Elikä kaikki joita kiinnostaa jakaa murheensa toisen saman kokeneen kanssa ja tukea toisia ja saada apua itselleen, ovat tervetulleita tähän tukiryhmäkeskusteluun! iällä, sukupuolella tai suhteen pituudella ei ole väliä! Ja toivon että tekin hyväksytte nuoret ensirakkaudesta eronneet, sekä monen vuoden avioliitosta eronneet henkilöt keskusteluun syrjimättä!
Itse olen viime lauantaina 6.11. eronnut nuori nainen. Suhde kesti vain alle kaksi vuotta, mutta meistä ehti tulla todella läheisiä ja toivoin oikeasti että saisin viettää tulevaisuuteni tämän miehen kanssa. Sitten vain tuli ero ja exälläni on jo toinen. Tuntuu etten ikinä selviä.
Tukiryhmä heille jotka yrittävät selvitä vaikeasta erosta!
rikkinäinen
20
3043
Vastaukset
- hänen nainen
Voimia sinulle.Samatyyppinen tilanne täällä.Pari vuotta oltiin yhdessä.Vaikea suhde.Nyt kai sit tullut lopullinen ero muutama päivä sitten.Rakkautta olis vaikka kuinka mutta meidän suhde aivan liian myrskyinen.Vaikeata on!
- joukkoon liittyen
Olen äskettäin pitkästä suhteesta eronnut, pahan erokriisin kokenut nainen. Kuopan pohjalla käyty ja nyt suuntana selvitä ehjin nahoin itsenäiseen elämään. Töitähän se teettää, aina on ollut mies rinnalla tukena ja turvana arjen päätöksissä. Tunteet kävin läpi koko kirjoltaan. Mun motto on selvittää koko ero kerralla, pitkittäminen ja asian hautominen vain katkeroittavat. On vain saatava itsensä pysymään ajatuksessa, ettemme enää koskaan ole pari.
- xxo
tuli ilmoitus meillä että ero on tulossa. pari kuukautta kärvisteltiin ja mietittiin tahoillamme, mutta eipä se enä auttanut. olin varma että hänen kanssaan vietän loppuelämäni, kumpikin ollaan lähempänä 30 kuin 20kymmentä. mutta joo, koko kevät meni kuin unessa. rutiinit hoitui, töihin, treeneihin, kotiin ja sama seuraavana päivänä uudestaan. päivittäin itkin, mutta onneksi oli kaverit ja perhe lähellä. pikkuhiljaa alkoi kuitenkin helpottamaan ja juhannuksena varmaankin itkin viimeisen kerran entisen perään. oma elämä oli alkanut muodostua ja hyvin pyyhkii tällä hetkellä.
toisaalta vieläkään en voi kuunnella "jos sä tahdot niin"-biisiä ilman ettenkö alkaisi itkemään.. siitä vaan tulee oma erosta toipumisprosessi mieleen. uutta en ole tarkoituksella etsinyt. pientä sutinaa oli jokusen viikon verran äskettäin, mutta se päättyi omaan pettymykseen.. olisin ollut jo valmis enempään, mutta vastapuoli ei ollut. harmittaa ja surettaa, kyseessä oli niin ihana ihminen, mutta elämä on. yksin on mukavampi tallailla, ei ole odotuksia eikä varmasti tarvitse pettyä.. mutta toivottavasti joku vielä joskus vie jalat alta..- Jousimies 76
Täällä 30 nainen jolle mies ilmoitti 2 viikkoa sitten haluavansa eron.Uutinen tuli aivan puun takaa ja olen tän 2 viikkoa yrittänyt kaikkeni jotta mies yrittäisi vielä,mutta ei.Erosta joutuu kärsimään meijän yhteiset kaksoset 2,5 v ja poikani 15 v.Suurimmat ongelmat olisi normi vauva/lapsiperhe ongelmia joista on mahdollisuus päästä yli,mutta mies ei suostu edes asumuseroon tai aikalisän.Olotila aivan kakka täl hetkel.Muutto olis 17.5 ja jotenki pitäis pystyä olemaan samanaton alla sen aikaa.....On niin vaikeaa pysyä kasassa edes lasten edessä.
- idkjnn
Jousimies 76 kirjoitti:
Täällä 30 nainen jolle mies ilmoitti 2 viikkoa sitten haluavansa eron.Uutinen tuli aivan puun takaa ja olen tän 2 viikkoa yrittänyt kaikkeni jotta mies yrittäisi vielä,mutta ei.Erosta joutuu kärsimään meijän yhteiset kaksoset 2,5 v ja poikani 15 v.Suurimmat ongelmat olisi normi vauva/lapsiperhe ongelmia joista on mahdollisuus päästä yli,mutta mies ei suostu edes asumuseroon tai aikalisän.Olotila aivan kakka täl hetkel.Muutto olis 17.5 ja jotenki pitäis pystyä olemaan samanaton alla sen aikaa.....On niin vaikeaa pysyä kasassa edes lasten edessä.
Tuolla miehellä täytyy olla toinen nainen :(
- Jousimies 76
idkjnn kirjoitti:
Tuolla miehellä täytyy olla toinen nainen :(
Kenellä?Mun miehellä vai?
- Jousimies76
Jousimies 76 kirjoitti:
Kenellä?Mun miehellä vai?
On älyttömän vaikeeta saada aikaa kulumaan ja vaikea olla,kun toinen on vieressä.Ilta kun tulee j kaksoset menee nukkumaan mies lähtee omille reissuilleen.En usko,et toista on mutt en yllättyisi siitäkään tiedosta.Ei kuulemm rakasta enää mua,mutta välittää ja haluaa auttaa meijät uuteen alkuun.Niin ristiriitaista,päivällä ollaan ystävällisiä ja illalla olen näkymätön ja ilmaa.Käytös muuttuu kylmäksii ja välinpitämättömäksi.Yritä tässä sitte olla...Lisäksi miehellä huoli diabeteksestään ja työhuolia.Puhtaalta pöydältä jauudelleen tutustumiseen ei suostu kun kuulemma tuntee mut jo eikä ajatus herätä hänessä kiinnostuksen värähtelyitä.Toivon niin,että aika menis äkkiä ja päästään muuttamaan.Kaikki toivo on multa menny et yhteen palattais koskaan ja se sattuu :(
- saman kokenut
Jousimies76 kirjoitti:
On älyttömän vaikeeta saada aikaa kulumaan ja vaikea olla,kun toinen on vieressä.Ilta kun tulee j kaksoset menee nukkumaan mies lähtee omille reissuilleen.En usko,et toista on mutt en yllättyisi siitäkään tiedosta.Ei kuulemm rakasta enää mua,mutta välittää ja haluaa auttaa meijät uuteen alkuun.Niin ristiriitaista,päivällä ollaan ystävällisiä ja illalla olen näkymätön ja ilmaa.Käytös muuttuu kylmäksii ja välinpitämättömäksi.Yritä tässä sitte olla...Lisäksi miehellä huoli diabeteksestään ja työhuolia.Puhtaalta pöydältä jauudelleen tutustumiseen ei suostu kun kuulemma tuntee mut jo eikä ajatus herätä hänessä kiinnostuksen värähtelyitä.Toivon niin,että aika menis äkkiä ja päästään muuttamaan.Kaikki toivo on multa menny et yhteen palattais koskaan ja se sattuu :(
On siihen tullut kolmas pyörä,,niin se vaan on. Ne raukat kun eivät sitä halua myöntää,koska se häpeävät sitä, että pettivät. Se rakkaus ei lopu ellei tule uusi kuvioihin mukaan. Se on vaan hyväksyttävä, että loppu mikä loppu ja mies jatkaa uuden kanssa.
- Jousimies76
Tuntuu niin kaukaiselta ja vieraalta ajatukselta,että tapaisin jonkun toisen.Tällä hetkellä tuntuu siltä etten edes halua ketään toista vaan lapset ja mieheni.Olen eroja kokenut ennenkin ja niistä selvinnyt,mutta tää tuntuu erityisen raskaalta.Olin itselleni päättänyt etten mene kuin kerran elämässäni naimisiin ja nyt kun se päätty eroon vaikkakaan ei omasta tahdosta niin se aviossa oleminen riistetty multa.Tuntuu myös siltä et haluan vaan olla,minä ja lapset.On ihan helv...iloinen työ edessä kun kaksoset alkaa omalla 2-3 sanasillaan lauseillaan kysymään/pyytämään/ihmettelemään miks isi ei ole täällä.Itku tulee jo pelkästä ajatuksesta :( .Tiedän että tää lopulta helpottaa,mutta.... niin
- darksoul77
Itselläni reilu kuukausi sitten vaimo sanoi vaan yks kaunis kirkas päivä että hän lähtee siskonsa luo ja siitä porukoilleen jonne muuttaa asumaan. Lisäsi vielä että tavarat haetaan parin päivän päästä. Niin tapahtui. Olin kuin puulla päähän lyöty. Yhä edelleen kaipaan häntä vaikka olen kuullut että hänellä on jo toinen. Reilu vuosi oltiin yhdessä ja siitä 11kuukautta asuttiin saman katon alla. Kaikki oli hyvin kunnes masennuin viime syksynä. En osannut näyttää tunteitani tai antaa riittävää huomiota. Tämä kaikki kai tuhosi meidän suhteen. Minulle hän oli elämäni tärkein ihminen mutta ilmeisesti hän ei sitä tiennyt. Hän ei oikeasti tajunnut kuinka paljon rakastin (ja rakastan yhä edelleen). Ottaisin hänet takaisin millon vaan ja joka päivä odotan että saan viestin "voitaisko me tavata, mä haluan puhua" ja joka päivä mä petyn. Olen vuodattanut kyyneleitä varmaan enemmän kun koko elämäni aikana aiemmin mutta ei se helpota oloa yhtään.
- Jousimies76
Haluaisin itse uskoavähän samaaomasta miehestäni, että sillä on niin paha olla ja on niin solmussa ettei nää muuta vaihtoehtoa kuin avioeron.Eilen sain onneksi ensimmäisen reagoinnin kHteen viikkoon,kun puhuminen meni pikkasen huutamisen puolelle.Olen kuitenkin iloinen vaikka en toiveikas,että sain vähän juttelukanavaa aukeamaan.Nyt pitäis vaan tietää kuinka nopeasti/hitaasti edetä puhumaan seuraavasta sitä mieltä vaivaavasta asiasta etten tyri koko juttua.Vaikka en toivo enään(etten pety ja romahda taas) ja olen hyväksynyt meidän muuttamisen niin kuitenkin jos asioittemme selvittely tästä kuitenkin lähtisivät menemään eteen päin.Jotenkin,että keskityn omaan elämään sitte kun ollaan omassa paikassa ja kuitenkin yritän selvittää asioita miehen kanssa.Meillä takana seurustelua 4 vuotta joista naimisissa ollaan oltu nyt reilu 2 vuotta,ei halua eikä tahdo heittää kaikkea menemään jos vaan pienikin mahdollisuus on.Ja kun ton saisin mieheni tajuamaan,vaikka olisi jo kuinka yrittänyt eikä jaksais enäänyrittää.
- Jousimies76
Jousimies76 kirjoitti:
Haluaisin itse uskoavähän samaaomasta miehestäni, että sillä on niin paha olla ja on niin solmussa ettei nää muuta vaihtoehtoa kuin avioeron.Eilen sain onneksi ensimmäisen reagoinnin kHteen viikkoon,kun puhuminen meni pikkasen huutamisen puolelle.Olen kuitenkin iloinen vaikka en toiveikas,että sain vähän juttelukanavaa aukeamaan.Nyt pitäis vaan tietää kuinka nopeasti/hitaasti edetä puhumaan seuraavasta sitä mieltä vaivaavasta asiasta etten tyri koko juttua.Vaikka en toivo enään(etten pety ja romahda taas) ja olen hyväksynyt meidän muuttamisen niin kuitenkin jos asioittemme selvittely tästä kuitenkin lähtisivät menemään eteen päin.Jotenkin,että keskityn omaan elämään sitte kun ollaan omassa paikassa ja kuitenkin yritän selvittää asioita miehen kanssa.Meillä takana seurustelua 4 vuotta joista naimisissa ollaan oltu nyt reilu 2 vuotta,ei halua eikä tahdo heittää kaikkea menemään jos vaan pienikin mahdollisuus on.Ja kun ton saisin mieheni tajuamaan,vaikka olisi jo kuinka yrittänyt eikä jaksais enäänyrittää.
Nyt on kaikki toivo mennyttä,eropaperit tuli postissa tänään.Suru suunnaton sellanen ja aivan turta olo.
- SamanainenSusinainen
Kertokaa, kuinka voisi lakata rakastamasta ihmistä, jota olet rakastanut lähes puolet elämästäsi, ihan joka päivä. Kuinka päästä yli, kun kaikki haaveet ja unelmat, joita oli tulevaisuuden suhteen, on murskattu. Oli olemassa tulevaisuus, johon uskoi ja luotti lähes parikymmentä vuotta, ja nyt jäljellä ei ole mitään.Kuinka voi nelikymppisenä aloittaa kaiken ihan alusta? Jotenkin tuntuu, että pohjalla en ole vielä käynyt, mutta hyvästi olen sitä kohti matkalla...
- erilainensusinainen
En tiedä, kun itselläni sama tilanne. Olisi lohduttavaa vaihtaa ajatuksia kanssasi.
- Kokemusta
Aika parantaa haavat...rastavaa kun pitää unohtaa toinen ihminen...kaikki tunnekirjot pitää käydä läpi, mut jossain vaiheessa tulee tunne,ettet tunne sitä toista kohtaan mitään..esim.rakkautta/vihaa...
- Pösilö
Onhan sen monesti saanut kuulla, että aika parantaa. Ja ompa se tullut koettuakin pari kertaa. Tällä kertaa aika tuntuu olevan raaempi kuin aiemmin. Tuntuu niinkuin kello nollattaisiin välillä ja koko prosessi alkaa aina alusta. Tämä johtuu siitä, että minut jättänyt nainen ottaa aika-ajoin yhteyttä ja kyselee kuulumisia. Joitakin kertoja olen yrittänyt avata keskustelua siitä, miksi me ylipäätään erottiin. Ei osaa tai halua sitä minulle avata. On kai jotain vanhoha asioita käsittelemättä mitkä sitten tuli meidän väliin.
Yksi neuvo on kuulemma katkaista välit häneen kokonaan. Vähän vaikeaa sekin, kun hänen kautta minulle läheiseksi tulleet ihmiset haluaa pitää minut edelleen perheineen elämässään mukana ystävänä yms. Pitäisi katkoa välit niin moneen, kenestä itsekin välittää, että ei muistuttaisi koko ajan hänestä. Ja se olisi muutenkin karkuun juoksemista. Itse erosta alkaa olla jo jonkin aikaa. Uudet kuviot ei kiinnosta, eikä hänelläkään vissiin ketään ole. Halunneeko tehdä kaupan päälle minut mustasukkaiseksi, kun on kertonut minulle että vientiä olisi.
Liian moni sanoo, että "eihän sitä tiedä miten teille vielä käy". Liian moni, joka meidät tietää ja tuntee jomman kumman taholta. Itse haluaisin jo päästää irti. Sydän sanoo yhtä ja yritän sitä kuunnella, mitä se haluaa kertoa. Järki sanoo toista ja se määrittelee mitä teen asialle käytännössä.
"Siunattuja ovat muistamattomat.. Kumpa voisin unohtaa"
- Triste
Silmänräpäyksessä kaikki voi muuttua. Vielä aamulla hän oli vieressäni ja minä sydän täynnä rakkautta. Vain hetkeä myöhemmin kuulen hänen jättävän minut. Olen shokissa, lukossa, järkyttynyt. Vielä kuukausi sitten puhuimme yhteen muuttamisesta ja haaveilimme tulevasta.
En halunnut keskustella, pyysin häntä vain pakkaamaan tavaransa. Tästä hetkestä eteenpäin yritän pyyhkiä hänet mielestäni. Tuska on suunnaton. En koskaan ole rakastanut ketään yhtä paljon. - Anonyymi
Mulla juuri vastikään päättynyt 15 vuoden suhde. Eksällä on jo toinen ja mun maailma on romahtanut. Tuntuu ettei selviä mihinkään suuntaan. Tiedän että erosta selviäminen vaatii aikaa mutta nyt jos koskaan tarvitsen apua
- Anonyymi
ota kontakti netistä:Naisten tuki ry. Helsinki mission catt
- Anonyymi
Toiset etsii heti laastarisuhteen. Itselläni päättyi suhde yllättäen 2.10. Itse tein päätöksen. Ei ollut uskottomuutta, muu syy.😥
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2393706Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha272264- 242111
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.902005Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?921685Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81291
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361277Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61208