Tähtitaivas CD:llä (Suomen Mediamusiikki, 2002), 'Pauliina'
* Kalle Rankan esittämä kappale Tuhlattu rakkaus CD:llä (Sora-Sounds, 2003), 'Pauliina'
* Kaija Kärkisen esittämä kappale Sodassa ja rakkaudessa CD:llä (EMI Music Finland, 2005), 'Pauliina" (wiki)

Lisää Paula nimisiä,

Paula Susanna Siimes (s. 20. toukokuuta 1963 Helsinki) on suomalainen näyttelijä. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Niskavuori (1984), Lumikit – eli kohtauksia naisen elämästä (1986) ja Ponterosa. Hän on näytellyt myös sarjoissa Tulta päin!, Vihreän kullan maa, Mustapartainen mies ja Sänky. Siimes on esiintynyt myös ohjelmassa Kymppitonni ja televisiosarjassa Salatut elämät Riitta Sievisen roolissa. Hän on näyttelijä Pentti Siimeksen ja näyttelijä Elina Pohjanpään tytär.

Siimes on naimisissa muusikko Juha Lanun kanssa, ja heillä on kaksi lasta. Tammikuusta 2009 hän näytteli Riitta Sievistä MTV3:n Salatut elämät -televisiosarjassa.

Paula Erko ( myös Paula Suhonen / Pauliina s. 1948 ) on suomalainen laulaja , jonka single " En voi peittää tunteitani" / "Hetki jolloin nään" ilmestyi vuonna 1966 taiteilijanimellä Paula Suhonen.
Myöhemmin hän otti taiteilijanimen Pauliina.

Erko on ollut mukana monilla levytaustoilla. Hänet tunnetuin levytyksensä on Belgian vuoden 1977 euroviisukappale " Mistä hankkisin miljoonan".

Vuonna 1978 Paula liittyi Marianne Nymanin tilalle Silhuetti-yhtyeeseen. Vuonna 1982 ilmestyi hänen ensimmäinen albuminsa. (wiki)

Pienen Pauliinan

aivasteluvideo innosti hakemaan netistä hänen laulamaansa runoa. Satuinpa sen löytämäänkin. Itsekin muistan sitä sanailleeni jo alle kouluikäisenä.
Linkissä, missä on runokin, on kaikkea suunnattoman kaunista ja mielenkiintoista katseltavaa, ja luettavaa.

Pieni kissanpoika, sanat: Julius Krohn (Suonio)

Pieni kissanpoikanen katsoi sillan reikiin.
Hiiri, kuules hiironen, tule tänne leikkiin!
Kuka meist on vikkelin, sitä pitäis koittaa,
emo lupas rinkelin sille joka voittaa!

Hiiri hupsu kovin on, ahne rinkelille.
Malt' ei jäädä loukkohon, lähtee kilpasille.
Juosta vilistettihin, ensin kerkes hiiri.
Saiko palkaks rinkelin? Ei, vaan paistin miiri.

Pauliinaa aivastuttaa http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=44&t=505&a=9031
http://kavelylla.vuodatus.net/blog/category/Vanhat+lastenlaulut

Nainen

Olen nainen.
Olen tiikeri.
Näen maailmani naarastiikerin
tavoin,
narttuettani peittelemättä.

Olen nainen.
Koen maailmani naisen tavoin,
miehen askelin.
Näen maailmani pelien kentäksi,
saalistajan ja saalistetun
väliseksi leikiksi.

Olen nainen.
Rakastan maailmaani naisen intuitioilla,
naisen vaistoilla.
Rakastan maailmaani naisen tavoin, vietellen
ja vietellyksi tullen.

Minussa on enemmän naista,
kuin voin vielä aavistaa.

Olen nainen.

© Paula Tauriainen-Vahtola

Paula-tyttö

Paulingin mainoksissa...

Sorry

meirikki, sä olit jo laittanu Paula-tytön.
Paula Nummela, korusuunnittelija. Kirkan leski. (toivottavasti ei ollut vielä mainittu)

Tuskin suuri rike:D

Kyllä ne Paula jutut laittoi 20, vaan ei surra pienistä:)) Sieltä löytyy oikein linkki näihin Paula-neiteihin jne..

PALAPELI

On elämä kuin suuri palapeli,
jota me täällä rakennetaan.
Jo lapsuuden päivinä, osia siihen,
me jokainen täällä haetaan.

Ovat palaset jossain hajallansa
ja joudumme niitä etsimään.
Joskus on pettymys etsijällä,
jos palat ei yhteen sovikaan.

Me toivorikkaana kuljemme täällä,
joka hetki on osa elämää.
Palapelin osia, maan päällä,
joka puolella täällä nähdä saa.

Mutta, oikeaa palaa on vaikea löytää,
joka sopisi omaan elämään.
Se monesti tuottaa paljon tuskaa
ja usein kyyneleet silmiin saa.

Kun palapeliä me kokoamme,
se tehtävä kaikilla vaikea lie.
Mutta, kun hieman valmista saamme,
silloin tiedämme: Mikä on oikea tie.

Sen vuosien jälkeen huomata saamme:
Mistä palaset parhaiten löytyvät.
Omaan elämäämme kun osia haemme,
niin palaset yhteen liittyvät.

Kun joskus hetkeksi pysähdymme,
omaa palapeliä katsomaan,
niin silloin aina todeta saamme:
On elämä täällä niin kirjavaa.

- Paula Tarvainen -
VOIMAKSI VIIKOLLE
paikallislehtemme ev.lut kappalaisen kirjoitus.

Eilen oli Tuomiosunnuntai,jonka evankeliumi kertoo viimeisestä tuomiosta. Heränneiden v.1933 painetusta kotihartauskirjasta" Isien perintö" löysin Niilo Kustaan Malbergin kirjoituksen marraskuun 5. päivältä, jossa viitataan viimeiseen tuomioon. Malberk oli Paavo Ruotsalaisen läheinen ystävä ja eli vuosina 1807-1858. Heidän toiminnastaan herännäisyyden eli körttiläisyyden alkaneen.

Malberk oli herätyssaarnaaja, joka käytti rohkeasti Jumalan lakia" Miten on sydämesi laita? Hyvin kehnosti. Silmäile vaan siihen.Juuri tuosta sydämestä tulee pahoja ajatuksia, murhaa, huoruutta, salavuoteutta, varkautta,vääriä todistyksia itserakkautta,muuta pahaa ja häpeällistä, mitä elämässä ilmenee.Oletko edistänyt ihmisen onnellisuutta, jakanut köyhille, varoittanut syntisiä, neuvonut taitamattomia, etsinyt sairaita, lohduttanut murheellisia, auttanut hätää kärsiviä, hoitanut sieluja Jumalan tykö, rukoillut muiden ja itsesi edestä?...
Voi sinua. Vanhurskaan Jumalan täytyy rangaista sinua jo täällä ja tuolla iankaikkisesti. Synti on suurin paha,se on kansan turmio, joka syntiä tekee hän on synnin orja, hän on perkeleestä.Kuinka paljon hyvää oletkin jättänyt tekemättä? Jokainen puu, joka ei kasva hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen, myöskin sinä.Mihin nyt joudut sinä turmeltunut ja kädotuksen ansaitseva syntinen? Vapise ja hämmästy itseäsi. Pian kuolet synneistäsi ja silloin sinun täytyy mennä jumalan tuomioistuimen eteen. Mitä silloin sanot? Sinun täytyy kauhistuen vaieta ja hukkua. Ja mitä olet silloin kuuleva? Menkää pois minun luotani te kirotut siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen.
Nykyihminen, joka vaatii synneissään aina vain papeilta armahdusta, ettei tarvitsisi tehdä parannusta, pitäisi tällaista puhetta sopimattomana ja nimittäisi " Raamatulla päähän julistukseksi " Omana aikanaan Malbergin julistus herättikin voimakasta vastarintaa., mutta hänen sanansa myös tempaisi monia saatanan valtakunnasta Jeesuksen seuraajiksi, heränneiksi. Kirjan muualla olevissa kirjoituksissa Malmberg toi selkeästi esiin oman syntisyytensä ja hän osasi asettua toisten syntisten tasolle, niin että ylläolevaa puhetta ei ymmärretty ylhäältä lyömiseksi, vaan rakkauden synnyttämäksi hädäksi ihmissieluista.
Tämä rakkaus näkyykin kirjoituksen evankeliumiosuudessa" Yksi pelastuskeino vielä on " Tahdotko sen tietää ja panna käytäntöön? Kyllä - niinpä kuule siis: käänny Herran tykö, niin voit vielä tulla autuaaksi, se on pelastetuksi synnin, rangaistuksesta ja vallanalaisuudesta. Tule onneton synninorja, Kristuksen tykö. Hän tahtoo virvoittaa sinua rauhalla, halulla ja voimalla sotaa synttejäsi vataan ja täyttää sinua taivaallisella tavaralla ja rimulla. Jeesus vastaaottaa syntisiä, sinuakin. Kun sen uskot, ei hän sinua hylkää"
Täälainen saarna herätti ihmisiä hätään omasta pelastuksestään ja johdatti myös Kristuksen rakkauden omistamiseen, armahdukseen.
Kanneltaja Pauliina Syrjälä

on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta valmistunut kanteleensoiton ammattilainen. Kaikista erikokoisista kanteleista hänen suurin ihastuksensa on n.s. Saarijärven kantele, jota soitettiin perinteisesti tikulla. Pauliina on viime vuosina kehitellyt tälle kanteleelle omia, moderneja soittotekniikoita.

Pauliina on työskenteli 1-vuotisen apurahan turvin 2007-08, joten hänellä oli mahdollisuus keskittyä uuden musiikin tekemiseen ja esiintymiseen sekä moniin yhtyeprojekteihinsa.

Tulevan vuoden ajan Pauliina toimii kansanmusiikin lehtorina Kokkolassa, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa.

Sytyke-yhtyeen Tulipunapalsami-levy on juuri ilmestynyt! Lisätietoja www.myspace.com/sytyke

he..he , no oli toki pauloja...:))

LASSE SIEVISEN RUNO AAROSTA JA PAULASTA:

VAIMONI PAULA OLI AINA NIIN IHANA
MUTTA NYKYÄÄN HÄN ON IHAN PIHALLA
NAAPURIIN KUN MUUTTI MIES KOMEA
OLI PAULA HETI LUKITSEMASSA OVIA
AAROA HÄN VÄLTTELI KUIN PAHAAKIN RUTTOA
TÄMÄ ON MINULLE LIIAN TUTTUA!
AARO OLIKIN ARTO, PAULAN RAKAS
JOKA TULI VAIMONI LUO TAKAS
MUTTA perkele ENPÄS TIEDÄ MITÄ TULEVAN PITÄÄ, JOTEN JUMALISTE EN VOI JATKAA.

Tässä Salkkarin katsojille, Lassen runoilu..runoraati

Vietetään häitä

Kun sika sai lehmänsä
Nyt iloitkaa väki, sillä vietämme häitä,
on oudon parin riemukas onnenpäivä!

Kun kosiskeli sika, hetken lehmä empi:
voiko kestää sian ja lehmän lempi?

Sitten tuumasi: "sika, ah niin ihana on",
ja näin sika sai lehmästään morsion.

Nyt juhlimaan lajien välistä liittoa!
Se muillekin onnen tietä voi viittoa!

Sillä tärkeintä on lehmän hellä: ”ammuu-uu”,
johon sikansa vastaa: ”kultsi, ai lav juu…
( rakkausrunot/ kirj.Paula )

Pauliina,

Pauliina Kokkonen (s. 1981 Järvenpää) on suomalainen laulunopettaja ja Scandinavian Music Group -yhtyeen jäsen (taustalaulaja).

Pauliina Kokkonen kuuluu myös a cappella -lauluryhmään Viisi.

Hän on Scandinavian Music Groupin laulajan Terhi Kokkosen nuorempi sisar.

lisäys edelliseen



siskokset samalla kipaleella , eli Pauliina ja Terhi Kokkonen

Pauliinalle

Pauliinalle
27.9.2008 22.23 | anne vilkman-halme | Yleinen

Sun luokses ikävä on

niin ikävä etten kertoa voi

kuinka sisälläni suunnaton kaipuu salamoi

Sun luokses ikävä on

niin ikävä etten rauhaa mä saa

ja tuntuu kuin mahdoton oisi aamua aloittaa.

Anne Vilkman -Halme,( tyttärensä menettäneenä . us )

Huomenta

Nimipäiväänsä viettävät Aatu, Aatto Aadolf ha Adolf, Onnitellen!

Aatu on suomalainen miehen etunimi ja on muunnelma Adolf-nimestä.

Etunimitilasto 21.6.2010 mukaan:
Aatu nimisiä yht. 4 157
Aatto.................2 225
Aadolf................1 548
Adolf..................7 106, naisia 4 ( -1899 = 3 ja 1960 -79=1 )

Kuvitteellinen Aadolf
Aadolf eli Aatu Halme, räätäli Väinö Linnan -romaanista Täällä Pohjantähden alla.

Juhannusta odotellessa...

Juhannus

On valon juhla, juhannus,
on lehtimajain aika,
on herkimmillään kauneus,
on kirkkaimmillaan ruskotus,
yön varjoo pyhä taika.

Ui vettä parvet venheitten,
käy saariin nuorten saatto.
Soi laulu riemumielinen
ja kokot palaa roihuten.
On mittumaarin aatto.

Koi ajaa kultavaunuissaan -
yön äärtä, taivaanrantaa.
Soi laulurastas nummellaan,
ja käki kukkuu kaihojaan,
maan pellot tähkää kantaa.

Einari Vuorela

Huomenta.

Onnea päivänsankareille. Tänään on näköjään köyhä päivä, monta on sankaria, mutta en tiedä ketään.
En edes syntymäpäiväänsä viettäviä. Aurinko paistaa ja on kesä.

Jospa loruissa- ja runoissa löytyisi?

No aamunlehdestä luin et Martti Ahtisaari täyttää tänään 73vuotta ja Pertti Pousi teki päivälleen 41 vuotts sitten yhä ylittämättömän kolmiloikan SE:n 17 metriä.

Niinpä, ei juurikaan ole tarjontaa nimissä - tai menevät ihan 1800 -luvun alkupäähän. Vaan kyllä menyt jotakin aina löydetään :))

No nii,

mulla on vielä Aamulehti lukemati. Kyllä muutama nimi on muistissa päivänsankareista, mutta en mielelläni niitä laittaisi. Sotaisia , sotaisia.
Adolf Hitler, esittelyjä ei kaivanne.
Täytynee siirtyä runoilujen suuntaan....

Aatu

Vaahteramäen Eemelin kodissa oli renki Aatu, Eemelin hyvä kaveri.

Rentukkaojan Aatu

Adolf

Adolf Erik Ehrnrooth (9. helmikuuta 1905 Helsinki – 26. helmikuuta 2004 Turku) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 162, josta muodostui viimeisinä vuosikymmeninään sotaveteraanien näkyvä kärkihahmo ja puolestapuhuja. Ehrnroothin vaimo oli tanskalaissyntyinen kreivitär Karin-Birgitte Ehrnrooth (o.s. Schack), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1958. Ehrnrootheilla on kolme lasta, Karin, Hans Adolf ja Eva. Wikipedia

Juhannus-yön taika, Aino Suonio

Hiljaa, tytöt, kuulkaa,
Kerron jotakin!
Taian aion tehdä
Yönä Juhanin.
Tulkaa, etsiinähän
Lähtään kukkia,
Helmat täytyy nostaa;
Maass' on kastetta!

Taitan tuomen tertun,
Ruusun, apilan,
Uljaan kurjenmiekan,
Kielon valkean,
Kainon metsätähden,
Hellän vanamon,
Lemmikin ja liljan. –
No, nyt tarpeeks on!

Yhdeksätä lajia
Mull' on kukkia.
Niistä sepel kaunis
Täytyy solmita.
Siin' on rakkautta,
Lemmen riemua,
Hiukan kateutta,
Enin onnea.

Se kun valmis onpi
Niin, nyt kerron sen,
Sepel pitää panna
Alle pieluksen.
Vielä yksi seikka
Tarkoin muistakaa,
Sitä solmitessa
Puhua ei saa!

Unissa jos sitten
Näen sulhoni,
Seuraavana – –. Vaiti,
Joku naurahti?
Tytöt, tytöt, juostaan
Joutuin pakohon!
Kuunnellut on meitä
Vilho vallaton!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Ehrnrooth

Juhannus

Juhannus, kirjoittanut Juhani Siljo 1888–1918.

Pehmoinen nurmi ja tuoksu
koivun ja tuomen kukkivan,
vierellä virran verkas juoksu.

Lempeät, hivelevät
säveleet, värit väikkyvät..
Autuas, perhona keijuva kevät!

Kotisi, kotimaasi,
sieluni, jäi näköpiirin taa.
Turhaan kannoit sa unelmaasi.

Kotimaahas ei kanna
katsees, aikojen pitkäin taa.
– Silmän viipyä, viihtyä anna,

korvan levätä, kuulla
autuus outojen ihmisten,
omaksi onneksesi se luulla!

Perhos-karkelo, tuoksu
ainut pyyntösi olkoon nyt!
Viivytä kaihosi virran juoksu!

Suomi juhlii - juhannus http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=460&a=5662
http://fi.wikisource.org/wiki/Juhannus

Aatu, Adolf

Avulias-Aatu lie kaikille tuttu.

Läkerol on alkujaan ruotsalainen makeispastilli, jota valmistaa Leaf. Pastilleja on saatavilla useissa mauissa.

Läkerol-tuotemerkin perusti gävleläinen myyntimies Adolf Ahlgren vuonna 1909. Nimi tulee ruotsin sanasta ”läker” (suom. parantaa). Alun perin tuotemerkin alla myytiin antiseptistä nestettä.

Pastilleihin on kuvattu A-kirjain Ahlgrenin mukaan.

Läkeroleija on myyty Skandinavian lisäksi Sveitsissä, Alankomaissa, Belgiassa, Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa kuten Singaporessa ja Hong Kongissa (Wikipedia)

Juhannus laulu, kirjoittanut Vilkku Joukahainen 1879–1929.

Mitä laulan?

Oi Herra, suo’os mun laulullein
se oikea juhannus henki,
niin että se aattehet innostais
ja sielut ja sydämet liekkiin sais,
kuin vanhain laulujen henki!

Ja mistä, mistä ma laulaisin
kun ilon on laulujen loppu?
Mitä sävel se vielä nyt kantaa vois
ja riemun ja onnen toivoja lois,
kun tuska on toivojen loppu!

Se sävel suuri on elämän
pyhä, puhdas ja ihana usko;
Se serkku on henkien taivaisten
ja ystävä kurjien vaivaisten
ja Luojan ja luotujen usko!

http://fi.wikisource.org/wiki/Juhannus_laulu
http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4kerol

Aadolf

Lauri Aadolf Puntila (24. elokuuta 1907 Rahkoila, Hattula – 24. toukokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen politiikan ja historian tutkija, joka osallistui myös itse poliittiseen toimintaan.

Puntilan vanhemmat olivat maanviljelijä Eevert Puntila ja Iida Vilhelmiina Oskarintytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1926 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1932, lisensiaatin tutkinnon 1944 ja tohtoriksi hän väitteli 1950. Wikipedia

Jaakko Teppo Salakaato....Kuolettavan laukauksen ampui Huttus Aatu

http://fi.wikipedia.org/wiki/L._A._Puntila
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=&a=300

Aatu-Ukko.

Niin on ihmis-ajatus
kuin savupatsas ikään:
kun se lähtee nousemaan
niin ei sitä estä mikään.

Tuulet sitä kuljettaa
ja pyörreviimat kantaa.
Ijäisyyden ulapoill'
ei ole saarta, rantaa.

Vaan kun ilma raskas on,
niin savu maahan vaipuu.
Arkitöiss' on tukehtunut
monen mielen kaipuu.

Nousemahan lähtenyt
oli Aatu-sepän henki
läpi taivaan yhdeksän
ja yli kymmenenki.

Peltojensa pientareita
Aatu asteleepi,
taittaa tähkän toisinaan
ja tarkkaan katseleepi.

Mutta mailla korkeuden
henki kiivas kiitää,
tähtitarhat taivahan
ja linnunradat liitää.

»Kummahan on kuitenkin
tää luomakunta Luojan»,
miettii ukko mielessään,
»kun käsittäisi ruojan!

Ymmärrän ma yhtä toista:
että siemen itää,
siemenestä maalle kasvun
kaiken nousta pitää.

Sumu nousee järvestä.

( Kangastuksia )

Sinähän 20 olet tehnyt ihan ´urkkotyötä´ - arvaa vaan kuinka nautin ....ihan ahnehtimalla!

Kakkuresepti...:))

Juhannuksen juhlakakku

1 dl sokeria
4 munaa
2 dl kuivattuja hedelmiä
1 tl suolaa
1 dl fariinisokeria
4 rkl sitruunamehua
pähkinöitä
2 l viskiä

Ota esiin suurehko kulho.
Tarkasta maistamalla viskin laatu.

Kaada mittaan 1 dl viskiä ja juo se. Toista.

Laita sähkovatkain päälle.
Maista viskiä uudelleen varmistaaksesi, etta se on korkealaatuista.

Sekoita 1 dl voita laajassa sameahkossa kulhossa, lisää 1 rkl sokeria ja vatkaa taas.

Varmista, etta viski on vielä hyvää, kuo uusi jupillinen.
Käännä vatkaaja poish päältä.
Riko kaksi kanaa ja lishää kulhoon, shamoin kuivatut hedelmät.
Vatkaa kääntäjä taash päälle.

Jos heivatut kudelmat jäävät kiinni kulhoon, väännä irti muuvireisshelillä.
Maishta shitten, onko vishki vielä herkealaatuishta.
Shitten shiivilöi 2 dl shuolaa, tai jotain. Ei oo nniin nöpönnnuukaahhh.
Tsekkaa vishki.

Shiivilöi shitruuamehu, lishää yksi ruoka. Lushikka. Shokeria tai jotain, aivan shama perkkele. Voitele uuni.

Käännä kakkuvuoka 220 asteesheen, ala unohda käännyttää vatkainta poish.

Heitä kulho ikkunashta, tshe... tshekkaa taas vishhki.

Mee nnukkummaaan. Kuka ...aatana ylipäättään viittii shyyä jottain pershkeheeln hhtelmäkakkua???

Tottahan nyt kakku täytyy leipasta, vai mitä? :D

Juhannus

On valon juhla, juhannus,
on lehtimajain aika,
on herkimmillään kauneus,
on kirkkaimmillaan ruskotus,
yön varjoo pyhä taika.

Ui vettä parvet venheitten,
käy saariin nuorten saatto.
Soi laulu riemumielinen
ja kokot palaa roihuten.
On mittumaarin aatto.

Koi ajaa kultavaunuissaan -
yön äärtä, taivaanrantaa.
Soi laulurastas nummellaan,
ja käki kukkuu kaihojaan,
maan pellot tähkää kantaa.

Einari Vuorela

Legenda

”Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesäillan tullen,
myös saivat Suomenmaalle siunatullen.

He alle istahtivat koivupuun,
mi kasvoi kaltahalla salmensuun,
ja tavan mukaan pikku toraan jälleen
he joutuivat. Sen Pietar’ alkoi tälleen:

”Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik’ kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!”

Mut Herra hiljakseen vain hymyili:
”Voi olla, maa on karu, kylmäki,
ja vilja kasvaa voisi vikkelämmin,
mut kansa, sen on sydän kaunis, lämmin.”

Näin lausuin Herra hymyi hiljakseen.
Ja katso! Kumma hohde peitti veen,
suo kuivi, korpi kaatui, metsä aukes,
ja vainiolta roudan valta raukes.

Pois Herra kulki kanssa Pietarin.
Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin
sa istut koivun alla, on kuin täällä
viel’ liikkuis Herran hymy vetten päällä.

Eino Leino

Olihan hakusessa, ja vaikkei nyt nimipäivään varsinaisesti kuulukkaan - onhan tässä ajankohtaan sopivat ´säät´ ellei muuta :)) Olen tätä etsinyt kauan, vaan muistin nimen ihan muuksi...ihmettelin et osaan runon ja silti sitä ei ´muka´ole! Tässä on Leinon harvoja runoja - jossa ei ole haikeaa surullisuutta.

Jan, Jani, Janne, Johan, Johannes, John, Juha, Juhana, Juhani,

Juho, Jukka ja Jussi. Teille kaikille paljon onnea. Tänään on niin paljon sankareita, etteivät mahtuneet kaikki yläriville.
Isoisäni oli Juho, sekä appeni. Tyttärenpoika on Vilijussi, mieheni toinen nimi oli Juhani. Kyllä suvussa Jusseja riittää, nuoremmassa polvessakin.
Janne Virtanen, näyttelijä.
Johan Vikstett, levy-yhtiön johtaja ja sanoittaja.
Jani Volanen, näyttelijä.

Aurinkoista Jussinpäivää kaikille.

Nimipäivä laulu

tulee nyt tekstinä, laulettuna ei löytynyt: http://lirama.net/song/291901

Juhani Markola

Laulaja, päivänsankari:

Nimppari Onnittelut !

Etunimitilasto 21.6.2010 mukaan:
Johannes yht. 240 453, naisia 17,
Juhani yht. 336 566, naisia kahdeksan,
Jukka yht. 47 261, naisia 1,
Juha yht. 61 439, naisia neljä,
Johan yht. 33 836, naisia viisi,
Jan yht. 12 307, naisia 12,
Jon yht. 873, naisia yksi,
John yht. 7 320, naisia kahdeksan,
Janne yht. 32 117, naisia 58,
Juho yht. 53 473, naisia 29,
Jani yht. 25 306, naisia kolme,
Jussi yht. 24 337,
Juhana yht. 12 181, naisia viisi,
Johny yht. 57,
Jens yht. 1 383, naisia yksi.

Johan taitaa olla vuoden pitkin lista nimppareitaan viettäviä! Ainakin löytyy ns. joka lähtöön:))
Tarvitaan lehtiö johon kirjoittaa laitetut nimet sitä mukaa ylös, ettei tule liian paljon päällekkäisyyttä!

Johannes,

Johannes on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen" (Yochanan)[1]. Se on ollut 1800-luvun lopusta lähtien toiseksi käytetyin miehen etunimi Suomessa. Suomessa se on yleisessä käytössä sekä tässä latinalaisperäisessä muodossaan että monina muunnoksina, kuten Juhani, Juha, Juhana, Juho, Jukka, Jussi, Janne, Hannes ja Hannu, joista jotkut ovat almanakassa Johannes Kastajan perinteisenä muistopäivänä eli vanhana juhannuspäivänä 24. kesäkuuta, toiset taas apostoli ja evankelista Johanneksen päivänä 27. joulukuuta. Johanneksesta ovat kehittyneet myös slaavilainen nimi Ivan ja siitä suomalainen Iivana. Eri maissa siitä on käytössä monia muitakin, alkuperäisestä usein huomattavasti poikkeavia muunnoksia.

Useimmista hallitsijoista, joiden nimi on ollut jokin Johannes-nimen muunnelma kuten John, Johan, Johann tai Jean, käytetään suomen kielessä vakiintuneesti nimeä Juhana. Nimeä Johannes käytetään kuitenkin suomessakin tämän nimisistä paaveista ja Bysantin keisareista.

Johannes-nimen naispuolinen vastine on Johanna.

Kuvitteellisia Johanneksia
Johannes Angelos, Mika Waltarin samannimisen romaanin päähenkilö,
Johannes Paukku, tv -sarjassa Hyvät herrat,
Johannes Piipari, Martti Suosalon esittämä hahmo elokuvassa Kalteva torni.

Lisää Johannesta...

Johannes Nevala (s. 1966) on suomalaissyntyinen taidemaalari ja taidegraafikko. Hän on vuodesta 1992 lähtien asunut ja työskennellyt Gotlannissa, Ruotsissa.

Nevala oli tutkinut lintuja ja tehnyt muistiinpanoja niiden muodoista, väreistä ja käyttäytymistavoista. Melko pian hän alkoi myös maalata niitä. Nevalan ensimmäinen näyttely oli vuonna 1993. Vuonna 2003 hänen töitään oli Leigh Yawkey Woodson Art Museumin "Birds in Art" -näyttelyssä.

Nevala on maalausten ohella tehnyt litografioita, etsauksia sekä polymeerigravyyrejä. Hänen tuotannossaan toistuvat kaksi aihetta: linnut ja valo. (wiki)

Juhani,

Juhani Laitala (s. 1952 ) on suomalainen näyttelijä. Hänet muistetaan erityisesti roolistaan Ensio Raikkaana tv -sarjassa Puhtaat valkeat lakanat sekä sarjoissa Sydänten akatemia ja Uutishuone.

Juhani nimimerkkinä

* Juhani, (oik. Pekka Juhani Arola) helsinkiläinen rapmuusikko
* Juhani Hurme, Peter Lindholmin kirjailijanimimerkki
* Juhani Tervapää, Hella Wuolijoen kirjailijanimimerkki

Kuvitteellisia Juhaneita

* Jukolan Juhani, Jussi, vanhin Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä
* Juhani, joululaulussa Kello löi jo viisi: " Kello löi jo viisi, lapset herätkää, Juhani ja Liisi, muuten matka jää..."
* Juhani Kontiovaara, animaatiosarja Pasilan henkilöhahmo
* Juhani Koskela, Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla
* Pelissä Star Wars: Knights of the Old Republic yksi päähahmoista on nimeltään Juhani, mutta hahmo on pelissä naispuolinen. Pelin amerikkalaiset tekijät eivät luultavasti tienneet nimen olevan oikeasti olemassa. (wiki)

Juhani...

Juhani " Jussi " Aho ( 1861 - 1921 ) oli ensimmäinensuomeksi kirjoittanut ammattikirjailija . Hänen kirjailijauransa kesti jopa nelisenkymmentä vuotta.

http://yle.fi/venny/biografia_jussi.htm

Leino vastaan Aho

http://eskopiippo.wordpress.com/2007/10/04/eino-leino-ja-juhani-aho/

Että tuollaisiakin piirteitä ihailemassani Leinossa..?

Juha,

Juha ”Vexi” Veijonen (s. 29. elokuuta 1959 Helsinki) on suomalainen näyttelijä. Veijonen on työskennellyt koko uransa freelancerina ja hänet tunnetaan parhaiten parhaiten elokuva- ja televisiorooleistaan. Veijonen on myös vieraillut muiden muassa Helsingin ja Tampereen kaupunginteattereissa sekä Ryhmäteatterissa.

Veijonen tunnetaan muun muassa roolistaan yksityisetsivä Jussi Vareksena Reijo Mäen kirjoihin perustuvissa elokuvissa. Maaliskuussa 2010 Solar Films ilmoitti, ettei Veijonen esitäkään Varesta suunnitellussa kuudessa uudessa sarjan elokuvassa. Hänet tulee korvaamaan Antti Reini. Huhtikuussa Veijonen kertoi, että vaihdon taustalla oli hänen päätöksensä hakeutua katkaisuhoitoon. Myöhemmin kerrottiin, että Veijosella diagnosoitiin vuonna 1995 keuhkoihin pesiytynyt sarkoidoosi, joka oli uusiutunut keväällä 2010.

Kuvitteellisia Juhia

Juha, Juhani Ahon romaanin ( 1911 ) nimihenkilö, josta tehty myös elokuvia, ooppera jne.
(wiki)

Juha Eirto,

on suomalainen laulaja ( s. 1934 ). Hän oli suosittu iskelmätähti 1950 -luvulla ja hänen levytyksistään esim. Tiikerihai ja Venetzuela ovat sittemmin muodostuneet klassikoiksi.
Viimeksi hän levytti vuonna 1979 ( " Jansson soittaa hanuria slbumilla Tanssijaiset risteilyllä " )

Eirto siirtyi 1960 laulamaan oopera kuoroon ja jättäytyi täysin pois julkisuudesta.
Myös hänen isänsä Erkki Eirto oli aikanaan iskelmä- ja oopperalaulaja.

Linkissä Venetzuela vuodelta 1959 - Juha Eirto

Juha Tapio

laulaa kahdesta puusta

Jukka,

Jukka on Johanin tai Johanneksen nimenmuunnoksia ja ollut suomalaisessa allakassa 1950 lähtien. Samantien Jukasta tuli muotinimi.

Jukka nimimerkin osana

* Jukka Kangas, kirjailija ja kääntäjä Lassi Nummi
* Jukka Larsson, kirjailija Pirkko Saisio
* Jukka H. Puntari, kirjailija Viljo Marttila

Kuvitteellisia Jukkia

* Jörö-Jukka (saks. Struwwelpeter), saksalainen satuhahmo, tottelematon poika
* unijukka, kuvitteellinen hahmo, jonka sanotaan tuovan unen
* Jukka Salin, Jouko Keskisen roolihahmo televisiosarjassa Salatut elämät
* Jukka Emil Vanaja, Heikki Vihisen roolihahmo
* Jukka Vikström, homoseksuaalinen hahmo televisiosarjassa Team Ahma
* Jukka Brothers, Music Televisionin mainoksissa esiintyneet Jukka-nimiset veljekset (Jukka Brothers)

Sanan muita merkityksiä

* tiskijukka eli disc jockey eli dj, henkilö, joka soittaa yleisölle musiikkia äänilevyiltä
* jukkapalmu, alkup. yucca-palmu, koristekasvi
* Jukka-talo, Pyhännän Rakennustuote Oy:n valmistalo
* Lännen-Jukka, J. Karjalaisen albumi (2006) (wiki)

Nyt tarvii ´kiitää´, muutamaksi tunniksi...!

Jestas meirikki,

soot lahja. Tehopakkaus etsinnässä.
Jukka Karjalainen, laulaja:

Juha Väätäinen, ent. urheilija.

Päivänsankari

Jani ja Jetsetters:

Jussi Jurkka, näyttelijä.
Jukka Kajava, tv kriitikko.

Jukka Puotila

Jukka Petri Pauli Puotila (s. 1955) on suomalainen näyttelijä, koomikko ja imitaattori.
Hän on työskennellyt Suomen kansallisteatterissa vuodesta 1984. Hän on esiintynyt televisiosarjoissa, elokuvissa ja radiossa.

Tässä on näyte imitaattorin taitavuudesta, matkien Marja-Liisaa, Kekeä ja Spedeä!

Jukka Virtanen.

Ei oikein meinaa "uskaltaa" laittaa mitään, kun on näin paljon ennestään, tuntuu, ettei huomaa, vaikka kuinka yrittää suurennuslasilla etsiä :))

Jukka Virtanen: Hanna ja Niilo http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=681&a=5843

Höpsis:D

Ei sunkaan sen nyt niin nuukaa ole jos tulee toistonakin...itelle ainakin sattuu, eikävallan harvoinkaan:))
Itteensä se eniten harmittaa, siksi olen jo turvautunut muistiinpanoihin, kas kun on ´hosuva´luonne!!!

Että ´hän´ on hyvä vaan ja laittaa ;)

Jani Wicholm

Mitä mä teen, Elina?

Johan,

Nimi on ruotsinkielisestä Johann,muuntunut Johaniksi.

Johan Mellen Camp (s. 1951) on amerkkalainen folk/kantri/rocklaulaja, lauluntekijä ja kitaristi.(wiki)

Juho

Johannes (Juho) Laine (sukunimi aikaisemmin Hanell; 30. tammikuuta 1856 Viitasaari – 12. marraskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Hän käytti myös nimimerkkiä Laine.

Laine julkaisi runoja myös Päijänne- ja Satakunta-lehdissä.
Teoksia

* Köynnöksiä : kimppunen runoelmia. Hagelberg, Tampere 1887
* Onnen vaiheet. Bergbom, Pori 1888
* Davidin psalmit kirkkoa, koulua ja kotia varten : Edvard Evers’in y.m. mukaan. Satakunnan kirjakauppa, Pori 1897
* Muistelmia Porin kansakoululaitoksen 50-vuotiselta vaikutusalalta. Pori 1910

Juho on myös Juhani Syrjän kirjasarja

Juho Vehmainen (s. 1981) on suomalainen sähkö- sekä kontrabasisti, jonka soittamista voidaan kuulla mm. PMMP:n ja Jere & The Universe -yhtyeissä.
Hän on freelancemuusikko, joka on toiminut myös äänittäjänä sekä tuottajana Audioworks Finland -nimen alla. Hän on opiskellut helsingin Pop ja Jazz -konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa.

Janne

Janne on yleinen etunimi Pohjoismaissa. Suomessa ja Ruotsissa se on miesten nimi, mutta Tanskassa, Norjassa ja Virossa naisten nimi. Saksassa se on sukupuolineutraali nimi, eli sitä voidaan käyttää sekä miesten että naisten nimenä. Ruotsin kielessä Jannea käytetään myös yleisesti kutsumanimenä miehistä, joiden nimi on esimerkiksi Jan, Jan-Erik tai Jan-Olov.

Janne-nimi on alun perin ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Johannes tulee heprean kielisestä nimestä Jochanan, joka tarkoittaa "Jahve on armollinen".

Janne on myös Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT Ry:n myöntämä tunnustuspalkinto vakavan musiikin suomalaiselle äänitetuotannolle. Palkinnon nimi on kunnianosoitus Jean Sibeliukselle, jonka lempinimi oli "Janne".

Kuvitteellisia Janneja
Janne Ankkanen, Aku-Ankan kirjassa esiintynyt hahmo
Janne Ankkanen, Ola Fogelbergin luoma sarjakuvahahmo, Pekka puupään edeltäjä
Janne-Petteri Broman, elokuvassa Kummeli Kultakuume
Janne Kivivuori Täällä Pohjantähden alla romaanin henkilö
Janne Mäkimaa, henkilöhahmo TV -sarjassa Kotikatu.
(wiki)

" Janne parka"

on tämän kipaleen nimi, säv. Marguriete Monnotin, olikohan ihan v.1953 , Edith Piaf tulkitsee

Janne Tulkki

tulkitsee, - no unohin nimen, oliko jotain Sinisen taivaan sateenkaari tj. no senhän kuulee:)

Juhana

Juhana on suomalainen miehen etunimi.

Juhana Tuomas " Pätkä " Rantala ( s. 1974 ) on suomalainen rumpali. Hän on soittanut HIM -yhtyeessä vuosina 1996 - 1999. Muita Rantalan yhtyeitä ovat olleet Tras - metal - yhtye Mokoma vuonna 1999.
Tällä hetkellä hän vaikuttaa Divine Decay -nimisessä yhtyeessä.

Kuvitteellinen Juhana
Juhana Vilen, henkilö TV -sarjassa Tankki täyteen.

Jens

Jens on harvinainen etunimenä, mutta hyvin yleinen sukunimi.

Jens Kyllönen on suomalainen pokeriammattilainen. Hän nousi suuren yleisön tietouteen kukistamalla Nalle Hedlundin EPT -Kööpenhaminan finaalissa vuonna 2009 helmikuussa. (pokeri net)

Jussi

Jussi-nimi on myös muotoutunut Johanneksesta.
Jussi on myös suolalainen vuosittain jaettava elokuva-alan palkinto.

Lempinimellä tunnettuja Jusseja

* Nätti Jussi, Juho Vihtori Nätti, legendaarinen metsätyömies
* Pitkä-Jussi, Juha Mieto, hiihtäjä
* Juorkunan Jussi, Kerttu Kauniskankaan nimimerkki (Kansan Uutiset)
* Jussi Routa, yksi Erkki Pakkalan kirjailijanimistä

Kuvitteellisia Jusseja

* Harrin Jussi, Pohjalaisia näytelmästä
* Jukolan Jussi (oik. Juhani), Seitsemästä veljeksestä
* Jussi Juonio, sarjakuvahahmo, Matti Mainion kaveri
* Jussi Taavetti Haatainen, Sasu Punasen pakinakokoelman päähenkilö
* Jussi Jänis, Lewis Trondheimin luoma sarjakuvahahmo
* Jussi Koskela, Täällä Pohjantähden alla -romaanista
* Miljönääri-Jussi, amerikkalaisen formaatin mukaisen tosi-tv-sarjan nimihenkilö
* Parta-Jussi, maanviljelijä Disneyn sarjakuvissa
* Jussi Vares, etsivä
* Jussi Vatanen, Maiju Lassilan romaanin Tulitikkuja lainaamassa toinen päähenkilö

Muita merkityksiä

* Jussi-palkinto, suomalainen vuosittain jaettava elokuva-alan palkinto, Jussi-patsas
* Hullujussi, huumoripopyhtye; Teerenpeli-panimon olutmerkki
* Hullu-Jussi, Lokomon kaivinkone
* nurkkajussi, leikki
* maajussi, maanviljelijä
* jänöjussi eli pupujussi, jänis (varsinkin lastenlauluissa)
* jussipaita, pohjalainen villapaita
* Seinäjoen Maila-Jussit, pesäpalloseura
* Jussi Pussi, Spede Pasasen ja Ere Kokkosen elokuva vuodelta 1970
* Jussi merkitsee puhekielessä myös juhannusta
* Jussi on radioaakkosissa J ("J niin kuin Jussi")
* Jussi-työ, Ensi- ja turvakotien liiton työmuoto miehille
* Etelä-Pohjanmaan mieskuoro Jussit

Jan Rohde

norjalainen laulaja:

Jani Sievinen, uimari.
Juhana Helmenkalastaja, kouluttaja.
Hullujussit vaudissa

Eero ja Jussi

tahtovat saaren

Jon/John

Jon on englantilaista alkuparääoleva miehen etunimi,joka on muunos nimestäJohn tai Jonathan.

John Dickson Carr ( 1906 -1977) oli kuuluisa amerikkalainen dekkarikirjailija, joka kirjoitti myös salanimillä Carter Dickson, Carr Dickson Ja Roger Fairbairn.
Hän oli yksi ns. kultakauden dekkarin suosituimmista kirjailijoista. Hän keskittyi erityisesti " suljetun huoneen arvoitukseen " , joka tarkoittaa dekkarilajia, jossa kirjailija kuvaa murhan näennäisesti mahdottomana.

Suomalaisille lienee kuitenkin tutumpi Agatha Christien; Eikä yksikään pelastunut, jossa tuota tyylilajia noudatetaan.
Carter Dicksonin teoksia mm. Juudaksen ikkuna, Punainen leski ja Kolme ruumisarkkua.

John Travolta

päivänsankari:

John Lennon


Imagine v. 1971

Siin´ne nyt o !!!

Puuttuko vielä joku...? :D Ehkäpä on hyvä pitää tuota ´Viestin esitystapaa´tossa ykkös-portaissa, niin näkee parhaiten uusimmat, laitan jatkot nimiensä kohalle.

Mulla on

vielä.
Juha Väätäinen, ent. kestävyysjuoksija.
Juhana-Herttua.

Nonni, mokasin

olin ite laittanu jo Juha Väätäisen.
Jussi Raittinen viel puuttuu:

En ainakan huomannut häntä mainitun.

heh..he..

Kyllä näitä piisaa, ei lopu vähällä. Onko teilläpäin aurinkoista? Väliin paistaa tääkin - ja sitten taas pitkään ihan piilossa:)) Olen kirjoitellut nimet tuohon vihkoseen, sitä mukaa kun on sivulla - ihan samoin mä unohtelen:))

Jep, Arska paistaa,

toistaiseksi. Lämmintä, lämmintä. Lista se on mullakin, mutta sulta on tullu tietoo niin, etten pysy laskuissa...))
Jussi Lampi, näyttelijä. Puttunee...
Ja missä on 20? Runoja, runoja kaipaan...
Juhani Töytäri "Kokki-Jussi", Positiivarien Ajatusten Aamiaisten vetäjä.
kauhistuin kun näin et 15 nimipäiväläistä - sitten kun palasin ´seuraneitinä kauppa- ja apteekkireisulta´
päätin et vaikka yö tulisi...mä haen jokaisen nimestä ees jotain:D
Mitäpä mulla tässä ihmeimpiä, emme aijo minneen mennä,telkkua katsellen ja tässä näpytin koneella oleillen.
Ainakin tänään menee täl´tappaa!

Toivossa on hyvä elää , sano lapamatokin....et saadaan runotuotosta , eipä hättäillä! ;)
Ei muuta kuin jatketaan...

Kyllä on

meirikki pannut tänään parastaan. Mää näitä nimiä vaan latailen, joskus jopa musan kera....D,

Wiki..auttaa..aina!

Kuhan jokaisesta noi ekat vähän laajemmin, nyt vaan nimiä ja musaa minkä löytää:))
mitähän mä olin äsken hakemassa...:D ? No joo , muistuihan...meen tonne Juhaniin :))

Musaa vaan soimaan, nimi kans, niin pysyn kärryillä;))

Juhani

Huh, huh, onpas ollut melkoinen urakka teillä, Ihan heikompaa hengästyttää.
Sees on taivas, ja aurinko paistaa täydeltä terältään. Lämmintä parikymmentä astetta.

Juhani Alarik Siljo (alkuaan Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu – 6. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Siljo kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Wikipedia

Juhannuksen alla, kirjoittanut Juhani Siljo.

Haukka liiteli, laateli
Lapin vaaran yllä.
Olipa taivaalla tilaa sille
ja maassa saalista kyllä.

Käki katseli, kuunteli
oksalla hongankelon.
Kukahti, vaikeni, taivaalle tähyi
vaiheilla kaihon ja pelon:

»Haukalle kaikki on kotipihaa,
maa ja taivas ja ilmanpieli,
iskee maasta itselleen
kaiken, mitä ei jättää mieli.

Unta vainko on suvi mulle,
Kotikaihoa Lapin mailla –?
Mut, ah, muutosta aavistan:
haukanretkiä huolta vailla..

Kevään mentyä, kerrotaanhan –
käkeen muuttuvi haukan mieli,
kukunta siltä ja kaihot jää,
koti on maa, koti ilmanpieli!»

Haukka saalista iski ja söi.
vaaralla huutain pitkään.
Kukahti käki, – ei auttaneet
viel’ aavistukset mitkään.

http://fi.wikisource.org/wiki/Juhannuksen_alla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Siljo

Hurraa,

20 tuli. Hyvä, hyvä. Muistan kanssa yhen runoilijan vielä, jätän sun etsittäväks, kun osaat paremmin.
Janne Kataja, riihimäkeläinen juontaja.

Osaankohan hakea

juuri sinun tarkoittamasi runoilijan?

Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Porvoo) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen kirjojensa kantavia teemoja ovat syyllisyyden, rangaistuksen ja sovituksen moraaliset ongelmat. Wikipedia

Alkusäkeet, kirjoittanut Johannes Linnankoski, loput linkissä

Jospa oisin laululintu
riemurinta pieni,
yöt ja päivät laulelisin,
se ois minun työni.

Ettäkö olla laulaja,
voi ajatusta hurjaa,
Väinön kielten soinnuttaja
mökin poika kurja.

Aura, kuokka ja lapio
toverina sulla,
kynä muste ja paperi,
joutavia kuulla.

Isänmaasi palvelus
toimi suuri sulla:
»Saven kääntö, viljelys»
runollista kyllä.

Leo Kauppi: Kulkijaksi luotu / Juhannustanssit Paksulassa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Linnankoski
http://fi.wikisource.org/wiki/Alkus%C3%A4keet

Hienoa,,

koossa ollaan, koko konkkaronkka....mikäpä tässä ollessa :D
Vai on teilläpäin noinkin lämmintä, no kiva kun ihmiset saavat nauttia auringon paisteesta, mielikin siinä kirkastuu.

Yö-yhtyeen

perustaja jäsen: Jani Viitanen, joten Yö-yhtyettä seuraavaksi:

Ei ollut Johannes Linnankoski mielessäni, J.L oli oikein....))

Jani Uhleniuksen

orkesterin säestämänä, Reijo Taipale:

Kapaamani runoilija: Johan Ludvig Runeberg....

Johan

alkaa tämä Lyyti kirjoittaa, kun nimen sanoit. :))
Ei sytyttänyt minulla, ei.

Kesä-yö, kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg, suom. Kaarlo Forsman.

Taivas! matkaa, iltaa ihanaa!
Näätkö saaren kukkais-maalimaa?
Naana, illan ihmehistä
Linnut laulaa siimeksistä;
Soutu jääköön; kellukaamme
Maille vaan!
Kukkulalta päivä välkkyy,
Lainehilla venho hälkkyy;
Tuulen myötä hiljaa saamme
Valkamaan.
Kuuntele pihlajien huminaa!
Vihriä-verhonsa niitty jo saa.
Riemuitkaamme! kohta aika
Karkaa kanssa nautinnon;
Lempi, suvi lyhyt on;
Haihtuu, Naana, niinkuin taika.

http://fi.wikisource.org/wiki/Kes%C3%A4-y%C3%B6_%28Forsman%29

Juhannus

Juhannuksen viettäjiä lämmittävät sen sijaan muut konstit. Sen tiesi jo Agricola:

Ja kun kevätkyntö kylvettiin,
silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka,
niin juopui piika että akka.
Sitten paljon häpeällistä siellä tehtiin,
niin kuin sekä kuultiin että nähtiin.

Tankki Täyteen-Juhana Ryyppäämässä

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2338
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2336

Juhannustaikaa

Heilimöi vilja juhannusyössä,
ilma on kaunis , ei liikahda lehti.

Tuoksun viljan ja juhannusruusun,
tunnen jälleen ja aivanko nuorrun.

Kuu on noussut peltojen ylle,
maisema kuin maalaus; annan aplodit sille!

Ei vielä kastetta ruiskaunokin silmissä,
juhannusyö on muistoissa kuin" suomifilmissä".
U-M KOSKINEN 23.06.2010

Juhannus

On valon juhla, juhannus,
on lehtimajain aika,
on herkimmillään kauneus,
on kirkkaimmillaan ruskotus,
yön varjoo pyhä taika.

Ui vettä parvet venheitten,
käy saariin nuorten saatto.
Soi laulu riemumielinen
ja kokot palaa roihuten.
On mittumaarin aatto.

Koi ajaa kultavaunuissaan -
yön äärtä, taivaanrantaa.
Soi laulurastas nummellaan,
ja käki kukkuu kaihojaan,
maan pellot tähkää kantaa.

Einari Vuorela

Onko tää jo , jotenkin tuntuu niin tutulta, 20 ei ole ´ainakaan´kovin vihainen, jos jo on:D

;))))

Ei olla vihaisia, kuin itse sanoit, parempi kahteen kertaan, kuin ei yhteenkään.

Itsekään en ainakaan minä enää muista, mitä olen laittanut, ja mitä en. :))

Keltavarpunen aidalla hyppii
ja eelläni näyttää tietä:
no, etkös, tili, lili, etkös tuli, luli,
mittumaaria vietä?

- Larin-Kyösti

Paremmin

jää mieleen, kun lukee kahteen kertaan. Kauniita ovat runot. Mulla on vielä kaksi tärkeää henkilöä Suomen historiasta.
Juho Kusti Paasikivi, ent. pressamme.
Johannes Virolainen, poliitikko.
Kyllä on lämmintä, partsil on +25 ast. vaikka on pimennys verhot kiinni. Ne kyllä hyvin pitävät lämmön ulkopuolella. No, huomenna on jo viileenpää, kenties...

Muumipeikon juhannusruno

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

-Tove Jansson

Heilu keununi

Heilu keinuni korkealle

Heilu keinuni korkealle,
linnut ne laulavat häitä,
minä olen nuori kuin päivänkukka,
en muistele suruja näitä.

Heilu keinuni korkealle,
nythän on juhannusilta,
mesimarja paistaa
ja tuomi tuoksuu
ja kuulas on taivahan silta!

- Larin Kyösti

Juha Vainio - Juhannustanssit

Juha Kankkunen

ja vauhdin hurmaa vuodelta 1985, siinäpä vähän mallia ratinpyöritykseen:))

Juhannuksena

Miten kirkkaasti aurinko,
loistatkaan
tänä päivänä Mittumaarin.
Sinä muistatko, veljeni,
milloinkaan
näin auringon tuhlanneen kultiaan?
Etkö ottaisi onnesta vaarin?

Miten kaikki kummasti kirkastui,
kun muistit kotisi siellä,
missä kukkaset päivään kurkottui,
liput sinivalkeat tuulessa ui,
- näät äitisi kirkkotiellä.

On siellä suvinen sunnuntai;
tämä päivä on päivä Herran.
Pian tulee kai arki ja maanantai,
hyvä niin. Sadon korjata silloin sai,
joka toivoen kylvi kerran.

Mitä siitä, jos aikamme ankea on,
toki auringon kultaa on meillä.
Olet, veljeni, syvästi onneton,
jos polkus on synkkä ja paisteeton
ja vaellat varjojen teillä.

Suo auringon sieluas koskettaa,
et kaipaa aarteita arkain!
Suo juhannusauringon julistaa:
On liian rakas ja kallis maa
tämä tallata pahain ja parkain.

Olavi Johannes Niemistö, kesällä -43 kannaksen rintamalla

Tänään Unto, Une ja Uno.

Paljon onnea.
Uuno 'Unto' Mononen, säveltäjä, sanoittaja. Tässä yksi hänen tangoistaa, suosikki tangoni:


Aurinkoista Juhannusaattoa kaikille.

Perinteinen Juhannuslaulu.

Iloista jussia :))

Nimipäivätilasto 21.6.2010 mukaan, Uuno nimisiä on yht. 9 929, naisia kymmenen
Uno yht. 1984, naisia viisi.

Kuvitteellisia Uunoja
Uuno Laurila, rikollinen Täällä Pohjantähden alla romaanissa.

Uuno Kailas ( 1901 -1933 ) alunperin nimeltään Frans Uuno Salonen oli suomalainen runoilija ja kirjailija.
Kailas tunnetaan parhaiten runokokoelmistaan , mutta hän myös suomensi paljon.

Uuno Kailas:
Paljain jaloin

Niin mä kerran
tieni aloin,
min mä kuljen:
paljain jaloin.

Avohaavat
syvät näissä
ammottavat
kantapäissä:

rystysihin joka kiven
jäänyt niist' on
verta hiven.

- Mutta niinkuin
matkan aloin,
päätän myös sen:
paljain jaloin.

Silloinkin, kun
tuska, syvin
viiltää, virkan:
- Näin on hyvin.

- Tapahtukoon
tahtos sinun.
Kohtaloni,
eikä minun.

- Uuno Kailas

Uuno Kailas

Uuno Kailaan Pallokentällä on runo erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta. Rampa poika seisoo pesäpallokentän laidalla katselemassa muiden ilonpitoa.

Uuno Kailas (1901-1933) oli Kerttu Saarenheimon sanoin "kärsivän ja sairaalloisen taiteilijan prototyyppi, jonka runoissa syyllisyys, ahdistus ja eettinen kilvoittelu sekoittuivat kiihkeään elämänpalvontaan." Linkki

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=717&a=6057

Uno von Schrowe

( 1853-1886) oli ensimmäinen nimeltä tunnettu taiderunoilija.
Häneltä ilmestyi runokirja ; Runoja. Postuumissa julkaistuissa kokoelmassa on n. 80 alkuperäistä ja suomennettua runoa.
Schrowe on ensimmäinen itähämäläinen kotiseutuaiheita käsitellyt runoilija. (wiki)

Uuno von Schrowe. Kaikuja Hämeestä II.

Kas kuinka rinteet kunnasten
Ne siintää etähällä,
Ja laaksot verho lehtojen
Vaatettaa vehreällä!
Ja niityt kuinka kukoistaa
Ja viljapellot aaltoaa!
Soi luonto kaikkialla:
Oi, tää on Hämeen maa!

Kas vetten seljät suutelee
Hopeisna taivaan rantaa!
Ja läikkyellen loistelee
Ja saaren kuvan kantaa!
Kuohussaan kosket ryöppyää,
Ne louhistoissa rynnistää,
Ja Ahti siellä soittaa!
Oi, Hämeen maa on tää!

Kas taivahalla aurinko
Kuin hymyy tuttavasti!
Ja kaukahilla hongisto
Se huokuu rakkahasti
Ja katvehessa lehdikon
Luo lähde silmän taivohon;
Sen luona kukat kuiskaa:
Oi, Hämeen maa tää on!

Oi kuule kuinka paimenten
Soi torvet laitumilla!
Etäällä kaiku kiireillen
Vastailee kunnahilla.
Niin ruusut lännen ruskojen,
Kuin hohto aamun koittaren
Ilmoittaa ihastuttain:
Tää maa on Hämehen!

Oi, Suomen sydän, Hämeen maa!
Miss' on sun vertaisesi?
Mik' on niin armast', ihanaa
Kuin sinä lapsillesi?
Miss' ääni vapauden on
Ain' vapaa, puhdas, tahraton? –
Se kaikuu sydämissä
Hämehen nuorison

Uno Cygnaeus,

oli Suomen kansakoulun isä. Ammatiltaan hä oli pappi.

Uuno Tupasela

Uuno Tupasela tunnetaan parhaiten ”Jätkän humpan” sanoittajana. "Tupa-Uuno" jäi kuitenkin tunnetumpien, levytyksiä tehneiden kollegojensa varjoon.

Lahdessa vaikuttanut Tupasela oli ennen sotia ja niiden jälkeen suosittu viihdyttäjä muun muassa tivoleissa. Niissä hän veisasi päiväntapahtumista Abessinian sotaa myöten. Linkki

Yölintu - Jätkän humppa

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=96&t=605&a=1609

Uno Onkinen

Uno Onkinen (s. 4. marraskuuta 1922 Äänekoski – 7. helmikuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen balettitanssija, joka oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperan balettikuntaan. Onkinen esiintyi tanssijana kolmessa elokuvassa. Uno Onkinen sai Pro Finlandia -mitalin 1967.
Filmografia

* Toivelauluja, 1961 (hamppari, tanssisolisti)
* Juha, 1956 (tanssijoita)
* Pessi ja Illusia, 1954 (Maantieritari)
* Yövartija vain, 1940
* Kulkurin valssi, 1941
* Naimisiin päiväksi, 1946
* Pimeän pirtin hävitys, 1947
* Kaunis Veera eli ballaadi Saimaalta, 1950
* Rion yö, 1951
* Mitäs me taiteilijat, 1952 (wiki)

Sana uuno tarkoittaa puhekielessä nykyään myös typerystä, idioottia, helposti jymäytettävää jne.
Tässä merkityksessä sana esiintyy mm. " Oletko ihan uuno? ".
Käytetään myös verbiä uunottaa, joka tarkoittaa samaa kuin jymäyttää.

Uuno Laukka

Uuno Arvi Laukka (20. maaliskuuta 1914 – 31. toukokuuta 1978) oli suomalainen valokuvaaja. Hän teki elämäntyönsä pääasiassa Oulun seudulla kuvaten kaupungin kehittymisen 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka.

Vuosina 1930 – 1945 Laukka työskenteli Sanomalehti Kalevassa aluksi kemigrafina ja sittemmin lehtikuvaajana. Sota-aikana hän toimi virallisena taistelukuvaajana Uhtuan ja Kiestingin suunnalla. Pian sodan jälkeen Laukka perusti oman valokuvausliikkeen, joka toimi nimellä Pohjan Kuva Oy vuoteen 1953 ja Valokuvaamo Laukka vuoteen 1978. Wikipedia

Napsautapa kohtaa UUNO LAUKAN KUVA-ARKISTO, näet valtavan valokuvakokoelman. Riviä painamalla saat isomman kuvan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Laukka

Uno Per tutte,

Emilio Pericoli voitti tällä kappaleella 1963v. Euroviisut:

Uuno Laakso, näyttelijä.

Uuno Klami

Uuno Kalervo Klami ( 1900-1961 ) oli suomalainen säveltäjä ja akateemikko. Klami sävelsi musiikin lisäksi myös kolmeen elokuvaan:Ne 45000 ( 1933 ), Jumalan myrsky ( 1940 ) ja Yli rajan (1933 ).

Klami avioitui Toini Nykäsen kanssa 1932. Siinä missä Uuno oli syrjäänvetäytyvä, ujo ja erittäin hiljainen, oli kauppakoulun käynyt Toini vilkas, eloisa ja seurallinen.

Klamit muuttivat asumaan taiteilijakoti Lallukkaan kesällä 1933 ensimmäisten asukkaiden joukossa. (wiki)


Uuno Klamin sävellys.

Uno Reino Rauanheimo

Reino Rauanheimo (sukunimi vuoteen 1906 Järnefelt; 14. syyskuuta 1901, Nurmes – 21. huhtikuuta 1953) oli kustannustoimittaja ja kirjailija.

Rauanheimon vanhemmat olivat tilanomistaja Alfred Rauanheimo ja Aada Pennanen. Hän oli suojeluskunnan aluepäällikkönä 1923-1926 ja toimi sitten WSOY:n palveluksessa kustannustoimittajana 1926-1953.

1940-luvun alussa Rauanheimo kuului Arvi Kalstan johtaman Kansallissosialistien Järjestön hallitukseen.[1]

Rauanheimo oli naimisissa 1932-1946 Helvi Saloviuksen kanssa. Jäätyään leskeksi hän meni 1951 uusiin naimisiin filosofian maisteri Tuovi Tellervo Maria Puputin kanssa.
Teoksia mm.

* Taikapiiri, romaani. WSOY 1945
* Aseveliilta, romaani. WSOY 1947
* Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, toimittaneet Toivo Pekkanen ja Reino Rauanheimo. WSOY 1947
* Rauta on kuumana alasimella 1949
* Tulvan päivä on tuleva, romaani. WSOY 1951 ( viki)

Juhannus

Lippuni Kirjoittaja: Erkki Saikkonen

Nouse lippuni
nouse valkoiseen salkoon
nouse ylle matalan majani
syvän sininen ristisi
sointuen valkoiseen.

yöttömän yön henkäys
keskikesän tuulahdus
hulmusi vapaus
ympärilläsi kesän kauneus.

ylläsi sininen taivas
allasi vihreämaa
miedän on maa
meidän taivas
nämä kiitokseen kansasi saa.

hulmua lippuni
yli yöttömän yön
hulmua tuulessa
sateessa
hulmua auringossa
hulmua vapaudessa
nythän on juhannus.

Päivän

sankarit on mun osalta loppunut.
Fiat Uno, automerkki.
Täällä alkoi sataa vettä, mutta Juhannus on Juhannus, satoi tai paistoi.

Melkein tääläkin,

pian alkaa ropista, vaan eipä tuo minua sureta :))

Saat tästä lohdutukseksi Uuno Turhapuron ....tarjoilemassa appiukolleen :DDD

Ei haittaa muakaan.

Tässä samaa tyyliä, ämpärin vientiä:

Sauna on

lämpiämässä, kohta vastat raikaa:
Olipas se ´mutkikasta´ venkoilua, pidin kyllä tuosta sarjasta kuten tästäkin, tälläisiinkin törmäätämän tästä :))


( neloselta alkaa huippikset varttia vailla, joten linnottaudun telkun ääreen;) )

Joo, tv ääreen,

tämä myös "hauska":

Nää on kyllä moneen kertaan naurettu, mut mitäs siitä.

Uno "Uuno" Railo

Uuno Railo
Wikipedia

Uno "Uuno" August Railo ent. Rosenberg (5. tammikuuta 1887 Tampere – 10. marraskuuta 1934) oli suomalainen yleisurheilija. Hän edusti seuratasolla Tampereen Pyrintöä.

Railo voitti 100 metrin juoksun Suomen-mestaruuden Tampereella 1907 ajalla 11,0. Myöhemmin samana päivänä, 4. elokuuta, järjestetyssä erillisessä ennätyskokeessa hän juoksi tuloksen 10,8. Se oli tuohon mennessä toiseksi nopein aika maailmassa ja säilyi Suomen ennätyksenä 28 vuotta. Hän voitti samoissa kilpailuissa kultaa myös pituushypyssä kahden jalan yhteistuloksella 12,33.. Paremmalla jalallaan hän teki Suomen ennätyksen 649. Lisäksi hän sai hopeaa 400 metrillä ja 110 metrin aidoissa.

Railo kuului Suomen joukkueeseen Lontoon olympialaisissa 1908. Hän ei kuitenkaan voinut osallistua 100 metrin juoksuun jalkarevähtymän vuoksi. Samana vuonna hän teki 200 metrin Suomen ennätyksen 23,4. Helsingin SM-kilpailuissa 1909 hän voitti kultaa 100 metrillä ajalla 11,5[8] ja 400 metrillä ajalla 54,6

Railo muutti sittemmin Pohjois-Amerikkaan ja oli jo Yhdysvaltojen kansalainen hypätessään Kanadan Waukeganissa 1911 pituutta 716, joka oli parempi tulos kuin silloinen Euroopan ennätys. Lisäksi hän juoksi 220 jaardia aikaan 22,6. 400 metrillä hänen ennätyksensä oli 53,2.

Uuno Railo kuoli kalastusmatkalla Berkeleyssä 47-vuotiaana 1934.

Vielä ehtii...:D

Juhannukseen liittyy myös kansan suussa Juhannustaikoja:

- Jos Juhannusyönä ottaa vieraan auran luotikaisesta multaa ja vie omalle pellolleen,
niin samalla viedään kaiken viljan karttu toiselta!

- Juhannusaattona pitää virsikirja kädessä juosta seitsemän kertaa myötäpäivään pihan suurimman kiven ympärillä.
Kun kivelle juhannusyönä palaa, näkee tulevan sulhasensa.

- Kun juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja toiseen peiliin katsoo,
näkee toisesta peilistä tulevan sulhasensa!

- Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa.
Niin monta kertaa kuin käkönen kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen.
Jos ei kuku laisinkaan, tulee sulho vielä samana vuonna!

- Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia,
niin yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan. ( Urhon Klubi )

Hyvää Juhannuspäivää.

Nimipäiviään viettävät; Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias ja Viveka, Onnittelut!

Etunimitilasto 21.6.2010 mukaan;
Jorma yht. 36 559, naisia 20
Jarmo yht. 24 690, ......".....
Jarkko yht. 13 390
Jarno yht. 8 303, naisia viisi
Jere yht. 9 953, naisia 10
Jeremias yht. 3 573
Viveka yht. 695, miehiä viisi.

Jarmo on suomalainen miehen etunimi. Jarmon nimipäivä on 26. kesäkuuta, jolloin on myös Jarkon, Jorman, Jeren, Jeremiaksen ja Jarnon nimipäivä.

Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Jarmo on harkiten nimestä Jorma muunnettu nimi. Tarkoituksena oli luoda Jormaa muistuttava mutta vähemmän jyrkkäsointuinen nimi.

Viveka nimi tulee muinaissaksan naista tarkoittavasta nimestä, josta tulee myös englannin sanawife ja saksan sana weib. Nimi on otettu ruotsalaiseen almanakkaan Suomessa jasen jälkeen almanakkaan Ruotsissa.
Ruotsissa on myös nimi Vivika ja Suomessa mmuunnos Viivi. Lähde: Vilkuna, Kustaa

itsekukin on sankari

naurattaa nuo himotut hout suvuistaan ja ns suurmiehistä ym. menkää muille sivuille jo kehuineenne, että eeveekoo ja pian, ärsyttää jauhaminen vanhoista asioista jo....eläkää nykyaikaa...
" Menneisyys elää meissä. Yhteisö ilman historiaa on kuin ihminen ilman muistia; ja ihminen ilman muistia on todennäköisesti ihminen ilman identiteettiä."

http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/lonnrot_2017/sosiologisia_nakokulmia_lonnrot_aineiston_luokitteluun

Onnea päivänsankareille.

Jorma Kääriäinen:

Jarkko Valtee, grag-artisti. Voitti v. 2000 MissDrag Queen- kilpailun

Hyvää Juhannuspäivää kaikille.....

Sinulle "itsekukin on sankari"

Rauhallista juhannuksen jatkoja

Juhannusta...

- Juhannuspäivän aamuna
kesäpäivänä kauniina
voi vaikka rustata runoa
sanoja toisiinsa punoa
jos yöllä on oltu kokoilla
voi aamulla pitempään makoilla.

Vietetään jussia rauhallista,
kiireetöntä, onnellista.

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa, ja mukavaa juhannusta!!
- Vai Jorma nimisiä naisia...

Hienoa enm,

mukava kuulla runojasi jälleen. Kiva kun palasit.
Hyvää Juhannusta sinulle.

No hei!

On..on, kävin vielä tarkistaas noi nimet, - etten ole höperihtinyt omiani :))
Jorma nimisiä naisia on nimetty seuraavasti:-1899 = 5, 1900 -19 = 5, 1960 -79 = 5 ja 2010 = 5.

Juhannuspäivä ei voisi kauniimmin alkaa - kiitos enm. kun muistit runollasi ja sinulle myös antoisaa juhannuksen viettoa.

Seppo / Jarmo !

Jarmo Koski (s. 2. heinäkuuta 1951 Imatra) on suomalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä. Hänen uransa alkoi jo 1970-luvulla, muun muassa Ahaa Teatterissa, Nukketeatteri Vihreässä omenassa ja 1990-luvulla Teatteri Hevosenkengässä.

Kosken tunnetuin näyttelijäntyö lienee Seppo Taalasmaan rooli saippuasarjassa Salatut elämät, jossa hän on esiintynyt sarjan alusta eli vuodesta 1999 saakka. Lisäksi Koskella on ollut pieni taksikuskin rooli Kotikatu-sarjan ensimmäisessä jaksossa vuonna 1995.

Kosken ääni on myös tuttu monista televisiomainoksista ja piirretyistä. Hän on antanut äänensä muun muassa Disney-piirroselokuvien Nalle Puhille, Alfred J. Kwak -sarjan Alfredille ja Teletappien Tiivi-Taaville.

Kosken oli tarkoitus näytellä Aurinkoiset pojat -näytelmässä loppuvuodesta 2008, mutta hän joutui sairauslomalle selkäkipujensa vuoksi. Salattujen elämien kuvauksiin selkäkivut eivät ole vaikuttaneet. Koski palasi Vantaan teatterin esittämään näytelmään helmikuussa 2009, kun kevätkauden esitykset alkoivat.
Rooleja

* Uskottu mies – TV-toimittaja (neljä jaksoa, 1985)
* Hirtettyjen kettujen metsä (1986)
* Elämän rouva, rouva Glad (1990) – talonmies
* Tuntemattomalle jumalalle (1993) – elokuvateatterin vahtimestari
* Suloinen myrkynkeittäjä (1995) – kyläkauppias
* Kotikatu – taksikuski (yksi jakso, 1995)
* Salatut elämät (1999–) – Seppo Taalasmaa

Jorma Etto

s.1931 on yhteiskuntatieteiden kandinaatti, kirjastonhoitaja, on monipuolinen suomalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja näytelmiä, lisäksi hän suomentanut lukuisia teoksia ( mm. James Joyce, Mark Twain )

Jorma Eton ironinen runo Suomalainen:

Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.
(wiki)

Jarkko ja Laura:


Jarkko Antikainen, laulaja.

Jarno Sarjanen

( 1945 - 2009 ) oli suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Häntä pidettiin suomalaisen kantrin pioneerina.
Hänen nimissään on 50 sävellettyä kappaletta, joista suurin osa on myös hänen sanoituksiaan.
Jarno Sarjanen menehtyi vaikean sairauden murtamana.


Pienen pojan haaveet.

Jarno Saarinen

moottoripyöräilijä: http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=20&t=913&a=657

Jarno Pennanen,

kirjailija: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=223&a=1457
Jere Karalahti, jääkiekkoilija.

Jere nimisiä,

Jere Hård ( s. 1978 ) on entinen suomalainen kilpauimari. Härdin parhaat lajit olivat 50 ja 100 metrin perhos- ja vapaauintimatkat. Hård on euroopanmestari pitkän altaan 50 m perhosuinnissa Helsingistä vuodelta 2000 ja Berliinistä vuodelta 2002, lisäksi hän on tehnyt useit Suomen ennätyksiä.
Hård valmistui keväällä 2006 pelastajaksi, seuraten isänsä ja suvunmiesten jalanjäljiä. (wiki)

Jere Karalahti http://fi.wikipedia.org/wiki/Jere_Karalahti

Jarkko Suo

tunnetaan Lauri Tähkä & Elonkorjuu -yhtyeen keulakuvana, lisää linkistä:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=115&t=778&a=6793

Jeremias

On miehen etunimi. Jeremias on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Jeremia, joka tarkoittaa " ajhve kohottaa ".
Nimi oli Suomalaisessa almanakassa 1662 - 1928, ja uudelleen vuonna 1953.( wiki)

http://lavansaari.net/Rantalat.htm

korjaan...

siis " Jahve kohottaa " , mihin lie J-kirjain tippui?

Päivän sankareita.

Jarno Hiilloskorpi, näyttelijä, elokuvaohjaaja.

laulu Jarnolle....
Olipahan ihan uutuus minulle tämä kipale. Muistan kyllä Jarno Hiilloskorven lukuisista elokuvista, - siirtyi vain kameran toiselle puolen ja lopetti näyttelemiset.

Jarmo Juhani ”Jake” Nyman (s. 10. elokuuta 1949 Nurmo) on suomalainen musiikkitoimittaja, joka on tullut tunnetuksi etenkin YLE:n kevyen musiikin kanavilla sunnuntaiaamuisin lähetetystä radio-ohjelma Onnenpäivästä. Syksystä 1984 alkaen kuultu ohjelma lopetettiin Yleisradion radiouudistuksessa vuonna 2003. Lisäksi hän toimittaa noin kerran kuukaudessa Kadonneen levyn metsästäjät -ohjelmaa. Ohjelman muita toimittajia ovat Tero Liete, Holle Holopainen, Teppo Nättilä, Kalevi Pollari, Kimmo Sahramäki, Kai Ulmanen ja Josper Knutas. Pääasiassa Nymanin toimittama Nousevan auringon talo soi Radio Suomessa sunnuntaiaamuisin.

Jake Nymanin ura Yleisradiossa alkoi vuonna 1972, ja vakinaisena toimittajana hän on ollut vuodesta 1977 alkaen. Nyman on kirjoittanut lisäksi useita populaarimusiikin tieto- ja hakuteoksia, kuten Onnenpäivä-ohjelmansa pohjalta kaksi kirjaa ja Kovan päivän ilta -nimeä kantavan teoksen vinyylisinglen historiasta.

Nymanin ohjelma Nousevan auringon talo oli osa podcast-kokeilua, jossa Yleisradio tarjoaa ladattavaksi kokonaisia musiikkikappaleita sisältäviä ohjelmia.

Jake Nymanilla on kolme aikuista lasta.

Jorma Kinnunen,

keihämiehiä. Kaiketi tällä hetkellä valmentajana toimiva.
Eikös ainakin poikansa Kimmon valmentajana ollut pitkään, ja saihan Kimmo ..oliko nyt euroopan mestaruudenkin ?

Mutu´a lisää, Kimmo joutui lopettamaan jonkun terveyteensä liittyvän vaivan vuoksi.

Jormaa kutsuttiin pienikokoisuutensa takia " Äänekosken pikkujättiläiseksi ".

Jarno Trulli,

italialainen F1-kuljettaja.

Jarkko Laine

Jarkko, Aarre, Juhani Laine ( 1947 - 2006 ) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Laineen esikoisteos Muovinen Buddha ilmestyi 1967, kun hän oli samana voittanut Parnasson lyriikkakilpailun.
Sen jälkeen hän julkaisi lähes vuosittain jonkun teoksen, joskus kaksikin.
vaikka hänet tunnetaan erityisesti runoilijana, hän julkaisi myös romaaneja ja proosaa.

Laine tunnettiin lisäksi lauluteksteistä. Hänen tekemiään ovat mm. Rauli "Badding" Somerjoen esittämä " Bensaa suonissa" ( 1970 ), " Pilvet karkaavat, niin minäkin" ( 1970 ), "Fiilaten ja höyläten".

Hei, kuule, likka Kirj. Jarkko Laine

Hei, kuule, likka, älä sure minun elämääni.

Minä olen sen lahjaksi saanut.

Näin poika laulaa viileässä aamussa,

laulaa, kulkee puolikengissä pellon poikki.

Valo on kalvas kuin lasiin unohtunut viina,

tupakasta nousee savu, taivaan harmaa ja sininen.

Hei, kuule, likka, älä sure minun elämääni.

Elämä on pelto, kohta olen maantiellä taas.

Minä lähden täältä pois, olen niin väsynyt.

Aamu on viileä, värisyttää, olen niin väsynyt.

Hei, kuule, likka, älä sure minun elämääni.

Itku kirkastaa silmät, maailma on kaunis taas.

Paradisi, 1978

Jorma Uotinen

Jorma Leo Kalevi Uotinen ( s.1950 ) on suomalainen tanssija ja koreografi. Hän on toiminut taiteellisena johtajana Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmässä ( 1987 - 1990 ), Suomen Kansallisbaletissa ( 1992 - 2001 ) ja Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla 8 2oo2 - ).

Tanssijana ja koreografina Uotinen on toiminut Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1970 alkaen useissa eri tanssiryhmissä.
Hän on saanut urallaanuseita suomalaisia ja kansainvälisiä palkintoja sekä kunniamainintoja.

Vuodesta 2006 lähtien Uotinen on toiminut Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomarina.
Uotinen on UNICEF:in hyväntahdon lähettinä.

Jorma Kurvinen

Jorma Kurvinen (3. kesäkuuta 1931 Oulu – 19. helmikuuta 2002 Oulu) oli suomalainen kirjailija. Kurvinen tunnetaan eritoten sotakirjoistaan sekä Susikoira Roi -nuortenkirjasarjastaan. Wikipedia

Vuonna 1987 valmistunut TV1:n nuortensarja Susikoira Roi kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran. Linkki

Oma tupa (jotenkin niin kesänoloinen ja iloinen runo)

Sinisen järven rannalla
on tupa, pieni tupa,
mun kultani sinne on kutsunut,
kun hällä on siihen lupa.

Sinisen järven rannalla
on tilkku, pellon pala,
siinä se leipä lainehtii
ja aallosta nousee kala.

Se pelto on pieni ja tupanen
kuin pienen linnun pesä,
mut missä voi viihtyä rakkaus,
on talvikin siellä kesä.

- J.H.Erkko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Kurvinen
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=105&t=625

Jorma Panula

Jorma Juhani Panula (s. 10. elokuuta 1930[1] Kauhajoki) on suomalainen kapellimestari. Panula tunnetaan myös säveltäjänä, sovittajana ja erityisesti Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon opettajana. Hänen kapellimestariopissaan ovat olleet muun muassa kansainvälisenkin uran luoneet kapellimestarit Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Osmo Vänskä, Sakari Oramo, Susanna Mälkki ja Mikko Franck.

Panula tunnetaan ärhäkkänä ja temperamenttisena muusikkona ja pedagogina, joka ei peittele pohjalaista taustaansa.
Jorma Panula oli naimisissa näyttelijä Helena Haaviston kanssa ja heillä on kaksi tytärtä, näyttelijät Terhi Panula ja Anu Panula sekä pojat Petri Panula ja Sami Panula. Wikipedia

Halavatun Papat - Huumori poijjat .......Minä olen huumori Jarmo.....

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Panula

Jarmo "Jamppa" Antti Jussi Tuominen

Jarmo "Jamppa" Antti Jussi Tuominen (11. toukokuuta 1949 Oulu – 19. marraskuuta 1998 Playa del Inglés[1]; joidenkin lähteiden mukaan kuoli vasta 25. marraskuuta tai sen vastaisena yönä 1998[2][3][4]) oli suomalainen iskelmälaulaja. Hän oli suosionsa huipulla 1970- ja 1980-luvuilla.

Jamppa Tuomisella oli absoluuttinen sävelkorva[1]. Laulamisen ohella hän soitti seitsemää instrumenttia: huilu, klarinetti, baritoni-, tenori- ja alttosaksofoni, kitara, piano. Tuominen oli vasenkätinen ja opetteli kitaransoitossa omat otteet vaihtamatta kielien paikkaa, eli hän soitti soinnut ikään kuin ylösalaisin. Wikipedia

Jamppa Tuominen - Tuo muukalainen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jamppa_Tuominen
http://pomus.net/001776

Moiii!

Kyllä Jampalla oli todella erikoisen ihana ääni - monilahjakkuus musiikinsaralla - no kenkäänei tiedä päiviensä määrää! Onko juhannuksesi kulunut toivomallasi tavalla:)) ?

Ihan kivasti,

kiitos! Toivottavasti kaikilla samalla lailla. Ollaankin tämä juhannus ihan kotosalla, kun miehen harrastustoiminta sitä nyt vaatii.
Lähtikin käymään illansuussa niissä asioissa, niinpä minulla onkin hyvä mahdollisuus harrastaa tätä meidän mukavaa hommaa. :))

Kyllä Jamppa oli erityinen lahjakkuus, monella musiikin alalla. Olisi suonut ilahduttavan meitä pitempääkin, mutta, kuin sanoit, huomispäivää ei tiedä meistä kukaan.

Niin...urheiluahan sitä

täälläkin,:)) tosin Max-kanavalta ja kakkoselta ....eikä ole saanut paljoakaan ´häiritä´ - hyvä et on murunen kaikin ajoin tuolilla pysynyt :D. Minä harrastanut tätä näpytin konetta, tosin kotiaskareitakin siinä ohimennen.

Ukkostanutkin on , jossain ihan valtavasti, mitä uutisista kuulin. Ei ole kyllä minulla sille herralle tilausta, pelkään kuollakseni!

Ei, kuule,

veikkonen, mun mies inhoaa urheilua, ihan kaikenlaista. Joskus olen miettinyt, että siksiköhän, kun hälle kansakolun ekalla vanhemmat osti luistimiksi 43-numoren luistimet, joilla yritti nilkat kipeänä luistella. :))

Yksin minä nytkin jalkapalloa katselen, minä aina silloin tällöin tykkään tollottaa. :))

Täälläpäinkin meinasi päivällä ukkonen murahdella, ei onneksi tullut ihan päälle.

Jorma Weneskoski

Jorma Weneskoski (15. lokakuuta 1929 Helsinki – 15. elokuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen jazzmuusikko ja manageri. Hänen mukaansa nimettiin 1960-luvun suosittu yhtye Jormas, jonka managerina Weneskoski toimi. Jormasin lisäksi hänen manageritalliinsa kuuluivat 1960-luvun huippunimet Topmost, Roosters, Anita Hirvonen, Anneli Sari ja Koivistolaiset. 1960-luvulla hänen tanssiyhtyeeseensä kuuluivat mm. saksofonisti Paavo Partti, pianisti Christer Sandell ja rumpali Matti Oiling. Weneskoski itse soitti bassoa. Hän oli koulutukseltaan ekonomi, ja rakasti musiikkia, joten managerin ja keikkamyyjän työ luontui häneltä erinomaisesti.

Itse hän soitti lähinnä jazzia kontrabassolla, ja suunnitteli keikkoja vielä kesäksi 2006. Weneskoski kuoli pitkälliseen sairauteen 76-vuotiaana Helsingissä.

Hänen viimeinen leposijansa on Hietaniemen hautausmaan Taiteilijanmäellä.

Kuvitteellisia Jormia
Jorma, vanha tietäjä Juhani Ahon romaanissa Panu ( 1897 )
Jorma Isojorma, Ari Peltosen kirjassa Kirja ( 1986 )
Jorma Kariluoto, Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin hahmo. (wiki)

Iltaa.

Ukkosen takia olen ollut poissa. Kesti mokoma neljä tuntia. Vettä tuli taivaan täydeltä.
Jarmo Myllys, ent. jääkiekkomaalivahti.

Ian vähän

täälä kolisteli, vettä juuri sen verran et mainita saa.
No onneksi ohi sekin ryminä:D

Juhannusilta

On lempeä suvi-ilta
ja rauha rikkumaton.
Alas pudonnut taivahilta
päiväin kerä jo on:

Rusko kuviaan heijastaapi
kalvoon väilyvän veen,
se kohta hukkua saapi
suviyön valkeuteen.

Ja korven kohdusta kajaa
käen vaimea kukahdus,
ilta verkalleen ohi ajaa.
On juhla ja juhannus.

hups!

Jäipä runoilijan nimi pois, eli Juhannusilta, kirjoittanut Jarmo Suhonen,

Jarkko Eve

Jarkko Juhani Eve (s.1963) on suomalainen muusikko. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=92&t=456&a=4618
linkistä löytyy lisää muusikko urasta.
Jarkko Eve mukaan hän oli " isätön lapsi, yhden yön seikkailun tulos".
Muistan nähneeni tv.stä tästä ohjelman, joku vuosi sitten.

Jarkko Tamminen

syntynyt 1976 on suomalainen näyttelijä ja imitaattori. Hän on ollut monen eri animaation suomenkielisenä ääninäyttelijänä. Hän eiintyi myös kesällä 2007 UIT:n revyyssä Da Lintsi -koodi.
Tamminen on esiintynyt useissa tv-sarjoissa. Hän valmistui teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi keväällä 2008. ( wiki )

hänen ääninäytteensä

.

Elviira, Elvi Ja Elvira Onnittelut!

Elviira tai Elvira on naisen etunimi.

Elviiran nimipäivä on 27. kesäkuuta ollut suomalaisessa almanakassa vuosina 1885-1928 ja uudelleen vuodesta 1995.

Nimi Elviira perustuu joko arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä tarkoittavaan sanaan tai muinaissaksan nimeen Alverat. Nimen lyhentymänä on Suomessa käytössä myös Elvi.

Tunnettuja Elviiroita ja Elviroita

* Elviira, suomalainen laulaja
* Elvira Nabiullina, Venäjän talousministeri
* Elvīra Ozoliņa, latvialainen keihäänheittäjä
* Elvira Puccini, italialainen säveltäjä Giacomo Puccinin puoliso
* Elvira Saadi, neuvostoliittolainen telinevoimistelija
* Elviira Vihersalo, suomalainen kansanedustaja (SDP)
* Elvira Willman-Eloranta, suomalainen näytelmäkirjailija

Kuvitteellisia Elviiroita

* Elviira Suulasvuo, Serpin luoma karikatyyrinen naishahmo
* Elviira Sörsselsön, insinööri Sörsselssönin vaimo Turhapuro-elokuvissa (wiki)

Etunimitilasto 21.6.2010;
Elviira yht. 8 939, miehiä viisi ( -1899 )
Elvi yht. 11 924
Elvira yht. 5 450, miehiä 10.

Sunnuntai huomenta.

Onnea päivänsankareille.
Elvi Sinervo, kirjailija, runoilija.

Huomenta...

Kovin on myrskyisää ulkona, terassin ovi kolistaa kun sisimmäinen on avoinna...no konstit on monet pistin viivaimen ovenväliin, jopa lakkasi kolkuttamatta :))
Tässä linkissä pitäisi olla Sinervon sanoitus lauluun,
http://www.tietoportti.com/Elvi_Sinervo-videot-zCbc5SQbSow.html

Elvira

Elvira on naisen etunimi. Alunperin uskottiin sen olevan arabialaista alkuperää ja tarkoittavan " valkoinen ". Muitakin teorioita on gemaanisista kielistä ja tarkoittavan " hälytys " tai " luotettava ".

Elvira voi myös tarkoitta paikan nimeä mm. Elvira, Iowa - kaupunki USA:ssa
Elvira, muinainen kaupunki Espanjassa, joka nykyisin tunnetaan Granada:na. (wiki)

Kuvitteellinen Elvira
Elvira Nokikana, (mummo Ankka) Aku-Ankan isoäiti.

Kenny Rogers ( 1970 ) laulaa Elviira

Elvi Löhönen

Kahlailen

Kahlailen kukkapeltojen keskellä
kauneuden ja
kesän keskellä,
muistojen ja vapauden
ajattomuudessa
ja aurinko paistaa,
hellittää herkeämättä.

-Elvi Löhönen /Runokirja:Villiruusut-

Elviira

Hopeinen kuu.
Ohjaus ja käsikirjoitus Laura Pyykkönen
Tuottaja Juho Vaara.

Hopeinen kuu on lyhyt draamakomedia mummosta, jonka tytär sysää vanhainkotiin. Olosuhteet ovat karut, lähes vankilamaiset.
Sisukas Elviira ei kuitenkaan jää nuolemaan näppejään.

Pääosassa nähdään Jussi - palkittu Pirjo Leppänen.

Elvi Saario

Elvi Mathilda Saarnio (o.s. Heinonen, oik. Saarnio-af Hällström, 28. toukokuuta 1919 Kotka – 21. kesäkuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän oli pitkään mukana Suomen Kansallisteatterissa ja Helsingin Kaupunginteatterissa.

Saarniolla oli pitkä teatteriura. Lisäksi hän oli mukana useissa suomalaisissa elokuvissa, joista muistettavin Saarnion osalta on Putkinotko (1954), missä Elvillä oli Rosinan rooli. Elvi Saarnio esitti Serafiina Lundelinia Valentin Vaalan elokuvassa Niskavuoren naiset (1958).

Elvi Saarnio oli naimisissa ohjaaja Roland af Hällströmin kanssa vuosina 1950-1956. Avioliitosta syntyi yksi lapsi, ohjaaja Arto af Hällström. Elvi Saarnio oli myös naimisissa Osmo Saarnion kanssa. Siitäkin avioliitosta on lapsi, näyttelijä Sirkka Saarnio.

Elvi Saarnio palkittiin parhaasta naissivuosasta elokuvasta Saariston tyttö (1953) Jussi-palkinnolla. Hän oli mukana 39 elokuvassa.(wiki)

Elviira



Laulajana Elviira, uusi tulokas sametin pehmeällä äänelään!

Elvi Rajala

kirjailija (s. 1930 ). Hänen kirjoittamiaan romaaneja on mm. Äiti nousi ylös v.1966,
Ihminen ajassa v.1983, Aurinko polku v.1994, Kyllä elämä kantaa v. 1998.

Lisää Elvi rajalasta linkistä,
http://www.lounakirjailijat.net/kirjailija.php?kirjailijaID=22

Leo ja Leopold, Onnea!

Nimipäivätilasto kertoo seuraavasti, Leo nimisiä yht. 21 347, naisia 10 ( -1899 = viisi ja 1960 -79 = viisi )
Leopold yht. 786, naisia viisi.

Leo-nimi tulee latinasta ja merkitsee leijonaa. Leijona on myös Raamatusta saatu Kristuksen symboli ja apostoli Markuksen tunnus.

Leo Luoto - Villi yö

Leo Kalervo

Leo Kalervo Eklin ( kirjailijanimi Leö Kalervo ) ( s. 1924 ) on suomalainen kirjailija.
Vapaana kirjailijana toimiva Leo Kalervo on käynyt Suomen osuuskauppakoulun ja Alkio-opiston, Hän asuu Helsingissä.

Teoksia mm.
Elämän tositteita, kuunnelma 1982
Elämän koulussa, kertomuksia 1986
Hyöty suhde, romaani 1986
Ajan kanssa silmäkkäin, muistiin merkintöjä kahdelta vuosikymmeneltä 1996. (wiki)

Leo Sayer - When I Nead You

Leo Jokela

Leo Jokela ( 1927-1975 ) oli suomalainen näyttelijä , joka muistetaan koomisten sivuroolien virtuoosimaisena esittäjänä. Hänen tunnetuimpiin rooleihinsa kuuluivat papukaija G.Pula-aho Spede Pasasen radio - ohjelmassa sekä etsivä Kokki Komisario Palmu -elokuvissa.

Nainen, Poliisi ja taksi

Leo

Leo Eläin yksi Heimo "Holle" Holopaisen hahmo.

Leo Freeman - Ajetaan tandemilla (1976)

Leo " Leksa "

Antero Lastumäki ( s.1927 ) on suomalainen näyttelijä. kansakoulun jälkeen hän kävi Veturikoulun 1946 -48 ja toimi veturinlämmittäjänä 1944 -52.

Näyttelijänä Lastumäki on ollut maamme useissa kaupungeissa. TV-työt alkoivat vuonna 1964: Petteri Pyörittäjä, Ilkamat, Merirosvoradio, ÄWPK -Älyvapaa palokunta, Heksa ja Leksa, Ällitalli jne.

Kesällä 2008 Lastumäki ohjasi kesäteatterille Joel Lehtosen Putkinotko, Simossa.
Lastumäen pituus on 195 cm ja häntä sanottiin aikoinaan Suomen suurimmaksi näyttelijäksi.

Hiukan myöhässä

pääsin palstalle. Kisun eläinllääkäri aamusella, ja uuden koneen asennus.
Leo Kinnunen, ralliajaja.
Leo Lehdisö, toimittaja.
Leo Riuttu, näytttelijä.

Lisää Leo`sta...

Leo (lat.: ”leijona”) voi tarkoittaa seuraavia:

* Panthera leo, leijonan tieteellinen nimi
* Leo, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa
* Leo, Brasilialainen jalkapalloilija
* Léo, kaupunki Burkina Fasossa
* Leijonan tähdistön latinankielinen nimi
* Leo, Liedon rautatieaseman liikennepaikkalyhenne
* Leo-Club, nuorison hyväntekeväisyysjärjestö

Kuvitteellisia Leo-nimisiä
Leo Sievinen, TV -sarjassa Salatut elämät
Leo Olavi Susikoski, Mauri Sariolan luoma rikospoliisi
Leo Kliesen, hahmo Tekken 6:ssa
(wiki)

Johan minä Maarina sinua vartoilinkin, - ajattelin et oletko kenties kipeäksi tullut, tai reisuun lähtenyt, sillain yks´kaks!

Täällä sitä

taas ollaan. Kesti hiukan tuo asennushomma. Enkä ole vielä pystynyt musaa linkittään, on vielä asenneltavaa.
Kyllä tämätästä.
Leo Meller, kirjailija, saarnaaja.
Leo Tolstoi, venäläinen kirjailija.
Leo Lähteenmäki, näyttelijä.
Nyt hyvää yötä....

Leo Lehtonen

Oli suomalainen biologi, opettaja ja lintutieteilijä. ( 1921 - 2002 ) Häm oli tuottelias kirjailija, joka kirjoillaan ja lehtiartikkeleillaan innosti nuoria lintujen ja luonnon tarkkailuun.(wiki)

Nyt turkulaisen runoilijan Hannu Hirvelän ´hauska´ runo....jota pitää hetken miettiä ennenkuin sanat kääntyvät ymmärrettäväksi :D

RUKAINEN JONOILIJA

Rukainen jonoilija,
takin kuvallaan,
nakka kupinlävessä
ohuu pumiaan
murjoo hauteitaan.
Laulaa laulujaan.

Jovallansa takainen,
janoilija rukainen.

29.6 Onnittelemme

Pekka, Petri, Petra, Petteri, Peter, Per, Petter ja Pemilla nimisiä henkilöitä.

Nimipäivätilasto 28.6.2010 mukaan;
Pekka, yhteensä 101 890, naisia 10
Petri, yht. 40 334, naisia 10
Petra, yht. 6 657, miehiä 20
Petteri, yht. 74 917
Peter, yht. 11 227, naisia 20
Per, yht. 3 520
Petter, yht. 6 608, naisia15
Pemilla, -

Onnea päivänsankareille.

Pekka Autiovuori, näyttelijä.
Petra Frey, näyttelijä.

Pietari ja Pekko

myös tänään juhlivat!
Pietari yht. 6 185, naisia viisi
Pekko yht. 506, naisia viisi ( väestörek. )

Pekka on suomalainen miehen etunimi, Pietari-nimen mukaelma. Pekan nimipäivä on 29. kesäkuuta, jolloin on myös Petrin, Petran, Pietarin, Petterin ja Pekon nimipäivä. Aiemmin Pekka-nimeä annettiin vain Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa se oli alatyyliä, mutta presidentti Pehr Evind Svinhufvudin lempinimi Ukko-Pekka nosti sen koko Suomessa hyvätyyliseksi nimeksi.

Pekka puheessa mm.
- joka pekka, jokainen
- ei pekkaa pahempi, ei muita huonompi
- pekkaa kohti, per nenä, mieheen. (wiki)

Huomenta !

Pekka Himanka

on suomalainen laulaja ja muusikko ( s. 1943 ). Hänen aktiivinen muusikon uransa alkoi 22 -vuotiaana, ja hän suoritti mm.Radioesiintyjien diblomin vuonna 1967.
Levylaulajan ura alkoi v.1968, jolloin hän levytti Unto Jutilan säveltämän Kalajokivalssin.
Hänen tunnetuin levytyksensä on valssi Kankaan kaunis Katriina, levytysvuosi 1975.

Nykyisin keikkailu on jäänyt , ja Himanka keskittyy merenrantatilansa ja metsän hoitamiseen Kalajoella. (wiki)


Kalajokivalssi.

ja se suosituin,

Kankaan kaunis Katriina

Petra

on kansainvälinen naisen etunimi. petra on petrin sisarnimi, ja lyhennelmä Petronellasta.

Kuvitteellisa Petroja
Petra Rinne, Vera Kiiskisen roolihahmo tv -sarjassa Salatut elämät
Petra, hahmo Internetissä ilmestyvässä suomalaisessa sarjakuvassa Sosiaalisesti rajoittuneet. (wiki)

Miten kauniisti

hän näkee itsensä

aamuruskon valaisemassa

peilissä.

Hän tanssiaisista tulossa.

Kauan sitten tai nyt.

Eilen.Ylihuomenna.

Hän on yksi meistä.

Mies tai nainen.

Onneton se,

joka hänen toiveensa murskaa.

Hän on nuoruus.

PEKKA PARKKINEN

Petri Laaksonen,

laulaja:

Nyt onnistuu linkitys. Hurraa.....

Lisää

päivänsankareita.
Petteri Sallinen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Petteri_Sallinen
Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä.
Hienoa Maarina, ...´an ny koneen laulaa´ :DD Nimissä löytyy, kun vain hakee...:))

Petteri

Petteri Jamalainen (s. 1979 )on suomalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten roolistaan Hessu Pennasena draamasarjassa Kotikatu, jossa hän on esiintynyt vuodesta 1996 lähtien.
Hän on myös näytellyt elokuvassa Pikkusisar.

Petteri Paksuniemi (s. 1965 ) on helsinkiläinen kirjailija, joka on julkaissut novellikokoelman Ammattimies ( 1997 ) sekä romaanit Maailman napa ( 2003 9 ja Kirjailijakuolema ( 2005 ).
Näiden lisäksi häneltä on ilmestynyt kolme lasten romaania, Trubaduurikeikka ( 1999 ), Mitta täynnä ( 2002 ) ja Koirien planeetta ( 2006 ).

Kuvitteellisia Petteriä:
# Petteri Peloton, hahmo Disneyn sarjakuvamaailmassa, Pelle Pelottoman isoisä
# Petteri Punakuono, Joulupukin poro (alkuperäiseslta nimeltä Rudolph the Red-Nosed Reindeer)
# Homo-Petteri, sivuhahmo Pasilassa
# Petteri Pyörittäjä, YLE TV2:ssa Marja-Leena Viinikaisen tuottaman samannimisen lastenohjelmasarjan hahmo vuodesta 1964,Leo Lastumäen roolihahmo [1]. Ylen Muistikuvaputken mukaan sarjaa esitettiin 1965-1969
Pekka eli Pave Maijanen:

Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija.
Pekka Milonoff, ohjaaja, näyttelijä.

Pietari

Pietari on suomalainen miehen etunimi.

Pietari juontaa kreikan kiveä merkitsevästä nimestä Petros. Petros puolestaan on käännös aramean kiveä merkitsevästä nimestä, Cephaksesta. Raamatun mukaan Jeesus antoi Cephaksen nimeksi apostoli Simonille, joka suomeksi tunnetaan nimellä Pyhä Pietari.

Kuvitteelisia Pietareita
Pikku Pietari, hahmo Simo Puupposen eli Aapelin romaanissa Pikku Pietarin piha ( 1958 )
Pietari Peloton, hahmo Disneyn sarjakuvamaailmassa Pelle Pelottoman isä ja ensimmäinen sudenpentu. (wiki)

Voi jestas

aina uusiksi jankaten, mutta hyvä niinkin, mikäs siinä sanahan ja kirjoittaminenkin on vapaata ja kerran jaksetaan jauhaa, antaa tulla ajankin kuluksi.

Jo vain,,,

Kiitos " kannustavista" sanoistasi :)), kiva kun poikkeilet Nimppari sivullamme! Aikaahan on, eriasia kuka sitä mihinkin käyttää!
Ja ihan toennii, - jatkamme....jaksamme jauhaa, - tulehan mukaan!

20

Mukavaa et olet ´messissä´ja ihan oitis runolla :)) Ja saamme taustatukeakin...;)...hyväpä meitin on olla:D

:))

En minä näin mukavaa hommaa hevillä unohda. Yritän olla mukana. :))

Petra, Pernilla

Petra Anna Katariina Karjalainen (s. 28. lokakuuta 1969 Oulu) on suomalainen näyttelijä.
Petra Karjalainen on avioliitossa näyttelijä Mikko Nousiaisen kanssa.
Petra on esiintynyt ääninäyttelijänä piirrossarjoissa kuten Richard Scarryn touhukas maailma, Tarkastaja Gadget sekä Disney-piirrettyjen Iines Ankkana. Wikipedia

Mia Pernilla August (ent. Östergren, ent. Wallgren, o.s. Hertzman-Ericson, s. 13. helmikuuta 1958 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen näyttelijä. Hän aloitti näyttelemisen jo lapsena teatterissa ja koulussa. Vuonna 1979 hän ryhtyi opiskelemaan näyttelemistä Statens scenskolassa. Pian sen jälkeen Ingmar Bergman otti hänet elokuvaansa Fanny ja Alexander (1982) esittämään lastenhoitajaa. Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Petra_Karjalainen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pernilla_August

Pietari

Inkinen (s. 1980 ) on suomalainen viulisti ja kapellimestari. Useiden kansainvälisesti merkittävien orkesterien kanssa esiinnyttyään hän sai nimityksen Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuodesta 2008.

Pietari Inkinen over Smetana en Dvorak

Pietari

Pietari Päivärinta (18. syyskuuta 1827 Ylivieska – 26. heinäkuuta 1913 Ylivieska) oli suomalainen kansankirjailija ja valtiopäivämies. Hän kuvaili kirjoissaan keskipohjalaista kansanelämää. Päivärinta toimi kotipitäjänsä Ylivieskan lukkarina 1868–1913. Hän oli edustajana valtiopäivillä 1882–91 ja kirkolliskokouksissa 1876–93. Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_P%C3%A4iv%C3%A4rinta
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/P%C3%A4iv%C3%A4rinta_Pietari
Petteri Summanen, näyttelijä.
Pekka Korpi, raviohjastaja.
Pekka Karhuvaara, MTV,n toimitusjohtaja.

Pekka Töpöhäntä

Pekka Töpöhäntä, ruotsalaisen Gösta Knutssonin kirjoittama lastenkirjasarja. Pekka-pololta on rotta puraissut hännän poikki.
Meillä oli muuten lapsuudessani kissa, jonka nimi oli Pekka.

Mulle tuosta muistuu mieleen, et likalle luettiin Pekka Töpöhäntää ja Pupu Tupunaa :))
Joskus yritin ns. " hieman vaan oikaista ", oli äkkiääkin likalla sanomista, et sä harpot,ei se noin mene :DDD

Tässä videossa Pekko ( Timo Koivusalo ) väittää valuvikaa...

Pekko

Pekko on suomalainen miehen etunimi. Pekon nimipäivä on 29. kesäkuuta.

Nimimuunnos Pekko on pääasiassa itäsuomalainen, joskin siitä on tietoja myös Pohjanmaalta. Myös se on jo vanha: asiakirjoissa siitä on tietoja jo keskiajalta, 1400-luvulta. Nimen pohjalta syntyneitä sukunimiä ovat esimerkiksi Hämeessä ja Kymenlaaksossa yleinen Pekkola ja savolainen Pekkonen. Kalenterinimenä Pekko on melko uusi tulokas: se on ollut Pietarin ja Pekan rinnalla vuodesta 1953.

Pekko on suomalaisen mytologian olento, pellonpeikko, myyttinen kylväjä. Häneltä sai myös apua peltojen kylvämiseen. Hän oli maanviljelyn ja peltojen jumala. Pekkoa pidettiin myös oluen jumalana.

Tunnettuja Pekkoja

* Pekko Pesonen, suomalainen elokuvakäsikirjoittaja

Kuvitteellisia Pekkoja

* Pekko Aikamiespoika, elokuvahahmo.
(wiki)

Petri Pettersson

Ilkka Olavi " Petri " Pettersson ( s. 1952 ) on suomalainen muusikko. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1970 perustetun Petri Pettersson & Brass -puhallinpopyhtyeen johtohahmona.
Yhtyeen tunnetuin kappale on vuoden 1971 Maalaismaisemaa.
Petrin taiteilijanimen keksi Ilkka " Danny " Lipsanen.
Petri Pettersson &Brass´in uusin cd-levy ilmestyi syksyllä 2007. (wiki)


Maalaismaisemaa.

Pekka Kuorikoski

on tässä Kirsi Ranton kaverina Bumtsibumissa:

Pekka Halonen, taidemaalari.

Pekka Ruuska

Pekka Juhani Ruuska ( s. 1958 ) on suomalainen laulaja, lauluntekijä ja äänilevytuottaja. 1960 -luvun alussa Ruuska kiersi maata Livungstone -yhtyeessä ja esitti godpelpainotteista musiikkia.
Marraskuussa 2007 Ruuska on johtanut omaa musiikkiyhtiötään Kaiku Entertainment Oy:tä.


Rafaelin enkeli.

Pekka ja Pätkä

Esa Pakarinen ja Masa Niemi vaudissa ...:))

Taitaa

olla viimeinen, jonka muistan.
Pekka Laiho, näyttelijä.

Peter Nyman

Peter Nyman (s. 27. syyskuuta 1966 Helsinki) on suomenruotsalainen toimittaja, tuottaja ja televisioesiintyjä. Hän juontaa ohjelmia Uutisvuoto ja Puoli seitsemän, joita esitetään YLE TV1-kanavalla. Elokuussa 2010 Nyman siirtyy Yleisradiosta MTV3:n uutisankkuriksi Urpo Martikaisen jäädessä eläkkeelle.

Ennen Uutisvuotoa Nyman tuli tunnetuksi MTV3:n 1990-luvun arkipäivittäisen Mediapeli-väittelyohjelman juontajana. Nyman on myös isännöinyt muun muassa Englannin Valioliigan jalkapallostudiota CANAL+-kanavalla. Hän on itse Arsenal-jalkapallojoukkueen kannattaja.

Nyman on opiskellut valtio-oppia ja journalismia Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Hänen suomenruotsalaisuudesta kertova kirjansa Ankkalammikko (WSOY) ilmestyi vuonna 2007, ja siitä on otettu kolme painosta. Nyman on naimisissa varatuomari Maija Nymanin (o.s. Lukkari) kanssa. Parilla on kaksi lasta: tytär Rafaela ja poika Dennis. Nymanin ensimmäinen vaimo, näyttelijä Rebecca Troupp, menehtyi syöpään vuonna 2001.

Stadin Slangi ry. valitsi hänet vuoden 2010 Stadin Kundiksi.

Petri Salminen

( s. 1963 ) on suomalainen iskelmälaulaja, jonka ensimmäinen single oli Kun kerran saan. Nykyään Salminen toimii veturinkuljettajana, muistaisin että hänellä on useita pieniä lapsia. Ja keikkailu ei siksi hänelle ollut mahdollista. Ääni on todella upea, ja mies on komea!

Heipat huomisiin!

Onnea Päiviö, Päivö ja Leif.

Päiviö Pyysalo, televisio-ohjaaja ja tuottaja.
Leif Lindgren, tenavatähti kisailija:

Leif Wager,

näyttelijä:

Onnea myös Päivö.

Etunimitilasto kertoo, Päiviö nimisiä olevan yhteensä 5 158, naisia 93, Päivö yht. 145, naisia 20 ja Leif yht. 4 606, naisia 10.

Päivö Ylevi Suomela (4. kesäkuuta 1925 Helsinki – 1. tammikuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen nuortenkirjailija.

Suomelan vanhemmat olivat filosofian tohtori Klaus Uuno Suomela ja filosofian maisteri Hellä Gurli Sabina Tingvald. Hän pääsi ylioppilaaksi Käpylän yhteiskoulusta.

Teoksia mm.

* Valkoinen apina : seikkailukertomus pojille. Karisto 1964
* Kaukainen maali. Karisto 1969
* Päijänteen siirtolaiskalastajat. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos 1976
* Käpylän yhteiskoulu 1938-1977, toimittaneet Teuvo Kemppainen, Päivö Suomela ja Juhani Särkkä. Käpylän yhteiskoulun seniorit, Helsinki 1981

Aurinkoista päivää ´meiltä - teille´, joskin kovin naftisti se pilkahtelee:))

Leif

Erik Kiviharju ( s. 1947 ) on suomalainen muusikko ja laulaja. Kiviharju päätti ryhtyä rocklaulajaksi nähtyään Paul Ankan konsertin Linnanmäellä vuonna 1959.
Hän osallistui rocklaulukilpailuihin 1961 heikolla menestyksellä, esittäen vuoden 1962 Harmony -kitaralla itseään säestäen Story of Adam & Eva ja Jingle bells rock. (wiki)

Lisää miehen mietteitä pitkästä urastaan videossa; Leif Kiviharju, Iskelmä Niityt 09,

Päiviö

Kangas sukunimi vuoteen 1941 Pölkky, s. 1927 ) on suomalainen opettaja, säveltäjä, kuoronjohtaja ja eräkirjailija. Kangas aloitti kirjoittamisen voitettuaan palkinnon opettajainvalmistuslaitoksessa järjestetyssä kirjoituskilpailussa.

Teoksia mm.
Haltiahalli, radiokuunnelma 2004
Kahden kylän kauppias, romaani 2005
Inkeriläinen, radiokuunnelma 2005.(wiki)

VAELTAJA

Vastamaata jänkää,
kivirakkaa suomaata,
syvää uupumusta,
katumusta retkeen lähdöstä.

Silmä aukee:
sielikköä kirkiruohoa tunturikohokkia
vaivaiskoivua tunturikoivua pajua -
niiden seassa tallon.

Sitten kiveliössä riekko
haavoittunutta näyttelemässä
poikastensa vuoksi;
pihtsjuu soi,
kurkkio vaimeasti kohisee.
Siirrän katseeni etäälle:
Kahperusten kolmella laella
makaa samettisumu.

Kaikki sovitettu.

Päiviö Kangas ( runo kokoelmasta; Matkalla matkain päähän 1999 )

Leif Lindeman,

laulaja. Myös Tenavatähti kisassa ollut:

Nykyisin lähinnä hengellistä musiikkki levyttänyt.

Jälleen Leif laulaa.

Tosin Leif Kiviharju, laulaja, muusikko. Yhtyeensä First säestämänä:


Miten sattuukin kaikki löytämäni Leiffit olemaan laulajia......

Nonnii, se tapahtui

taas. Sama leif, mutta onneks linkitin laulun. Sorry meirikki....

Päivö

järjestää ja hoitaa, videoita kotiavusta ym. Tietoportti http://www.tietoportti.com/P%C3%A4iv%C3%B6.html

Maarina, eihän mitään " vahinkoa" tapahtunut, minä kerroin Leiffin elämästä - ja se video oli hänen haastatteluaan, sinä laitoit hänen musaansa, joten monipuolisesti nyt ´Leiffimme´ on esille tuotu :))

Kyllä,

näin tapahtui. Aina näitä päällekkäisyyksiä tulee. Vaikka kuinka on katsovinaan....

Leif Salmen,

kirjailija, runoilija, toimittaja: http://www.teos.fi/fi/kirjailijat/index.php?sub=2&id=28

Leif

Erikson, - tässä musisoi, ´kuukkeli´tarjosi vain viikinkejä, ja pakolla olisi pitänyt sukunimessä olla c...tai kaksi ässää....nyt ei ehdi haeskelee, ehtii juuri ´puhallella´ennenkuin huippis alkaa, ja illnhan kruunaa hanurikisat Ikaalisista!

kevennys...

Kolme viisasta naista

Tiedätkö mitä olisi tapahtunut,
jos olisi ollut kolme viisasta naista
kolmen viisaan miehen sijasta?

He olisivat kysyneet suuntaa,
saapuneet ajoissa,
auttaneet synnytyksessä,
siivonneet tallin,
tehneet perunalaatikkoa,
tuoneet käytännöllisiä lahjoja ja
maailmassa olisi rauha.

Tämähän sopii meille kuin nakutettuna :)))

Aaro, Aaron ja Kasimir

Aaron, Aron, on heprealaisperäinen miehen etunimi. Vanhassa testamentissa Aaron oli Israelin ensimmäinen ylipappi, Mooseksen veli. Suomessa nimestä on käytössä myös muoto Aaro.

Aaroja yht. 10 970, naisia viisi,,, Aaron yht. 4 122, naisia viisi ja Kasimir yht. 1 062.

Kuvitteellisia Aaroja
Aaro Korpi, Ilkka Remeksen nuorten kirjojen sankari, Remeksen aikuisten romaanissa esiintyvän Antti Korven poika
Aaro Vaalanne, jo kuollut hahmo Salatut elämät tv -sarjassa

Aaron Ankka, Aku Ankan isä
Aaron, pokemon

Muuta
Aaro, hotelli Joensuussa, nimi on kaupunginjohtajan Aaro Heikkilän mukaan.
( Väestörek. +WIKI )

Onnea päiväänsä viettäjille.

Hyvää huomenta.

Onnea nimipäiväänsä viettäville.
Aaro Kurkela, harmonikkataiteilija.
Kasimir Pennanen, Kristiina Elstelän edesmennyt poika.

Aaro

Hellakoski ( s. 1893-1952 ) oli suomalainen kirjailija ja filosofian tohtori luonnontieteiden alalla.
Hän kirjoitti sekä runoja, romaaneja ja esseitä että tieteellisiä tutkimuksia. Runoilijana hän oli modernismin
( = taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kultturuliikkeitä ) uranuurtajia Suomessa.

On nähty

Ma tahdoin nähdä korkean, ja nähdä matalan.
Näin kyllin mieltä korkeaa, jos mieltä matalaakin.
Ja vieras oli katse molemmilla.

Ma tahdoin nähdä elämän. Ja nähdä kuoleman.
On nähty virta elämän. Ja kaista kuolemaakin.
Ja soudeltu on niitten lainehilla.

Oi elon virta samea. Oi kuolon kirkas vuo.
Ma löysin paikan, jossa yhtyy kumpainenkin nuo.
Ja niitten kainaloon tein uutismajan.

Ma katson kuinka tumma laine liittyy valkeaan.
Käyn kerran niitten matkaan unhon virtaan harmajaan
ja tuudittaudun tuollepuolen ajan.

Jääpeili teoksesta - Aaro Hellaakoski

Aaron ( iskelmälaulaja )

Aaron ( oik. Aaro Laukkanen s. 1947 ) on suomalainen entinen iskelmälaulaja, jolta ilmestyi yksi albumi vuonna 1975. Aaro Laukkanen aloitti laulusolistina 1960 -luvun lopulla pikkuserkkunsa yhtyeessä.
Hän keksi kalenterista itselleen taiteilijanimen Aaron. Vuonna 1969 hän pääsi Harry Bergmanin yhtyeen solistiksi. Myöhemmin yhtye säesti Koivistolaisia.

Vuonna 1972 Chrisse Johansson kävi katsomassa Aaronin keikkaa ja tästä vakuutuneena kiinnitti Aaronin EMI:lle, jonka kautta julkaistiin ensimmäinen single " Wakadi Wakadou/Huomenta aamu ".
Seuraavana vuonna Aaron valmistui stuertiksi ja vakituinen työ Finnairilla lopetti hänen keikkailunsa lähes kokonaan.

Vuonna 1975 ilmestyi Aaronin ainoa albumi ; Miten ois´ mikä sisälsi ainoastaan käännösiskelmiä.
Kaikkiaan hän levytti urallaan kolmisenkymmentä kappaletta.
1984 hän siirtyi yksityisyrittäjäksi.(wiki)

Youtube ei kappaleita soita, ei Aaron -ei oikealla nimellä, eli ovat sitten kaupallisilla listoilla.

Tilalle Jonne Aaron - kaukaisimmalle rannalle ( Negatiwe )

Kasimir

Agathon Lönnbohm ( s. 1866 - 1919 ) taiteilijanimeltään Kasimir Leino. Hän väitteli vuonna 1895 filosofian tohtoriksi ja oli aikansa merkittävimpiä taidekriitikoita.
Kasimir Leino oli ensimmäisten joukossa tuomassa uusromantiikan aatteita suomalaiseen taiteeseen.

Kasimir kirjoitti useisiin lehtiin. vuosina 1898 -99 Leinon veljekset Kasimir ja Eino julkaisivat myös omaa Nykyaika-lehteään. Kasimir kirjoitti ensimmäisen runonsa jo 12 vanhana.
Elänsä aikana hän julkaisi viisi runokokoelmaa ja kirjoitti lisäksi näytelmiä.

Teatteri oli lähellä Kasimir Leinon sydäntä ja hän toimi maaseututeatteri ja perustamansa Suomen Näyttämön johtajana.
Kasimir käänsi myös lukuisia klassikoita suomen kielelle. ( Kasimir Leino - runosivut )

En rakasta tyyntä.

En rakasta tyyntä mä lahdelman,

En lampea aallotonta! Ikävää on onnikin ainainen,

Ykstoikkoista aika on rauhainen,

Jos myrskyjä ei ole ollenkaan

Ei ollenkaan, Vaan kaikki on kiihkotonta.

Ei kuulune tyyneys maailmaan,

On taistelu elämän ehto.

Lepo, rauha ne enteitä kuolon on,

On haudan kolkkous kiihkoton —

Tuli, into se suoraa on elämää

Se on elämää,

Jalon, suuren, aattehen kehto!

Aaro

Jaronen ( s. 1951 ) on suomalainen näyttelijä. Hän on antanut äänensä useisiin elokuviin kuten Kaunotar ja kulkuri sekä Oliver ja kumppanit -elokuvaan. Hänen äänensä on kuultu myös Maata etsimässä -kuunnelmassa.
Jarosella oli myös rooli yhdessä Käenpesä -jaksossa.


AaRON live -O-turn lili

Tänään myös

Cat Stevenssin syntymäpäivä:

Tänään Onnittelemme:

Maria, Maaria, Kukka-Maaria, Maija, Maiju, Maikki, Maj, Maja, Mari, Marika ja Meeri.
Onnittelu laulu Marialle:


Minunkin ensimmäinen nimeni on Maria, vaikken sitä käytä. Molemmilla tyttärilläni on myös tämän päivän listasta toiset nimet. Äitini myös kuuluu tähän Maria listaan, sekä mummoni oli Maria. Elikkä naiset on Mareja ja miehet Jusseja.
Mari Rantasila, näyttelijä.

Huomenta!

Lisään vielä jokusen:)), Marie, Mary ja Riia ovat myös tän´päivän nimipäiväläisiä. Onnea heille ja Maarinalle.
Samoin on meidän suvussamme tänäpäivänä monenkin nimipäivä, kuten itelläkin ekanimi, jota en käytä - äidilleni on muistettava soittaa onnittelut, hänkin tähän litaniaan kuuluu.

Etunimitilasto 28.6.2010 mukaan,
Maria yht. 362 156, miehiä 283
Maija yht. 39 954
Mari yht. 25 517, miehiä 10
Meeri yht. 10 176, miehiä viisi
Marika yht. 27 206
Maiju yht. 4 655
Maaria yht. 14 353
Maikki yht. 461, miehiä viisi
Kukka-Maaria yht. 718, miehiä viisi
Riia yht. 790, miehiä viisi
Maja yht. 453, miehiä viisi
Maj yht. 1016, miehiä 1 001
Marie yht. 7 426, miehiä 257
Mary yht. 1 840, miehiä20

Vähän mua jäi ´vaivaan´toi Maj -nimi miesten lukumäärä, - et oliko silmät vielä sikkurassa, no käynpä se tsekkaamassa uusiksi ja korjaan jos on väärin, en osaa tästä mennä kurkkiin - saisin näpytellä kaiken uusiks´ja se ei oikein inspitä :D

korjaus

Kuten arvasin virhepä on todellinen Maj -nimisiä miehiä on VIISI, - anteeksi sohlaamiseni!

Maria

Puusaari ( s. 1977 ) on suomalainen viulisti. Puusaari on tullut tunnetuksi etenkin nykymusiikin esittäjänä.
Hän toimii aktiivisesti Uusinta -kamariyhtyeessä sekä kamarimuusikkona ( = taidemusiikin yksi tyylilajeista, tarkoittaen musiikkia, joka on sävelletty sinfoniaorkesteria pienemmälle yhtyeelle ).
Puusaari on ollut radion sinfoniaorkesterin jäsen vuodesta 2002.
Maria Puusaari on kantaesittänyt ja levyttänyt lukuisien nuoren polven suomalaistesäveltäjien musiikkia.

Muuta nimeen liittyvää

* Maria! on Nelosella esitettävä talk show.
* Brasiliassa on Maria-niminen autiomaa.
* Maria on kieli sekä Intiassa että Papua-Uudessa-Guineassa.
* Vuoden 2005 hurrikaani sai nimekseen Maria.
* Eräs asteroidi on saanut nimekseen 170 Maria.
* Mary Wollstonecraftin novellin nimi on Maria.
* Maria Kallio on poliisi Leena Lehtolaisen kirjoissa
* Maria di Rohan on Gaetano Donizettin ooppera
* Maria on henkilöhahmon nimi West Side Storyssa ja The Sound of Musicissa.
* Maria on muun muassa Paula Koivuniemen, Ricky Martinin, Blondien, West Side Storyn, Carlos Santanan ja Green Dayn (Maria) laulun nimi.
* Maria on henkilöhahmo Final Fantasy -pelissä. (wiki)

Maija,,

Maija , yksi Maria nimen muunnoksista.

Maija Nissinen, Miss Suomi vuonna 1932

Maija Tuulikki Hapuoja, ( s. 1948 ) on suomalainen sopraano ja jazzlaulaja, joka on esiintynyt ja levyttänyt yhdessä mm. Heikki Sarmannon kanssa. Hapuoja opettaa pop- ja jazz-laulua Jyväskylän ammattiopiston konservatoriossa.

Maija Junno, ( s. 1964 ) on suomalainen näyttelijä, joka on näytellyt useissa tv -sarjoissa ja elokuvissa.
Hän on näytellyt mm. sarjoissa Punahilkka, Mogadishu Avenue ja elokuvassa Matti, Matti Nykäsen äitiä.
Maija Junno näyttelee myös Lehmän vuosi sarjassa. (wiki)

lisäys

Maija Hapuoja laulaa haikuja
Meeri Kivi salanimeltään Mont Mary, sanoittaja.

Meeri Itäsaari, lapsinäyttelijä.

Meeri/Äijä lähti tänään : Kaseva
Marika Krook, oopperalaulaja
Marika Tuliniemi, kuulantyöntäjä
Marika Finkerroos, turha julkkis
Marika Makaroff, toimittaja

Maria Lund, laulaja
Maria Callas, oopperalaulaja
Maria Jungner, tv-kuuluttaja
Maria Ylipää, näyttelijä
Maria Jotuni, kirjailija
Maria Veitola, toimittaja
Maria Kaisa Aula, politiikko
Maria Guzenina, kansanedustaja
Maria Aro, näyttelijä
Maria Järvenhelmi, näyttelijä
Maria Lang, kirjailija
Maria Kuusiluoma, näyttelijä

Kas´kas´:DD

Marika Krook ( s. 1972 ) on suomalainen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano ja näyttelijä. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa. Krook teki oopperadebyyttinsä Vaasan oopperassa Madame Butterfyssä.
Hän voitti vuonna 1972 Tallinnan kansainvälisen oopperalaulukilpailun. Hän on myös näytellyt monissa musikaaleissa, kuten Sound of Musicissa Helsingin Svenska Teaternissa sekä näytellyt Claes Olssonin elokuvassa Ihanat naiset rannalla ( 1998 ).

Vuonna 1998 hän osallistui Edea-yhtyeen laulajana Eurovision laulukilpailuun kappaleella Aava, voitettuaan Suomen karsinnat (wiki)

Marika Krook - Piukat paikat

Meeri, Mail

Heipat kaikille!

Mummoni toinen nimi oli Maria. Itse hän oli milloin Maikki, milloin Maijakin, joskus käytti etunimeäänkin.

Meeri, kirjoittanut Robert Burns, suom. Valter Juva.

Taivaanvallat, joiden suojaa
kaino sydän aina saa,
muilla mailla viipyessäin,
Meeriä te varjelkaa!
Immen hempi, sulo ruumis,
puhdas niinkuin teidänkin,
Meerin armas mielenhyvyys
jääköön taivaan turvihin.

Leyhkät häntä liekutelkoot,
vienot, kuin hän itse on;
ilma, jota hengittää hän,
rintaan rauhaa tuokohon.
Enkelit! kun pois mun kauas
tieni vie, hänt’ turvatkaa!
Immen sydän olkoon mulle
muilla mailla kotimaa!

Maj Karma - Ukkonen

http://fi.wikisource.org/wiki/Meeri
Moips! Rakkaalla lapsellahan on monta nimeä , miksei se säilyisi mummonakin:)) Tiedän tuon nimen ´vääntelyn´heti kun pääsin tutusta koulusta pois, ekanimeni meni unholaan ( sai aina korjailla!).

Täytyypä kirjoittaa tämä Meeri -runo talteen, ja lähettää onnittelukortissa toiste!

Maiju

Jokinen ( s.1977 ) on suomalainen näyttelijä, joka on näytellyt mm. komediasarjassa Kyllä isä osa, perheen tytärtä Jonnaa. Sukunimestään huolimatta Maiju Jokinen ei ole sukua samassa sarjassa näytelleelle Jarno Jokiselle.

Kyllä isä osaa - sarjassa näytellyt Tuija Ernamo on Maijun äiti. He molemmat näyttelivät myös Pekka Lepikon vuonna 1988 valmistuneessa sarjassa Mummo, Maiju esittää siinä kymmenvuotiaan Annan osaa.

Myöhemmin Maiju on nähty Uudenkaupungin teatterin tuotannoissa.

Kyllä isä Osaa - Työsuhdeetuja

Maiju, Maikki, Mary

Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, taiteilijanimeltään Maiju Lassila (28. marraskuuta 1868 Tohmajärvi – 21. toukokuuta 1918 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin Algot Untolaksi. Wikipedia

Oma armas Maikki, kirjoittanut Robert Burns, suom. Valter Juva.

Sun ma olen, lemmittyin,
oma armas Maikki;
sun on sykkeet sydämein,
aatokseni kaikki.

Painun vasten poveas,
sydän kaihoon vaipuu;
vaikka epätoivoon jäin,
huolet jälleen haipuu,

Pois jos käännät rusosuus
lohdukkaan ja raikkaan,
sulo silmäs pois jos luot,
kuolen siihen paikkaan.

Mit’ on elo lemmetön?
Yö, mi johti vaivaan.
Lempi päivänpaiste on,
riemun tuoja taivaan.

Mary Hopkin - Those were the days

http://fi.wikipedia.org/wiki/Algot_Untola

Maaria,

Eeva Maaria Leinonen ( s. 1933 ) on suomalainen runoilija, joka on julkaissut enimmäkseen uskonnollista lyriikkaa. Hän tarkastelee runoissaan mm. arjen pieniä asioita ja ihmissuhteiden ongelmia. Hänen runouttaan on luonnehdittu sanalla sosiaalilyriikka. (wiki)

Syvyys on sinussa itsessäsi
jos on
tai sitten ei ole
Kaikki jää pinnalliseksi hipaisuksi
raapaisuksi
jos omasta itsestäsi
ei vastaa syvien metsien
syvien kuilujen kaiku.
Olet kuin rahkasuo
hetteensilmä
johon askel ei jälkeä jätä
Tai jäinen hangenpinta
joka ei ota mitään vastaan
ei murru
ei anna periksi
Oman kuiluni partaalta
turhaan sinulle huudan
vaikka syvyydet
syvyydet järkkyvät

[Maaria Leinonen]

Maija

Uutispuuro, sanat trad.

Pellolla tuolla kauniilla, missä
kypsä jo ruis on keltainen,
sirpit kourassa, kyyryksissä
leikkavi väki hikoillen.

Seisoipa kauvan pellolla vilja,
riiheen sieltä se ahdettiin,
riihen lämmitti Maija ja Hilja,
siellä se parsilla kuivui niin.

Niin ylihuomenna aamusta asti
riihessä puitihin kolkuttain,
varstoilla lyötihin ankarasti,
niin jyvät tähkistä irrottain.

Myllyyn Matti aamulla läksi
uutisviljaa jauhattamaan,
jauhot toi, ja illaksi täksi
patanen pantiin kiehumaan.

"Lapset! Jo valmis on uutispuuro,
käykää sitä jo maistelemaan!" -
Huudolle tuolle ei ole kuuro
lapsista pienin, ei suurinkaan.

Eero Aven - Kukka-Maaria

Maria Jotuni

Salanimet Maria Haggrén-Jotuni, Nix, Maria Kustaava Tarkiainen
Syntynyt 9. huhtikuuta 1880
Kuopio
Kuollut 30. syyskuuta 1943
Helsinki
Ammatit kirjailija, näytelmäkirjailija
Äidinkieli suomi
Ensiteokset Suhteita (1905)

Maria Gustaava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio – 30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli merkittävä suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija

Elämänvaiheet

Jotuni kävi lukion Kuopiossa Suomalaisen Tyttökoulun jatkoluokilla. Valmistuttuaan 1900 ylioppilaaksi Jotuni suunnitteli ryhtyvänsä opettajaksi. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuosina 1900–1904 historiaa, kirjallisuutta ja taidehistoriaa, mutta opettajaa hänestä ei tullut. Toimittajan työ osakuntalehdessä oli alkuna Jotunin kirjailijanuralle. Viljo Tarkiainen, Joel Lehtonen ja Jotuni tutustuivat Savokarjalaisessa osakunnassa, ja Jotunista tuli Lehtosen rakkauden kohde. Tarkiaisen kanssa hän kuitenkin avioitui 1911. Maria ("Maikki", "Maiju") Haggren muutti sukunimensä yhdessä veljiensä kanssa Jotuniksi suurena nimenmuuttovuonna 1906. Sukunimi Jotuni merkitsee jättiläistä, joita oli skandinaavisessa mytologiassa. Jotuni on myös harvinaisempi nimitys suomalaisen kansanperinteen jättiläisille jatuleille, ja saamelaiset ovat kutsuneet jättiläisiä nimityksellä Jotuli.[1][2][3]

Jotunilla oli kaksi poikaa, Jukka Tarkiainen ja Tuttu Tarkiainen avioliitosta Viljo Tarkiaisen kanssa. Jukka Tarkiaisen poika on historioitsija Kari Tarkiainen. Jotuni on haudattu Helsingin Hietaniemeen: U31-1-15. Helsingin Pohjois-Haagassa ja Porvoossa on Maria Jotunin tie. Jotuni sai taiteilija Eeva Oivion suunnitteleman postimerkin vuonna 1980.
Eeva Oivion suunnittelema Maria Jotuni -postimerkki, 1980.
Kirjailijana

Vaikka Jotuni muistetaan ehkä parhaiten 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta romaanista Huojuva talo, hän oli lyhyen tekstin ja dialogin taitaja. Jotunin ensimmäinen novellikokoelma Suhteita ilmestyi 1905, mutta suurempaa huomiota ja kritiikkiä herätti vasta toinen kokoelma Rakkautta (1907), jonka ensimmäinen painos myytiin pian loppuun.

Jotuni käsitteli kirjoituksissaan ihmistä ja feministinä erityisesti naisia ja naisten asemaa. Näiden lisäksi hän käsitteli muita yhteiskunnallisia epäkohtia, usein kyseenalaistavan huumorin keinoin.

Näytelmät

* Vanha koti (1910)
* Miehen kylkiluu (1914)
* Savu-uhri (1915)
* Kultainen vasikka (1918)
* Tohvelisankarin rouva (1924)
* Olen syyllinen (1929)
* Kurdin prinssi (1932)
* Klaus, Louhikon herra (1942) Romaanit

* Arkielämää (1909)
* Huojuva talo (1936, julk. 1963 postuumina). Kuvastaa aikansa kirjallisuusaatteita realismia ja tolstoilaisuutta.
* Äiti ja poika. Elämän hiljaisina hetkinä (1965)
* Norsunluinen laulu (1947, postuumi)
* Jäähyväiset (1949, postuumi). (wiki)

Maria

Ringinen ( s. 1988 9 on suomalainen entinen rytminen kilpavoimistelija. Hän voitti vuosina 2003 - 2007 Suomen Mestaruuden neliottelussa ja kaikilla neljällä tuona vuonna vuorossa olleilla välineillä.

Vuonna 2008 hän voitti neliottelun, vanteen ja keilan. mutta jäi hopealle narussa ja nauhassa. Pohjoismaiden mestaruuden hän voitti neliottelussa kolmasti, ja yksittäisillä välineillä yhteensä yhdeksän kertaa.
MM- kilpailuissa Ringisen paras sijoitus oli neliottelussa 20, vuonna 2005.

Ringinen lopetti uransa v 2008. Päätökseen vaikutti hänen karsiutumisensa Pekingin olympialaisista ja epäilys siitä ettei Suomesta löytyisi tasokasta valmennusta uran jatkoa ajatellen. (wiki)

" Yo me Ilamo Maria " en directo
Mari Vainio (s. 1. heinäkuuta 1968, Uddevalla, Ruotsi) on suomalainen näyttelijä. Hän valmistui teatterikoulusta vuonna 1992. Teatterin ohella Mari Vainio on näytellyt elokuvissa, radiossa ja televisiosarjoissa. Hän on näytellyt muun muassa ohjelmissa Ihmeidentekijät, Nokkapokka, Ansa ja Oiva ja juontanut Thilia Thalia -tietovisaa. Vainio on myös esiintynyt piirrossarjoissa äänellään.
Mari Johanna Kiviniemi (s. 27. syyskuuta 1968 Seinäjoki) on Suomen pääministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja. Hän nousi pääministeriksi 22. kesäkuuta 2010 puolueen puheenjohtajan ja pääministerin tehtävistä jättäytyneen Matti Vanhasen tilalle. Keskustan Lahden puoluekokouksessa kesäkuussa 2010 Kiviniemi valittiin puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.[1][2]

Kiviniemi nousi eduskuntaan vuonna 1995 jalasjärveläisenä Vaasan vaalipiiristä. Nykyään Kiviniemen kotikunta on Helsinki, ja hän on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. Kiviniemi opiskeli Helsingin yliopistossa kansantaloustiedettä.

Mari Kiviniemi toimi Vanhasen I hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Paula Lehtomäen äitiysloman ajan 2. syyskuuta 2005 – 3. maaliskuuta 2006 ja Vanhasen II hallituksen hallinto- ja kuntaministerinä.

Kiviniemellä on kaksi lasta puolisonsa Juha Louhivuoren kanssa. Hän toimii Nuori Suomi -yhdistyksen puheenjohtajana.

Kiviniemi on tullut valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuosina 2004 ja 2008. Hän pääsi eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa 7 366 äänellä ainoana keskustalaisena Helsingin vaalipiiristä.[3]
Mari Mörö (s. 1963 Mikkeli) on suomalainen kirjailija. Pitkän kuunnelma- ja nuortenkirjailijauran jälkeen Mörön romaani Kiltin yön lahjat herätti paljon huomiota (1998). Kirja kertoo yksinhuoltajan omatoimisesta lapsesta tragikomedian keinoin. Kiltin yön lahjat oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Runeberg-palkinnon vuonna 1999. Romaani oli arvostelumenestys ja sen aihepiiri on edelleen ajankohtainen.

Myöntäessään Mörölle tunnustuspalkinnon 2008 WSOY esitti perusteluina muun muassa Mörön monipuolisuuden ja nopeakäänteisen kerronnan taitamisen.[1]

Mörö on toiminut pitkään luovan kirjoittamisen opettajana ja sanataideohjaajana. Hän on myös tunnettu intohimoisesta puutarhaharrastuksestaan ja alaan liittyvistä humoristisista kirjoistaan ja hän on sekä Kotipuutarhalehden että Helsingin Sanomien puutarhakolumnisti. Monipuolisuuttaan Mörö on kiteyttänyt näin: "Kirjoitustyöt ovat kohdallani teoskentelua, sitä ei pidä sotkea teeskentelyyn. Syttymistä ja innostusta - ja tekemistä, alttiutta innostua."

Mörö on toiminut kuunnelmakäsikirjoittajana ja script editorina Yleisradiossa 1995-2005.

Mörö asuu Mikkelissä.

Lisää Maijoja..

Maija Pauno ( s. 1965 9 on suomalainen näyttelijä, joka tunnetuin rooli oli vuosia 2006-2007 komedia - draamasarjassa Käenpesä. Hän näytteli sarjassa Olga Pavlovan roolin.

Maija - Liisa Majanlahti ( s. 1939 ) on suomalainen näyttelijä. Majanlahti on näytellyt teatterissa, elokuvissa kuin televisiossakin. Hänet muistetaan mm. Tapio Suomisen tv -sarjassa Kovaa maata ( 1994-1997 ) ja elokuvassa Kivenpyöritäjän kylä ( 1995 ), sekä lukuisista teatterinäytelmistä.

Tv -sarjassa Arvokkaat ( 2002 ) Majanlahti näytteli aviovaimoa vastanäyttelijänään miehensä Mikko Majanlahti.


Myskyluodon Maija

Maija...

Maija-Liisa Márton
Muut nimet: Maija-Liisa Turkka (entinen nimi)
Maija-Liisa Martón (muu)
Syntymäaika: 14.12.1944
Syntymäpaikka: Oulu

Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (9 kpl)
Minä ja Morrison 2001 Näyttelijä (Kerttu, Akin äiti)
Pieni pyhiinvaellus 1999 Näyttelijä (vanhempi hoitaja)
Matka ajassa 1992 Näyttelijä
Panostaja 1991 Näyttelijä (Karin äiti) (nimellä Maija-Liisa Martón)
Tonavan mutka 1990 Näyttelijä
Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1988 Näyttelijä (diakonissa)
Niskavuori 1984 Näyttelijä (Martta Niskavuori)
Pirunpolska 1980 Näyttelijä (myyjä) (nimellä Maija-Liisa Turkka)
( Elonet )

Maija Leino ( s. 1944 ) on suomalainen näyttelijä, joka on vaikuttanut mm. Ryhmäteatterissa.
Leino muistetaan viihdesarjassa Tabu joka oli Ryhmäteatterin tuottama. (wiki)

Maija - Liisa

Maija-Liisa Peuhu (myös Peuhu-Kulha; s. 20. tammikuuta 1942 Kuusankoski) on suomalainen näyttelijä.

Peuhu pääsi 18-vuotiaana Suomen Teatterikouluun (nyk. Teatterikorkeakoulu). Teatterikoulun jälkeen hän muutti Hämeenlinnaan, missä hän aloitti näyttelemisen.

Peuhu on näytellyt animaatiosarjoissa ja elokuvissa, joihin hän antanut äänensä, muun muassa Richard Scarryn touhukas maailma (Hilda Hippo ja Äitikissa) ja Fievel (Fievelin äiti). Hän haki Karin Luotolan roolia televisiosarjasta Kotikatu, mutta ei saanut sitä, sillä hän oli liian vanha. Roolin sai lopulta Anitta Niemi. Peuhu näytteli kuitenkin Kotikadun ensimmäisinä vuosina sivuosassa esittäen Kantakaupunkilainen-lehden toimitusjohtajaa.

Parhaiten Peuhu tunnetaan suomalaisesta Salatut elämät -televisiosarjasta jossa hän näytteli Ulla Taalasmaata yhteensä kahdeksan vuoden ajan marraskuusta 1998 marraskuuhun 2006. Hänen roolihahmonsa nähtiin televisiossa viimeisen kerran 23. toukokuuta 2007 esitetyssä jaksossa. Syksyllä 2009 Peuhu palasi sarjan kuvauksiin ja hänen roolihahmonsa nähtiin ensikerran televisiossa maaliskuussa 2010. Tammikuussa 2010 Peuhu totesi, ettei tiedä, kuinka kauan hän näyttelee sarjassa, mutta jo maaliskuussa hän kertoi jättäneensä sarjan kuvaukset. Pian lähtöuutisen jälkeen Peuhu kertoi, ettei tiedä, onko "Ulla" tullut sarjaan jäädäkseen. Paluuseen vaikuttaa Peuhun mukaan se, miten katsojat ottavat Ullan vastaan.

Salatuista elämistä pitämänsä tauon aikana Peuhu näytteli viidessä eri teatterissa viidessä eri roolissa, esimerkiksi kesällä 2008 Peuhu näytteli Mustion Linnan kesäteatterissa ja samana syksynä hänet nähtiin Linnanmäen Peacock-teatterin High School Musicalissa.

Filmografia

* Finias ja Ferb: Elokuva (2010) - Linda Flynn
* Salatut elämät (1999) – Ulla Taalasmaa (1999–2007, 2010)
* Tarzan (1999) - Sivuäänet (wiki)

Arvo, Egil, Ejvind ja Öjvind

Etunimitilasto, Arvo yht. 26 337, naisia 15
Egil yht. 316, naisia viisi
Ejvind yht. 58, naisia 15
Öjvind yht. 65, naisia 30.

Veikko Virmajoki ( Oik. Arvo Kalliola 1899-1956 ) oli suomalainen sanoittaja ja kirjailija, joka teki tekstejä salanimen turvin. Virmajoen levytetty tuotanto alkaa vuodesta 1933, ja sanoituksista tunnetuin kappale on " Tamara tanssii ".
Henry Theel levytti vuonna 1942 Virmajoen sanoittaman kappaleen " Syyspihlajan alla ", jota esittivät myös monet muut laulajat. (wiki)

Ei löytynyt Henryn laulamana tuubista, tässä Eino Grön,

Onnea päivänsankareille.

Ensimmäisenä päivänsankareista nousi mieleen Arvo Ylppö, lastentautiopin professori, arkkitehti.
Onnittelulaulu Arvoille:


Aurinkoista hellepäivää kaikille.

Suruviesti

aamunlehdessä. Tommy Tabermann on poistunut keskuudestamme.

"Minä uskon
aamujen valoon,
ihmisen syliin
ja rakkauden hitauteen
Minä uskon rakkauteen
joka kulkee etanan lailla,
ei yhden sydämen poikki
yhdessä elämässä loiki
Minä uskon
etanan nopeuteen
sylien syvyyksiin,
ja alati kiihkeisiin silmiin
joista aamut juovat
kaiken valonsa.
Minä uskon rakkauden hitauteen, Minä uskon.
-Tommy Tabermann-

Huomenta !

R.I.P Tommylle.

Arvo Albin Turtiainen (1904-1980) oli suomalainen vasemmistolainen runoilija ja suomentaja. Hänen vaimonsa Brita Polttila, jonka kanssa Turtiainen meni naimisiin 1953, oli myös kirjailija.
Heidän tyttärensä on entinen uutisankkuri Eva Polttila.

Arvo Turtiainen oli vahvasti helsinkiläinen ja hänet tunnettiin lempinimellä Stadin Arska. Turtiaisen helsinkiläisyydestä johtuu myös se, että hän kirjoitti useita runoja stadin slangilla.

Lisää löytyy linkistä http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=8778

Arvo Laitinen,

säveltäjä, professori, pedagogi Sibelius-Akatemiassa.
Arvo Jaakko Henrikki Salo (s. 2. toukokuuta 1932 Merikarvia) on suomalainen kirjailija, lehtimies ja poliitikko. Hän toimi SDP:n kansanedustajana 1966–70 ja 1979–83 ja kulttuuriministerinä 1983. Lisäksi hän on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Helsingin kaupunginvaltuustossa, Väinö Tannerin säätiön hallituksen puheenjohtajana ja Työväen sivistysliiton puheenjohtajana. Hän sai professorin arvonimen 2003.

Lehtimiesurallaan hän oli päätoimittajana Ylioppilaslehdessä, toimittajana mm. Helsingin Sanomissa ja Suomen Sosialidemokraatissa. Hän sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon 1977.

Kirjailijana Salo tuli tunnetuksi runoistaan ja näytelmistään. Hän sai Eino Leinon palkinnon 1964. Salon kirjoittamista näytelmistä tunnetuin on Lapualaisooppera. Muita ovat muun muassa Mustalaisoperetti (1969), Yks perkele, yks enkeli (1985), Vallan miehet (1986), Ouraooppera (2002), ooppera Matilda ja Nikolai Porin oopperalle 2004. Pakinakokoelmia on muun muassa Kirjeitä hyllystäni (1977) ja Valitut huulet (1966). Tunnettuna sanataitajana hän on myös sanaristikkoseura Sanaseppojen aktiivijäsen. Salo oli taiteilijaprofessorina 1988–93.

Valtion elokuvatarkastamossa toimiessaan Salo kielsi 12. elokuuta 1975 Jeannot Szwarcin ohjaaman kauhuelokuvan Bug esittämisen Suomessa. Arvo Salo tunnetaan myös siitä että hän lanseerasi sanonnan "tapa talonpoika päivässä"
Arvo Töyry on fiktiivinen talollisen poika ja myöhemmin talollinen Väinö Linnan kirjasarjassa Täällä Pohjantähden alla. Hänen isänsä on Kalle Töyry. Arvo osallistuu Suomen sisällissotaan valkoisten puolella, vangitsee punaisia ja osallistuu mm. Anton Laurilan ja Uuno Laurilan teloituksiin. Jatkosodassa hän on yhä suojeluskunnassa, ja mm. osallistuu rintamalta karanneen Siukolan Aarnen etsintöihin.

Arvo menee naimisiin mahtavan Haukkalan talon tyttären kanssa.

Hänellä on kaksi nuorempaa veljeä, Aaro ja Ensio, joista ensinmainittu pääsee naapuripitäjään suuren talon kotivävyksi ja katoaa tarinasta, Ensio ottaa perintöosansa autona ja ryhtyy taksiautoilijaksi. Hän katoaa tarinasta hiukan ennen sotaa muutettuaan muualle.
Arvo Albert Viitanen (12. huhtikuuta 1924 Uurainen - 29. huhtikuuta 1999 Anjalankoski) oli suomalainen maastohiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti.

Arvo Viitanen saavutti 29-vuotiaana ensimmäisissä arvokisoissaan, Falunin MM-hiihdoissa 1954, kolme mitalia. Hän sai hopeaa 15 kilometrillä 11 sekuntia toiselle Evon Metsäpoikien hiihtäjälle, Veikko Hakuliselle hävinneenä ja pronssia 50 kilometrillä voitettuaan Norjan Martin Stokkenin yhdeksällä sekunnilla. Viestissä Viitanen hiihti kolmannen osuuden Suomen kultaa voittaneessa joukkueessa. Hän hiihti osuudellaan välillä harhaan ja suksikin irtosi, mutta hän saapui silti vaihtoon ensimmäisenä. Ilman mitalia hän jäi vain 30 kilometrillä sijoittuessaan kahdeksanneksi.

Helmikuussa 1955 järjestetyissä Cortina d'Ampezzon olympialaisten esikisoissa, niin kutsutuissa ”pikkuolympialaisissa” Viitanen voitti 15 kilometrin hiihdon ennen Veikko Hakulista ja Ruotsin Sixten Jernbergia ja sijoittui 30 kilometrilläkin parhaana suomalaisena neljänneksi. Vuotta myöhemmin hän ei kuitenkaan ollut itse olympialaisissa parhaassa kunnossaan ja sai ainoan mitalinsa viestistä, jossa hän hiihti jälleen kolmannen osuuden. Sen lisäksi hän sijoittui 15 kilometrillä yhdeksänneksi. Lahden MM-kisoissa 1958 hän sai pronssia viestissä ja 50 kilometrillä sekä sijoittui neljänneksi 30 kilometrillä ja seitsemänneksi 15 kilometrillä.

Salpausselän Kisoissa Viitanen voitti ensimmäisenä hiihtäjänä kolmena peräkkäisenä vuonna pikamatkan. Noiden vuosien 1952–1954 voittojen jatkoksi hän voitti 50 kilometriä vuonna 1955. Holmenkollenilla hän voitti 50 kilometrin matkan vuonna 1956. Puijolla hän voitti 50 kilometriä vuonna 1955 ja Ounasvaaralla vuonna 1956.

Seuratasolla Viitanen edusti Evon Metsäpoikien lisäksi Uuraisten Urheilijoita ja Myllykosken Kilpa-Veikkoja. Suomen mestaruuden hän voitti 15:llä ja 50 kilometrillä vuonna 1955, 30 kilometrillä vuonna 1959 sekä 3 × 10 kilometrillä vuonna 1954.

Viitanen oli Suomen Hiihtoliiton johtokunnan jäsen vuosina 1976–1982. Ammatiltaan hän oli metsäteknikko. Hänen poikansa Tapio Viitanen (s. 1950) kilpaili ampumahiihtäjänä nuorten MM-kisoissa.
-Wikipedia-

Ejvind,

Wikipedia

Ejvind Larsen (s. 29. huhtikuuta 1936) on tanskalainen toimittaja ja kirjailija, joka vuodesta 1955 on kirjoittanut sanomalehden tiedot. 1966-68 ja 1979-83 päätoimittajana siellä.

Ejvind Larsen, jossa yhdistyvät Grundtvigian School ajatuksia humanistisesta sosialismista, on vuosia hallinnut julkista keskustelua yleensä ja tietoa erityisesti.

Vuonna 1989 hän sai Otto Gelsted palkinto ja vuonna 1990 Egholtprisen.

Ejvind 1965-1998 Larsen oli naimisissa Gunvor Auken kanssa. ( Googlen - suomennus )

Kaksi runoa,

kirj. Arvo Turtiainen

Kaunein

Kaunein runo syntyy
kun ihminen on lähellä ihmistä
kuin hellyys,
yksinkertainen ja rajaton
vailla kysymyksiä
vitaa toisesta toiseen

Kauneinta runoa ei unohda
se on sinetöity otsaa,
huuliin ja sydämeen
sinetöity rakastavien lukea,
rakastavien kirvoittaa.

Portti maailmaan

Se on tässä: kotipihalla
Tämä sinun on jätettävä
voidaksesi elämäsi ymmärtää,
tähän palattava
tietääksesi
mitä siitä ja itseltäsi puuttuu.

Tässä portti maailmaan
kotipihalta pois....

( runot ovat Arvo Turtiaisesta kertovilta sivuilta )

Arvomimi

Perinnöllisiä aatelin arvonimiä ei enää Suomessa myönnetä, mutta suvut, jotka on aikaisemmin aateloitu, voivat edelleen käyttää arvonimiään. Mitään erioikeuksia aatelilla ei Suomessa eikä muualla Euroopassa enää ole lukuun ottamatta Englannin parlamenttia, jossa ylähuoneen pääreillä edelleen on hieman lainsäädäntövaltaa.

Jäänteenä aikaisemmasta arvonimikäytännöstä tasavallan presidentti voi jakaa erilaisia arvonimiä "todellisen viran niitä seuraamatta". Tämä perustuu nykyään lakiin julkisista arvonannon osoituksista (1215/1999) ja sen nojalla annettuun asetukseen arvonimistä (381/2000). Vuodesta 1918 lukien arvonimiä on myönnetty yli 12000 kertaa. Arvonimeä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella. Hakijana voivat olla yksityiset henkilöt tai organisaatiot, jotka tavallisesti maksavat veron arvonimen saajan puolesta.

Hovioikeus myöntää auskultoinnin hyväksytysti suoritettaneelle lakimiehelle varatuomarin arvonimen.

Suomen hallintobyrokratiassa ministeriöiden korkeita virkamiehiä kutsutaan myös neuvoksiksi ja virka-arvoon liittyy aina jokin ministeriön toimialaan liittyvä nimike, näitä ovat mm. finanssineuvos, hallitusneuvos, maatalousneuvos, teollisuusneuvos jne.

Käytössä olevat suomalaiset arvonimet
Suluissa olevat summat tarkoittavat arvonimestä maksettavan veron määrää. Jälkimmäinen summa osoittaa veron määrän silloin, kun arvonimen saaja on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon. Muussa tapauksessa veroa maksetaan edellisen summan mukaan. Veron maksaa arvonimeä esittänyt taho, ei arvonimen saaja itse.

1.ryhmä (48 400 € / 12 100 €)
valtioneuvos
vuorineuvos
2. ryhmä (33 300 € / 8 300 €)
energianeuvos
erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri
kauppaneuvos
liikenneneuvos
maanviljelysneuvos
matkailuneuvos
merenkulkuneuvos
metsäneuvos
ministeri
rahoitusneuvos
teollisuusneuvos
valtiopäiväneuvos
viestintäneuvos
ylipormestari
3. ryhmä (24 200 € / 6 000 €)
apteekkineuvos
insinöörineuvos
vakuutusneuvos
yrittäjäneuvos
4. ryhmä (19 300 € / 4 800 €)
kaupunginjohtaja
kaupunkineuvos
5. ryhmä (16 400 € / 4 100 €)
arkkiatri
laamanni
maaneuvos
patenttineuvos
rakennusneuvos
6. ryhmä (12 000 € / 3 000 €)
kanslianeuvos
lehdistöneuvos
maakuntaneuvos
professori
sairaalaneuvos
7. ryhmä (8 700 € / 2 200 €)
budjettineuvos
eläinlääkintöneuvos
eräneuvos
hallitusneuvos
kalastusneuvos
kenttäpiispa
kulttuurineuvos
kunnallisneuvos
liikuntaneuvos
lääkintöneuvos
maanmittausneuvos
metsätalousneuvos
museoneuvos
nuorisoasiainneuvos
poliisineuvos
pääkonsuli
satamaneuvos
työsuojeluneuvos
verotusneuvos
ympäristöneuvos
8. ryhmä (6 200 € / 1 550 €)
ammattikasvatusneuvos
balettineuvos
elokuvaneuvos
järjestöneuvos
kalatalousneuvos
kamarineuvos
kaupallinen neuvos
kihlakunnanneuvos
kiinteistöneuvos
kirjapainoneuvos
kirjastoneuvos
kotiseutuneuvos
kotitalousneuvos
kotiteollisuusneuvos
kouluneuvos
kunnanjohtaja
käsityöneuvos
luotsineuvos
lähetystöneuvos
musiikkineuvos
opetusneuvos
pitäjänneuvos
pormestari
puutarhaneuvos
revisioneuvos
seurakuntaneuvos
sosiaalineuvos
sukellusneuvos
talousneuvos
teatterineuvos
terveydenhuoltoneuvos
uittoneuvos
9. ryhmä (4 250 € / 1 100 €)
yliagronomi
yliarkkitehti
yli-insinööri
yli-intendentti
ylimetsänhoitaja
10. ryhmä (3 300 € / 820 €)
konsuli
lähetystösihteeri
taloustirehtööri
ylikamreeri
ylirakennusmestari
11. ryhmä (2 700 € / 680 €)
rehtori
varakonsuli
12. ryhmä (1 100 € / 270 €)
yliopettaja
13. ryhmä (770 € / 200 €)
asessori
eläinlääkintöasessori
lehtori
14. ryhmä (640 € / 160 €)
intendentti
kamreeri
postimestari
rovasti
sotakamreeri
15. ryhmä (330 € / 80 €)
lentokapteeni
16. ryhmä (70 € / 50 €)
director cantus

-Wikipedia-

Lyhyt tiivistelmä

päivästä 3. heinäkuuta:

1778 - Helsinkiin monia julkisia rakennuksia suunnitellur arkkitehti Carl Ludving Engel syntyy,
1844 - Viimeinen siivetönruokki tapetaan ( pingiinien alkulaji ),
1883 - Kirjailija Franz Kafka syntyy,
1962 - Näyttelijä Tom Cruise syntyy,
1970 - NHL- jääkiekkoilija Teemu Selänne syntyy
(wiki)

Arvo Volmer

Arvo Volmer (s. 1962) toimii Viron Valtiollisen Sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana. Oulun kaupunginorkesterissa hän on nykyisin päävierailijana toimittuaan vuosina 1994-1999 orkesterin ylikapellimestarina.

Volmer on työskennellyt aktiivisesti kapellimestarina vuodesta 1985, jolloin hänet kiinnitettiin Tallinnan Estonia-teatteriin. Vuosien aikana hän on johtanut Estoniassa lukuisia ooppera-, baletti- ja operettiproduktioita. Säännöllinen yhteistyö Estonia-Oopperan kanssa sekä Oulun oopperaproduktiot kausilla 1996-1999 osoittavat Arvo Volmerin erityistä kiinnostusta oopperaa kohtaan. Nykyisen orkesterinsa Viron Valtiollisen Sinfoniaorkesterin johtajana Volmer debytoi 1987 ja lokakuusta 1993 lähtien hän on toiminut orkesterin yli-kapellimestarina ja taiteellisena johtajana..

Arvo Volmer aloitti musiikkiopintonsa pianonsoitolla. Hän opiskeli Tallinnan konservatoriossa vuosina 1980-85 kuoron- ja orkesterinjohtoa. Myöhemmin hän siirtyi Leningradin konservatorioon, missä hän opiskeli viisi vuotta Ravil Martinovin johdolla suorittaen sekä oopperakapellimestarin että orkesterinjohtajan diplomit. Volmer on myös opiskellut Helmut Rillingin johdolla Oregonissa Yhdysvalloissa.Vuonna 1989 Arvo Volmer sai neljännen palkinnon sekä orkesterin erikoispalkinnon kansainvälisessä Nikolai Malko -kilpailussa Kööpenhaminassa.

Omien orkestereidensa ohella Arvo Volmer on vieraillut säännöllisesti monien orkestereiden kapellimestarina sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa ja Venäjällä. Suomessa hän on johtanut mm. Helsingin, Tampereen, Kuopion, Lappeenrannan, Porin, Rovaniemen, Oulun ja Lahden kaupunginorkestereita sekä Tapiola Sinfoniettaa ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria. Hän on vieraillut myös Suomen Kansallisoopperassa.

Arvo Volmer on johtanut Ruotsissa säännöllisesti Malmön orkesteria ja useamman kerran Göteborgin Sinfonikkoja, Tukholman Kuninkaallista Filharmoniaa sekä Gävlen, Umeån ja Uppsalan orkestereita. Tanskassa hän on vieraillut mm.Kööpenhaminan Filharmonian sekä Århusin, Aalborgin ja Sönder-Jyllandin orkestereiden kapellimestarina. Venäjällä Arvo Volmer on johtanut useita orkestereita. Hän on vieraillut mm. Pietarin Filharmonikkojen ja Moskovan Television ja Radion Sinfoniaorkesterin kapellimestarina. Näiden ohella hän on tehnyt yhteistyötä Latvian Kansallisen Filharmonian ja Latvian Filharmonian Kamariorkesterin kanssa. Vuonna 1995 Arvo Volmer vieraili Hollannissa Hilversumin radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina. Yhteistyö orkesterin kanssa jatkuu. Kaudella 1997-98 Arvo Volmer vieraili myös mm. Malmön, Helsingborgin ja Haifan orkestereiden kapellimestarina. Ammattiorkestereiden ohella Arvo Volmer on johtanut myös oppilasorkestereita. Hän on toiminut mm. Århusin ja Malmön Musiikkikorkeakoulujen, Sibelius-Akatemian Oopperastudion ja Viron Musiikkiakatemian orkestereiden kapellimestarina. ( Arvo Volmer - Google-haku )

Arvo Kuusla,

näyttelijä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Kuusla

Helteet senkun jatkuu.....

Arvo Salo,

kirjailija, lehtimies, poliitikko. http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Salo

Arvo

Leskinen ( s. 1928 ) on Kainuulainen kirjailija, hänen romaanejaan mm. Meitä on moneksi (1966 ), Ketunhännän takana ( 1998 ), Mansikat mielessä ( 2000 ), Vanhuus on leikinasia - ainakin pikkuisen ( 2002 ) ja Ihmisen jälkiä luonnossa ( 2006 ). ( Kajaanin Nykykirjailijoiden sivulta ).

Arvon mekin ansaitsemme....
Irwin Goodman & Esa Pakarinen

Kirjoittaja on poistanut tämän viestin

Yölintu

Olavi Virta laulaa Yölinnusta, säveltänyt Arvo Hemming Heikkilä.
http://fi.netlog.com/search/videos/videoid=fi-799540

Arvo

Arvo Albin Turtiainen (16. syyskuuta 1904 Helsinki – 8. lokakuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen vasemmistolainen runoilija ja suomentaja. Hänen vaimonsa Brita Polttila, jonka kanssa Turtiainen meni naimisiin vuonna 1953, oli myös kirjailija. Heidän tyttärensä on entinen uutisankkuri Eva Polttila (s. 1946). Wikipedia

Arvo Alanne aloitti radiouransa jälkiraportilla Amsterdamin olympialaisista vuonna 1928.
Oululainen sosiaalineuvos kuului suomalaisen urheiluselostuksen pioneereihin.
Ounasvaaran kisoista hän lähetti vuonna 1929 selostuksensa puhelimitse Helsinkiin Yleisradiolle, jossa ne pikakirjoitettiin ja luettiin kuulijoille. Linkki

Arvo Tuetiaisen runoja http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-3zsf.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Turtiainen
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=20&t=144&a=713

Arvo

Arvo "Poika" Tuominen (5. syyskuuta 1894 Hämeenkyrö – 27. toukokuuta 1981 Tampere) oli suomalainen vasemmistopoliitikko ja lehtimies. Wikipedia

Anneli Sari - Muistojeni ruusut, sävel ja sanat Arvo Valte Palmroth

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Poika_Tuominen

Arvo

Poliitikko Arvo Aulis Aalto (s. 13. heinäkuuta 1932) oli SKP:n puheenjohtaja (1984–1988) ja tätä ennen Arvo Aulis Aalto syntyi kesällä 1932 Rovaniemellä. Hänen isänsä oli Eevert Aalto ja äiti Anni Aalto. Perheenpää tappoi itsensä halvaannuttuaan 1939. Jatkosodan aikana nuori Aalto mm. kävi kauppaa saksalaisten sotilaiden kanssa muiden poikien tavoin ja teki näille jäyniä. Sodan loppuajan hän vietti evakossa Ruotsissa. Palattuaan Aallon oli tarkoitus mennä oppikouluun, mutta tämä lähtikin savotoille ja koulut jäivät käymättä. 14-vuotiaana hän pääsi muurarin apuriksi ja 19-vuotiaana Aalto hyväksyttiin Rovaniemen muurarien jäseneksi. Hän alkoi toimia myös luottamusmiehenä. Vasemmistolaisesta kodista olleen miehen opinnot jatkuivat vasta 1955 Sirola-opistossa. Aalto oli innostunut lukemisesta, eronnut kirkosta ja liittynyt Suomen kommunistisen puolueen (SKP) jäseneksi 1952. Hän asui tuolloin Kemissä ja Kemijärvellä.pääsihteeri (1969–1984). Hän toimi SKDL:n mandaatilla työvoimaministerinä 1977–1981. Wikipedia

Kalliolle kukkulalle-laulusta

Eikä tässä asiassa
auta arvo, rikkaus.
Siinä koettaa voimiansa
kahden nuoren rakkaus.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Aalto

Arvo Koskimaa

Arvo Alvi Kalervo Koskimaa (s. 24. maaliskuuta 1912, Helsinki – k. 13. helmikuuta 1972, Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, muusikko ja sanoittaja.

Koskimaa tunnetaan lähinnä iskelmien säveltäjänä, mutta hän myös soitti Fox-yhtyeessä 1930-luvulla ja johti omaa AK-orkesteriaan. Koskimaan tuotannon pääosa ovat 1930- ja 1940-luvuilta [1]. Koskimaan tunnetuimmat tangot, "Syyspihlajan alla" ja "Virvaliekkejä", levytti alun perin Henry Theel sota-aikana. Olavi Virran levytysuran alkuvaiheessa yhdessä Bruno Laakon ja Lepakoiden (=Dallapé) kanssa laulamista kappaleista oli Koskimaa säveltämiä peräti 22.

Koskimaa käytti säveltäjänä myös salanimeä A. Koski.
( wiki )

lisään edelliseen



Olavi Virralta ei löytynyt noita mainittuja kappaleita,, mutta Eino Gröön esittää ,
http://www.youtube.com/watch?v=VMTTRVMFYTI

Jättäisit väliin!

Ei täällä tarvitse kaikkien kaikesta tykätä, eikä kaikkea ole pakko lukea.

Heips!

Iltaa vaan sinulle, - sinne vaan jokainen ite lukemaa..... eihän se meiltä ole pois! :DD

Lukemisiin.... ;)

Arvo Pentti

Arvo Veikko Pentti (13. helmikuuta 1915 – 1. helmikuuta 1986) oli suomalainen keskustalainen poliitikko, sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 29. Mannerheim-ristin ritariksi hänet nimitettiin 19. lokakuuta 1941. Sotilasarvoltaan Arvo Pentti oli luutnantti. Myöhemmin hän toimi myös puolustusministerinä ja suojelupoliisin päällikkönä.

Arvo Pentin muistolaatta on kiinnitetty Hämeenkyrön kunnantalon seinään. Maanviljelijä Arvo Pentti toimi kansanedustajana 1958–1970 ja hoiti neljästi puolustusministerin tehtäviä. Suojelupoliisin päällikkö hänestä tuli 1972.

Pentti osallistui asekätkentään.

Pentin puoliso oli Margrethe Marie Pentti (o.s. Torp), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1942. Heidän poikansa Klaus Pentti (s. 1943) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2003. (wiki)

Taidemaalari

Arvo Reinikainen , linkisssä avautuu hänen galleriansa sivut, upeita maalauksia luonnosta ja näkymiä matkoilta.

http://ar.urli.net/

( A. Turtiaisen suloinen runo )

Talutan pientä koiraa
matalaa, metrinmittaista,
siis mäyräkoiraa:
lyhtypylväät nuuskii, häntäänsä puree,

juoksee unissaan.

Minä siis koiranomistaja, mäyräkoiraherra,
lyhtypylväitä kierrän, taivaan värejä
ikävissäni tähyilen,

runoja ei symmy,

koska säätiö piti perustaa
hautomakone hankkia,
Kuparikattoinen talo rakentaa.

Tänään onnittelemme Ulla, Ulpu ja Ulrika.

Ulla Tapaninen, näyttelijä ja koomikko:


Ulrika Hallberg, baletti tanssija.

Onnittelut!

Etunimitilasto 28.6.2010 mukaan Ulla nimisiä yht. 25 958, Ulpu yht. 3 204, miehiä 10, Ulrika yht. 3 204 ja Ulrik yht. 202. (väestörek.)

Ulla on mm. Saksassa ja Pohjoismaissa yleinen naisen etunimi. Ulla on ilmeisesti lyhennelmä nimestä Ulrika tai sen tanskalaisesta muodosta Ulrikke.
Ulla saattaa olla lähtöisin myös Ursulasta ja ortodoksisilla Uljanasta, joka on venäläinen muoto Juliasta .
/ Wiki )

" Uma " Aaltonen

Ulla - Maija " Uma" Aaltonen ( 1940-2009 ) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja Vihreän liiton entinen europarlamentaatikko. Hän oli tunnettu Yleisradion ja Anna-lehden toimittajana, ja nuotyen palstan pitäjänä. Vuonna 1994 presidentivaaleissa Aaltonen toimi Elisabet Rehnin kampanjapäällikkönä.

Aaltonen nousi Euroopan parlamenttiin Heidi Hautalan tilalle. Linkistä lisää Uma Aaltosesta,

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=112&t=&a=7518

Ulpu Iivari

Ulpu Maria Iivari ( s. 1948 9 on suomalainen poliitikko ja koulutuk
seltaan toimittaja. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi eoroparlamenttiin vuoden 2004 vaaleissa.

Toimittajana Iivari aloitti Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajana vuosina 1968-1971. Vuosina 1976 -78 hän toimi Suomen Sosialidemokraatin kirjeenvaihtajana New Yorkissa.
Nykyään hän työskentelee konsulttina viestintäalalla.


Ulpu Iivari kertoo...

Tänään

4.7.1932 syntyi Seija Karpiomaa:

4.7.1939 synti Paavo Liski, näyttelijä.
Tänään v.1927 alkoi Helsingissä hellejakso ( vuorokauden keskilämpötila vähintään +20 ast.C), joka jatkui paria päivää lukuunottamatta 40 perättäistä päivää.

jorinaa....

Olispa kiva tietää mitä silloin 1927 ihmiset ajattelivat tuosta 40-päivän helleaallosta - kas kun muistan pyhästä kirjasta lukeneeni, et Nooahan oli arkissaan 40 päivää ja 40 yötä! Meinaan, et varmaan on ´muka´ainakin uskovaiset nähneet yhtäläisyyksiä.
Ihan nyt kun nostetaan vuosi 2012, tämän tästä esille - siitä tämä joulahti mieleni :))

Kuvitteellisia Ullia
Ulla Taalasmaa, Salatut elämän henkilö
Ulla, henkilö Tankki-Täyteen komediasarjassa. (wiki)

Jorinan

jatkoo. Luulis jonkun olevan hengissä, joka on sillon elänyt, että osais kertoo. Ei vaan taida näillä palstoilla seikkailla.
Muuten myös tänään v. 1963 Pentti Eskola ylitti ensimmäisenä suomalaisena 8 m pituushypyssä, tulos oli 804 metriä. On siitä hiukan kehitytty....
Tänään syntyi myös Gina Lollobrigida, näyttelijä v.1928.

Ulla

karttunen on suomalainen taiteilija ja -teoreetikko. Taiteessa Karttunen on käsitellyt mm. naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista käsin.

Hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin eri puolilla maailmaa, kuten Pariisissa, Buenos Airesissa, Hongkongissa, Yogyakartassa, Rio de Janeirossa ja Zurichissä.

Karttunen on kirjoitellut ahkerasti myös Taidelehtiin. Linkissä arviontia hänen tuotoksistaan,

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/14939-nayttelyarvio-ekstaattiset-naiset

Lisää Ullia...

Ulla - Maria Eklund (s.1938) on suomalainen näyttelijä. Hänen ehdottomasti tunnetuin roolinsa on Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970)esiintyneen Elina Koskelan rooli, jonka Eklund peri Titta Karakorvelta Laineen elokuvassa Täällä Pohjantähden alla (1968).
Hän on Linda Lampeniuksen äiti, ja Eklundin aviopuoliso on näyttelijä Börje Lampenius. (wiki)

Ulla Viertola ( s.1957 ) on suomalainen nuortenkirjailija. Hän on kirjoittanut kolmiosaisen fantasiasarjan; Oman Keisarin aikakirjat ( 2006-08 ). Viertola on toiminut useissa ammateissa ja opiskellut mm. sosiologiaa.(wiki)

Ulla Vaarnamo ( s. 1951 9 on suomalainen kirjailija. Hän valmistui filosofian maisteriksi T:reen yliopistossa vuonna 1977. Tämän jälkeen hän on toiminut äidinkielen opettajana yläasteella.
Vaarnamon esikoisteos, novellikokoelma; Pyöree ilmestyi v 2002.
Ensimmäinen romaani; Honkain keskellä julkaistiin vuonna 2002. Vaaramo on opiskellut luovaa kirjoitusta Viita-akatemiassa. (wiki) Linkistä tarkemmin,

http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/vaarnamo.htm

Ulla

Ulla la bella-runosta, kirjoittanut Gustaf Fröding 1860–1911. Linkissä loput.

Kun ma kasvoihisi katson, Ulla,
ihmemietteet mieleen tahtoo tulla:
Viehkeet Italian niissä nään
ilmeisinä piirre piirteeltään.

Yli pääsi metsät huimin poimuin
– Tyrolin ja Savoyn – hulmuu loimuin.
Kesken tätä hurjaa maisemaa
hattus – Monte Rosa – kohoaa.

Alppein gletsherinä otsas hohtaa
kulmiis saakka, joiden kaaret johtaa
alas laaksomaihin Milanon
sekä silmäis järvein siintohon.

Sulo silmät – Lago Maggioren
ja d’Iseon – oi mua, mailta Boren!
Hurmauneena vaivun kylpemään
suvitaivaan sineen syvimpään.

Peppi Pitkätossu - Mari Laurila

Kirkkovene Ulla

Vene oli vesikansan kulkuneuvo

Kirkkovene Ulla, sappeelaisten aarre

Kirkkovene Ulla on kyläläisten vaalima aarre. Se on rakennettu vuonna 1902, ja oli vakituisessa käytössä vuoteen 1944 asti. Sen edeltäjistä on muistitietoa vain 1800-luvulta, vaikka veneitä on taatusti ollut sitä ennenkin. Linkki, jossa runokin jatkuu.

Kirkkovene Ulla,
kauniimpi kuin pulla,
yhdeksän paria airoja,
perämiehen paikka

Irwin Goodman - Uskomaton Ulla-Riitta Olofsson

http://www.sappee-ohveno.fi/kirkkovene_ulla.htm

Älkää menkö You Tubeen,

tällä haavaa.

http://www.iltalehti.fi/digi/2010070411989176_du.shtml

Ulla-Maija Paavilainen

Ulla-Maija Paavilainen (s. 3. heinäkuuta 1955 Honkilahti Eura) on suomalainen toimittaja ja kirjailija. Paavilainen on ollut toimittajana eri lehdissä, mm. Uusi Suomi, Seura, Iltalehti, ennen 18-vuotista uraansa Me Naiset -lehden päätoimittajana. Vuodesta 2002 hän on ollut Sport-lehden päätoimittaja. Hän on kirjoittanut kolumneja Taloussanomiin.

Hän on toiminut luottamustehtävissä mm. Superpesis Oy:n varapuheenjohtajana ja Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Vuonna 2008 hänet palkittiin Piikkarit-kunniamaininnalla liikunnan tasa-arvotyöstä.

Paavilaisen esikoisteos oli nuorena kirjoitettu Kontakti-kirja Valekierre, mutta varsinaisesti esikoinen on hänen teoksensa Sinulle luotu.
Teokset

* Valekierre, Kauppaitten kustannus, 1970 (Kontakti-kirja)
* Sinulle luotu, Otava, 2007
* Sokerisiskot, Otava, 2008
* Äkkilähtö, Otava, 2009 (wiki)

Kiitos sinulle Youtube:n varoituksesta, - pysytään pois !

Ulla Renko

on suomalainen näyttelijä ja ohjaaja. Renko on esiintynyt useissa animaatioelokuvissa ja ammatiksenn hän ohjaa elokuvien dubbauksia (= jälkiäänitys).
Hän on myös toinen virallinen ohjaaja Disney-elokuvissa Suomessa. Reno on ollut mukana musikaaleissa ja konserteissa. (wiki) Tarkemmin linkistä,

http://www.elonet.fi/name/heiu4w/

Onnea Unto, Untamo ja Ulf.

Helteistä maanantaita.
Unto Mononen, säveltäjä: http://lirama.net/song/253315
Ulf Sundqvist, poliitikko.
Nyt kun ei uskalla musiikkia linkittää, otin laulun sanat.

Unto Koskela

( 1908-1934 ) oli Tulenkantajiin kuuluva suomalainen runoilija, joka nykyään tunnetaan lähinnä Kuubalainen serenaadi -nimisestä runostaan, johon urkuri Juhani Pohjanmies teki sävellyksen.
Koskela kirjoitti runon jo koulupoikana ja se julkaistiin hänen 1930 ilmestyneessä esikoisteoksessaan.

Purjeet sumussa

Näät purjeen sumussa. Se ehkä fregatti
tai kevyt huvijahdin purje on,
tai harmaa, raskas kalastajakuunari.
Näät purjeen vain, et mitä alla on.

Et tiedä suuntaa sen, et tiedä satamaa,
miss’ on se pudottava ankkurin.
Se yksin laiturista sumuun katoaa,
ja yksin on se matkan päässäkin.

On yksinäinen purje meistä jokainen.
Ei lokikirjahamme vieras nää.
Ja niinkuin purje nimettömän aluksen
myös muisto meistä sumuun häviää.

Lähde: Koskela, Unto 1930:
Eunimitilaston mukaan Unto nimisiä yht. 11 988, naisia viisi, Untamo yht. 4 054, naisia 10, ja Ulf yht. 1 962, naisia viisi.

Urho Uljas Untamo Utrio (sukunimi vuoteen 1927 Ulvén; 22. huhtikuuta 1905 Tyrvää – 9. huhtikuuta 1980 Enontekiö) oli suomalainen kustannusjohtaja, toimittaja, kirjailija ja pakinoitsija.

Utrio tuli Suomen Sosialidemokraatin palvelukseen 19-vuotiaana toimittajaharjoittelijaksi. Hän oli myöhemmin lehden uutistoimittajana ja siirtyi sitten kymmeneksi vuodeksi Kuluttajien Lehden toimittajaksi.

Utrio toimi sotavuosina 1940-luvulla Kansanhuoltoministeriön propagandapäällikkönä ja myöhemmin kustannusliike Tammen toimitusjohtajana vuosina 1945-1968. Tammi julkaisi Utrion kaudella 1950-luvulla paljon muistelmakirjallisuutta muun muassa Väinö Tannerin, Arvo Tuomisen ja Yrjö Leinon muistelmat.

Utrio oli naimisissa toimittaja ja kääntäjä Meri Utrion kanssa. Heidän tyttärensä on kirjailija Kaari Utrio.
(wiki)

Unto

Aulis Kupiainen ( 1909-1961 ) oli suomalainen kirjailija, kääntäjä ja kirjallisuuden tutkija.
Kupiainen opetti kirjallisuutta Pohjois-Karjalan kansanopistossa 1947 -1949. Hän toimi vuodesta 1950 kirjallisuuden professorina Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa sekä vuodesta 1955 korkeakoulun vararehtorina.

Kupiainen kirjoitti salanimillä Kakkonen ja Mikko Naula humoristisia ajanvieteromaaneja ja -kertomuksia.
Kupiaisen ensimmäinen runokokoelma; Lyyra ja miekka ilmestyi 1935. (wiki)

ELÄMÄN LAULU

Odotimme aukion reunassa kello kuutta,
oli puolisen tuntia vieläkin hyökkäykseen.
Minä muistelin sinua, kaiken kaukaisuutta,
kun tähystin hiljaisuuteen ja pimeyteen.

Olin niinkuin kuumeen tai unen horroksessa,
vaikka aistini valppaina toimivat herkistyneet.
Syvä hiljaisuus oli tienoon tummuudessa,
ui edessäni vihollisen sumuautereet.

Joku lintunen lauloin. - Kaamean outoa kuulla
oli kuoleman aamuna liverrys kultainen.
Koko elämä puhuiko pienoisen linnun suulla,
vai untako näin minä palvoja kauneuden.

Minä muistelin sinua, kaipasin hentoa kättä
ja katsettas. Välimatkaa huimaavaa,
mikä täältä on sinne, mietin. - Äännähtämättä,
mykin huulin aloin nimeäs sopertaa.

Miten kaunista olikaan äsken lintua kuulla.
Nyt lakkasi laulu. Taas on hiljaisuus.
Pian kuoleman ukkonen puhuu tykkien suulla,
me lähdemme hyökkäämään, kun kello on kuus.

(Unto Kupiainen: Sotarunot, Pellervo-seura 1955, Helsinki)

Unto

Väinö Jutila ( 1944-1992 ) oli suomalainen muusikko, säveltäjä pedagogi ja vaikuttaja. Hän levytti kuusi omaa pitkäsoittoa, sekä esiintyi kokoomalevyillä. Jutilan levytyksiä ovat mm.

Hilpeä hanuri, 1977
Hanuri ja hattu, 1979
Ranskalainen visiitti
Kuutamoserenadi, 1988
(wiki)

Linkissä, Unto Jutilan elämäkerta http://www.toholampi.info/s02/jutunt.html

Unto

Satoranta on musiikin pitkän linjan ammattilainen. Hän on kierrellyt Suomen tanssipaikkoja useita vuosilymmeniä, ja jatkaa edelleen.

Ulf

ULF voi tarkoittaa:

* Erittäin matalilla taajuuksilla , radio taajuusalueelta 300 Hz 3 kHz
* Ultra Large Format , käytetään kameroita tuottaa negatiivisia yli 8 "x 10"
* Ultra Low Floor , on eräänlainen raitiovaunu
* Iso työ edessä , kuollut puolue Trinidad ja Tobago
* United Liberation Front ja ASOM , militantti ryhmä
* Ulf , yhteinen etunimi Skandinaviassa ja Euroopassa (wiki)

Untamo

Nimen alkuperä

Untamon eli Unton nimeä arvellaan pohjautuvan germaaniseen miehen nimeen, joka saattoi muinoin olla niinkin lähellä suomalaista muotoa kuin Undo. Untamo- tai Unto-nimisten ihmisten perusteella on nimetty paikkoja lähinnä Länsi-Suomessa. Esimerkiksi Ylistaron Untamala on saanut nimensä Untamala-nimisestä kantatalosta, jonka on perustanut joku Untamo-niminen. Kansanperinne kertoo tämän Untamon tulleen Laitilan Untamalasta.

Kuvitteellisia Untamoita
Untamo, kalevalan hahmo, Kalervon veli ja vihollinen

Untamo, Tohtori Sykerö -piirrossarjassa esiintyvä kamelihahmo.

Tänään Esa, Esaias ja Halvar, Onnea.

Esaias on kreikkalainen vastike heprealaisperäiselle nimelle Jesaja, jolle on useita merkityksiä, kuten "Jahven pelastus" tai "Jumala on pelastus". Suomen allakassa Esaias esiintyy jo 1600-luvulla päivällä 21 helmikuuta. Nimi oli 1700-luvun alkupuolella joinakin vuosina kirjoitus asussa Esajas tai Jesaias. Vuodesta 1708 nimi on ollut päivällä 6 heinäkuuta, tosin 1765-1773 se oli päivällä 5 heinäkuuta. Nimi poistettiin almanaasta 1928, mutta palautettiin.
Väestörekisterikeskuksen mukaan 1299 miestä on saanut nimekseen Esaias.
Esa on lyhennys raamatullisesta nimestä Esaias. Nimi on annettu 25917 henkilölle, joista yksi on nainen.

Eino Leinon päivä, sekä Runon ja Suven päivä.
Esa Anttala, kirjailija.

Onnittelut nimipäiväänsä viettäville!

Etunimitilasto 5.7.2010 mukaan; Esa nimisiä yht. 25 225, naisia viisi ( 1920-39 ), Esaias yht. 1 314, naisia viisi, ja Halvar yht. 60, naisia 25.

Kuvitteellisia Esoja
Esa Nahka, hahmo Kummeli tv -sarjassa
Esa, elokuvassa Esa ja Vesa - Auringonlaskun ratsastajat.(wiki)

Miete: Pesänsä on peipollakin, kontiollakin kotonsa - Ihminenkö ilman olisi? ( Eino Leino )

Esa Paavo-Kallio

Esaias " Esa " Paavo-Kallio ( s. 1858-1936 ) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kansankirjailija, ja kansanperinteen kerääjä.
Hän ehti toimia myös tilanomistajana, saarnaajana, evankelisena matkapuhujana ja työväenliikkeen puolustajana. (wiki)

Mikä neuvoksi tulisi

Mitä tahtoo hirtehiset peikot,
Ehdottoman raittiuden veikot?
Islaminko kansahamme tuoda,
Kun ei saisi janoonsakaan juoda!

Muutamanko juopon tähden multa
Temmattaisiin koko viina kulta?
Niinkö tulis lähimäistään auttaa:
Kohtuullinen kärsis juopon kautta!

Mitä Italian veikot joisi,
Joll’ei heidän viiniä juoda soisi? –
Marjahan kun itse Luoja laati
Ihmevoiman, joka käymään saatti!

Millä Saksa huuhtois huoliansa
Kun ei juoda saisi oluttansa? –
Piimän hinta Helsingissä suotta
Nousemistaan nousis kaiken vuotta!

Lapsellista! konsa Suomen kansa
Juonut oisi yli tarvettansa?! –
Ennallansa, se se parast’ oisi,
Itse kukin parastansa joisi!

Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886:

Hupsista,

meinasi unohtua päivänsankari, joka on jopa sukulainen. Pikku-serkkuni poika.
Esa Saarinen, filosofian tohtori: http://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Saarinen
Esa Hirvonen, runoilija.

Mistä lisää tietoa

Esa oli isoisäni eno. Olen yrittänyt metsästää tietoa hänestä, hänen boheemi persoonansa kiinnostaa.

Esa Pesonen

kertoo itsestään sivuillaan mm. Olen sosiaalinen erakko: runoja kirjoitteleva, itsepäinen, tarvittaessa junttikin kaunosielu. Kaikkien alojen päivystävä dosentti ja ajoittainen vanha vihainen mies. Heikkojen puolella liian vahvoja vastaan.
Vantaalainen, joka pitää kyläpahasestaan. Vanhojen kirjojen ja lp -levyjen ystävä.

Kapina hapertuu

Kapina hapertuu.
Tulevat uudet,
jotka sanovat
sinun myyneen itsesi.
Toimintasi olleen turhaa.
Vaatimuksiesi naurettavia.

Me kaikki koemme
ylpeytemme,
joka viedään meiltä.
Myydään
uudestaan uudelleen.

Kiitos.
Sinä kapinallinen.
Helpotit elämäämme aikasi verran.

Esa Nieminen

Esa Antero Nieminen (s. 20. huhtikuuta 1952, Tampere) on suomalainen säveltäjä ja muusikko. Hän aloitti musiikkiharrastuksensa 7-vuotiaana pianonsoittajana. Esa Nieminen on säveltänyt, sovittanut ja tuottanut monia muiden artistien kappaleita, kuten muun muassa Katri Helenan, Paula Koivuniemen, Frederikin, Eino Grönin ja Yölinnun kappaleita. Esa Nieminen on levyttänyt muille tekemiä kappaleitaan myös omina versioinaan. Suuren kansan tietoisuuteen hän tuli BumtsiBum! -viihdeohjelman myötä, jossa hän toimi toisena alkuperäisistä pianisteista.

Esa Niemisen työparina toimivat useat suomen eturivin iskelmäsanoittajat kuten: Sinikka Svärd, Jari Salonen, Kikka Laitinen ja Vexi Salmi.

[muokkaa] Niemisen tunnettuja sävellyksiä ja niiden esittäjät
Kolmekymppinen - Frederik
Rekkamies - Matti Esko
On elämä laulu - Katri-Helena
Vie minut - Katri-Helena & Esa Nieminen
Kun kellohame heilahtaa - Katri-Helena
Kun kuuntelen Tomppaa - Paula Koivuniemi
Mahdunko Maailmaas - Yölintu
Suuret sanat - Yölintu
Liian suuri city - Yölintu
Mihin onni menee - Ritva Oksanen & Esa Nieminen
Pieni niin oon - Maarit & Esa Nieminen
Rakkaustarina - Paula Koivuniemi
Musiikki on niinku se on - Paula Koivuniemi
Se kesäni mun - Paula Koivuniemi
Siivet - Paula Koivuniemi
Takaperin nurinniskoin - Merja Larivaara
Hiuksenhienosti - Ritva Oksanen
Sitä saa mitä tilaa - Yölintu
Kun katsoit minuun - Anna Eriksson
Kaikista kasvoista - Anna Eriksson
Nää laulut rakkaudesta soi - Leidit
Luulet sä tosiaan - Kirka
Kestän mitä vaan - Markku Aro
Yli yön - Merja Larivaara
Mutta ei vielä - Merja Larivaara
Kaunis tyttö - Markku Aro
Hei pianomies - Anneli Mattila

Esa Kuloniemi

Esa Juhani Kuloniemi (s. 4. marraskuuta 1956 Mikkeli) on kitaristi ja pitkäaikainen Yleisradion bluesmusiikkitoimittaja ja bluesin suurimpia henkisiä mesenaatteja Suomessa.

Honey B and the T-Bones –yhtyeessään Esalla on takanaan keikkailua yli neljännesvuosisadan ajalta. Tähän sisältyy myös aikanaan ahkerimmin ulkomailla keikkailleen suomalaisyhtyeen maine. Osoituksena Kuloniemen ennakkoluulottomasta surffailusta musiikin ja kitarismin merillä on hänen vuonna 2006 ilmestynyt kollaasimainen sooloalbuminsa The Legend of Bicycle Bronson.

Bluesministeri Kuloniemen ansiolistaan kuuluu myös mm. instrumentaaliyhtye The Hypnomenin perustaminen, edelleen jatkuva jäsenyys pitkäaikaisen soittokaverinsa Ilkka Helanderin Dr. Helander & His Medicine Men –bändissä ja Tuomari Nurmion Hunajaluut -kokoonpanossa.

Bluesministerin kyntäessä bluesin syvintä sarkaa nähdään hänen vasemmassa kädessään yleensä paksu slideputki.

Paitsi muusikkona ja toimittajana, on Kuloniemi toiminut myös kääntäjänä. Hän on suomentanut paljon tunnettuja blues- ja rockmuusikoita käsittelevää kirjallisuutta.

Kuloniemi syntyi Mikkelissä 1956 musikaaliseen kotiin. Hänen varhaisiin esikuviinsa lukeutui brittipop-invaasion ohella tarunhohtoinen mikkeliläiskokoonpano The Mysters ja siinä soittanut, perhetuttaviin kuulunut kitaristi Hannu Murto.

1960-luvun puolivälin jälkeen Esa kiinnostui brittibluesista, ja edelleen sen myötä mustasta amerikkalaisesta bluesista, mikä johti elinikäiseen rakkauteen afroamerikkalaista musiikkiperinnettä kohtaan. Aluksi rumpuja soittanut Kuloniemi vaikutti 70-luvun alusta vuoteen 1977 kitaristina mikkeliläisyhtyeissä Hound Dogs ja FBI.

Armeijan jälkeen hän tutustui tulevaan vaimoonsa Aija Puurtiseen, jonka veljen, rumpali Ismo Puurtisen kanssa Esa perusti Juvalla yhtyeen White Leak. Tästä kokoonpanosta muotoutui kesällä 1982 ulkoilmatapahtumassa Mikkelissä ensin Go-Go Shoes -nimellä yhden keikan tehnyt trio, jossa soitti Kuloniemen ja Ismo Puurtisen ohella myös uunituore basisti Aija Puurtinen. Samana syksynä Helsinkiin muuttaneen yhtyeen nimeksi vaihtui Honey B. and the T-Bones, joka jatkaa edelleen toimintaansa Aija Puurtisen ja Esa Kuloniemen luotsaamana.

Kuloniemi on toimittanut Yleisradiolle erilaisia blues- ja juurimusiikkiaiheisia ohjelmia vuodesta 1986. Tähän sisältyy viikottaisen Ulvovat sudet -ohjelman teko koko Radiomafian olemassaolon ajan 1990-2003. Vuodesta 2003 hän on toimittanut Radio Suomessa Bluesministeri-nimistä ohjelmaansa. Kuloniemi vaikutti myös YleQ:n kiitetyssä makasiinityyppisessä Popstudio-päiväblokissa. Kuloniemen journalistiseen toimintaan on kuulunut Soundi-lehden avustajuus vuodesta 1986. Hän kirjoittaa myös Muusikko- ja Riffi -lehtiin.

Pirkanmaan Blues-yhdistys - Blues Lovers ry:n vuosittain jaettava blues & roots-musiikin erityispalkinto Jemma (käsintehty taidepuukko) myönnettiin vuonna 2009 Esa Kuloniemelle laaja-alaisesta juurimusiikin tietämyksestään, muusikontaidoistaan, käännöstöistään ja monesta muusta aiheeseen liittyvästä toiminnasta
-Wikipedia-

Esa Tikkanen

Esa "Tiki" Tikkanen (s. 25. tammikuuta 1965 Helsinki) on suomalainen jääkiekkoilija, valmentaja ja viisinkertainen Stanley Cupin voittaja. Tikkanen valittiin Suomen vuoden jääkiekkoilijaksi vuonna 1991 sekä Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 143.

Kaudella 1981–1982 hän pelasi 59 ottelua kanadalaisessa SJHL-liigassa Regina Blues:in paidassa ja kaksi ottelua WHL-junioriliigan Regina Pats -joukkueessa. Kaudella 1982–1983 hän pelasi pääsääntöisesti HIFK:n A-junioreissa. Hyvin sujuneiden vuoden 1983 nuorten MM-kisojen jälkeen Edmonton Oilers varasi Tikkasen NHL-liigaan neljännellä kierroksella varausnumerolla 80. Kausilla 1983–1984 ja 1984–1985 hän oli osa HIFK:n edustusjoukkuetta. Keväällä 1985 hän siirtyi SM-liigakauden jälkeen Edmontoniin auttamaan joukkuetta pudotuspeleissä, jotka päättyivät mestaruuteen. Hän voitti Stanley Cupin Oilersissa myös vuosina 1987, 1988 ja 1990. Hän siirtyi vuonna 1993 New York Rangersiin osana ns. flip-flop kauppaa, jossa Doug Weight siirtyi Rangersista Oilersiin kun taas Tikkasen kohtalo oli päinvastainen. Koomisinta oli, että siirto tapahtui ottelupäivänä ja vain muutamien tuntien jälkeen Tikkanen ja Weight taistelivat jo vanhoja joukkueitaan vastaan. Rangersissa Tikkanen voitti viidennen Stanley Cupinsa 1994.

Kauden 1993–1994 jälkeen Tikkanen siirtyi St. Louis Bluesiin. NHL:n pelaajayhdistyksen lakon aikana, kaudella 1994–1995 hän pelasi kasvattajaseurassaan HIFK:ssa 19 ottelua. NHL-kauden 1995–1996 aikana hän siirtyi 11 pelin jälkeen Bluesista New Jersey Devilsiin, josta hänet yhdeksän ottelua myöhemmin kaupattiin Vancouver Canucksiin. Seuraavan kauden hän pelasi suurimmaksi osaksi Canucksissa, mutta loppukaudeksi siirtyi takaisin Rangersiin. Syksyllä 1997 hän aloitti kauden Florida Panthersissa, josta siirtyi 28 pelin jälkeen Washington Capitalsiin. Kauden 1998–1999 Tikkanen pelasi taas New York Rangersissa, mutta kausi jäi hänen NHL-uransa viimeiseksi.

NHL-uran jälkeen Tikkanen palasi Suomeen, Jokereihin kaudeksi 1999-2000. Uransa hän päätti 2000–2001 Saksassa DEL-liigan Mosquitos Essenissä. Kaudella 2004–2005 Tikkanen toimi valmentajana Aasian jääkiekkoliigan Etelä-Korealaisessa Anyang Halla Winia -joukkueessa ja kaudella 2005–2006 valmentajana Norjan liigassa Askerissa pelaavassa Frisk Tigers -joukkueessa.

Tikkanen tunnettiin uransa aikana erityisesti erinomaisena playoff-pelaajana. NHL:n runkosarjassa hän teki 877 ottelussa 244 maalia, mutta playoffeissa 186 ottelussa syntyi 72 maalia. Hänen aggressiivinen pelityylinsä ärsytti vastustajia, kuten myös se, että hän puhui vastustajilleen ottelun aikana Tiki-talk-nimellä tunnettua suomen, ruotsin ja englannin sekakieltä. Tikkanen voitti Naganossa 1998 olympiapronssia. Sen lisäksi Tikkanen voitti "Leijonissa" Kanada Cupin pronssin vuonna 1991 ja MM-pronssin vuonna 2000. Syyskuussa 2001 Jokerit jäädytti monien yllätykseksi Tikkasen pelinumeron 5, vaikka Tikkanen oli muutaman varhaisen juniorivuoden lisäksi pelannut vain vajaan kauden Jokereiden paidassa ja useita kausia paikallisvastustajan HIFK:n paidassa. Päätöstä paheksuttiin laajasti.

Tikkanen on valittu NHL:n 'Top 10 Most hated players' -listan sijalle 8.
-Wikipedia-

Esa Anttala

Esa Anttala, oikealta nimeltään Urpo Arhosuo, alun perin Urpo Lempiäinen (26. syyskuuta 1917 Uusikirkko – 21. marraskuuta 1977 Lahti) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti omien kokemuksiensa pohjalta erityisesti jatkosodan kaukopartiotoiminnasta.

[muokkaa] Tuotanto
Esa Anttalan tuotanto käsittää yli 20 romaania, joista suurin osa käsittelee dokumentaarisesti kaukopartiotoimintaa. Tämän ryhmän tyypillisiä edustajia ovat esikoisteos Päämajan kaukopartio (1960) sekä Hiihtopartio Äänisellä (1975). Kuriiri katoaa ja Partisaanit tulessa käsittelevät puolestaan Neuvostoliiton sotilaiden ja vakoilijoiden toimintaa Suomen maaperällä. Hänen viimeinen teoksensa Yli rautaesiripun (1977) on kuvaus entisten suomalaisten kaukopartiomiesten sodan jälkeen NATO:n palveluksessa tekemistä tiedusteluretkistä Neuvostoliittoon.

Päämajan kaukopartio (1960)
Hopeaa rajan takaa (1961)
Päämajan kaukopartio saarroksissa (1961)
Päämaja kutsuu - kaukopartio (1962)
Viimeinen partio (1963)
Paluu isänmaahan (1964)
Kädet ylös, kaukopartio (1965)
Aavepartio (1966)
Jengi (1966)
Tulijyrän takana (1967)
Kenttäpappi (1968)
Kuriiri katoaa (1968)
Viimeinen partio Kannaksella (1969)
Elokuun kriisi 1940 (1970)
Pako yli Suomenlahden (1970)
Talvisodan tulessa (1971)
Partisaanit tulessa (1972)
Kiskosotaa Kannaksella (1973)
Hiihtopartio Äänisellä (1975)
Talvisota (1975)
Kaukopartio napapiirin takana (1976)
Kaukopartio Lapin sodassa (1976)
Yli rautaesiripun (1977)
-Wikipedia-

Esa Lonka

Esa Seppo Lonka (s. 13. elokuuta 1948 Helsinki)[1][2] on Suomen tämänhetkinen valtakunnansovittelija. Lonka nimitettiin valtakunnansovittelijaksi kesäkuussa 2009.

Ennen nousuaan valtakunnansovittelijaksi hallitusneuvos[3] Lonka toimi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston johtajana ja piirisovittelijana. Lonka valittiin piirisovittelijaksi vuonna 1987.[2] 5. maaliskuuta 2009 hänet nimitettiin STM:n työsuojeluosaston johtajaksi 16. maaliskuuta 2009 lukien.[4]

Lonka kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin toisesta lyseosta 1968 ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1972. Hän aloitti työuransa valtion tieteellisen toimikunnan tutkimusapulaisena 1972 ja toimi samana vuonna Helsingin yliopiston kurssiassistenttina. Väestörekisterikeskuksen ylimääräisenä tarkastajana hän toimi 1973 ja aloitti sosiaali- ja terveysministeriön palveluksessa samana vuonna. Valtakunnansovittelijan varamiehenä hän on ollut vuodesta 1987 lähtien ja työtuomioistuimen varajäsenenä vuodesta 1995 lähtien. Hänen tärkein harrastuksensa on purjehdus.[1]

[muokkaa] Valtakunnansovittelijaksi
Alkuvuonna 2009 järjestetyssä uuden valtakunnansovittelijan hakuprosessissa Lonka oli monien mutkien kautta työmarkkinajärjestöjen ehdokas, joskaan kaikki järjestöt eivät olleet yksimielisiä. Muun muassa Akava ajoi Markku Lemmettyä viime metreille asti.

Valtakunnansovittelijan viran täyttöä leimasi pitkähkö, jopa farssiksikin kutsuttu valintaprosessi,[5] jonka aikana useampaan kertaan suosikkien joukkoon noussut henkilö vetäytyi.[6] Näihin kuuluivat SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (ei hakenut[7]) sekä hakemuksensa peruuttaneet Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja[8] ja SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki.[6] Virkaa haki 16 henkilöä,[7] mutta sitä ehdotettiin prosessin aikana jopa julistettavaksi uudelleen hakuun[9].

10. kesäkuuta 2009 työministeri Tarja Cronberg ilmoitti aikovansa esittää Lonkaa tehtävään.[10] 18. kesäkuuta 2009 Valtioneuvosto sinetöi valinnan nimeämällä Longan valtakunnansovittelijaksi.[11] Lonka aloitti elokuun puolivälissä, kun hänen edeltäjänsä Juhani Salonius siirtyi eläkkeelle.[11]

Longan toimenkuvaan piirisovittelijana on kuulunut väistyvän valtakunnansovittelijan varamiehenä toimiminen.

Esa

Antero Nieminen s. 1952 on suomalainen säveltäjä ja muusikko. Hän aloitti musiikkiharrastuksensa 7 -vuotiaana pianonsoitolla.

Nieminen on säveltänyt, sovittanut ja tuottanut monia muiden artistien kappaleita, kuten mm. Katri Helenan, Paula Koivuniemen, Frederikin, Eino Grönin ja Yölinnun kappaleita.

Suuren kansan tietouteen Esa Nieminen tuli BumtsiBum! -viihdeohjelmanmyötä, jossa hän toimi toisena alkuperäisenä pianistina. (wiki) Linkistä lisää...

Esa

Sakari Eloranta on suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi, joka tunnetaan parhaiten hänen soolourastaan Garbo -yhtyeestä.
Hän on tehnyt kappaleita mm. Bablolle, Jorma Kääriäiselle ja Jani Wickholmille. (wiki9

Kultakurkut - Jotain pysyvää, laulajana Esa Eloranta

Esa

Saario s. 1931 on suomalainen näyttelijä. Hän on lukenut paljon äänikirjoja lapsille ja näkövammaisille.
Saario on ollut Suomen Kansallisteatterin näyttelijä ja Yleisradiossa hän on näytellyt kuunnelmissa mm. Knalli ja sateenvarjo ja Linnunradan käsikirja liftareille paranoidina androidina Marvinina. Hän on esiintynyt myös animaatio elokuvissa.

Hänen tunnetuin elokuvaroolinsa on Otto Kivivuoren poika Janne Kivivuorena Täällä Pohjantähden alla, Akseli ja Elina ja Pohjantähti.
Saarion ensimmäisiä elokuvarooleja oli mm. Sven Tuuvassa ja Kankkulan kaivolla.

Saario levytti 1960 -luvun alussa lastenlauluja Maikki Länsiön kanssa, kuten muan muassa Hottentottilaulun, joka oli Jukka Virtasen sanoittama käännös norjalaisesta lastenlaulusta. (wiki)

Tästä samaisesta laulustahan kohistiin joku aika sitten - uskomattoman paljon!
Hottentotti

Harpunsoittaja

1.

Ah, muista pois ken poikkeaa,
on kohta yksin hän;
muut elää, muita rakastaa
ja jättää kärsijän.
Niin! herja heittäkää!
Ken oikein yksin jää,
jää päälle maan,
ei yksin olekaan.

Vait sulho kulkee kuunnellen:
Lie yksin tyttöni?
Niin yöt ja päivät hiipien
mua murhe kiertävi,
mua yksinäistä yö.
Ah, kun mun kuolo lyö,
kun lepään alla maan,
kai yksin olla saan!

2.

Ken kyynelin ei milloinkaan
leipäänsä syönyt, synkkään vaivaan
yöt tuijottanut vuoteeltaan,
hän teit’ ei tunne, vallat taivaan!

Te viette meidät elämään,
sallitte syypääks tulla täällä,
jätätte tuskaan jäytävään;
syy kaikki kostetaan maan päällä.

Lähde: Leino, Eino 1913:

Tänään vietetään myös Eino Leinon, runon ja suven päivää!

Esa

I. Järvinen s. 1948 on suomalainen toimittaja, kriitikko ja kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluvat mm. romaanit; Kaartokadun nainen ( 1990 ), Kimppu haaveita ( 1995 ) ja Salaisuuksien miehet ( 2004 ).
Järvisen tuotanto on tyylillisesti monimuotoista. ( wiki )

Valkolilja
( Esa Paavo-Kallio )

Kukkaniemen korvakkeessa kasvoi valkolilja,
Sinne kulki hilpeänä pieni neiti, Hilja,
Poimi kukkaisia
Monen muotoisia.

Valkoliljan loistottoman poimimatta jätti,
Punaruusut rinnallansa kotiansa lähti,
Lilja yksinänsä
Laski kyyneltänsä.

Nuorukainen törmänteellä tutki loistoisuutta
Sini-, puna-, keltakukat löys’, ain’ etsii uutta,
Kunnes pienokaisen
Huomas valkeaisen:

Kukka kaino, muoto nöyrä aarre arvokkaisin,
Puutarhaamme pääset sie kuin konsaan loistavaisin,
Siell’ ei kansa tallaa
Jalkojensa alla.

Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886:

Eino Leinon

runoon, tulkkina Vesa-Matti Loiri:

Tänään

v.1927 syntyi Bill Haleys:

No, virhe tuli.

Syntymä vuosi oli mun kalenterissa, mutta Wikipediassa vuosi on 1925. Kumpi lie oikea. Sekä Haley nimessä ei pitäs olla s kirjainta.

Älä sure...:))

Eipä se niin nokon nuukaa...näillä vuosilla..kappalehan se tärkein!

Ressu, aikaisemmin Ressu Redford ( oik. Esa Pentti Juhani Mäkelä ) s. 1961 on tanssimusiikki- ja iskelmälaulaja.
Vuonna 1991 julkaistua Ressu -albumia on myyty yli 97 700 kpl. ja se on Suomessa kaikkien aikojen 50 myydyimmän kotimaisen levyn joukossa.

lisää Einoa...

laitan heti perään Kristianin laulaman - Lapin kesä, oli Idols - suosikkini männä vuosina :))

Esa Ruuttunen

Esa Kustaa Ruuttunen (s. 11. maaliskuuta 1950, Nivala)[1] on suomalainen oopperalaulaja. Äänialaltaan hän on baritoni. Ruuttunen valmistui teologian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1974 ja suoritti pastoraalitutkinnon 1977. Sen jälkeen hän suoritti lauludiplomin ja laulunopettajan tutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1980. Lisäoppia laulamiseen Ruuttunen haki Aachenin musiikkikorkeakoulusta 1983 sekä laulukursseilta Italiasta ja Länsi-Saksasta.[2] Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Ruuttunen

Moiii! 20

Oletko sinä " räytynyt" helteestä..? Lämmintä on - vaan enpä valita, joskin vetkuksi olon tekee :))

Tähän sopisi se ´renkutus´ laulu...On koossa vanha jengi taas...:D

:)) Heippa!

En ole tarkoituksella ollut ollenkaan auringossa, ei tykkää ruppi hyvää sellaisesta.
Verenpainetta pakkaa olemaan liikaa.
Kuinkas itse?
Isäntä on keksinyt kaiken mahdollisen, jotta sisälämpö pysyy kohtuuden rajoissa. Nyt näyttää 23 astetta.

Metsätähti

Minä metsäntähteä rakastin
ja kaunis on metsänkukka.
Hän oli niin nuori ja valkoinen,
mut häll' oli tumma tukka.

Hän oli niin vieno ja valkoinen,
mut häll' oli viisas mieli.
Ja jos hän hulluja huokasikin,
niin kertonut ei sitä kieli.

Ken metsäntähteä rakastaa,
sen viepi metsän hukka.
Ja metsä jos ei sitä veisikään,
niin viepi sen tumma tukka.

Hän on niin viisas ja valkoinen
ja sievä kuin sisilisko;
mut kun häntä kutsut kullakses,
niin sulle hän on vaan sisko.

- Eino Leino

Samoin...

En jaksa olla auringon paahteessa ollenkaan, alan aikas pian voida huonosti, liikkumisessa sitä niin huomaa, ja lierihattu ´silmillä´ - eipä tuo pumppuriepunikaan kovin helteistä ole mielissään, joten varjoista paikkaa aina haeskelen :) Kivahan se nyt on heille, jotka täysin rinnoin pystyvät helteistä nauttimaan.

Esa Holopainen laulelee

Lisään....

Murusen pelit piti saada pelattua, et suorstaan ´lensin´ koneelta :)), joten kitaraahan tämä Esa on mestari soittamaan, myös säveltäjänäkin tunnettu.

Esa

apekka Pulliainen s. 1957 on suomalainen kitaristi. Hänet tunnetaan Agents -yhtyeen kitaristina ja sovittajana. Hän on myös tuottanut muiden artistien levyjä.
Vuonna 2003 Esa Pulliaiselle myönnettiin säveltaiteen valtiopalkinto. (wiki)

Esa-Pekka

Salonen s. 1958 on tunnettu suomalainen kapellimestari ja säveltäjä.
Lisää linkistä http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=47&t=56&a=2205
Minun mieleni oli kuin lampi

Minun mieleni oli kuin lampi
Niin musta ja mutainen,
Ei päivä sen pohjahan päässyt,
Ei kulkia rannalle sen.

Opin ongelmat elämän taiteen.
Mitä ympäri näin, sitä tein:
Ivanauruin ma itkuni peitin,
Runokukkasin kurjuutein.

Minun mieleni oli kuin sammal
Yli aaltojen salaisten.
Sen kalvossa kanervat päilyi,
Mut yö oli helmassa sen.

Ohi vaelsi valkea impi,
Näki kukkaset kummat vain
Ja hän lammelle laulaen riensi,
Ei huolinut huudoistani.

Voi, impeni valkea, vieno!
Pian poimitut kukat on sen.
Mut kukkien alla on aalto
Niin musta ja mutainen.

Eino Leino

Onnea Klaus, Launo, Klas, Claus, Clas ja Claes.

Klaus Thomasson, imitaattorinäyttelijä.
Launo Suomela, nuortenkirjailija.

Claes Andersson

Claes-Johan Rudolf Andersson (s. 30. toukokuuta 1937 Helsinki) on suomenruotsalainen psykiatri, kirjailija ja jazzmuusikko. Hän oli yksi Vasemmistoliiton perustajista ja toimi puolueen puheenjohtajana kahdeksan vuoden ajan. Paavo Lipposen I hallituksessa Andersson toimi kulttuuriministerinä.

Andersson nousi kansanedustajaksi ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 1987 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ehdokkaana. Kun Vasemmistoliitto perustettiin vuonna 1990, Anderssonista tuli puolueen puheenjohtaja. Presidentinvaalissa 1994 hän oli Vasemmistoliiton ehdokkaana ja hän sai 3,8 % äänistä. Seuraavana vuonna hän vei puolueensa Lipposen I hallitukseen ja sai itse kulttuuriministerin salkun. Ministerinä Andersson toimi kolmen vuoden ajan, kunnes hän vuonna 1998 teki hallituksessa tilaa puolueensa uudelle puheenjohtajalle Suvi-Anne Siimekselle. Andersson jätti eduskunnan vuonna 1999, ja julkaisi vuotta myöhemmin muistelmansa Kaksitoista vuotta politiikassa – katkelmia, muistikuvia, unia.

Eduskuntavaalien 2007 alla Andersson ilmoitti lähtevänsä ehdokkaaksi keräämään puoluejohdosta eronneen Suvi-Anne Siimekseen jättämiä ääniä. Andersson nousi takaisin eduskuntaan (mm. Ohjelmatyö-yhdistyksen tukemana) puolueensa korkeimmalla äänimäärällä. Hän erosi kansanedustajan tehtävistä terveydellisten syiden vuoksi syksyllä 2008. Anderssonin paikalle eduskuntaan palasi entinen kansanedustaja Kari Uotila.[2] Erotessaan Andersson oli eduskunnan ikäpresidentti.

2000-luvun alussa hän tuli tunnetuksi myös Yle TV1:n perjantaisten Aamu-TV -lähetysten Jälkiviisaat-osan vakiojäsenenä, jossa hän otti viikoittain kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin muiden jäsenten joukossa.

Andersson on myös ollut käsikirjoittamassa elokuvia. Hän oli yksi Lauri Törhösen esikoiselokuvan Palava enkeli (1986) käsikirjoittajista. Tämän lisäksi Andersson on toiminut Veli-Matti Saikkosen televisioelokuvan Vuoden viimeinen kesä (1998) yhtenä käsikirjoittajana. Andersson kirjoitti myös osan Matti Ijäksen elokuvassa Pilkkuja ja pikkuhousuja (1993) lausutuista runoista.

Nuorena lääkärinä ja psykiatrina Claes Andersson toimi aktiivisesti Marraskuun liikkeessä, joka pyrki kohentamaan muun muassa mielenterveyspotilaiden, alkoholistien ja vankien olosuhteita.

Muistelmissaan Andersson paljastaa käyneensä lähellä itsemurhaa 1980-luvulla. AIDS-epidemian tulon myötä Andersson ajautui luulosairauteen, löytäen kaikki taudin merkit itsestään. Andersson kertoi aikoneensa tappaa itsensä töölöläishotellin ylimmästä kerroksesta varaamassaan huoneessa. Anderssonin mukaan jokin kuitenkin esti häntä riistämästä itseltään henkeä. Kahdentoista tunnin nukkumisen jälkeen Anderssonin harhakuvitelmat aidsiin sairastumisesta olivat kadonneet.
-Wikipedia-

Claes Olsson

Claes Olsson (s. 28. marraskuuta 1948 Helsinki) on suomenruotsalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja käsikirjoittaja.

Olsson on ohjannut viisi kokoillan elokuvaa ja kymmeniä lyhytelokuvia. Useimmat lyhytelokuvansa hän on leikannut itse ja tehnyt niihin käsikirjoitukset. Monet Olssonin elokuvista pohjautuvat kirjailijoiden – usein suomenruotsalaisten – teksteistä muokattuihin käsikirjoituksiin.

Uusin Olssonin kokoillan elokuva Colorado Avenue tuli ensi-iltaan syksyllä 2007. Lars Sundin romaaneihin Colorado Avenue ja Lanthandlerskas son perustuva Colorado Avenue -elokuva kuvattiin lyhyttä talvikuvausjaksoa lukuun ottamatta kesällä 2006 Pohjanmaalla. En sparv i tranedans (1992) ja Underbara kvinnor vid vatten 1998 elokuvien tapaan myös Colorado Avenue on kokonaan ruotsinkielinen.

Olsson on tuottanut useita useita kymmeniä elokuvia, joista yhä useampi on kansainvälisiä yhteistuotantoja. Olssonin tuotantoyhtiö Kinoproduction Oy (alun perin Kinotuotanto) perustettiin vuonna 1977 ja on vanhimpia yhä toiminnassa olevia tuotantoyhtiöitä.

Olsson on toiminut useissa elokuva-alan järjestötehtävissä sekä luennoitsijana koti- ja ulkomaisissa oppilaitoksissa. Olsson oli taiteilijaprofessorina vuosina 1996–2001.
-Wikipedia-

Klaus Härö

Klaus Härö (s. 31. maaliskuuta 1971 Porvoo) on suomalainen ohjaaja. Hän on opiskellut elokuvaohjausta Taideteollisessa korkeakoulussa. Opintojensa aikana ja niiden jälkeen hän on ohjannut lyhytelokuvia ja dokumenttielokuvia televisioon.

Teininä Härö oli filmifriikki, joka katsoi niitä elokuvia joista muut ikäiset pojat eivät olleet kiinnostuneita: Bergmania ja Scorsesea. Murrosikään hänellä liittyi myös uskonnollinen etsintä, Raamatun tutkiskelu ja jopa papin ammatin harkitseminen.

Klaus Härön ensimmäinen lyhytelokuva elokuvakoulussa, Johannes 10–11 vuotta, oli lastenelokuva. Sen jälkeenkin hän on usein työskennellyt lasten ja nuorten kanssa.

Klaus Härön tutkintoelokuva Nattflykt, 1999 on voittanut mm. lastenjuryn kunniamaininnan vuoden 2000 Berliinin elokuvajuhlilla, The Golden Cairo Awardin Kairon lastenelokuvajuhlilla 2001 sekä I palkinnon Argentiinan lastenelokuvafestivaaleilla 2001.

Dokumenttielokuva Kolme toivetta puolestaan on palkittu pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden Norvisionin parhaimpana dokumenttielokuvana 2001. Lisäksi se on kotimaassa saanut sekä Joan Harms -kunniapalkinnon että Telvis-kunniapalkinnon 2002. Vuoden 2007 huhtikuussa Svenska kulturfonden myönsi Härölle säätiön suuren kulttuuripalkinnon (15 000 euroa).

1950-luvun Tornionlaaksoon sijoittuva Näkymätön Elina kuvaa kymmenkesäisen Elinan kasvukipuja tiukan, suomen kielen käyttöä vainoavan opettajan alaisuudessa. Sen jälkeen Härö teki sotaorpokuvauksen Äideistä parhain.

Uusi ihminen puolestaan voitti 2007 Shanghain kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Juryn Grand Prix:n.

Hänen viimeisin dokumenttielokuvansa, Kolme toivetta, jonka hän ohjasi FST:lle, sai erittäin hyvän vastaanoton niin yleisöltä kuin arvostelijoiltakin.

Kriitikko Arto Pajukallio on luonnehtinut Klaus Häröä pienten, heikkojen ja jotain menettäneiden kuvaajaksi.[2] Kiinnostuksen pieneen ihmiseen on katsottu yhdistävän häntä Aki Kaurismäkeen, vaikka tekijöiden tyylit eroavatkin toisistaan

Härö palkittiin huhtikuussa 2010 vuoden nuorena menestyjänä.
-Wikipedia-

Klaus Härö

s.1971 on suomalainen ohjaaja. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa. opintojensa aikana ja niiden jälkeen hän on ohjannut lyhytelokuvia ja dokumenttielokuvia televisioon.

Linkistä lisää Klaus Häröstä http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=22&t=9&a=8461

Klaus

Juhana Kemell (1805-1832 ) oli Alavieskan vt. kappalainen, kääntäjä ja runoilija.
Kemellin merkittävin kirjallinen työ oli Tuomas Kempiläisen Kristuksen seuraamisesta hartauskirjan suomennos. Hän sai tämän käännöksen valmiiksi vähän ennenkuolemaansa ja teos voitiin julkaista 1836.

Kemell keräsi myös materiaalia mustalaiskielen sanakirjaa varten, mutta poltti kertyneen aineiston erään ystävänsä kehoituksesta.

Myös Kemellin nuorempi veli Frans Petter Kemell kirjoitti runoja joita julkaistiin Olukun Wiikki-Sanomissa. (wiki)

http://fi.wikisource.org/wiki/Heikille%E2%80%99
Klaus Kemellin runo.

Claes Andersson´in

välitilinpäätös :" On tässä elettykin "!
Kirjailija-Psykiatri, entinen kulttuuriministeri katsoo elämäänsä taaksepäin, vaikka muistot eivät kaikkea kultaa, moni asia alkaa elämänkokemuksen myötä näyttää ymmärrettävämmältä. Kuten ongelmainen suhde isään.

- Isä oli sodassa rintamalla 1939-45, joten käytännössä häntä ei lapselle fyysisesti ollut olemassa. Vastuu kaikesta jäi äidille. Isä oli sosiaalinen ja pidetty ihminen ja sai armeijassa paljon ystäviä ja kontakteja, kävi upseerikoulun ja päätyi yliluutnantiksi. Hän ponnisteli kansakoulupohjalta ja vakiinnutti asemansa vähitellen menestyväksi liikemieheksi.

- Ullanlinnan kotiin palasi sodasta ankara ja pelottava mies. Isä myös vaikeni täysin omasta taustastaan, yhtään kuvaa ei Andersson ole nähnyt isovanhemmistaan isänsä puolelta, suurin syy oli häpeästä köyhyydessä elettyä elämää kohtaan hän toteaa.

Claes Anderssonin runo:

" Vanhat miehet lähettivät nuoret miehet sotaan
ne jotka palasivat olivat mykkiä
Heidän elämänsä jäi kuolleiden keskelle
Tulevaisuus oli rikki ammuttu ja myrkytetty

Vaikka he olisivat osanneet kertoa,
ei kukaan olisi ymmärtänyt
Eivät edes he itse

Me jotka olimme teidän lapsiaan,
kasvoimme
hiljaisuudessa

Meihinkin osui, vaikka ruumiimme ovat terveitä."

( hastattelu Eeva-lehdessä : Tyylillä ja Tunteella

Etunimitilasto

Vasta nyt pääsi Väestörek. sivuille,

Klaus yht. 3 599
Launo yht. 137, naisia viisi ( 1900-19 )
Klas yht. 1 058
Claus yht. 227, naisia viisi ( 1900-19 )
Clas yht. 301, naisia viisi ( -1899 )
Claes yht. 295.

Miete: Mieluimmin teen virheitä ystävällisenä ja myötätuntoisena kuin ihmeitä tylynä ja kovana.
Äiti Teresa

Klaus Untamo

"Klasu" Järvinen, musiikkipedagogi, musikkineuvos ym. Hyvin monipuolinen musiikin saralla työskentelijä.

Satoi vettä, hiukan ukkonenkin kolisi kaukana. Kummasti raikasti ilmaa nyt jo....

Täälä

satoi sen verran et sanoa saa! Onneksi ainakaan vielä ei ole jyryä kuulunut. Silitin t-paitoja ´korillisen´ ja olin lääpästyä , vaan tehtävähän se oli ! :))

Elovaara Klaus

Elovaara on syntynyt 1947 Helsingissä.
Keskikoulun, merimiesammattikoulun ja ravintolaopiston jälkeen hän on toiminut keittiömestarina ja kokkina laivoissa, Lufthansalla ja SASilla sekä kokkina Berliinissä, Hampurissa ja Oslossa.
Nykyisin Tampereella asuva Elovaara on naimisissa ja kolmen lapsen isä.

"Ensimmäisen kirjani, Kohtalona Berliini, kirjoittaminen lähti liikkeelle halusta kertoa kokemuksistani ulkomailla. Toisessa kirjassani, Sinisilmäinen somali, kerron marginaaliryhmien, työttömien ja pikkurikollisten elämästä lähiössä. Väärää Rahaa on pitkästä aikaa jännitysromaani, joka osoittautuu pintaa syvemmäksi."

Tutustu teoksiin:

* Kohtalona Berliini
* Sinisilmäinen somali
* Väärää rahaa
( MediapintaOy )

"Klasu"

Klaus Untamo "Klasu" Järvinen (s. 24. joulukuuta 1936 Pohjois-Pirkkala) on suomalainen musiikkipedagogi, musiikkineuvos sekä Oulunkylän Popjazz-opiston ja Ogeli Big Bandin perustaja.

Tausta
Järvinen on opiskellut Sibelius-Akatemiassa klarinetinsoittoa ja suorittanut yleisen osaston (1965) ja koulumusiikkiosaston (1966) tutkinnot. Hän on ollut rock- ja jazz-musiikin opetuksen käynnistäjä koulujen musiikinopetuksessa 1960-luvulta alkaen.

Ura
Järvinen perusti vaimonsa Seija Järvisen (s. 1931, aik. Saarikko) kanssa vuonna 1972 kevyen musiikin oppilaitoksen, Oulunkylän Pop & Jazz Konservatorion, joka nykyisin tunnetaan nimellä Helsingin Pop & Jazz Konservatorio. Oppilaitos oli Pohjoismaissa alansa ensimmäinen.

Järvinen toimi konservatorion rehtorina vuosina 1971-1999.

Julkisuudessa Järvinen tuli tunnetuksi erityisesti MTV:n Levyraati-ohjelman pitkäaikaisena vakiojäsenenä 1976–1989.

Palkintoja ja tunnustuksia
Säveltaiteilijain valtionpalkinto 1986
Vuoden uusmaalainen 1986
Musiikkineuvoksen arvonimi 2000
Valtion taidepalkinto 2000
-Wikipedia

lisää Klaus nimisiä...

Klaus Salmi ( 1908-1988 ) Oikealta nimeltään Karl Klaus Salmi oli suomalainen orkesterinjohtaja ja monipuolinen soittimien taituri mm. pasuuna, trumpetti, käyrätorvi ja sello.

Klaus Van Der Kampf on suomalainen iskelmälaulaja, joka osallistui Syksyn sävel -kilpailuun 1982 kappaleella Raisu luomus ja sijoittui kolmanneksi. Vuonna 1984 Kampf teki yhdessä Pallosalama -orkesterin kanssa pitkäsoiton Bluebird -levymerkille.

Launo

Kuvitteellisia Launoja
Launo, Muumilaakson tarinoiden poliisimestarin veljenpoika.

http://www.petsie.fi/pet.php?petid=50570
Launpa hyvinkin :D

Clas Ohlson

perustanut omalla nimellään kauppaketjun, joka myy tuotteita postimyyntinä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Postimyyntinä ? Onhan sillä liikkeitä pääkaupunkiseudulla.

Angelika

Klas, sopraano - aloitti lauluopintonsa Turun Konservatoriossa, jatkaen Sibelius Akatemiassa solistisella osastolla, missä suoritti lauludiplominsa keväällä 2002.

Lisää löytyy linkistä http://www.fantasticomusic.fi/taiteilijat/oopperalaulajat/angelika-klas/

Eri Klas

Eri Klas (s. 7. kesäkuuta 1939 Tallinnassa) on virolainen kapellimestari.

Eri Klasin äiti oli pianisti ja opettaja Anna Klas. Vuosina 1966-1968 Eri Klas oli naimisissa oopperalaulaja ja näyttelijä Nieves Lepan kanssa. Avioliitosta on tytär Diana Klas (syntynyt 1967), josta tuli näyttelijä. Eri Klas oli 20 vuotta naimisissa näyttelijä ja tanssija Ülle Ullan (syntynyt 1934) kanssa. Eri Klas on vuodesta 1992 naimisissa pianisti ja liikkeenharjoittaja Ariel Klasin kanssa, jolla on edellisestä avioliitosta tyttäret Angelika Klas-Fagerlund (syntynyt 1974) ja Marion Melnik (syntynyt 1982). Molemmat ovat suomalaisia oopperalaulajia.

Klas opiskeli Tallinnan konservatoriossa Gustav Ernesaksin oppilaana sekä vuodet 1964-67 Leningradin konservatoriossa Nikolai Rabinovitšin johdolla. (wiki)

Clas

Clas Thunberg, pikaluistelija ja olympiavoittaja.

http://www.tietoportti.com/Clas_Thunberg-videot-MfncRUvBsCc.html
( tietoportti )

Tänään Turkka, Turo, Tore, Tora ja Tor.

Onnea päivänsankareille.
Turkka Mali: http://fi.wikipedia.org/wiki/Turkka_Mali
Turo Pajala, näyttelijä.
M/S Tor on yksi Suomenlinnan lautta.

Turkka Mali,

Kappeeraiteinen:

Tuttuja maisemia, nuoruuteni vietin siellä. Oi niitä aikoja.....

Turo's

Hevi Gee, huumoriorkesteri:

Turkka Mastomäki, näyttelijä mm. Käenpesä-sarjassa.
Turo Herala, Helge Heralan ja MarjaKorhosen poika.
Sirkka Turkka, runoilija.

Onnittelut päivänsankareille!

Etunimitilasto 5.7.2010 mukaan;
Turo yht. 716, naisia viisi
Turkka yht. 545, naisia 10
Tor yht. 2 246, naisia 10
Tore yht. 468, naisia viisi
Tora yht. 229, miehiä 10.

Ruotsinkielinen nimi Torbonäs juontaa juurensa muinaisjumala Torin eli suomalaisittain Ukkosenjumalan nimestä (Thor, Tor). Nimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna Ukkosenjumalan asuinkannasta tai ­niemeä. Nimi on esiintynyt jo vuosina
1322-1338 asussa Thorbiornaenes, jossa Tor merkitsee ukkosenjumalaa, björn karhua ja näs niemeä. Muita vastaavia paikannimiä Suomessa ovat mm. Torsby Pernajassa ja Odensö (Odin-jumalan mukaan) Tammisaaressa. Thorin kaltaisia, usein vasaralla tai nuijalla aseistatuneita ukkosenjumalia esiintyy laajalti Euroopan ja Lähi-idän mytologioissa. (google)

Turo, Tor

Turo Pajala (16. marraskuuta 1955 Joutseno – 28. helmikuuta 2007 Lappeenranta) oli suomalainen näyttelijä. Wikipedia

Tor-Björn Hägglund (10. maaliskuuta 1928 Pietarsaari – 7. marraskuuta 2004 Oulu) oli suomalainen professori, hammaslääkäri (1954), lääkäri (1960), kirjailija, runoilija, nuorisopsykiatri, kasvatustieteen kunniatohtori, psykoanalyytikko (1967). Hägglund toimi Oulun yliopistossa psykoterapian ja lääketieteellisen psykologian professorina. Hän toimi Helsingin yliopistossa nuorisopsykiatrian parissa 1977–1989.[1][2] Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turo_Pajala
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tor-Bj%C3%B6rn_H%C3%A4gglund

lisätään jo mainittuun...

SIRKKA TURKKA (s. 1939) on kirjoittanut 14 runo- ja proosakokoelmaa. Turkka on saanut Finlandia-palkinnon vuonna 1987, Yleisradion Tanssiva Karhu –palkinnon vuonna 1994 sekä Eino Leinon palkinnon vuonna 2000. Hän on työskennellyt myös eläintenhoitajana ja tallimestarina.
KAIKEN VAATIMATTOMAN PYHYYS

Vuodesta vuoteen huono ja pölyinen lamppu syö näköäni,
sydämen tontti on autio ja turvaton.
Kipu tulee pieninä aaltoina, vain terve jaksaa tällä tavoin sairastaa.
Muut senkun kuolevat, ketä milloinkin haudataan,
pestään ja siunataan, ja äänettömin jalkaterin vainajat
osoittavat meille tähtien aikaa.
Runoudessa historialla on sama tehtävä kuin taulussa raameilla:
katsoa etteivät pilvet karkaa tai vuorineuvos ala kieriä
seinältä rappuja pitkin kadulle.
Kumma etteivät hullut ole vielä hullumpia,
aivan sattumaa, jos säästyy putoamasta hulluuden poimuun,
pitkän pään pitkään maailmaan,
iänkaikkiseen villapipoon.
Tunnen miehen jolla on revitty parta ja ystävällinen hymy.
Hän myy runojaan aina kappaleen kerrallaan, olisin ostanut
yhden, mutta se oli jo myyty.
Hän myy ne sitä mukaa kuin ne syntyvät, hän ei nai
junaa eikä tarjoilijaa, ei asemia eikä asemien välejä.
Hän tietää, että melkein sokeana raihnas ruumis
paljastetaan kivulle,
kuin maa lehtipeiton alta.
( Sirkka Turkka ...Electric Verses )

Tor

Kalevala koruissa on kaunis riipus alkuperäisesti Ukon kirves, jota myydään myös Tor´in vasarana.
Kyse on todennäköisesti markkinoinnista , koska Thor -jumala on maailmalla tunnetumpi ja myyvempi.
lisää linkistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukonkirves
Tora! Tora! Tora! (Blu-ray)

Klassikot vuodelta 1970 ohjaus Richard Fleischer ja Kinji Fukasaku pääosissa Martin Balsam ja Sô Yamamura.

Elokuvan juoni

TORA! TORA! TORA!? on Japanilainen hyökkäyskäsky. Tämä elokuva kuvaa yksityiskohtia myöten Pearl Harborin hyökkäyksen ja siihen johtaneet tapahtumat. Ensimmäiset kohtaukset kuvaavat Amerikkalasten ja Japanilaisten asemia. Japanilaiset imperialistit päättävät suunnitella hyökkäyksen. Amerikkalaisten sotajohto pitää ajatusta mahdottomana. Vaikka napatut radiosanomat varoittavat asiasta, ne eivät koskaan päädy päättäjien pöydälle. Tutkavaroitukset jätetään huomiotta. Jopa Japanilaisen sukellusveneen kiinnijäänti Pearl Harborin vesillä ennen hyökkäystä jää raportoimatta. Lopulta kunniattomuuden päivä koittaa - uskomattomimmalla toiminnantäyteisellä sotakuvauksella, jota valkokankaalla on koskaan nähty. Elokuva lienee kaikkien aikojen häikäisevin filmatisointi USA:n historian synkimmästä päivästä - ja joistain sen kirkkaistakin hetkistä. ( discshop.fi )

Turo Unho,

näyttelijä.
Turo Kartto, näyttelijä.
Helle senkun jatkuu.

Tellu Turkka

s. 1969 on suomalainen viulisti ja laulaja. Parhaiten hänet tunnetaan varmaan yhtyeestä Hedningarna.
Yhtyeessä ollessaan hän kiinnostui suuresti vanhoista Kalevalan runolauluista.
Tällä hetkellä hän esiintyy Suden Aika -ryhmässä. (wiki)

Jasmin, Ilta, Nanna ja Nanny Onnittelut!

Jasmin on Suomessakin viime vuosikymmeninä yleistynyt naisen etunimi, joka tarkoittaa Jasmiinia ( = öljypuukasvien heimoon kuuluva kasvissuku ).
Nimestä on Suomessa käytössä useita muunnelmia esim. Jasmine, Jasmi, Jasmina, Jasmiina, Yasmini tai Yasmin.
Jasmin nimi lisättiin nimipäiväkalenteriin 1995. (wiki)

Etunimitilaston mukaan;
Jasmin yht. 7 095, miehiä 52
Ilta yht. 1 696, miehiä viisi
Nanna yht. 1 031
Nanny yht. 480, miehiä viisi.

Jasmin Hamid s. 1984 on suomalainen näyttelijä ja poliitikko. Hän on koulutukseltaa teatteritaiteen maisteri.
Hamid työskentelee vapaana näyttelijänä. (wiki)
Linkistä lisää Hamid´ista http://www.jasminhamid.com/
Vaikka asun täällä korvessa en ole yksin vaan aina on juttukavereita. En oikein ymmärrä ketjuasi, katsoin läpi. Sinä pääsääntöisesti tulkitset kaiketi nimien historiaa ( en lukenut ketjua) kuin osaksi ja pari kolme kusaisee lirut joukkoon.

Jokainen meistä näkee aamulla lehdestä tai netistä kenen nimmari on tänään. Onko tämä sinulle joku elämää tärkeämpi projekti.

Älä vedä tästä mielipiteestäni henkilokohtaisesti herneitä nenuusi, mutta ainakaan minua aihe ei voi vähempää kiinostaa.

Huomenta sinne korpeen :))

Kiitos mielipiteestäsi! On todella ihmeteltävää että tämä nimpparipalsta 1 / 40 sivusta tämän tästä ´ihmetyttää/ kummastuttaa` vallankin niitä mielipiteensä jättäneitä - jotka eivät kertomansa mukaan ole kiinnostuneita ko. sivusta :O

Olen jo aiemminkin todennut, ettei se tältä palstalta ole mitenkään pois, vaikka lehdessä onkin nimppareitaan vietävien nimet!
Minua todellakin kiinnostaa nimien merkitys, historia ja niistä löytyvät henkilöt.

Noista 39 avauksesta tällä +60 palstalla vain aniharva kiinnostaa minua, joten ymmärrän pysyä niistä pois:/

Ehkäpä minä ´saan´ yliannoksen päivittäin jutustelusta, asioiden hoitamisista, monenlaisten lankojen
yhteen sovittamisista - en myöskään pidä näistä " ei, juupas, vaarin housut" inttämisketjuista, jotka hyvinkin pian muuttuvat henkilökohtaisiksi irvailuiksi!

En vedä herneitä kommenteistasi jatkossakaan nenuuni, kysyn siltikin oliko kirjoituksesi ylipäätään asiallinen "paria - kolmea kusaisiaa" kohtaan? Räiskihän sinä mielipiteitäsi miten tahdot - jätä tämä ketju reviirisi ulkopuolelle, - kun ei kerran vähempää kiinnosta :-p
Mukavaa viikonvaihdetta sinne korpeen:)

Huomenta ; )

Jätän rauhaan no problem.

Räiskin tosiaan mielipiteitä sinne tänne koska koen tämän keskustelupalstaksi ja jos mielipide ei kiinnosta se jää ilman vastauksia ja omaan arvoonsa, joten räiskäsen siten, että vastauksia alkaa tulemaan se on mielestäni palstan paras anti. Jos syntyy riidan poikasia ne on yritettävä johtaa keskustelemalla sopuun. Aina se ei onnistu ja joku lankeaa henkilökohtaisuuksiin. Keskustelu on mielipiteiden vaihtoa. Pyydän anteeksi parilta kolmelta jos loukkasin koska he (kuten minäkin) kusaisivat merkit ketjuusi.

3.7 oli Arvon päivä. Isäni nimi oli Arvo kuin myös nuorimman veljeni. Olin isälleni nimipäivälahja synnyin 3.7

Hyvää päivän jatkoa, minulla on menossa laiturillani matonpesu projekti.

Niinhän siinä

pääsi käymään! Mitäs sitä mukavaa ketjua lopettamaankaan. Kiva että haaskatkin viihtyvät sivullamme :/

Koitahan sinäkin tulla toimeen tämän asian kanssa - ketju Jatkuuuuuuuuuuuu :DDD

Mitä ihmeen

kadehtimista tässä on, koska siitä tääsä juuri on kysymys?
Miksi vetää hernettä nenäänsä, jos palstalle mahtuukin monenlaista.
MIkä kiinnostaa sinua, ei ehkä kiinnosta minua pätkän vertaa.
Miksi sinun pitäisi saada määrätä, mitä palsta saa sisältää?

Meirikki on ponteva ja aikaansaava. Tällainen aina vaatii jonkun, jonka vanavedessä
on helppo peesata. Kiitos "kusiaisille"!!:))

Kesämieltä, kesätuuli tuo mukavia ajatuksia, kun sen antaa niin tehdä!
Siedetään toisiamme, tämähän on meidän kaikkien iloksi keksitty paikka.

Lisäys...

Jade nimisiä yht. 1 171, miehiä 25.

Onnea päivän sankareille.

Jasmin Mäntylä, malli, laulaja:

Helle vaan jatkuu, hyvää päivän jatkoa kaikesta huolimatta.

Nanna

nimi on muinaisskandinaavisesta sanasta " nenna - rohkea ". Legendan mukaan Nanna oli jumalatar, joka kuoli suruun kun hänen miehensä Balder menehtyi ( etunimet.net )

Espoolainen Nanna Grundfeldt voitti Suomen huippumalli haussa -kilpailun 2009.

Palkinnoksi kilpailun voitosta 24-vuotias Nanna sai sopimuksen mallitoimisto Paparazzin kanssa. Lisäksi hän pääsee Cosmopolitanin kansikuvaan ja hänestä tulee MaxFactor-meikkisarjan keulahahmo. Nanna pääsee myös Tjäreborg Flexin tarjoamalle casting-matkalle Milanoon.

Nannan vahvuuksia ovat kuvauksellisuuden lisäksi räväkkä persoona, josta on tuomareiden mielestä hyötyä mallimarkkinoilla.

Kisan aikana kovia kokenut poikatyttömäinen Nanna liikuttui kyyneliin voitosta ja suorastaan tärisi onnesta. Uuden huippumallin äiti kuoli syöpään kuvausten aikana. ( Google/ Nanna sivut )

Jasmine

Tatjana Anette Valentin, suomalainen romaani muusikko:
Muistan kuinka tyttöparka sai ryöpytystä, tuolloin 1996 Euroviisuissa. Vaate l.. leninki oli kuulema jostain happiksesta, stailaus päin peetä---ym.

Jossain haastattelussa Jasmine ihmetteli miksei ammattiosaajat tulleet hänen avukseen, pukuja ei lainannut kukaan , rahaakin oli haalinut sieltä täältä matkakassaksi.

Nythän, oli kisa mikä tahansa on sponsorit - vallankin noissa misukisoissa, on jopa valinnan vaikeutta!
Pitäisikö laulaa kuin Hortto Kaalot ; ´onko rotumme syytä tää´?

Tässä tämä kisa kipale

Nanny Kaunisto

( 1911-2006 ) oli suomalainen silmätautien erikoislääkäri ja taiteenkerääjä.

Valtion taidemuseo sai merkittävän taidelahjoituksen. Helsinkiläinen lääkäripariskunta Yrjö ja Nanny Kaunisto keräsi yhteisen elämänsä aikana poikkeuksellisen kokoelman, johon kuuluu peräti 35 Helene Schjerfbeckin teosta. Yrjö Kauniston (s. 1912) kuoltua kokoelman kaikki 78 teosta liitetään Ateneumin taidemuseon kokoelmiin Nanny Kauniston (s. 1911) Valtion taidemuseolle osoittamana lahjoituksena. Lahjoituksen ansiosta Helene Schjerfbeckin töiden määrä Ateneumin kokoelmissa kasvaa peräti 89:ään eli runsaan kolmanneksen. Lahjoituksen arvo on yli 12 miljoonaa euroa. Edellisen yhtä mittavan lahjoituksen teki H. F. Antell 1800-luvulla. Antellin testamenttilahjoitus muodostaa Ateneumin kokoelman perustan.

Lahjoitukseen sisältyy lisäksi Yrjö ja Nanny Kauniston nimeä kantava nimikkorahasto, jonka peruspääoman arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa. Se kuuluu Suomen Kulttuurirahastoon ja on lajiaan ensimmäinen Suomessa. Rahastosta vuosittain myönnettävällä apurahalla Valtion taidemuseo voi kartuttaa lahjoituskokoelmaa edelleen. Hankinnoissa, joita ei ole sidottu kokoelman nykyiseen aikakauteen, on Nanny Kauniston toivomuksesta asetettava ensi sijalle lahjakkaiden naistaiteilijoiden teokset. Kyseessä on ensimmäinen Suomen Kulttuurirahaston rahasti kulttuurirahaston yli 700 nimikkorahaston joukossa, jonka tarkoituksena on tukea valtion toimintaa. (wiki)

Nanna Susi

Nanna Mari Susi s. 1967 on kuvataiteilija ja taidemaalari. Vääksyssä sijaitsee legendaarinen " Lauran kauppa "
mistä saa kaikkea kengännauhoista - kristallikruunuun . Kaupan omistaa Nannan äiti ja jo pienestä tytöstä lähtien sisarensa kanssa he puuhastelivat mukana, joskus ei niin kovin innostuneenakaan...
jatkuu linkissä http://www.amagallery.net/amaturku/susi2004.htm

Ilta

Ilta on myös suomalainen naisen etunimi, joka on mahdollisesti muunnelma ulkomaisesta nimestä Hilda.

Ilta on vuorokaudenaika päivän ja yön välissä. Vaikka käsite onkin subjektiivinen, yleensä illan katsotaan alkavan hämärän tai auringonlaskun tullessa, tai normaalin työpäivän päättyessä kello 18.00. Ilta jatkuu astronomiseen auringonlaskuun tai pimeän tuloon saakka. Usein illan myös käsitetään loppuvan kello 22.00 vaiheilla.(wiki)

Jade

Jade on naisen etunimi, joka johtuu saman nimisestä jalokivestä.

Ennen vuotta 1920 nimeä ei ollut annettu kenellekään ja ennen vuotta 1960 vain kahdelle henkilölle .Almanakkaan nimi lisättiin vuonna 2010.

Kuvitteellisia Jadeja

* Jade, tappelupelisarjassa Mortal Kombat
* Jade, Janni Garcia, päähenkilö Taru Mäkisen kirjasarjassa Jade (wiki)

Kohtahan

se on Ilta....:))
Ai toi Jade on vasta tullut allakkaan, ilmankos en tiedäkkään ketään.
Yhden Ilta nimisen olen tuntenut.
Metrotytöthän laulavat "Illan rauhasta", nimi on vaan siinä ikäänkuin väärässä muodossa.

Niinpä :))

Tässä on tietoa jadekivestä ja muistakin, mitä voimaa sun muuta mikin antaa! Rouva on hyvä vaan ;D
http://www.energiakeskus.com/energiasivut/kivet/kivien-voimat-i-j.php

Enpä myöskään ole Ilta nimistä naista tavannut, Jadesta puhumatikaan. Tuo Hilda oli kyllä lapsuudessani monella vanhemmalla naisella nimenä, Hiltaksihan se vääntyi puheissa.

Ahaa,

Jade on siis vihreä sävytteinen. Kyl määki muutama Hiltan oon tuntenu. Ainahan noita nimiä väännellään helpommin lausuttaviksi.

Tässäpä

Unohtumaton Ilta:

Jorma Kääriäisen ja Agentsin esittämänä.

Ilta Syväjärvellä,

Veikko Ahvenaisen soittamana:

Ei sitten

onnistunut. Yritetään uudelleen.

Ilta

En tunnu löytävän isoja Iltoja, mutta kauniita ovat pienetkin. :))

Loi ilta mereen hohdettaan, kirjoittanut Heinrich Heine.

Loi ilta mereen hohdettaan
Sen viime välähdyksin;
Kalarantahan jäimme istumaan,
Me istuimme vait ja yksin.

Ja usvat häilyi, kuohui veet,
Vait lokki väippyen lensi,
Ja armaat, suuret kyyneleet
Kirkkaina silmiis ensi.

http://fi.wikisource.org/wiki/Loi_ilta_mereen_hohdettaan

Hilta

Kesäiltaa, hieman pilvisen päivän jälkeen! ☼

Kummallista, tätä ketjua myötäillen, on tullut huomanneeksi, että ihan tavallisia nimiäkään omistavia ei silti niin pilvin pimein tunne. Yhden Hildan tunnen. Vaikka, eihän nyt ole hänenkään nimpparinsa.
On nuo päivän nimet, ainakin minulle, kiven takana.

Palmuballaadi, kirjoittanut Kasperi Tanttu 1886–1918.

Se tyttö oli Hilta
ja poika oli Heikki,
se Hilta
joka ilta
Heikin polvilla leikki.
Tuli todeksi se leikki,
kun Heikki
oli Heikki
ja Hilta oli Hilta,
mi polvilla leikki...

Kun palmuaamu koitti
niin Hilta se soitti:
onks’ Heikki,
nyt leikki
sun mielessäsi?
Täm’ on ystäväsi.
Eiks’ lähdetä metsään
ja poimita palmuja,
ja oteta, anneta
rakkausalmuja?»

http://fi.wikisource.org/wiki/Palmuballaadi

Nanny

Nanny Still McKinney (31. heinäkuuta 1926 Helsinki – 7. toukokuuta 2009 Bryssel, Belgia) oli suomalainen lasitaiteilija. Suomen taideteollisuuden kulta-aikana 1950-luvulla Still kuului muotoilun suuriin nimiin.[1] Wikiaineisto

The Nanny, amerikkalainen mainio TV-komediasarja, pääosassa Fran Drescher.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nanny_Still

Kiva kuulla

sinustakin 20, kaivattu on. Täällä on paistanut taivaan täydeltä, mitä nyt illalla tuuli hiukan viilensi. Tarjettu on...
A. Aimo laulaa: Ilta skanssissa:


Miten en muistanut tuota Nanny Stilliä, vaikka omistan hänen lasitavaraansakin. Tällä helteellä ei oikein ajatus juokse.

Pianhan se on

Iltasadun aika :)) Viihdettä vuosikausien takaa...


Iltaa 20, - runoissa taas löysit, nautinnolla lueskelin.

Iltaa,

Iltan-päivänä. :))

Mukana olen ollut täällä, ainakin lukien. MIeli on ollut välillä vain niin ristiriitainen ja sekava, jos muistat, kirjoitinkin joskus.
Jatketaan, kuin höyryveturi, mukavaa tämä on. Ja, jos joku luulee niin vain sormia napsauttamalla tämän sujuvan, niin ei kuin kokeilemaan 'ihan ite'! :))

"Jos oisi pieni virta,
ja virran yli silta,
niin kävisin sua katsomassa
vaikka joka ilta."

Toki muistan

Joskus tehnyt mieleni jotenkin kysäistäkin, vaan olisi kuin utelisi, sitä en halua olla.
He..heh - älä nyt hassuja puhu/ehdota, onhan paljon helpompaa käydä tuikkaamassa viesti - " ettei kiinnosta yhtään, hohhoijjaa " :D Johan se pian on taas ajankohtaista *pyrsk.* !

Ellei olisi joskus pimeää - ei valollekaan antaisi arvoa, lämpimiä ajatuksia lähetän :)

Pentti Hietanen,

Oli kuu oli Ilta:

Mä jäin jotenkin jumiin tähän iltaan, mutta haitanneeko tuo.

Ai,

te siirryitte tolle linjalle. Vai iltasadun aika muka, tuntuu, ettei uni tulekkaan. Jos vähän vielä viilenis, niin yrittää sitten....

Eiks nyt

ois tän aika. Iltatuulen viesti, Aikamiehet:

An´tulla vaa...:)

Ilta kun ilta, saisipa todella viiletä - ei vain voi pitää ilman sen verran jäähdyttyä kovin joka luukkua auki, ettei tuo neito kattinen saa kylmää. On se suuri muutos kun sellainen valtava karvaturkki on klaniksi ajettu ;))
Eipä tässä vielä uneta, pään kivistys vaan ei meinaa hellittää - tottahan se tästä kuumuudesta johtuu!

Sitten on

vuorossa Iltalypsy:

Tosin liian myöhäinen ajankohta varsinaiselle iltalypsylle, mutta hätä ei lue lakia.

Kyllä varmaan neito kattinen ihmettelee, kun yht'äkkiä tulikin viilee. Mun kisulle tekis kans hyvää turkin poisto, koska on musta ja paksu kuumuus näkyy vaivaavan.

Nyt

Hyvää yötä maailma, Pelle miljoona:

Toivotaan näiden kuvien hiukan viilentävän......
Hyvää yötä....

Onnea Saima ja Saimi.

Saima Harmaja, kirjailija, runoilija.
Saimi Hayer os.Nousiainen, malli, tv-kasvo.
Huomenta kaikille, aurinkoista sellaista.

Onnittelut Saima ja Saimi!

Saima on alkavan suomalaisuuden nimiä ja se on syntynyt mahdollisesti J.V. Snellmanin perustaman Saime -lehden mukaan, jonka nimi viittaa Saimaaseen.

Ristimänimenä Saima tuli 1850 -luvulla ja se esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuosina 1882-1883,
Suomen almanakkaan se pääsi 1908.

Saima on kulkeutunut Viroon 1920 -luvulla, jossa se tuli yleiseen käyttöön. (wiki)

Etunimitilasto 5.7.2010 mukaan; Saima nimisiä yht. 12 636, miehiä viisi ja Saimi yht. 10 249, miehiä viisi.

On maa

On maa,
johonka unten jäljet katoaa.
Lähemmäs sitä askeleeni vie
jokainen tie.
Min täällä menetin, sen löydän sieltä,
mi täällä soperrusta, selvää kieltä
on maassa, missä harha hajoaa.

On siellä toivo totta, turhaa pelko,
salasta himmeimmästä kirkkain selko,
ja syvin tuska enin lohduttaa.
Kas, kyyneleet
nuo, joihin ovat kummunneet
poveni katkeruus ja raskaat surut,
on vuorilähde, josta voimaa juon.
Jos tuon
ma sinne halvan rakkauden murut,
käsiini jalokiviaarre jää,
mi kimmeltää.

Ja vainajat
säteillen siimeksessä kulkevat
- oi ikävöity, vastassani lienet.
Ma tartun käteen, jok' on kylmennyt,
nään hymyn, jonka laskin hautaan varmaan.
Syliini siellä nostan lapsen armaan,
min kasvot pienet on täällä kielletyt.

On maa,
johonka kaikki polut katoaa.
Ken siellä on, ei katso heijastusta,
mi meitä valaisee, kun tie on musta.
Hän katsoo silmiin itse Olevaa.

On Rauhan maa.

8. - 9.12.1936 Saima Harmaja

Saimi

Saimi Rönty

Nimimerkki: Lyyti

Syntynyt 21.3.1931 Sotkamossa

Opinnot: kansakoulu, kansanopisto, naiskotiteollisuuskoulu, emäntäkoulu

Ammatti : maatilan emäntä

Palkinnot: TV1:n exlibris kunniakirja Suomen itsenäisyyden 75-v. -runokilpailun voitosta. III palkinto laulunsanoitus-sarjassa Kempeleen kirjoituskilpailussa 1989.
Tuotanto
Novellit

Ruusunpunaista arkiaamuun : Lyytin maanantaimietteitä. Sotkamo-lehti 2007
Näytelmät

Tuplakas. 1993
Puulusikka. 1993
Hohtoa hopealusikalla. 1997
( runot ja kirjallisuus)

Saima Hyökki

s. 1981 on laulaja, muusikko ja laulunopettaja. Hän on jäsenenä a cappela -lauluyhtyeessä ; Lauluyhtye Viisi.
linkistä lisää;

http://viisi.net/category/video/

Ilta-Saima

Syrjä ( 1924-2010 ) oli suomalainen kirjailija.
lisätietoa linkissä http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/se_s/syrja_ilta_saima/

Saimi

Korhosen tarinoita pääset kuuntelemaan avattuasi linkissä olevia äänikirjoja.
( Raja-Karjalan tarinat /Saimi Korhonen )

http://www.msl.fi/index.php?pid=53&cid=19

Saimi

Saimi Humalainen oli 15 -vuotiaa joutuessaan monen lehmän kanssa pakomatkalle, lue linkistä lisää
http://areena.yle.fi/audio/1123238

Saimi

Saimi & Jalmari, TV1:n sarjaohjelma. Linkki

http://tv1.yle.fi/ohjelmat/asia/saimi-jalmari

Saima

Saima, Itä-Suomen yliopistolehti. Linkki

Kai Hyttisellä on biisi Neiti Saima Sund.

http://www.uef.fi/saima

Saimi

Siiri Saimi Angerkoski s. Palmu. Hänestä on jo kirjoitettu tarkemmin, muistaakseni.

Saima

Saima Harmaja on jo mainittu. Hieman lisää.

Saima Harmaja eli lyhyen ja sairauden varjostaman elämän. Silti hän ehti kirjoittaa neljä runokokoelmaa.

Saima Harmaja syntyi toukokuussa 1913. Hän aloitti jo varhain runojen ja päiväkirjojen kirjoittamisen ja julkaisi 19-vuotiaana ensimmäisen runokokoelmansa "Huhtikuu". Linkki

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=&a=8798

Heips!

Kyllä Saima Harmajalla oli nuoresta iästään huolimata vahva tulkinta runoissaan. Löytyy hyllystä minullakin hänen teoksiaan.
Oletpa vaan löytänyt lisää Saimasta ja Saimista, kuten aiemmin mainitsitkin ei ne ihan niin vain löydy, - haeskella joutuu :))
Jännäksi menee Tangokisan voittaja, toivon voittoa Maunukselalle ! Oletko seurannut?


Saima - Dancing The Rain

Tangoiltaa!

Jo vain, ja ihan 1000%:sti oikea voitti. Hyvä-ääninen, komea, upea mies, jolla vielä on pilke silmäkulmassa.

Nyt pakko alkaa seuraamaan jalkapalloa, isäntä käy välillä ihmettelemässä, miten sitä viitsinkään katsoa. :))

Olet kyllä nero löytämään päivän nimiä! ♥

HEips vaan sullekin

Mites on Maunuksela pärjännyt ? Ja onko E. Hämäläinen tehnyt jo pitkäsoiton ?
Päivänsankareille onnea

Onko mahdollisesti

sinulla jonkinasteinen lukemisen ymmärtämishäiriö? Onhan menossa jo ketjunumerolla 4 neljä, sekin vain torso entisestä kun he kyllästyivät pikkusieluisuuteenne.
Laskin vastattuja ketjuja eilen olleen todella vähän eikä mitään mikä kiinnostais avaamaan. On tämä ihmeellinen ikä, 70v kirjoittelee paljon hauskemmin ja aktiivisemmin. Tulkaa sinne, toivoo etuiässä mennyt.
Vielä pitäisi kaksituntia valvoa seuraavaan lääkkeeseen, ennenkuin saa nukkua neljä kokonaista tuntia ja taas pillerit.

Kiitos vaan !

Iiris-Liisa

Lukihäiriö

on vakava, kunnei huomata, että nämä ketjut on vanhoja. Miks nää pitää nostaa esiin, ei mitään järkee...

Outoa ettei Seriffi puutu asiaan

Tämä on selvää kiusantekoa niiltä joita nimipäiväketjut suututtivat. Vai onko itsekin mukana?

Tänään Eino.

Sefu ei tähän puutu.

Turhaa touhua

Mutta Jousialle kuitenkin onnea.
Viesti on poistettu.
 /   /  /  / Nimipäiväketju 2

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta