AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Uunin lämmitys kitutulellako ja entäs hiilet??

Uunin lämmitys kitutulellako ja entäs hiilet??

17 Vastausta 888 Lukukertaa
Muutama kysymys uunin lämmityksestä, esim leivinuuni.
Ainakin hyötysuhteen kannalta olisi parempi polttaa puut päältäpäin sytyttäen ja riittävällä ilmamäärällä.
Nyt hieman karrikoiden, jos leivinuunista tekee ahjon, puut palaa kyllä kuumasti, miltei tuhat astetta 20min. Palamistuloskin lienee puhdas. Silti uuni lämpiää kitutulella paremmin, kun lämpö on vain 300-600 astatta, mutta sitä kestää kaksi kolmetuntia. Ei uuni ennätä ottaa vastaa sitä suurta kuumuutta joka syntyy jos puut palaa ahjomaisesti.
Kumpi on tehokkaampi tapa?

Toinen kysymys koskee hiili vaihetta. Kun uunissa on punainen hiili kerros ja ei esiinny enää liekkejä, usein suljetaan pellit ja luukut, aamulla suurin osa hiilistä on tuhkaa. Eli hiilet ovat palaneet "lähes" suljetussa tilassa loppuun, mitä palokaasuja siitä muodostuu. Koska pellit on kiinni kai ne kaasut on huoneilmassa. Miksi joskus muodostuu häkää, mutta hiili vaiheessa lopussa ei. Mikä erottaa hiilivaiheen alkuosan loppuasasta?
"Kumpi on tehokkaampi tapa?"

Nyt tulee vähän mutulla mutta mielestäni kumpikaan ei ole optimaalinen tapa. Muistelen lukeneeni että puun poltosta saatava hyötysuhde on parhaimmillaan, kun polttaa suht reilulla tulella. Tämä taas liittyy palokaasujen hyödyntämiseen palamisreaktiossa. Google kertonee lisää, jos tässä nyt jotakin järkeä ylipäätänsä oli.

On kokemusta

Ei kannata pyrkiä nopeaan polttamiseen, mutta ei kituuttamiseenkaan. Sellainen sopivasti "keskiliekillä" palava on paras. Mittailin parina talvena juuri sopivaa polttamistapaa rintamamiestalossani, jossa on ns. keskusmuuri. Liian kuumalla poltolla osa lämmöstä menee harakoilla, eikä muuri todella ehdi imemään kaikkea lämpöä. Polttonopeutta on toki vaikea säädellä muulla kuin uuninluukun ilmaaukolla tai pitämällä liikua raollaan. Sama se käytännössä, sytyttääkö alta vai päältä, ei siinä suurta eroa ehdi muodostua.

Taidettahan tämä on: paljon riippuu siitä, mikä on muurin koostumus kivi- ja laastiaineksineen jne.

Älä nyt helvetissä pane peltejä kiinni hiilosvaiheessa!!! Häkämyrkytys on varma! Tuosta tuli mieleen, että onko on kysymyksesi omakohtainen, kun vielä olet elossa.

Öhöm!

Tuosta peltien sulkemisesta vielä hieman.

Eniten vaikuttaa se, onko uuni (tai muu tulisija) ja ennen kaikkea sen pellit uudet vai vanhat. Uudemmissa pelleissä on häkäkaasujen varalta pieni aukko (joko reikä keskellä, tai pala pois kulmasta), eli nämä estävät hyvin tehokkaasti häkäkaasun kertymisen huonetilaan. LIEKKEJÄ EI SAA KUITENKAAN NÄKYÄ KOUHIMISEN JÄLKEEN ja tämä kouhiminen on erittäin tärkeä asia, joka liian usein unohtuu puunpoltto-ohjeista. MUISTAKAA AINA KOUHIA HIILLOSTA JA MIKÄLI KOUHIMISEN JÄLKEEN NÄKYY LIEKKEJÄ (usein sinistä liekkiä), ON ODOTETAAVA VÄHINTÄÄN 10 (mielellään 20) minuuttia, ENNEN KUIN PELLIN SAA SULKEA!.

Vanhoissa (yli 30v) pelleissä ei välttämättä ole tuota aukkoa, jolloin pellin on syytä sulkea vasta, kun hiillos on lähes kokonaan hiipunut (= pesä on lähes musta). Lisäksi vahemmissa uuneissa on usein ollut käytössä kaksoispelti, joka on sulkenut erityisen tehokkaasti koko hormin, muodostamalla piene "tuulikaapin" hormitilaan. Tällaisissa uuneissä oli usein myös "tähtiventtiili", jonka avulla sai vielä huonetilan tuuletettua hormin kautta.

Tuo leivinuunin lämpiäminen on lähes aina eniten kiinni uunin rakenteesta. Parhaiten sen lämpiämisnopeutta voi seurata mittarin avulla ja näin löytää optimaallisimman tavan lämmittää oma uuninsa.

Samoilla linjoilla keskiväli on paras

Samoilla linjoilla, ei se kitutuli saa olla liian kituvaa, mutta todellakin ei kuumin liekki ehdi lämmittää.

Hiillosvaiheen peltien kiinnilaitto. Todellakin uunissa usein jäää punainen kerros hiilia, ja ne hehkuu tummanpunertavina kun laitan pellit kiinni. Liekkejä ei tietenkään näy. Ei ole tullut häkää. Mutta koska hiilet muuttuu tuhkaksi palotapahtuman täytyy jatkua. Myös maaseutu taloissa vedetään usein punaiset hiilet tuhkatilaan ja luukku kiinni ja aletaan paistamaan leipää.
Häkä asiaa juuri ihmettelen, kun olen usein nähnyt myös helakan punaisten hiilien suljettavan peltien taakse.
Noin äkkiä ajatellen oikea ilmamäärä on sellainen, että palaminen on mahdollisimman täydellistä, mutta ilmaylimäärä ei jäähdytä tulipesää ja savukanavia.

Voiko hään pelossa

ylivarovainen? Minusta tuntuu, että v.-55 mallia olevassa kotitalossani (rintamamiestalo) pitävät peltejä auki, kunnes viimeinenkin punainen hiili on sammunut. Eikö tuossa jo mene iso osa energiasta harakoille. Siellä on tuo "tähtiventtiili" katon rajassa, eikö se hoida ihan viimeisten hiilien palon.

Tuli mieleen, että löytyy kai kaupoista palovaroittimien tapaan häkävaroittimia, ei varsinaisia mittareita, mutta kuitenkin ei-rihkamaa, eli mihin voisi jotenkin luottaa. Sillä voisi nähdä missä raja kulkee, elikkä voisi vähentää puun kulutusta (ehdolla että laskee puulle hintaa (oma metsä) ja jos todella hormista menisi 30% energiaa hukkaan liikavarovaisuuden vuoksi ulos).

Häkä on salakavalaa

Häkä on ilmaa raskaampaa, joten räppänä katossa ei auta. Jos esim. hiilloksesta tulee vielä muita savukaasuja, ne hälyttävät ehkä hajullaan, mutta hiilloksen loppuvaiheessa "puhdas" häkä on hajutonta.
Pieni - tai suurikin - ylivarovaisuus on terveellistä!

Häkä taitaakin olla ilmaa kevyempää

Häkäkaasun tiheys wikipedian mukaan on 1,25 (0 ast C), kun taas ilman tiheys samassa lämpötilassa on 1,293.

Eikä ole ...

... ellet asu 0-asteisessa huoneistossa. Pitää ottaa huomioon kaasujen käyttäytyminen huonelämpötilassa!!! Silloin häkä on raskaampaa ilma-häkä-seoksessa. Hitto, katonrajaanhan se häkä muuten nousisi, ja kevyempnä pyrkisi ulos joka saumasta ja raosta, eikä häkämyrkytyksiä olisi ollenkaan.

Kyllä se häkä vaan kuitenkin

on ilmaa kevyempää myös huoneenlämmössä. Kuinka voisi toisin ollakaan, jos se 0 asteessa on sitä. Tämänhän sanoo jo fysiikan lait kaasujen tilavuudesta lämpötilan ja paineen suhteen. Vielä kerran tarkistetut tiheyslukemat 1 atm eli 1013 hPa paineessa ja nyt myös 25 asteessa:

Häkä)
1,250 g/l (0 °C)
1,145 g/l (25 °C)

Ilma)
1,2924 g/l (0 °C)
1,184 g/l (25 °C)

Lisäksi käytännön kokemukset ovat osoittaneet että matalana ryömimällä ihmiset ovat selviytyneet parhaiten ulos talosta jossa ovat olleet jo pökertymäisillään häkään. Myös häkävaroittimet neuvotaan ohjeissa asentamaan korkealle. Häkä-kaasun käyttäytymistä ei pidä sekoittaa nestekaasun käyttäytymiseen, joka tietenkin ilmaa raskaampana painuu alaspäin.

