Olen Kauris -81 ja
tapasin tämän ihastuttavan, mielenkiintoisen Rapumiehen noin vuosi sitten joulukuun lopulla.
Vaihdoimme kaverien keikalla katseita ja yhteiset ystävämme esitteli meidät toisilleen.
Siitä hetkestä tämä herra jäi mieleeni. Pysyvästi.
Aloitimme viestittelemään ja soittelimmekin välillä. Hän lähti Jenkkeihin lomalle, niin kuin oli aiemmin suunnitellutkin ja sieltä käsin hän kysyi voidaanko tavata heti kun hän palaa.
Niin me tapasimme. Kaikki oli jotenkin maagisen täydellistä ja meillä oli uskomattoman hyvä olla yhdessä.
Ihan kun olisimme tunteneet jo kauan.
Vietimme viikon päivät yhdessä ja tutustuimme. Juttelimme paljon ja välillä kuitenkin aistin hänestä jonkinlaista epävarmuutta. Ujoutta.
Mä olin täysin myyty kaikista ihanista viesteistä ja miten hän halusi nähdä usein ja miten auttavainen oli kaikessa.
Sitten hän teki sen kuuluisan rapujen-kääntöliikkeen ja perääntyi.
Minä en silloin tajunnut lainkaan mikä juttu se oli ja miksi näin tapahtuu.
Sitä enemmän ihmettelin sitä kauemmaksi hän meni.
Lopulta kaiken ymmärrryksen, ajan annon, kyselyjen ja kaiken muunkin ristiriitaisen toiminnan jälkeen annoin periksi.
Luovutin.
Luovuin periaatteistani ja suostuin myöhemmin näkemään häntä aina välillä.
Joka kerta jälkeenpäin kyyneleet vaan tulivat ja olin vihainen itselleni.
Miksi joku haluaa toimia näin?
Olimme tavalla tai toisella yhteydessä koko kevään. Jos minä en ottanut yhteyttä , hän teki sen.
Rikoin itseni lukemattomat kerrat ja hän kyllä näki sen minusta. Jollakin tavalla kai ymmärsi tuskan, mutta ihan kun ei olisi saanut kakaistua jotakin suustaan mitä halusi sanoa.
Tykkäsi minusta kuulemma koko ajan, pelkäsi kuulemma tunteitaan mitä hänessä herätin.
Inhosi kuulemma itseään kun oli niin pelokas. Silti ei laskenut täysin "lähelleen".
Alkukesästä hän sitten tuli luokseni ja illan päätteeksi kun hän poistui, tein päätökseni.
Sanoin etten enää halua nähdä. En voi,
sillä tykkään liikaa hänestä ja haluan enemmän. Ihan niinkuin silloin tammikuussa kun tapailimme.
Tunteeni ei ollut kadonnut mihinkään. olin rikki täysin.
Sanoin ettei ota enää yhteyttä ellei tiedä mitä haluaa. Parempi meille molemmille.
Ja silloin ajattelin kaiken loppuvan, että tämä on tässä.
Jatkoin urheasti elämää eteenpäin.
Tein asioita ystävien kanssa, ketään uutta miestä en tavannut. Ei kiinnostanut.
Halusin jonkinlaisen mielenrauhan ja tasapainon sisälleni.
Meni aikaa, usea kuukausi.
Kunnes yhtäkkiä hän soitti mulle. 5 viikkoa sitten.
Olin työmatkalla Koreassa ja olin jo ajat sitten poistanut hänen numeronsa. Vastasin koska joku soitti suomesta, en tiennyt kuka. Se oli hän.
Avautui kaikista tunteistaan oikein ryöpyllä. Puhui vajaa tunnin miten haluaa minut itselleen, miten arvostaa kaikkea minussa ja miten rakastaa kaikkea minussa!!!!!!
Sanoi että haluaa minut kotiin pian,suomeen takas. Ja miten pelkuri on ollut ym.
Ajattelin etten kuule mitään seuraavana aamuna, mutta siinä se suurin yllätys olikin!
Aamulla aikaisin sain viestin, missä sanoi että tarkoittaa kaikkea mitä sanoi.
Viestitteli mulle koko sen työreissun ajan ( 3 viikkoa ) ja haki mut lopulta lentokentältäkin kotiin!!
Silloin uskalsin antaa sydämeni uudelleen. Näimme ystäviemme häissä seuraavana viikonloppuna ja kaikki men illassa ihanasti. Tanssimme jopa hitaat yhdessä :)
Mutta mistä hitosta alkoi tämä uusi jääkausi??
Sovittiin että juteltaisiin asioista, koska pyysin tietää missä mennään tällä kertaa, mutta nyt hän hävisi näköpiiristä kokonaan!!
Meni kuoreensa ihan tosissaan ja minä tyttö jäin taas ällistyneenä huhuilemaan perään :(
Vastaili useisiin viesteihini, pienellä viiveellä tietty ja lupasi jutella kanssani....huomenna....ylihuomenna.....pitää vielä miettiä....maanantaina....loppuviikosta...nje... ja lopulta tuli että " kyse ei ole etten haluaisi nähdä sua, mutta en osaa sanoa mitään järkevää."
Se on ainoa mitä sain vastaukseksi, kauniisiin, rohkaiseviin, ei ahdistaviin, lempeästi lähestyttäviin viesteihini.
Nyt olen uudelleen aivan rikki.
Ei tässä näin pitänyt käydä?! Hänhän otti minuun yhteyttä vaikka oli jo vapautensa saanut monta kuukautta sitten!!!?
Miksi hän edes otti yhteyttä.
Ja seksistä tässä ei ole kyse. Niin emme ole nyt toimineet. Uskon että tässä on tunteista kyse, mutta mitä minä Kauriina olen nyt ymmärtänyt väärin? Joku multa on mennyt ohi?
Nyyh....kurjaa kun toinen ei osaa mitään sanoa...
Auttakaa ymmärtämään
10
1018
Vastaukset
- Härkäman
Hei kuulostaa ihab tutulta..rapunainen on samanlainen venkoilija..ihania ihmisiä!! mut ei enään ikinä rapunaisia..
- Yrittävä Kauris
Joo...sain tänään sitten kai lopullisen(kö) vastauksen.
Joka oli niinkin omaperäinen että "En tiedä mitä haluan, joten on kai väärin odotuttaa sua. Haluan jotain, mutten tiedä mitä . En voi vielä luvata seurustelua".
Nooh, ei tässä voi muuta kuin päätellä että tunteet eivät olleet häneltä mua kohtaan tarpeeksi suuret, vaikka varmasti tykkäsikin minusta.
Kyyneleet kuivuu joku päivä, pakkohan se on niin mennä.
Ja 2 kertaa sentään pistin itseni likoo aivan kokonaisvaltaisesti. Ei varmastikkaan sitä kolmatta kertaa tarvita.
Ainakin sain sen vastauksen mitä pyysinkin...vaikka se olikin että: " En tiedä mitä haluan..." :(
ei siinä paljoa toinen voi auttaa. - belliina_69
Yrittävä Kauris kirjoitti:
Joo...sain tänään sitten kai lopullisen(kö) vastauksen.
Joka oli niinkin omaperäinen että "En tiedä mitä haluan, joten on kai väärin odotuttaa sua. Haluan jotain, mutten tiedä mitä . En voi vielä luvata seurustelua".
Nooh, ei tässä voi muuta kuin päätellä että tunteet eivät olleet häneltä mua kohtaan tarpeeksi suuret, vaikka varmasti tykkäsikin minusta.
Kyyneleet kuivuu joku päivä, pakkohan se on niin mennä.
Ja 2 kertaa sentään pistin itseni likoo aivan kokonaisvaltaisesti. Ei varmastikkaan sitä kolmatta kertaa tarvita.
Ainakin sain sen vastauksen mitä pyysinkin...vaikka se olikin että: " En tiedä mitä haluan..." :(
ei siinä paljoa toinen voi auttaa.Minulle kävi aikoinaan myös noin. Minä olin varma mitä halusin, siitä ei ollut epäilystäkään.Kaksi kertaa mekin yritettiin, olin ymmärtäväinen ja kärsivällinen. Sitten tapahtui jotain ja mies otti takapakkia. Veti itsensä henkisesti täysin erilleen minusta ja meidän suhteesta, jätti minut yksin. Toki oli muitakin asioita siinä meneillään, mutta yksinkertaisuudessaan siinä kävi noin. Sanoi ettei tunteet ollu tarpeeksi vahvat hänen mielestään. Siinä vaiheessa minä olin jo niin rikki kaikesta että työnsin hänet pois elämästäni, annoin mennä kun kerran niin halusi. Kielsin ottamasta yhteyttä. Hän aina välillä sitä teki kuitenkin ja uudestaan ja uudestaan piti samasta asiasta sanoa. Mutta minä olen mielummin täysin ilman jos en saa sitä mitä oikeasti haluan. Hän kuitenkin löysi itselleen pian naisen kenen kanssa ilmeisesti halusi seurustella ja ovat olleet jo pitkään yhdessä. Ehkä sen pitikin mennä juuri noin. Kyllä minä uskon ja tiedän sisälläni kuitenkin että hän minustakin välitti, eikä halunnut niin pahasti satuttaa, ei vain ymmärtänyt että satutti. Mutta näin se joskus menee..ehkä elämällä on minun varalleni jotain vielä parempaa tiedossa.
Tässäkin tapauksessa siis myös rapumies.
- Ann-Sofie
Seitsemän vuoden aikana hän vetäytyi ainenkin neljästi. Oman suruni lisäksi jouduin myös seuraamaan ja tukemaan pienen lapseni surua. Joka kerta, kun hän halusi takaisin olin aivan varma, että nyt hän oikeasti rakastaa minua.
Vaikka rakensinkin kaiken uudestaan, niin aina tavallaan odotin häntä, sillä koskaan minulla ei ollut ketään toista erojemme aikana.
Viimekertaisesta erostamme on nyt 2 vuotta. Yritimme olla ystäviä, mutta suruni vuoksi en pystynyt aitoon ystävyyteen. Vaan katkaisin välimme täysin vuodeksi.
Hän on mennyt naimisiin. Mutta yhä hän kyselee kuulumisiani. Haluaisi olla ystäväni. Minä en pysty, sillä vieläkin sattuu liikaa.
Uskon hänen tarkoittavan hyvää, mutta jokainen suree tyylillään ja minulle on elämä helpompaa, kun en tiedä hänestä mitään.
Voimia sinulle Kauris-nainen.- Yrittävä Kauris
Kyllä nämä tarinat pistää aika hiljaiseksi...
Ei tiedä mitä sanoa ja tuntee itsensä ihan hölmöksi kun on tällasta venkoilua seurannut.
Mutt sen eron omasta mielestäni voin sanoa että mitään ihan pelkkää kylmää peliä ja huijausta nämä tarinat ei mielestäni ole.
Itse aiemmin kokeneena kunnon petturin joka petti ja lujaa ja alusta asti...sekä monta, monta pelkän petikumppanin kaipuussa olevia miehiä...niin nämä ei ole niin selkeästi pahuuttaan olevia tarinoita. Ei sillä etteikö nekin satuttaisi niin perkeleesti! Mutta uskon että ei näin toimita kokonaan ollakseen ilkeä toista kohtaan. Ehkä sitä jotkut eivät oikeasti yksinkertaisesti tiedä mitä HALUAVAT.
Sellaisia vannomisia ja rakkauden tunnustuksia sain meinaa kuulla, että ei mun kokemat aiemmat "pelurit" sellaisia edes vaivaudu sanomaan. Joku pieni totuuden jyvä siellä taustalla on, sen uskon..mutta muuta käytöstä en kyllä osaa yhtään selittää tai ymmärtää ainakaan näin sydän rikkinäisenä.
Ja sitä selvitelläkseen soutaa ja huopaa huomaamattaan että toinen ihminen samalla murenee päivä paivältä hauraammaksi.
Ja kyllä mä sen sanon että vaikken kovin paljoa nyt vihaa tunnekaan, mikä on outoa sinänäsä, jollakin tavalla opin tajuamaan että en voi itse vaikuttaa tämä ihmisen ajatuksen kulkuun ja valintoihin, niin miksi niin kovasti yritänkään.
Parisuhteen saadakseen pitää MOLEMPIEN vaikuttaa asioiden kulkuun, ei kukaan yksin. Silti pidän todella vääränä lähestyä ihmistä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen jonka tietää välittävän toisesta yli kaiken JOS EI TIEDÄ MITÄ HALUAA ja ole varma tunteistaan. :(
Ehkä oli hyvä että uskalsin irroittautua nyt. Ja mä oikeasti sydämeni pohjasta toivon että voin nyt aloittaa itseni kanssa alusta ja aloittaa hänen unohtamisen.
Ja toivon että hän auttaa minua vastavuorollaan nyt ymmärtämään mua ja olemalla ottamatta mitään yhteyttä.
On meitä turhan monta tällaisiin samanlaisiin tunnekiemuroihin kompastunut :( - belliina_69
Yrittävä Kauris kirjoitti:
Kyllä nämä tarinat pistää aika hiljaiseksi...
Ei tiedä mitä sanoa ja tuntee itsensä ihan hölmöksi kun on tällasta venkoilua seurannut.
Mutt sen eron omasta mielestäni voin sanoa että mitään ihan pelkkää kylmää peliä ja huijausta nämä tarinat ei mielestäni ole.
Itse aiemmin kokeneena kunnon petturin joka petti ja lujaa ja alusta asti...sekä monta, monta pelkän petikumppanin kaipuussa olevia miehiä...niin nämä ei ole niin selkeästi pahuuttaan olevia tarinoita. Ei sillä etteikö nekin satuttaisi niin perkeleesti! Mutta uskon että ei näin toimita kokonaan ollakseen ilkeä toista kohtaan. Ehkä sitä jotkut eivät oikeasti yksinkertaisesti tiedä mitä HALUAVAT.
Sellaisia vannomisia ja rakkauden tunnustuksia sain meinaa kuulla, että ei mun kokemat aiemmat "pelurit" sellaisia edes vaivaudu sanomaan. Joku pieni totuuden jyvä siellä taustalla on, sen uskon..mutta muuta käytöstä en kyllä osaa yhtään selittää tai ymmärtää ainakaan näin sydän rikkinäisenä.
Ja sitä selvitelläkseen soutaa ja huopaa huomaamattaan että toinen ihminen samalla murenee päivä paivältä hauraammaksi.
Ja kyllä mä sen sanon että vaikken kovin paljoa nyt vihaa tunnekaan, mikä on outoa sinänäsä, jollakin tavalla opin tajuamaan että en voi itse vaikuttaa tämä ihmisen ajatuksen kulkuun ja valintoihin, niin miksi niin kovasti yritänkään.
Parisuhteen saadakseen pitää MOLEMPIEN vaikuttaa asioiden kulkuun, ei kukaan yksin. Silti pidän todella vääränä lähestyä ihmistä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen jonka tietää välittävän toisesta yli kaiken JOS EI TIEDÄ MITÄ HALUAA ja ole varma tunteistaan. :(
Ehkä oli hyvä että uskalsin irroittautua nyt. Ja mä oikeasti sydämeni pohjasta toivon että voin nyt aloittaa itseni kanssa alusta ja aloittaa hänen unohtamisen.
Ja toivon että hän auttaa minua vastavuorollaan nyt ymmärtämään mua ja olemalla ottamatta mitään yhteyttä.
On meitä turhan monta tällaisiin samanlaisiin tunnekiemuroihin kompastunut :(Mä luulen että olet oikeassa siinä että ei se ihminen sitä silkkaa pahuuttaan varmaan tee..Joku joka ei välittäisi ollenkaan ei jaksaisi vaivautua tuollaiseen.Mutta totuus on myös sekin että sinä et voi hänen päätöksiinsä vaikuttaa, etkä varmaan edes haluaisi olla kenenkään kanssa joka ei ole täysin omasta tahdosta tilanteessa mukana. Minusta kyse voi myös olla siitä että kyllä hän sinusta välittää mutta ei ole valmis suhteeseen, pelkää ja varmaan on muutenkin epävarma. Kirjoitit ensimmäisessä viestissä että hän ei halunnut selittää tekojaan koska ei osannut sanoa mitään järkevää..Sehän on varmasti totta, minun tilanteessani oli sama juttu.Hänen pitää itse selvittää asiat itsensä kanssa, sinä et voi sitä hänen puolestaan tehdä. Minun neuvoni on, että elä omaa elämääsi, älä jää odottamaan häntä, satutat siinä vain itsesi. Ja mitä se haittaa vaikka et häntä unohdakkaan, kyllä ihmset voi muistoissa elää. Sehän on vain ihanaa kun elämässä tapaa ihmisiä jotka jäävät mieleen. Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä kohtaatte taas ja silloin tilanne on eri..sitä ei voi etukäteen tietää..Päästä irti, muuta et voi mielestäni tehdä. Mutta niin kauan kuin sinuun sattuu, älä anna hänen tulla ja sotkea itseäsi taas, vain sinä voit pitää huolta itsestäsi. Kyllä hän ymmärtää kuinka pajon sinua satuttaa kun kerrot sen hänelle ja näytät. Toivon sulle kaikkea hyvää.
- Yrittävä Kauris
belliina_69 kirjoitti:
Mä luulen että olet oikeassa siinä että ei se ihminen sitä silkkaa pahuuttaan varmaan tee..Joku joka ei välittäisi ollenkaan ei jaksaisi vaivautua tuollaiseen.Mutta totuus on myös sekin että sinä et voi hänen päätöksiinsä vaikuttaa, etkä varmaan edes haluaisi olla kenenkään kanssa joka ei ole täysin omasta tahdosta tilanteessa mukana. Minusta kyse voi myös olla siitä että kyllä hän sinusta välittää mutta ei ole valmis suhteeseen, pelkää ja varmaan on muutenkin epävarma. Kirjoitit ensimmäisessä viestissä että hän ei halunnut selittää tekojaan koska ei osannut sanoa mitään järkevää..Sehän on varmasti totta, minun tilanteessani oli sama juttu.Hänen pitää itse selvittää asiat itsensä kanssa, sinä et voi sitä hänen puolestaan tehdä. Minun neuvoni on, että elä omaa elämääsi, älä jää odottamaan häntä, satutat siinä vain itsesi. Ja mitä se haittaa vaikka et häntä unohdakkaan, kyllä ihmset voi muistoissa elää. Sehän on vain ihanaa kun elämässä tapaa ihmisiä jotka jäävät mieleen. Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä kohtaatte taas ja silloin tilanne on eri..sitä ei voi etukäteen tietää..Päästä irti, muuta et voi mielestäni tehdä. Mutta niin kauan kuin sinuun sattuu, älä anna hänen tulla ja sotkea itseäsi taas, vain sinä voit pitää huolta itsestäsi. Kyllä hän ymmärtää kuinka pajon sinua satuttaa kun kerrot sen hänelle ja näytät. Toivon sulle kaikkea hyvää.
Kiitos rohkaisevista ja kannustavaista sanoista! On ihanaa kun saa tukea "hengen-heimolaisista" täällä, tähän asti itse näitä pohtineena näin Rapu-analyysien pohjalta :)
Päätin eilen jo jatkaa elämääni näin..etten ota mitään yhteyttä enää ja yritän parhaani päästä yli. Ja pääsenkin varmasti vaikka ikävä välillä iskee takaraivoon niin pirullisesti, että melkein taju lähtee!
Ajattelin poistaa puhelinnumerot ja kaikki viestitkin. Jos kaikki yhteydet katkaisisi, voisi olla "uudistuneempi" olo.
Tänään tässä mietin että tietysti joskus olisi ihana kuulla sanat: anteeksi, tai edes sori...tai jotain mikä kertoisi että hän on ymmärtänyt miten syvältä satutti minua :(
Että ei tästä näin vaan jatketa elämää hymy huulilla uusia saavutuksia keräämään.
Mä olen samaa mieltä että jos ei uskalla heittäytyä suhteeseen, se on joko siitä ettei ole 100 varmana tunteistaan tai sitten on hurjasti vanhoja mörköjä pään sisällä, missä kukaan muu ei voi auttaa selvittämään niitä. Vaikka kuinka haluaisikin! Jokaisen pitää tehdä se itse.
Tiedän että uuteen ihastumiseen itseni tuntien tulee olemaan hurjan pitkä matka.
Noh, koskaan ei tiedä, ehkä yllätän itseni ja tapahtuu toisin!
Kiitos rohkaisuista ja varsinkin "kuuntelemisesta".
Nyt on helpompi vähän hengittää.
Kaikkea hyvää sinunkin elämään belliina!
Niin kuin olemme huomanneetkin sanoilla on voimaa. Ne voivat romuttaa ja viedä uskon, mutta myös parantaa ja eheyttää. - lalalalalalala987
Yrittävä Kauris kirjoitti:
Kiitos rohkaisevista ja kannustavaista sanoista! On ihanaa kun saa tukea "hengen-heimolaisista" täällä, tähän asti itse näitä pohtineena näin Rapu-analyysien pohjalta :)
Päätin eilen jo jatkaa elämääni näin..etten ota mitään yhteyttä enää ja yritän parhaani päästä yli. Ja pääsenkin varmasti vaikka ikävä välillä iskee takaraivoon niin pirullisesti, että melkein taju lähtee!
Ajattelin poistaa puhelinnumerot ja kaikki viestitkin. Jos kaikki yhteydet katkaisisi, voisi olla "uudistuneempi" olo.
Tänään tässä mietin että tietysti joskus olisi ihana kuulla sanat: anteeksi, tai edes sori...tai jotain mikä kertoisi että hän on ymmärtänyt miten syvältä satutti minua :(
Että ei tästä näin vaan jatketa elämää hymy huulilla uusia saavutuksia keräämään.
Mä olen samaa mieltä että jos ei uskalla heittäytyä suhteeseen, se on joko siitä ettei ole 100 varmana tunteistaan tai sitten on hurjasti vanhoja mörköjä pään sisällä, missä kukaan muu ei voi auttaa selvittämään niitä. Vaikka kuinka haluaisikin! Jokaisen pitää tehdä se itse.
Tiedän että uuteen ihastumiseen itseni tuntien tulee olemaan hurjan pitkä matka.
Noh, koskaan ei tiedä, ehkä yllätän itseni ja tapahtuu toisin!
Kiitos rohkaisuista ja varsinkin "kuuntelemisesta".
Nyt on helpompi vähän hengittää.
Kaikkea hyvää sinunkin elämään belliina!
Niin kuin olemme huomanneetkin sanoilla on voimaa. Ne voivat romuttaa ja viedä uskon, mutta myös parantaa ja eheyttää.Hei,
Tsemppiä kauhean paljon tilanteeseesi ja myös muille jotka ovat vastaavassa tilanteessa.
Itsekin olin muutamia vuosia sitten samassa tilanteessa. Toinen ei tiennyt mitä tahtoi, eikä edes uskaltanut sanoa että seurustellaan vaikka kuitenkin seurusteltiin. Meillä meni poikki sitten jonkun ajan päästä ja mies alkoi olemaan toisen tytön kanssa - hetken päästä taas vonkui minua takaisin vaikka samalla oli toisen kanssa. Onneksi pidin pään kovana, koska huomasin jälleen että hän ei tiennyt mitä tahtoi. Laittoi viestiinkin minulle että "kyllä se kuule on niin, että jatketaan omaa elämäämme", vaikka tilanne oli se että hän otti minuun yhteyttä. Jälkikäteen mietittynä olen todennyt eksälläni olevan ylisuuret luulot itsestään ja mieliala sellainen ettei tiedä mitä haluaa.
Mielestäni on väärin leikkiä muiden tunteilla tuossa tilanteessa. Mutta meitä on joka lähtöön
Käyttäisin itse tämän hetken niin, että keksisin kaikkea kivaa tekemistä, mistä itse nauttisin. Siten saa parhaiten ajatukset pois rapumiehestäsi. Vaikka ihan kirjoittaisin listan kaikista asioista joista sinulle tulee hyvä mieli. Ja käytä aikaa itseesi, laita vaikka kampaajalla uusi kampaus tai väri itsellesi :D Mene kaverisi kanssa picnikille, aloita uusi harrastus, lue hyviä kirjoja, pidä kavereittesi kanssa nyyttärit ym ym
Tsemppiä ja siu!
- onnistuminen
Mitähän sinulle Yrittävä Kauris kuuluu tänä päivänä? Jäikö Rapumies historiaan kokonaan vai vieläkö juttunne jatkui jollakin tapaa? Toivottavasti pääsit eroon tuosta miehestä,nimittäin kokemuksesta voin kertoa että Rapumies tekee alkuun sinut onnelliseksi,mutta hyvin pian jo onnettomaksi ja loppujen lopuksi noita surun hetkiä on enemmän hänen kanssaan kuin ilon...tai,jos olet valmis menemään ja tekemään asiat täysin hänen ehdoillaan ja hänen aikataulujen/tunnetilojen mukaisesti niin sittenhän ei ole mitään ongelmaa...mutta kuka haluaa alistua tuollaiseen suhteeseen,mikä ei kyllä normaali tai terve suhde olekkaan.Itse särjin sydämeni tuollaisen miehen vuoksi ja vuodatin kyyneleitä,mutta nyt kaikki on hyvin ja mies taakse jäänyttä elämää,koska päätin olla onnellinen enkä alistua moiseen kaltoinkohteluun,jota jatkui ihan riittämiin kunnes tein päätökseni,missä aion myös pysyä :)
- hohhoijaa3
Minullla ihan sama tapaus, enkä oikein tiedä mitä tehdä :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031535
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781174- 881107
- 1391006
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580965Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1927Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 19852
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9674Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8650