Rikas, silti köyhä

Käyttäydytkö "normaalisti" vai oletko "diiva"? Oletko ylimielinen vai otatko muut ihmiset huomioon? Varakkaasta perheestä tuleminen asettaa tiettyjä ennakkoluuloja ja herättää kateutta. Omalla käyttäytymisellä voi kuitenkin taistella noita vastaan.

Minulle on aivan sama, onko joku rikas vai köyhä. Hänen asenteensa ja käyttäytymisensä ratkaisee. Tunsin esimerkiksi aikoinaan erään suuren yhtiön toimitusjohtajan lapsen. Hän oli niin ylimielinen, että oikein alko oksettamaan katsoa sitä käyttäytymistä. Itse ei ollut tehnyt mitään perheensä varallisuuden eteen. Silti tuntui kavereita riittävän, en kyllä ymmärrä miksi. Raha ei tee onnelliseksi, mutta ei rahattomuuskaan.

Olet kohdannut pahaa, jota et ole ansainnut. Hyväksikäyttö on hyväksikäyttäjän oma vika ja täysin hänen omalla vastuullaan, vaikka hyväksikäyttäjä varmasti uskoo että on okei huijata jos toinen on hyväuskoinen.
Kokemuksissasi on toisaalta hyväkin puoli, jonka sivuuttaminen olisi turmiollista. Se intuitiivinen käsitys, joka sinulle on syntynyt näiden ihmisten luonteesta, antaa valmiuksia vastaisen varalle.

Olet 17v, eli sinulle tulee vissiin vuoden-parin sisään ajankohtaiseksi elämäntilanteen muutos, tämänhetkisten opintojen päättyessä? Ehkä muutat pois kotoakin. Jos olet suurelta paikkakunnalta, se ei liene välttämätöntä, mutta suosittelen silti yksin asumista kaikille jossain elämänvaiheessa, mahdollisimman ajoissa. Ehkä uusissa sosiaalisissa ympyröissä voit elää ensinnäkin tietenkin niin ettei raha haise ja toisaalta hiukan varoa taloudellisten ongelmien implisiittistäkin vähättelyä ainakin niin pitkään kunnes olet hommannut kaveriksesi kunnollisen oloisia ihmisiä. Epärehellisyyttä en suosittele, mutta oikeasti asiaankuulumattomien seikkojen kertomatta jättämiseen on kaikilla oikeus.

Sosiaalinen kanssakäyminen uudenlaiselta pohjalta on luultavasti erittäin haastavaa. Tähän mennessä sinulla on ollut lähtökohtana rikkaan perheen tyttären status sekä hyvässä ja että pahassa. Se tarkoittaa että joudut sopeutumaan niiden muutamien positiivistenkin asenteiden puuttumiseen, jotka tulet havaitsemaan retrospektissä vasta kun ehkä kohtaat tavallisemmat negatiiviset asenteet ensi kertaa joissain tilanteissa, esim. tasavertaisesti opiskelijatovereisiisi tutustuessa. Uskon että nimenomaan ilman korkeaa statusta voit helpommin kohdata terveempiä haasteita ihmissuhteissa ja ne haasteet voittamalla ansaita omin käsin itsellesi parempia kavereita.

kyllä mullekkin kelpais olla vaikka vain rikas
ei haittais ollenkaan jos ei olis niin sanottuja ystäviä
vaikka toki joskus yksinäisyys vaivaa ja olis kiva kun olis kumppani
niin ihmiset on tänä päivänä aika pöllöjä
niistä ota selvää,rahan ahneita
olis kyllä kiva katsoa kuka tulee suvusta ensimmäiseksi ovelle koputtamaan
kun voittais lotossa
sulla on rahaa mihin siis tarvit tommosia "ystäviä" ja lopeta heti se lainaaminen,joudutat vain ystävies mielipahaa sinua kohtaan (kun sulla on niin paljon rahaa,et voit lainata)ja lopuksi voit saattaa heidät liian velkaisiksi
jätä moiset ystävät ja hanki uusia.ei nyt toisten ihmisten takia kannata sentään miettiä mitä vain
tosin kyllä kuulostat aika lapselliselta kirjoituksines,ehkä jotain henkistä pääomaa olis hyvä kartuttaa jollain konstilla,kursseilla,terapialla tms ?kun on hyvä itsetunto ei niin välitä toisten ihmisten sanomisista
kannattais harkita ainakin

Niin kauan kuin olet olemassa ja saat taloudellista avustusta, niin tiedän että kaikki otto vanhemmat eivät kohtele ottolapsiaan kuin vierasta multaa. Itse olen myös äpärä, en vain koskaan saanut käydä lukiota (ammattikoulun kuitenkin). Rajoitetuista resursseistani huolimatta olen kuitenkin onnellinen ja löydän elämästä jatkuvasti elämisen arvoisia asioita esim. kesäisin erilaiset kasvit jotka kasvavat luonnossamme. Elämä on loppujen lopuksi lyhyt ajan jakso syntymän ja kuoleman välillä, se mihin luokkaan/ryhmään kukin sattuu syntymään on enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa. Olen tällä hetkellä koditon, asun lähinnä niiden luona jotka suostuvat majoittamaan minua aika ajoin. Kodittomuudestani huolimatta olen varma että jokin päivä saan sen vuokra asunnon, jota olen jo jonottanut 9kk. (ei maksuhäiriöitä). Ap:lle ei voi sanoa muuta kuin että toivon mukaan heivaat ystäväsi mahdollisimman pian.

Ikävä tosiasia on, että rikkaus herättää muissa kateutta. Esimerkiksi monet lottovoittajat ovat kertoneet menettäneensä kaikki ystävänsä ja jopa sukulaisensakin kateuden vuoksi. Sosiaalinen ulkopuolelle jättäminen on kateellisten rangaistus rikkaalle.
On kyllä inhottavaa kaveriesi käytös, ethän sille mitään itse voi, että olet rikkaasta perheestä.
Monet ihmiset pyrkivät hyväksikäyttämään muita kaikin mahdollisin tavoin. Ehkä juuri siksi monet rikkaat hengailevat keskenään samassa varallisuusluokassa elävien kanssa. Ei ole kateutta kun ei ole aihetta. Ehkä voisit yrittää tutustua rikkaisiin samanikäisiin tyttöihin? Kai Suomessakin on jotain tällaisia rikkaiden klubeja ja harrastuksia missä näihin voisi yrittää tutustua? Ainakin Eirassa on jokin rikkaiden kuntoklubi, mieleen tulee myös purjehdusseurat.
Itsekin sitä mieltä, että elämäsi voi muuttua sitten kun muutat omillesi ja vaihdat kuvioita. Sitten voit olla hiljaa taustastasi, pukeutua ja asua vaatimattomasti. Kun kukaan ei tiedä, että olet rikkaasta perheestä, säästyt tältä kateudelta ja ihmiset suhtautuvat sinuun vain omana itsenäsi. Ei ole pakko kenellekään kertoa, nyt tiedät mitä se aiheuttaa. Etenkin miehille älä taustastasi puhu, silloin ovat vaarana onnenonkijat, jotka ovat todellakin kanssasi vain rahan takia ja haluavat naimisiin rikkaan perijättären kanssa, vaikkeivät sinusta oikeasti välitä. Pettävät sitten selän takana.
Mutta ainakin voit lohduttautua sillä, että paremmin asiasi kuitenkin ovat kuin yksinäisellä köyhällä! :)