Hyvin lähellä toisiaan

Niin lähellä, ettei takaa yhtään mitään, esim. ilmanvaihdosta johtuvan turbulenssin takia. Varoitukset ovat asiallisia!!! Tai teepä henk.koht. koe, niin arvioidaan jälkikäteen, mikä meni pieleen, kun henki meni tai aivovaurio tuli. Järki käteen, turha leikkiä hengellään!

Totta puhut

PaterNoster: Jätät kuitenkin mainitsematta vielä sellaisen näkökohdan että kaasujen osapaineet pyrkivät tasaantumaan niin, että ne sekoittuvat jo senkin vuoksi aikaa myöten varsin hyvin keskenään. Onhan ilmakin sinänsä jo kaasuseos, jonka kahden pääkomponentin typen ja hapen tiheyksien ero on jopa paljon suurempi kuin ilman ja häkäkaasun. Silti hapen ja typen suhteelliset pitoisuudet ovat samat ilmakehän eri korkeuksilla.

Häkä on kevyempää

Kyllä vain on. Mutta ero on pieni. Pitää myös ottaa huomioon lämpötila, eli uunin luukun raosta tullessaan se on kuumaa ja uunin pinnan lämpötila saa myös aikaan nousevan ilmavirtauksen. Konvektio siis nostaa heti tulipesästä tulleen häkäkaasun ylös. Tottahan pitoisuus ajan mittaan tasaantuu, mutta tunnetaan tapauksia, joissa kerrossängyn yläpetillä nukkunut on kuollut ja alapetillä ollut selvinnyt hengissä.

Häkää muodostuu niin kauan, kuin palamista tapahtuu. Siis myös hiilipalossa. Jos se ei pääse pellin raosta, kulmasta tai reiästä ulos, se tulee huoneeseen. Pelteihin voi tehdä pienehkön reiän, tai viistää kulman pois. Peltiä voi myös pienentää hiilivaiheessa, mutta sitten on tiedettävä rakenne, usein pelti menee vielä vähän matkaa eteen, kun hormi on jo tukossa.

Häkämittarilla se selviää, tuleeko vai ei.

Häkähälyttimet pakollisiksi

Koko häkävaarasta päästäisiin parhaiten eroon määräämällä häkähälyttimet pakolliseksi kaikkiin sellaisiin asuntoihin, joissa on tulisija. Tietysti huolettomimmat eivät muistaisi vaihtaa hälyttimiin paristoja tai ottaisivat pariston pois, kun hälytin ryhtyy piippailemaan alhaisen jännitetason vuoksi.

Ilma ja häkä

Emission määrästä riippuu häkäpitoisuus. Sekoittumisesta, huonetilavuudesta, tilan muodosta ja lämpöjen tasaantumisesta johtuen en olisi varma alapedillä selviämisestä. Vain siinä tapauksessa alapedillä selviää, että raitista viileää ilmaa tulee tiloihin vaikka vuotoilmavirtana. Tupakoiviin häkä tehoaa pienempinä pitoisuuksina eli potkaisee lautaa nopeammin.

Jees

Tuotahan helppoa sekoittumistahan yritimme yxvuan:in kanssa yllä selostaa. Ei kannata hengellään leikkiä, vaikka taulukon ominaispainot kertoisivat mitä tahansa. Eikä varsinkaan niin pitkälle, että tupakoivalle annetaan alapeti ;-).

Leikki ei tosiaan kannata

Kirjoitin vain kumotakseni sen vanhan piintyneen käsityksen, että häkä ilmaa raskaampana laskeutuisi lattian rajaan. Vanhoissa puulämmitteisissä taloissa varmaankin tuo veto lattian rajasta lämpimän ilman noustessa ylös selittää hyvinkin sen, miksi joku joskus on alapetillä selviytynyt.

Diffuusio sekoittaa tiheydeltään noinkin lähellä olevat kaasut nopeasti, totta. Eli samaa mieltähän tässä ollaan.

Joka tapauksessa häkä on vaarallinen kaasu ja ne vanhan kansan opit saattaa päteä vanhan kansan taloissa ja ne vanhat opit tulisi oikeasti osata, ennen niihin luottamista. Eivät ne päde nykyilmastoinnilla, eikä myöskään nykytaidoilla. Ja pitää muistaa, että siitä vanhasta kansasta melko suuri osa sittenkin kuoli häkämyrkytykseen nykyiseen verrattuna.

Se mittari, se mittari.
 /   /  /  / Uunin lämmitys kitutulellako ja entäs hiilet??

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta