AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / pettynyt lattialämmitykseen

pettynyt lattialämmitykseen

223 Vastausta 19 358 Lukukertaa
Onko paljon vastaavia kokemuksia? Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys. Laattana on n. 10 cm:n paksuinen betoni. Olen pettynyt kylmiin lattioihin. Jos haluaa lämpimät lattiat, nousee huonelämpötilat jo epämiellyttäviksi eli liian lämpimiksi. Suuri ongelma on vielä siinä, että vesikiertoisessa lattialämmityksessä mitään tiettyä lattiaa/huonetta ei pysty lämmittämään yksinään lämpimäksi, vaan silloin lämpenee koko talon betonilaatta. En olisi ikinä hyväksynyt tällaista, jos olisin asian tajunnut rakentamisvaiheessa enkä tätä olisi lämmitysmuodoksi valinnut! Meillä on vielä monessa huoneessa pintamateriaalina laattaa, joka on epämiellttyvän kylmä kesät talvet. Meillä on lisäksi varaava takka ja puuliesi. Kumpaakaan ei pysty hyödyntämään, jos haluaa lattiassa olevan ns. miellyttävä lämpö. Säästöjä lämmityskustannuksissa ei toisin sanoen synny ilman että säästää lattiaan menevän veden lämpötilassa ja polta puita pesässä.

Pesuhuonettakaan ei pysty lämmittämään lämpimäksi ilman että koko talo lämpenee. Uudessa talossa pari vuotta asuttuani luin jostain, että pesuhuonetilat olisi kannattanut toteuttaa erillisellä sunttauspiirillä, jolloin tilat voidaan pitää lämpiminä myös kesällä muun lämmityksen ollessa suljettuna. Sitä vaan luotti valtuutettuun asentajaan, että se osaa hommansa, mutta kyllä itse olisi kaikki ennen rakentamista pitänyt selvittää!

Asentaja ei myöskään tarjonnut raudoituskorokkeita, mitkä olisivat nostaneet lämmitysputket ylemmäs lattian pintaa. Nyt ne jäivät pääosin sen 10 sentin betonin alaosaan. Miten paljon olisi vaikuttanut toimivuuteen, jos putket olisivat ihan pinnassa? Oman maalaisjärkeni mukaan silloin luovuttaisi lämmön nopeammin ja suurempana lattiapintaan kuin tässä tapauksessa että putket ovat alhaalla.

Silti mietin, miten kylmät lattiat nyt olisi jos ei olisi ollenkaan lattialämmitystä? Ei se voisi enää paljon kylmemmäksi mennä vai miten sellaisissa taloissa pärjätään kun ei lattia lämpene?

Ulkona on nyt 3,5 astetta pakkasta, menoveden lämpötila 23 astetta, sisällä keskilämpötila 20 astetta. Ei me tarvita sisällä lämpeämpää, lattiat vaan on pirun kylmät, että ei paljon ilman sukkia viitsi olla. Päinvastoin, villasukat nytkin pitää olla jalassa.

Hiihtokelit

Minä taasen olen kyllästynyt tähän pakkaseen hiihtäessä. Haluaisin hiihtää +20 asteessa, jolloin voisin käyttää shortseja ja T-paitaa. Missä maassa olisi mielellään -10-asteista lunta luiston takia mutta muuten olisi +20 astetta? Muutan heti sinne. Nuoskalumi ei käy. Se tarttuu ja sukset lipsuu. Sitäpaitsi haluan hiihtää noin 6 kk vuodessa. Mielellään voisi olla myös aurinko ylhäällä kuten täällä kesällä - aika myöhään illalla. Aamulla ei niin väliksi. Voi nousta vaikka seitsemän pintaan.

Olen samaa mieltä tuon lattiankin suhteen. Suunnittelijat ovat ***tun tunareita eivätkä tee pinnasta lämpimiä lattioita. Missä näitä tampioita koulutetaan. Ei matalaenergiatalossa tarvita kuin milli lämmintä pintaa siinä lattiassa. Nyt ne tohelot vetävät putket niin että lämpiää koko laatta. Siinä tuhlataan energiaakin. Yhden millin sijaan vetäistään 100 milliä kuumaksi kokonaan.

Eli mistä löytyy taitava suunnittelija. Suunnitellaan huoneen lämpötila 20 asteeksi ja lattiaan ohut mukavuuskerros 37 astetta. Tuo 37 tulee siitä, että tuntoaisti tuntee ihoa vilpoisemman kylmänä. Se ohut kerros lämpöä tulee olla vain siinä lattiassa. Varsinainen lämmitys täytyy tehdä sinne syvemmälle laattaan ja se tulee ohjata tuon ohuen mukavuuskerroksen läpi. Eli rakenne on niin, että pinnassa ohut mukavuuslämpökerros 37 astetta, loput parketin paksuudesta, alustahuopa, betonikerros, alimpana varsinainen lämmitysbetonikerros.

Mistä ovat nykyiset insinöörit kotoisin kun eivät osaa.

tyrskäys

Herraisä, miten nauroin tälle vastaukselle, ihanaa sana säilän heiluttelua! On se.. orkl!

Jos sisälämpötila

Jos sisälämpötila on 20 astetta, on lattianrajassa jo todellakin liian kylmä ellei ole lattialämmitystä. Lattialämmityksenä olisin teillä toteuttanut sähköllä. Laattalattiat ovat perkeleen kylmät, siksi niitä ei kannata asentaakaan kuin pesuhuoneeseen lattialämmityksen kera ja lisäksi enintään tuulikaappiin.

Itselläni sisälömpötila säädetty 23 asteeseen, joka minulle sopii parhaiten, lattiamateriaalina on tammiparkettia ja keittiössä laminaattia. Ei ole kylmä lattianpinnassa vaikkei olekaan lattialämmityksiä olohuoneessa/keittiössä. Jos lasken 22 asteeseen, alkaa laminaatti tuntua hieman viileeltä ja 20 asteessa jo liian viileältä. Tämä yksi syy miksi monet arvostavat aitoa parkettia, koska on kestävää ja lämmintä. Lämpimämpää olis korkkimatto, mutta ei kestä sitten taas kulutusta.

Halvimmalla pääsette kun vaihdatte lattiamateriaalin ja jos haluaa hyvän, niin sähkölämmitys lattioihin. Se on toimivin ratkaisu.

Jos lattia on useita asteita kylmempi

....talosi ansaitsee nimityksen "harakanpesä".

tiedätkö

Tiedätkö onko lattianlämmitys sähkövastuksilla paljon kalliimpaa kuin vesikiertoisena?

riippuu

Sähköllä lämpiävän lattialämmityksen investointikulut ovat huomattavasti vesikiertoista pienemmät.
Käyttökulut riippuvatkin sitten jo hyvin monesta asiasta, mm. onko lattialämmitys varaava, millä/miten vesi lämmitetään jne.

halvempi

Halvemmathan ne kaapelit ovat kuin vesiputket.
Itse asiassa lattialämmitysputki on hieman halvempi metrihinnaltaan kuin lattialämmityskaapeli. Putkimiehen peukalonjäljet nostavat sen lattialämmitysputken hinnan moninkertaiseksi.
No kyllä sähkärinkin peukalonjälki jotain maksaa.. Sen verran voin tunnustaa, vaikka itekin oon vähän sähköalalla.

Toisaalta, lähinnä omiin tarpeisiin tullut jonkin verran vesiputkiakin taiteltua ja muutaman tukkuliikkeen laskun maksaneena tiedän, että messinki maksaa 'mansikoita'.

voihan

jos haluaa toimivan , täytyy siitä maksaa.

sähkölattialämmitys

Moi!

Meillä on n. 150 neliön lähes uusi okt ja meillä laitettiin koko taloon sähkölattialämmitys. Joka huoneessa on oma säädin, joten huoneiden lämpötilat voi päättää itse. Lattiassa on joka huoneessa laatat, eli siis ei mitään muita materiaaleja lattioissa koko talossa ja paljain jaloin on kiva tassutella =) Meillä on myös vuolukivitakka -leivinuuni keskellä keittötä / olohuonetta, eli käytännössä ei tarvitse lämmittää keittiön, olohuoneen ja eteisen lattiaa ollenkaan, kun takka hohkaa hyvin lämpöä myös lattioihin ja ajastuksella saa säädettyä lattialämmät päälle esimerkiksi yöajaksi (yösähköä hyödyntäen) vakuutusmaksut on jonkin verran halvemmat sähkölämmitteisessä kuin vesikiertoisessa okt:ssa ja ainakin meillä on myös sähkölasku pysynyt hyvin kurissa kun ikkunoista ei vedä ja halkoja riittää.

Eli siis suosittelen sähkölattialämmitystä ja kun ukko on rakennusalanammattilainen, niin tuloskin on sen mukainen, eli ei tarttenut pelätä jonkun köpäävän tai jättävän jotain kertomatta.

Sama meillä ja lämmintä on!

Eri huoneiden lämpötilan voi säätää termostaatein. Meillä on kaksi varaavaa takkaa ja avoin kolmikerroksinen rakenne. Lämpöpummpu toimii loistavasti avoimessa rakenteessa.

En edes harkinnut vesilattialämmitystä. Olen kyyllä kuullut, että niitäkin voisi säädellä? Ehkä asentaja oli joku vasenkätinen?

Betonitalossa ei vedä mistään ja koneellinen ilmastointi huolehtii raikkaasta ilmasta.

Joku nyt "mättää"

Onko talossasi kunnon routa-eristeet ja onko alapohjassa mitään vastaavaa. Itse laitoin 75 vuonna rakennettuun asuntoon ulkopuolelle routaeristeet ja lattiat lämpenivät ilman lämmitysputkiakin, myöskin laattalatioilla. Kylmä tulee ulkoa jopa 1,5-2 metriä lattian alle ja siellä sitten vaikuttaa koko taloon.
Meillä routaeristeitten laitto vaikutti heti ja seuraavana talvena, eli nyt lämpö oli vielä tasaisempi. Ei tuo putkien syvyys nyt niin paljoa voi vaikuttaa jos on kunnon eristeet ja maltat lämmittää.

Sinulla mättää

Johan taas pamahti kaikki essonbaarin perinnetietoasiantuntijat paikalle.

Kyllä faktat todellakin ovat

1) hyvin lämpöä johtavat ja varaavat materiaalit, kuten kivi ja keraaminen laatta, tuntuvat jalkapohjaan kylmiltä jos niiden pintalämpötila on useita asteita ihon pintalämpötilaa (raajojen kärjissä lähempänä 30 kuin 37 °C) alempi

...eli kivilattia pitäisi lämmittää +28 tjsp lukemiin

2) lattiassa on paljon pinta-alaa, joten lattian ei tarvitse olla kuin muutama aste huoneilmaa lämpimämpi, jotta se luovuttaa riittävästi lämpöä huoneilman lämpötilan ylläpitämiseksi

.... ja mitä paremmin lämpöeristetty (=uudempi) talo on kyseessä, sitä pienempi lämmöntarve ja lattian pintalämpötila

1+2: eli 21°C huonelämpötilan ylläpitoon voi hyvin riittää +22 lattia, mikä tuntuu jalkapohjaan varsin kylmältä, jos pintamateriaali on hyvin lämpöä johtavaa. Toisaalta lattia lämmitys +28 lukemiin nostaa huoneilman +26 asteeseen.

Hyvin eristetyssä talossa onkin aikalailla yks hailee, millä tavalla tarvittava lämpö tuodaan huoneeseen, koska tarvittava teho ja siten myös lämpötila lämmönlähteen pinnalla/läheisyydessä jää matalaksi.

Harakanpesässä taas isot patterit paahtavat 70-asteisina ja lämmittävät säteilyllään lattiankin reilusti yli 20°C. Toisaalta vastakkaisessa nurkassa tuuli puhaltaa lattialistan alta ja lattian lämpötila on 15°C, mutta tämähän korjataan nostamalla huonelämpö 25 asteeseen, jolloin patterin edessä tarkenee entistäkin paremmin.
"Hyvin eristetyssä talossa onkin aikalailla yks hailee, millä tavalla tarvittava lämpö tuodaan huoneeseen, koska tarvittava teho ja siten myös lämpötila lämmönlähteen pinnalla/läheisyydessä jää matalaksi. "

Tässä taas yksi näitä pesservissereitä. Kyllä suunnitelijan pitää osata suunnitella kesälläkin lämpimältä tuntuva lattian. Ohutta kaapelia pintaan vaan ja termostaatti hommataan ohuen pintamukavuuslämmön termostaattina. Kai sellaisia älytermareita on. Anturi kiinnitetään aivan pintaan. On tämä sen verran tärkeä juttu. Vesikiertoisena ei voi onnistua. Oma moka.

Hauska palsta

Että ohutta kaapelia ;)

Näin tulee lämpöä sitten ohuesti laattaan ;)

Kylläkyllä

Älä naura. Jos on ohuet kaapelit pinnassa, niin on ohutta lämpöä. Tajuaahan tuon kaupallisella koulutuksellakin. Sitä paitsi insinöörien homma on osata pintalämmöt. Jos insinöörit lähettävät kulkijoita Marsiin niin on se kumma jos ei osata ohutta lämpöä laittaa lattiaan. Tilaaja tilaa ja se toinen osapuoli toimittaa asiallisen suunnitelman. Muuten ei raha kulje. Kuluttajansuojakin on niin hyvä, että suunnittelijalta jos tilaa viileän huoneen ja lämpimän lattian niin ei tarvitse maksaa jos ei toimi. Eli ei tarvitse maksaa kunhan osaa tilatessa määritellä oikein lämmityksen ominaisuudet.

juu tottakai

ohutta lämpöä pintaan merkonoomille!! Terveisin suun.ins. periaatteella.. ohutta lämpöä pintaan ja löysä raha merkonoomilta pois.

ohutvirtaa

Eikö muka ole sellaista kuin ohutvirta? Tai jotain heikkojännitettä. Noilla pitäisi homman hoitua. Vahvajännite on sitten varsinaiseen lämmittämiseen. Mutta tuo onkin sähkölämmitystä. Vesipuolella on ongelma iso. Vaikka onhan kevytvettä ja raskasta vettä. Mutta nuo taitavat mennä LVI-suunnittelijan hilseen yli niin että pölisee.

Heh

Nyt kyllä repesin täysin! :-D Parasta antia tämä keskustelu pitkään aikaan!

Voi hiivatti teiän kanssa!

Mutta se ohutkin pinta lämmittää sitä huoneilmaa, senkin tollot!

Lämmön liiallinen haihtuminen lattiasta pitää estää jotenkin, jotta lattia voitaisiin pitää mukavan lämpimänä, mutta huoneilma ei lämpiä liikaa.

Pohdiskelin erilaisia ratkaisuja ja materiaaleja solumuovista saippuavaahtoon.

Lopulta parhaaksi totesin sen, että lattialle pitää laittaa metrin paksuinen kerros palloja, jolloin talosta tulee ikään kuin pallomeri. Näin ilma pysyy miellyttävän viileänä, mutta lattia lämpimänä.

Jos lapset säntäilee ympäri taloa, riittävä kerros palloja estää senkin, ja vanhemmat saa olla hetken rauhassa.

Voisiko joku jatkaa tämän idean kehittelyä, ja keksiä miten tuollainen lattia sitten imuroidaan ja luututaan?

Mutta kesällä viileä lattia on ihana!

Talvella lämmin ja kesällä viileä.
Meillä 10cm betoniaussa vesiiertoinen lattialämmitys. Pesutiloihin ja keittiöön sekä wc oman jaotukin takaa, josta voi säätää manuaalisti.

Olohuone ja makuuhuoneissa on huonetermostaatit, joiden tunnistin on laminaatin alla. Toimii hienosti, en iinä laittaisi sähölämmitystä lattiaan. Koreintaan jäliasennuksena lattiaa korotettaessa johonkin pieneen tilaan.

Vesiiertoisen ainoa probleema on sen hidas reagoivuus nopeisiin sään vaihteluihin.

Sitten myös plussana on lämmönlähteen vapaa valinta, oli maalämpö, attila tms, niin lämmön voi levittää vesikierrolla sisätiloihin. Erittäin kätevää minusta. En ole halukas maksamaan ylisuuria sähkölaskuja, joita sähölämmitys usein aiheuttaa. Varsinkin jos ei ole useita tulisijoja. Meillä vielä maakaasupoltin, jossa erittäin hyvä hyötysuhde.

Noi suunnittelijat on kyllä usein melkoisia meronomeja. Minäin jouduin laittamaan termarit jäliasennuksena. Ennen kun takaa poltti ja termostaatti ollessaan noin 1,4m. korkeudella sulki piirin, lattia esim. olohuoneessa muuttui älyttömän kylmäksi. Todella epämukavaa.
Sorry noi kirjoitusvirheet, näppisen k on vähän sökönä.
Paras huumorpläjäys ikinä, olihan.......

talo eristettävä kunnolla

> mitä paremmin lämpöeristetty (=uudempi) talo on kyseessä,
> sitä pienempi lämmöntarve ja lattian pintalämpötila

jossain kerroinkin aikanaan väitetyn että liian lämmin lattia jotenkin rasittaa sydäntä? Niin tai näin, lattialämmitys toimii kunnolla vain matalaenegiatalossa

lattian massiivisuus on vaikutukseltaan kaksipiippuista. Se tasaa vaihteluita molempiin suuntiin, mutta entäpä jos haluaisikin yöksi tai poissaoloajoiksi alentaa lämpötilaa. (Joskus käytettiin massiivilaattaa yösähkölämmön varastoimiseen päiväksi)

jos massiivilattian läpötila on jotain 25 astetta tai alle, ei muutaman tunnin auringonpaiste sisälämpötilaa hetkauta

Hasukaa ;)

Miksiköhän tuota lämpöä haluaisi vaihdella koko ajan?

-5 asteen pakkasella viikon lämmöt pois ja kotoa poissa tuon aikaa. Talon lämpötila tipahti tuona aika +22 asteesta +17 asteeseen.

Nämä yönajaksi tiputtamiset on näitä harakanpesissä asuvien juttuja. Illalla kun vetää lämmöt pois, niin aamulla on 5 astetta viileempää, kiun tuuli puhaltaa.

Essobaari jälleen

> lattialämmitys toimii kunnolla vain matalaenegiatalossa

Väärin. Vanhoissa, huonosti eristetyissä taloissa, lattialämmitys ei ole hirveän kiva, koska lämmönhukka on suuri ja kovilla pakkasilla lattian lämpötila joudutaan nostamaan jopa yli 30 °C jolloin se voi jo tuntua epämiellyttävän kuumalta. Menovesi voi näissä olla mitoitettu +45°C...

Sitten on taloja, missä lämmönhukka on just sopivan suuri ja lattiaa voidaan pitää jossain +25 -lukemissa, mikä on parketin kanssa ihan kiva.

Mutta nykyään kun kaikki uudet talot ovat tasoa, mitä olisi pari vuotta aiemmin pidetty matalaenergiataloina ... on aika turhaa tuhlata rahansa lattialämmitykseen! Hyvä lämmöneristys, ilmatiiveys ja koneellinen tuloilma tarkoittavat, että
- lattia ei jäähdy kovin kylmäksi vaikkei lämmitystä olisikaan
- jos käytössä on lattialämmitys, niin eipä sitä lattiaa tarvitse yleensä pitää kuin joitain asteen murto-osia huoneilmaa lämpimämpänä .... eli kannattaako tästä maksaa esim. verrattuna ilmanvaihtolämmitykseen?

> lattian massiivisuus on vaikutukseltaan kaksipiippuista. Se tasaa vaihteluita molempiin suuntiin, mutta entäpä jos haluaisikin yöksi tai poissaoloajoiksi alentaa lämpötilaa.

Lämpötilan pudotus esim työpäivän ajaksi hyödyttää vain, jos lämpötila kerkiää pudota useita asteita ennen kuin ylöslämmitys pitää aloittaa. Tämä ei todellakaan onnistu lattialämmityksen kanssa. Kattolämmityksellä sen sijaan temppu toimii mainiosti ... mutta taas tulee se ongelma, että hyvin eristetyssä talossa lämpötila laskee hitaasti -> pudotuksen hyöty jää vähäiseksi = tuskin vaivan arvoista uusissa taloissa.

5 prosenttia per aste

> Lämpötilan pudotus esim työpäivän ajaksi hyödyttää vain, jos lämpötila kerkiää pudota useita asteita

Oikein. Minulla on töistä tai matkoilta tulllessani 16-17 astetta. Säteilylämmittimen paahteessa silti tarkenee (työpöydän ja tietokoneiden ääressä) sen puolituntisen kun lämpöpuhallin nostaa huonelämpötilan normaaliksi (50-luvulla rakennettu talo, parkettilattiat). Ihan totta että massiivilaatta-lattialämmityksellä ei onnistuisi alkuunkaan.

btw, ei taida kivipintaiset lattiat oikein sopia Suomen talveen, "lämpimämpi" pintamateriaali oltava

(ainiin, ymmärtäväthän ei-insinööritkin otsikon? Lämmityskaudella ulkona on keskimäärn pari astetta pakkasta eli lämpötilaero sisätilojen 18 asteeseen kaksikymmentä (20) astetta jolloin yksi aste on kahdeskymmenesosa eli juuri viisi prosenttia)
"btw, ei taida kivipintaiset lattiat oikein sopia Suomen talveen, "lämpimämpi" pintamateriaali oltava"

Kyllä ne sopii oikein hyvin, mutta talon pitää olla just sopivasti lämmöneritetty - ja lämmönjakojärjestelmän sopivasti iskussa. Meillä on varmaan 100 m2 laattalattiaa ja aijai kun se on makiaa tassutella talvisena pakkasaamuna sillä avojaloin!

Mutta meillä ei olekkaan mikään vm 2012 matalaenergiatalo vaan 2000 luvun alun normitalo - siinä talo ei ole liian hyvin eristetty muttei täysi horiskokaan, jotan lattian kestää olla muutama aste toivottua ilmanlämpötilaa lämpimämpi pakkasella.

Jos nyt rakentaisin talon, niin en valitsisi lattialämpöä koska sitä ei saa toimimaan matalaenergiatalojen kanssa yhteen. Mutta nyyh sitten ei voisi valita helppohoitoisia laatta- ja klinkkerilattioitakaan....

Aika hanurista olis semmoinen. Täältä 10+++++ laattalattioille. On muuten ainoa oikea lattia keittiöön!

On

Styroksia laitettiin ohjeistusten mukaan, laatan alla lattiastyroksia 10 cm ja reunoilla 15 cm. Ulkopuolella on anturin yläpuolella routastyroksia muistaakseni 10 cm paksuudelta.

No heippa

Laattalattia on varmasti lämpimänpi kun siinä on lattialämmitys, kuin ilman lämmitystä?

Laattalattia ei vaikuta lämmitysmuotoon mitenkään, vaan aivan yhtä hyvin parketti käy. Oma moka?

Jos taloon haluaa lattiaan laatat, niin ei kai sitä joku suunnittelija määrää, vaan se on yleensä se isäntä/ emäntä, jotka näitä haluaa. Oma moka?

Huoneet saa eri lämpöisiksi, onhan niissä eri piirit, joita voi säädellä. Jos ei, niin oma moka?

Jos huoneista on jätetty termarit pois, niin oma moka?

Jos lattiaan ei ole asennettu anureita betoniin, että minimilämpötila pysyisi, niin oma moka?

Jos lähtevä vesi on liian kuumana, niin termarit pätkii vuosoin kylmäksi ja vuosoin kuumaksi, omaa moka jos on säätämättä?

Jos ilmanvaihto lämmitää ilmaa liiaksi, niin laattaa ei enään tarvi, oma moka?

Jos ilmanvaihto tehty väärin ja puhaltaa kylmää suoraan lattiaan, niin oma moka?

Jos putket betonilaatan alaosassa, niin oma moka?

Listaa saa jatkaa missä rakentaja voi syyttää itseään....

Kuitattakoon nyt vielä sen verran, että täällä lattialämpö ja erittäin tyytyväinen. Ja molempia takkojakin tulee poltettua.
Itsellä on OKT:ssa puolella pinta-alalla klinkkeri-/laattalattia ja lattialämmitys sähköllä. Joka huoneessa/huoneryhmässä oma termostaatti. Minun yli 20-vuotisen kokemukseni mukaan erittäin toimiva ja mukava. Osittain varaavakin (yösähkö). Muualla sähköpatterit ja takka.

Jos lattiasi tuntuu kylmältä ja huone liian lämpimältä, niin mikä estää sinua levittämästä mattoja lattialle? Lämmönsiirto jalkasi ja lattian väliltä heikkenee ratkaisevasti ja lattia ei tunnu enää kylmältä.
On myös täysmuovisia räsymattoja märkätiloihin.

Muihin tiloihin laittaisin ilman muuta parkettia matkivan muovimaton. Muovimatto kestää satunnaisia roiskevesiä ja vesipesua toisin kuin joku parketti tai laminaatti, jotka ovat niitä kaiukkein huonoimpia. Lisäksi äänekkäitä. Kun vaikka kynä putoaa lattialle, niin koko huusholli kaikuu.
Muovimaton ainut haitta saattaa olla alkuvuosina mahdollisesti siitä haihtuvat aineet, jotka voivat herkkään nenään haista. Ei minun nenääni ainakaan häiritsevästi.

Muutoin olen nimimerkin :) :) :) kanssa täysin samaa mieltä.

Voi ristus

Sähkökaapelit lattiaan ja muovimatot. Ei voi olla totta, raju suositus. Kas kun ei ävspy-talo kerralla.

Ikävää olisi

Siitä ne ylimääräiset sentit pois. Onko uudisrakennus vai vanha. Nuo piirit jotenkin voisi lisätä jälkeenpäin, mutta sellainen katupora siinäkin varmaan tarvitaan.

Nereus

Ennenwanhaan oli kahta aattellista suuntaa. Wirsbo ja termari joka huoneeseen. Nereus ja yksi termari. Myöhempinä aikoina Nereuksen systeemiin tuli lisää termareita. Lieneekö aloittajalla joku aatteellinen wanha järjestelmä. Kyllä kai nykyään myönnetään, että termari tarvitaan joka huoneeseen. Melkein. Jonnekin käsisäätöä.

vesikiertoinen lattialämmitys

Meidän torpassa 11 piiriä termarilla ja 3 piiriä käsisäädöllä (wc:t,sauna,pesuhuone,ruokailuerkkeri). Lämmitysmuoto on kaukolämpö. Takkaa pystyy polttelemaan, eikä jalat palele.

meillä ei ole

yhtään termaria yhdessäkään huoneessa ja lattiat on aina sopivan lämpimät!
Koska lämpöä säädetään jo kattilahuoneessa. Näin jakotukkiin tulee oikean lämpöinen vesi ja se säätyy ulkolämmön mukaan.
lähtöjä on 2 jossa toinen on pesuhuoneet ja laattalattiat ja toinen parkettilattioille.

Termari on aina myöhässä joten niitä ei kannata käyttää ollenkaan.
Tosi on, ettei termareista ole juuri hyötyä. Betonilaatan lämpötilan muuttaminen 1 asteella vie 2-3 vrk jos lämmityspiiri pannaan kiinni, eli lattialämmitys ei voi ikinä reagoida nopeisiin lämpötilanmuutoksiin. Jos varaavvaa massaa jäähdytetään (säästön nimissä) niin sama säästynyt energia tarvitaan taas rakenteiden takaisin lämmitykseen. Omasta talostani revin kaikki säädöt pois vesikiertoisesta lattialämmityksestä ja se toimii kiitettävästi pelkällä menovesisäädöllä (ulkolämpötilan mukaan. Laattaa on puolet talosta eikä ikinä ole varpaita palellut. huonelämpötia on 20-21 astetta !!!!

moi

Onhan sulla jossain oltava jakotukki. Ei tuota lämmitystä voi yhdellä piirillä toteuttaa.
Piikkaile laatat pois ja esim parketti tilalle. Laminaatti on vielä kylmempi vaihtoehto.

kyllä

kaks jakotukkia on

no eikun säätämään

Niissä jakotukeissa on tai pitäisi olla sellaiset valkoiset korkit joita pyörittelemällä piiri sulkeutuu tai avautuu. Tai sitten niissä on vihreät termostaattiventtiilit joita ohjaa huoneen seinällä oleva termari.
Kummin on?

Juu

vihreät korkit on, joiden sisällä siniset säätösysteemit, mutta ei kai pitäisi putkien lämpöön vaikuttaa, jos säätää isommalle, niin ainakin valtuutettu asentaja kertoi?? Neljä termaria on, makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Saisi olla kylläkin joka huoneessa.

onko talo

yhdessä tasosssa? Termareiden määrä ei ole oleellinen juttu.
Onko niissä lopuissa piireissä siellä jakotukilla valkoiset korkit?

jep

talo on yhdessä tasossa, ei ole valkoisia korkkeja.

Uuden talon lämmitys

Olet oikean ongelman kanssa painimassa. Uudet matalaenergia asumisen mahdollistavat asunnot asettavat uusia haasteita. Koska energia tarve on pieni ja sitä tuotetaan useilla tavoilla nomaali asuminen ( liesi, tv, pc, ihminen jne. ) takka, talteenottava ilmanvaihtokone ( sis. yleensä myös ilmanjälkilämmittinen ) ja varsinainen lämmitys. Asuntojen lämmityksen pitäisi olla huone ( esim.makuuhuone vähän alempi )/ lattiamateriaali ( kivi, laminaatti, parketti, korkki )/ käyttötarkoitus ( oleskelutilat, pesutilat, autotalli ) mukainen ja pitäisi pystyä säätämään nopeasti ja eriaikaisesti. Tämä johtaa siihen että asunto pitäisi suunnitella kokonaisvaltaisesti johon ei ilmeisesti Suomesta löydy suunittelijoita / tai ei ole tapana pyytää sellaista. Asunnolla pitäisi olla suunittelija joka hallitsee rakentamisen, IV:n, sähkön, automaation ja sisustusmateriiaalit ja ehkä hyvä olisi osata lukea tilaajan ajatukset. Sitten tulee vielä lämmitys energian valinta. Sähkö ja sen muodot ( maalämpö, lämpöpumput, suorasähkölämmitys ) kaukolämpö, puu-ja hake, aurinko, tuuli jne ja näiden jakomuodot asunnossa.

Ja se tärkein unohtui

Eli talossa sitten pitäisi asua joku joka osaa ajatella omilla aivoillaa ja käyttää eri laitteita.

Tärkeää

Talo pitää suunnitella siten että asukas osaa käyttää taloa ilman insinööri koulutusta.
Pitää toteuttaa todellinen älytalo jossa eri laitteet "keskustelevat" ja ohjaavat / säätävät toisaan.
Tässä on haastetta suunittelijalle.

juuri näin

Ei voi olettaa että rakentaja/asukas itse pitäisi kaikki tietää ja opiskella, eikä tietoa helpolla ole mistään saatavissakaan, vaan monen asian oppii vain kokemuksella. Eri alojen miehet on sitä varten kouluttautunut, että osaavat oman alansa hommat. Tosin tuntuu että mistään ei nykyään oman alan "ammattilaisetkaan" tiedä. Mulla on ollut hommissa kolme eri putkimiestäkin (paljon kokemusta kaikilla), mutta jokainen on ollut ihan erityyppinen tiedoiltaan ja taidoiltaan. Toinen tietää toista ja toinen toista, mutta ei löydy yhtä ammattilaista joka täysin osaisi hommansa ja johon voisi luottaa. Meillä kävi kylässä taannoin 90-vuotias pappa, joka kertoi tunnin aikana paljon enemmän asiaa rakentamisesta kuin yksikään ammattilainen jota käytin rakennuksen aikana. Kai se on että nykyään yritetään tehdä kaikki paremmin ja paremmin vaikka käykin niin että pitäisi käyttää vanhoja hyviksi todettuja menetelmiä. Sitten ei enää pysytä kehityksen mukana ja ollaan pihalla kuin lumiukot.

Juuri näin

Pitää olla insinööri, että ymmärtää, että lattia viilenee, jos takkaa polttaa. Älytalo ohjaa takasta suoraan lämmöt hormiin ilman kiertoa, että lattia pysyy lämpimänä.

Huoneessa lämmittää 46" plasmatelkku, jonka takana on tuuletin, joka ohjaa telkun lämmöt seinästä ulos, jotta lattia pysyy lämpimänä.

Keittiössä kun on uuni päällä, niin huuva käynnistyy täysillä, että uunin lämmöt kulkeutuvat suoraan ulos, että lattia pysyy lämpimänä.

Kyllähän sitä automatiikalla älyä saa, kun käyttäjällä tuota ei ole.

Kärjistät

Ei sen tarvitse noin roisia olla. Tarvitaan vain jäähdyttimiä. Vedestä ilmaan jäähdyttimiä. Huonelämpötila asetellaan jäähdyttimellä 22 asteeseen. Ylijäämälämpö ohjataan lattiaan vesikierrolla, jolloin siis lattia on lämmin ja huone viileä.

:-)

jep...

kiitos

kaikille kommentoijille. Teillä joilla on vesikiertoinen lattialämmitys, miten säädätte lattian lämpöä jos esim pakkanen kovin kiristyy? Onko automatiikkaa (Ouman)?

Yksinkertainen vastaus

Lattialämmitys, joka on hyvin toiminut.

En säädä lämmitystä pakkasen kiristyessä mitenkään. Säätölaite tekee tämän aivan itse.

Sinulle "voi elämää"

Meillä maalämpöpumppu, jonka säätökäyrä määrää ulkolämpötilan mukaan veden lämpötilan lattioihin. Eli kaikkiin piireihin samanlämpöistä vettä. Joka huoneessa termarit auki, vain jos jonkin huoneen haluaa viileämmäksi, termarista säädetään. Märkätiloilla oma piiri, jonka veden lämpötilan voi säätää mieleisekseen ilman että muut huoneet lämpiävät. Maalämpöpumpussa myös sisäanturi, joka reagoi takan tuottamaan lämpöön ja vähentää lattialämmityksen veden lämpöä.
Automatiikkaa on lämpökeskuksen päässä, lähinnä ulkolämpötila-anturi.

On mulla termostaattejakin seinässä pari, mutta niillä mitään tee - ne on poiskytketty :)

Huonelämpötila pysyy yhden asteen tarkkuudella toivoitussa eli siis jos olen asettanut, että 22 C, niin kämpän lämpötila näyttää seilaavan 21,5-22,5 C välillä.

Lattialämpöjärjestelmän suunnitteli ja toteutti aikoinaan Warmia.

voi elämän kevät..

Olis paree antaa rakentamiset ammattilaisille....tulis oikeanlaiset putkitukset ja säätölaitteet. Ei sen jälkeen tarvii kuin vihellellä ja nauttia tasaisesta lämmöstä kelillä,kuin kelillä.

uudessa talossa

Sinulla varmaan myös koneellinen ilmastointi.Jos tuloilman esilämmitys ei riitä ja ilmaventtiilien säädöt tekemättä voi tuloilman kylmyys laskeutua alas lattiapintaan ja tuntua kylmältä.

vääränlainen

Tossut jalkaan ja/tai mattoja laattialle.
Meillä varaava vesikiertoinen lattialämmitys (vesi lämmitetään lömpöpumpulla ja "yösähköllä"), ja 18cm betonilaatta; on laatoitettu lattiat vain "märkäsiivessä" (eli kodinhoito-/pukuhuone, kylppäri, sauna) sekä vessat ja eteinen, ja tuossa märkäsiivessä on lämpimät lattia kun varsinaisen lattialämmityksen lisäksi asennettiin "mukavuuslattialämmitys", eli sähkövastusverkko aivan lähelle pintaa. laatoituksen alle.

En jaksanut luke noiden kaikkien selvitystä. Mutta

Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys ja talomme lämpiää kaukolämmöllä. Ekana vuonna meillä oli tuo sama ongelmia, koska lattian pintamateriaalina on keraaminenlaatta. Mikäli huoneiston lämpötilaa ohjataan huonetermostaatilla, mikä ohjaa sisempia piirejä ja ulommat piirit ovat vapaalla kierrolla. (Ulommat piirit riittävät pitämään huoneen lämpötilan sopivana)niin lattian pinta kylmenee. Itse olen ratkaissut ongelman säätämällä asunnon lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Eli termostaatit max asentoon. Tämän jälkeen lasketaan lattialämmitykseen tulevan veden lämpötilaa, kunnes huoneistossa on sopiva lämpötila. Pakkasen kiristyessa automatiikka syöttää lämpösempää vetta lattialämmitysjärjestelmää ja pitää asunnon lämpötilan vakiona. Ja taas lauhtuessa toisten päin. Viellä lämpötilpoista ulkona -20 °C lattiaan menevän veden lämpötila on noin 26°C ja paluu 23°C
Ulkona -25°C meno 30°C paluu 27°C
Ulkona 0°C meno 22°C paluu 21°C. Käyränä pidän talvella 3,5 ja kesällä 3,0. Sivuttaisiirto on noin 16.
Näin meillä on aina sopivan lämpöinen lattian pinta.

Ai niin tärkein

Nyt meillä on tasisesti lattian lämpötila 21°C ja huoneen lämpötila 22°C. Autotallissa on 18°C

Teillä on tosi

Itse olen ratkaissut ongelman säätämällä asunnon lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan.

meillä

On seinässä sellainen säätönuppi, mistä voi lisätä tai vähentää lämpöä. Lattialämmitys on parhaimpia keksintöjä, lämpöhän nousee ylöspäin, enkä jaksa ymmärtää noita ikkunanlämmittimiä. Varpaat kun on lämpimat niin muutenkin tarkenee.

Meillä

Monesti on luovutta termostaateista ja valittu ns kompensointi säädin ( 1.kpl keskellä asuntoa), jolla säädetään huoneiston lämpötilaa. Oumannin EH-80 säätimessä tätä käytetään paljon. Vaikuttaa muistaakseni käyrän sivuttaissiirtoon. Mutta kun järjestelmän saa sopiviin säätöihin, niin automaatin pitäisi pärjätä sen jälkeen.

Meillä...

...Lämmön säätelee villasukat. Kovimmilla pakkasilla kahdet!
Toimivat myös sähkökatkosten aikana. Vikakoodeja ei ole ilmennyt!

LL Asentaja

Moi

JOS EI OLE PROVOVIESTI, niin
Ota yhteytta lattialämmityksen suunnittelijaan, koska +3 asteessa pitäisi menovesi olla n 26-28c.
Siellä on taas joku halpa asentaja tehnyt jotain mitä ei olisi tarvinnut / laittanut liikaa putkea lattiaan.
Toisaalta riippuu myös millä lämmität vettä joka lämmittää taloasi.
Jotain asennuksessa / säädöissä on TAAS vikana!!!

Putken korkeudella noin ohuessa laatassa, ei käytännössä ole väliä...

Pesuhuone ei tarvitse mitään ylimääräistä sekoitusta, koska muista huoneista menee huonetermostaatit kiinni jolloin niitä lattialämmityslenkkejä/ huoneita ei lämmitetä kesällä/ tarvita.

Huonetermostaatti on tärkeä lattialämmityksen kanssa, kuten myös takan vieressä olevat termostaatit lattianturilla varustettu termostaatti!!!

ELI OTA kapula käteen ja soita sille asentajalle / MYYJÄLLE ja valita että ei toimi!!!
Lattialämmitys on ainoa mitä mielestäni uuteen taloon / saneerattavaan kannattaa laittaa, riippuu taas talosta kylläkin.
n. 150 Taloa lattialämmityksellä takana, nimittäin!!

tässä yksi

Tässä taas yksi joka on asentanut mielettömän määrän sutta. Ja joka ainut tekee kämpän ylikuumaksi jos haluaa tuntea lämpimän lattian. Kerrataan. Lattiaan pitää saada ohuesti 37 astetta ja huoneeseen 20 astetta. Johan tämän tajuaa polvilumpiollakin jotta on pielessä jos puskee kämpän 30-asteiseksi kun ulkona on 0 astetta.

koska +3 asteessa pitäisi menovesi olla n 26-28c.

Miksi sen pitäisi olla, niin kuumaa? Meillä ainakin olohuoneessa on yksistään 3-erillispiiriä, joista keskimmäistä ohjataan termostaatilla. Jos menoveden lämpötilan pitää 26-28°C, niin reunimmaiset piirit pitää huoneen lämpöisenä ja keskeltä lattia on kylmä! Suunnitelijat harvemmin tietää mikä lattiapinnoite tulee huoneistoon, jolloin suunnitelma tehdään luultavasti uivanparketin mukaan. Keraaminen laatta luovuttaa lämpöä paljon paremmin huoneilmaan.

Perussäädöt pielessä?

Huoneiden lattialämmityspiirien perussäädöt ovat pielessä jos useampipiirisen huoneen latian lämmitys ei ole tasaista.
!. säätötukissa on perussäätö ruuvit jokaista piiriä varte. Perusarvot säädöille leensä lasketaan ja niitä voidaan vielä tarkentaa kokemksen perusteella.
2. Kiertävän veden lämpötilaa säädellään ulkolämpötilan mukaan säätyvän talokohtaisen lämpökäyrän mukaan. Oikean lämpökäyrän löytäminen ja sen hienosäätö vaatii asiaan perehtymistä ja vie aikaakin.
3.Huonetermostaateilla rajoitetaan huoneiden lämpötilaa esimerkiksi takan, auringon jne. tilapäisen lämmönlähteen takia. Monipiirisessä huoneessa kaikkia piirejä voidaan ohjata yhdellä huone termostaatilla. Lattiaanturia yleensä käytettä vain suojaamaan lämmitysjärjestelmää mahdolliselta ylikuumenemiselta vikatilanteessa.
4. Pesuhuoneiden lattialämmitys kannattaa jättää manuaaliseksi ja siten voi toimia yksin kesälläkkin. Kaikki piirit eivät saa sulkeutua automaattisesti termostaatti ohjauksella tai meno- ja tulotukin välille täytyy laittaa bypas- ohitusputki jotta pummpu ei vaurioituisi.
Lattialämmitys toimii todella hyvin myös vapa-ajan asunnossakin jotmpärivuotisessa käytössä. Lattialämmitys antaa alemmilla lämpötiloilla huoneeseen miellyttävän lämpötilan kuin erillisillä lämpöpattereilla.
Pidämme lattialämmityksen etuna että talvella lämpö nousee latiaoista ja kesä kuumalla lattia tuntuu viileältä.

Merkonomi

On keksinyt uuden teorian. Kannattaisi yrittää Nobelin palkintoa. Aivan oikeasti ajateltuna pinnasta siirtyy lämpöä ilmaan saman verran riippumatta massan määrästä. Ainoa tapa miten tuota pIntalämmön siirtymistä ilmaan voidaan rajoittaa, on pinta-alan pienentäminen. Jos laatuaan olisi suunniteltu oleskelualueet, joissa olisi tiuhempi purkitus ja sitten sohvien, sänkyjen ja muiden kalusteiden alustat ilman putkitusta. Täten voitaisiin pintalmpöä nostaa. Lakattu mäntylattia on muuten kaikkein mieluttävin lattiamatrriaali. Ei ole milloinkaan kylmä, jos sisällä on yli 20 astetta. Ei tarvitse lattialämmitystä. Seuraavaksi mukavin on korkkimatto. Laatta ei sovellu kuin pesutiloihin, jossa lämpötila lähellä 35 astetta.

kateellinen

Y-merkonomi sitäpaitsi. Ja taidat olla kateellinen kun et ole oivaltanut ohutta lämpöä. Eli lämpöä ohuelti. Mutta rakennusinssit eivät olekaan suunnitelleet mitään marskulkijoihin. Merkonoomit ovat sentään miettineet rahoituksen.

Voi äly

Usko ny merkonoomi, että jos vaikka sinulla on 0,5mm ohut kerros lattiassa, joka nyt kuitenkin on 150m2, niin sen lämpötilan ollessa 37astetta saat kävellä uikkareissa ja on ihan hel... kuuma.
Ohutta lämpöä, my a ss, pinta-ala sen ratkaisee.
Sitten, vaikka aloittaja ilmeisesti löysi ne säätöpiirit, niin ajattelisin, että tuo ilmanvaihto....jos se ei toimi, niin lattia on kylmä.
Se on sitten vaikeaa asua termospullossa, mä en siihen suostu.

Minustakin

Oli tulla merkonomi, mutta yhden vuoden opiskeltuani kauppaopistossa, opin prosenttilaskuja sen verran että pääsin tekuun. Onneksi, voin nyt sanoa. Ajatella jos minusta olisi tullut yhtä typerä kuin sinusta. Kuvittelisin ihan typeriä.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9593651/47613632

Toi vitsi on muuten oikeasti insinöörivitsi.

Eivätpä nämä

Ole tutustuneet ohjeisiin.

LVI 13-10261

http://www.wehofloor.fi/Link.aspx?id=1108946

LVI 13-10261

Voisko olla, että olet ymmärtänyt väärin tuota RT korttia. Ei siellä puhuta, kuin maksimikämmöistä. Mikään ei käske ajamaan noin kuumaa lattiaan.

Se on LVI KORTTI

Ja siellä on kaikki tarvittava tieto. Siellä on jotain ohjearvoja. Pikkusen tolkkua noihin juttuihin.

Näin

Asentaja/myyjä on jo muun lattiafirman hommissa... Tosin Nereus on vielä pystyssä, ja viimeisin vastuu on tiettävästi sillä, ainakin lupailevat 10 vuoden toimintatakuuta. Mitä sitten tarkoittaa, se onkin toinen juttu?

Vesi lämpeää sähköllä. Nyt on ulkona 23 astetta miinusta, menoveden lämpötila 25 ja sisällä keskimäärin 21 astetta, että on juuri sopiva meille, eikäi paljoa viitsi lattian lämpöä enää nostaa, vaikka ei se lämmin nytkään ole.

Eikös taloa olisi helpompi hallita jos kaikissa huoneissa olisi huonesäätimet? Nyt ei niistä ole mitään hyötyä. Jos haluaa rajoittaa esim makuuhuoneiden lämpöä 19 asteeseen, niin eteisen lattiasta tulee jo sen verran lämpöä kun on siinä makuuhuoneiden vieressä, että noissa huoneissa lämmöt silti nousevat ylemmäs. Vastaavasti säätimillä ei pysty huonelämpötilaa nostamaan, niin kuin nereuksen sivuilla todetaan...

Olen n. vuosi sitten soittanut asentajalle. Sanoi että hänelle tulee vähän väliä soittoja samasta asiasta. Myönsi ettei järjestelmä sovi uusiin hyvin eristettyihin taloihin!!!

Perusasiaa

Millä ihmeellä lämmitätte taloanne, jos -23C menovesi +25C ja sisällä +21C? Rakentamisen loppusuoralla (sisäviimeistelyssä) olevassa matalaenenrgiatalossa -23C ulkona tarkoittaa menovedessä +30 kun sisälämpönä pidetään nyt n. +19. Tässä kohtaa kv-pumppu ajaa 1/4-teholla (Grundfos Alpha2). IV-kone ei ole siis vielä käytössä ja lämmityspiirit säätämättä (linjaventtiileissa tasapainotus näppituntumalla).

Ei ole kyse pelkästään menoveden lämpötilasta, vaan kiertovesipumpun tehosta/asetuksesta, jakotukkien linjaventtiilien säädöistä sekä piirikohtaisesta säädöstä. Ilmeisesti teillä on myös IV-kone LTOlla, joka vaikuttaa pakettiin yhtälailla. Esimerkkinä; jokainen joka osaa jotain laskea (tai kaivaa Wikipediasta esimerkin), voi todeta paljonko tehoa tarvitaan lämmittämään 1m3 vettä +3C tai 0,5m3 +5C. Kiertävän veden määrän säätää siis kv-pumppu. IV-kone lämmittää paljonkin jos se on niin säädetty, mutta vie samalla paljon sähköä.

Aiemmasta selvityksestä johtuen, voisin antaa vihjeeksi hankkia paikalle jonkun joka asioista ymmärtää (ei siis välttämättä ole alan "ammattilainen"). Hiukan näyttäisi siltä (perustuen taustoihin) että kokonaisuus on joko kokonaan säätämättä tai ainakin pahasti pielessä. Kaukolämpöä menee todennäköisesti vähän, mutta miten tuo sähkö. Tässä kohtaa auttaa tietysti tiedot talon koosta (lämmitettävä p-ala ja kuutiot).

Tänään ulkona -25°C meno vesi 28°C paluu 25°C

Lämmintä pinta-alaa 214 m2 tilavuus 580 m3. Lattiapinta-alasta 115 m2 on laatoitettu ja autotalli 80 m2 betonipinnalla ja kahdessa makuunuoneessa parketti. Puurunko ja tiiliverhous. Ilmanvaihto Sunair 450 varustettuna vesikiertoisella lämpöpatterilla, joka on liitettu lattialämmitysjärjestelmään. Asuinhuoneistossa tasainen 22 °C. Autotallissa olen pitänyt 18 °C. Kaukolämpöä kului vuonna 2010 18 Mwh, (jota kulunut muina vuosina 12-15 Mwh) Kaukolämmön jäähdytys oli 41°C. Kuukaudessa tämä maksaa 110€, josta 33€ on perusmaksua. Eli varsinainen lämmitys maksoi 77€, josta 1/3 voidaan mieltää kuuman käyttöveden valmistamiseen. Sähköä meillä menee 6500 kWh.
Mielestäni kovin pahasti lämmitysjärjestelmämme ei ole säädetty pieleen. Vaikka säästäisin lämmityskuluista nostamalla meno veden lämpötilaa tai lisäämällä kiertoa, niin mielummin pidän tasaisen lämpöiset lattiat ja maksan mukavuudesta. Rakentakaa te vaan passiivi taloja ja pitäkää lattianne kylminä!

Loppu tuloksena

Suosittelen kuitenkin, jos lattiat ovat sen takia viileet, kun huone termostaatti rajoittaa lämmitystä. Laskemaan menoveden lämpötilaa, kunnes termostaatit ovat säätöalueella. Tämä tarkoittaa sitä että osan aikaa vesikiertää putkistossa ja tilapäisesti virtausta katkotaan.

Vaikeeta on

Mutta, joka tapauksessa on mahdotonta saada lattiaa/lämmöntuottajaa lämpimämmäksi, jos huonelämpötilaa ei haluta nostaa.

Toisaalta ihmettelen ihmisen mukavuuden halun määränpäätä ja missä sen raja lienee. Vaikka huoneistossa ei ole lattialämmitystä, niin ainoastaan kaakelilattiat miellän kylmiksi.

Vaikeeta on

Ei ole! On vain ymmärrettävä lämmityselementin pinta-ala. Jos talon lämmitystarve 3000W. 1m2 patteri pinta-alalla teho 3000W/m2. 100m2 lattialämmityksessä lämmitystehoksi tulee 3000W/100m2 = 30W/m2.

Mutta kun

Monen ihmisen ongelma on se kylmä lattia. Eihän lattiaa tarvitse/voi lämmittää leudoilla pakkasilla kuin osatehoilla eli lattiat jää kylmiksi.

Luonnollisesti esim. -40C pakkasilla lattialämmitys/muoto on erittäin miellyttävä,- jaloille. Todellisuus tämän päivän taloissa on se,- jos se tehdään hyvin, niin lämmityksen tarve on vähäinen. Ainakin leudoilla pakkaskeleillä.

Niin, itse olen erikoisen tyytyväinen kun -25C pakkasilla patterit ovat haaleita ja vieläpä ala osaltaan kylmiä.Silti lattiat koen lämpimiksi.

Lue kommentit tarkemmin

Kommentoin ketjun aloittajan viestiin enkä siis mä1234567. Sullahan paketti näyttää olevan hyvin säädöissä kuten kulutuskin. Meillä ei vielä tarvita enempää lämpöä, tahtoo rakentaessa tulla turhan kuuma nytkin mutta kun ei viitsi "elättää" pintamateriaaleja turhaan. Miten menovedet sitten kun paketti kasassa ja kaikki koneet toiminnassa on toinen juttu.

infoa

Talon pinta-ala 130 neliötä. Sähkön vuosikulutus n. 16000 kwh. (sis. siis lämmitys ja sähkölaitteet)
On Iv-kone lto:lla.

No nyt joudut miettimään

Kun noin paljon kulutat sähköä, niin joudut nyt sitten pinnistelemään ja miettimään millä oikein lämmität kun lattiasi eivät sitä tee.

Aivan vinkkinä, että täällä menee veteen ja lämmitykseen 60kWh/m2 ja käyttösähköön 27kWh/m2.

Ja toisena vinkkinä, että ne aivan lämpimät lattiat löytyy, joista puolet laattaa :) :) :)

Ja ah niin tylsinä lukuina
Ulkona +/-0 ja lattiavesi 27 asteista. Oleskelutilat 22, makkari 20 ja kylppärit 23.

Suhteellisesti ottaen paljon

Kun ottaa huomioon neliöt ja sisälämpötilan. Yleinen sääntö on lämmitysenergian tarpeessa 5% ja aste ja teillä sisälämpö pyörii 20C nurkilla. Oikein suunnitellussa lattialämmitysjärjestelmässä menoveden lämpötila säätyy ulkolämpötilan ja valitun lämmityskäyrän mukaan (riippumatta tuottotavasta) ja lisäksi voi olla sisätilan kompensointiyksikkö. Lattialämmityspiirit pitäisi olla suunniteltu ja säädetty (jakotukilta) huone/lattiamateriaali/tilakohtaisesti (ainakin paremmat). Tarkoittaa suomeksi, että jos erilaiset piirit täysin auki, niin samalla menoveden lämpötilalla lattian pintalämpö ja huonelämpö riippuu materiaalista ja putkitustiheydestä. Siksi eri tiloissa pitäisi olla sopivat piirit. Ohjaavana tekijänä on tarvittava lämmitysteho (W/m2). Se saadaan aikaiseksi erilaisella putkituksella ja putkessa virtaavalla vesimäärällä (jakotukin/piirin perussäätö pitää olla oikein). Samalla menoveden lämpötilalla saadaan siis erilaisia lattia-/huonelämpöjä. Lisäksi tietysti kv-pumpun pitää kierrättää vettä tarpeeksi (ei liikaa) ja menoveden pitää olla riittävän kuumaa. Huonekohtainen termostaatti säätää lämpöä alas ja ylös rajallisesti avaamalla ja sulkemalla piiriä. Mikäli IV-järjestelmä ei ole säädöissä, se saattaa myös viilentää lattioita. Kuten jo aiemmin kommentoin, epäilen ettei järjestelmä ole säädöissä. Toivottavasti se on kuitenkin piirinsuurtein suunniteltu, toteutettu oikein ja koska putket koko laatan alla, huonelämpötilat muuttuu hitaasti.

Miksi niin vaikeasti

Kun valitsee suoran sähkölämmityksen kaapelella ja huone / aluekohtaisen ohjauksen, voidaan ohjata lattianlämpöä 26 - 29 astetta ( kivilattiat ) tai molempia ( parkettilattiat ym vastaavat ) huonetermostaatti ilmaa 20 - 22 astetta ja lattialämpö rajataan minini 20 ja max 28 astetta.
Sähkökaapelien asennuksessa voidaan ottaa huomioon kiintokalusteiden ym alueet joita ei lämmitetä sekä käyttämällä tilaan sopivaa metritehoa W/m saada sopiva teho /neliö. Näin saadaan taloudellisestikin hyvä tulos.

Melkke ihmettelen

Ihmettelen, miksi et avaa ikkunoita, jos haluat lattian lämpimäksi. Tuo lattian lämpötilahan on suoraan verrannollinen talosi lämpöhäviöihin.

No, ongelmat kullakin.

Suunnittelijan ja rakentajan moka

Tästä jutustasi kopioidusta kappaleesta löytyy sinun ongelmasi ydin.
Mitä isompi massa sen vaikeampi säätää.
Lämmitysputkien pitäisi olla ihan pintalaatan alla, silloin säädöllä voisi hoitaa niin huonelämmön kuin lattian minimilämmönkin asiallisesti.
Huonekohtainen säätö on omakotitaloissa aina vähän hankalaa, koska väliseinien lämpöeristykset eivät ole kovin kummoiset ja väliovetkin ovat usein auki.

"Asentaja ei myöskään tarjonnut raudoituskorokkeita, mitkä olisivat nostaneet lämmitysputket ylemmäs lattian pintaa. Nyt ne jäivät pääosin sen 10 sentin betonin alaosaan. Miten paljon olisi vaikuttanut toimivuuteen, jos putket olisivat ihan pinnassa? Oman maalaisjärkeni mukaan silloin luovuttaisi lämmön nopeammin ja suurempana lattiapintaan kuin tässä tapauksessa että putket ovat alhaalla."

Ostaisin

Jos olisin ostamassa taloa, jossa on lattialämmitys, niin ostaisin talon,- jonka lattiat pysyvät "kylminä". Kertoohan se hyvin eristetystä talosta.

ostaisin talon,- jonka lattiat pysyvät "kylminä". Kertoohan se h

Vai kertoisko se hölmösti säädetystä lämmitysjärjestelmästä, jonka automatiikka ei ole säätöalueella

Automatiikka

Sehän se just säätää lattian #kylmäksi#, ettei huonelämpö nouse halutun yläpuolelle.

Automaatin tarkoitus on säätää

eikä pitää lämmityspiiriä suljettuna kokoajan. Jos näin tapahtuu, niin ollaan säätöalueen ulkopuolella. Mielummin lämmitys päällä, kuin kokoajan suljettuna. Mutta oikein säädetyssä järjestelmässä termostaatit tilapäisesti sulkee lämmityspiirin, jos muualta tulee ylimääräistä lämpöä. (tietokoneet, uunit, voimakkaat valot ja tietysti itse ihmisten määrä)

Miten ratkaiset

"Ulkona on nyt 3,5 astetta pakkasta, menoveden lämpötila 23 astetta, sisällä keskilämpötila 20 astetta. Ei me tarvita sisällä lämpeämpää, lattiat vaan on pirun kylmät, että ei paljon ilman sukkia viitsi olla. Päinvastoin, villasukat nytkin pitää olla jalassa". (Aloittaja)

Miten ratkaiset kysyjän ongelman???

Miten ratkaiset

Loivenna säätökäyrää. Kenen tekemä säädin? niin voin antaa ohjeet sen säätämiseen. Sähkölämmitteinen vai kaukolämmössä?

Joku ei taas tajua...

Ei siinä kuule käyrän muoto mitään vaikuta, jos sisällä on sopiva lämpö ja se saavutetaan jo kylmän tuntuisella lattialla, niin mitään ei ole tehtävissä.

Ongelma on ainakin virheellinen säätökäyrä

Kannattaa tarkastaa perussäädöt per piiri ja huone. Tasasella pakkasella termostaatit auki ja mitatat lattian lämpötilat useammasta kohtaa,
sopivalla kiertoveden lämmöllä niin. että lämpö on per huone on riittävä. Vedenkiertoa säädetään tarvittaessa säätöventtiilejä säätämällä. Kun huonekohtainen säätö on tehty ja monipiirisissä huoneissa lattian lämpö on tasainen niin huonekohtaiset termostaatit voidaan säätää halutuille arvoille.
Betonilaatta varastoi osittan lämpöä siten, että lämmönvaihtelut ovat hitaita. Huoneessa lisälämmönlähteet pienetävät lattialämmityksen kiertoa termostaatilla, mutta lattialaatan lämpötila laskee hitaasti.

Suurin ero sähkö- ja vesikiertoisen lattialämmityksessä on:
-lämmityskaapelia ei laiteta kiinteiden kalusteiden alle koska kaapelin paikallinen lämpö saatta vaurioittaa kaapelia.
- vesikiertoinen lämmitysputkessa lämpö tasaantuu nesteen mukana joten kiintokalusteita ei tarvitse huomioida. Vikatilanteita varten tarvitaan vain lattiaantura yhdestä termostaatista mahdollisen nesteen ylikuumenemisen varalta.

Miten ratkaiset

Onko samassa tilassa useampi lämmityspiiri? mm. Nereus lattialämmitysjärjestelmissä on useasti kaksi tai usemapi piiri samassa huone tilassa. Tarkoittaen sitä, että seinän vieressä on koko ajan lämmitys päällä ja keskimmäistä piiriä ohjataan termostaatilla. Jos tämä ulommaisen piirin lämmitysteho riittää pitämään huoneen lämpötilan korkealla. Tulee tilanne, että keskellä huonetta on lattia kylmä, koska termostaatti estää lattian lämpenemisen. TÄMÄ ON MONESTI ongelma lattialämmitysjärjestelmissä.
Mutta ongelmaan!
LÄHDEN ajatuksesta, että teillä on useampi lämmityspiiri ja seinän/ ikkunan kohtaa ei ohjata termostaatilla ja se riittää lämmittämään huoneen. Eli sen lämmitys tehoa on laskettava!
Oletko koittanut termostaatilla että se napsahtaa päälle, kun käännät sitä isommalle?
Paljonko on paluuveden lämpötila? Voiko pienentää virtausta, jotta lämmitys teho pienenee?
Mielestäni käyrä tai sen sivuttaissiirto on aika lähellä, jos ulkona on -3,5°C ja menevän veden lämpötila on 23°C

Tarkoitatko suuntaissiirtoa?

Käyrän suuntaissiirrolla tarkoitetaan koko käyrän samansuuntaista siirtoa ylös ja alassuunnassa, jolloin kiinteistön lämmöntarve tulee paremmin huomioitua kullakin ulkoilman lämpötilalla.
Säätökäyrän mukaisesti verkostoon menevän veden lämpötila säätyy ulkoilman ja menoveden mittausten mukaisesti juuri oikeaksi.
Hyvissä säätimissä, kuten esim. Oumanneissa, voidaan rajoittaa verkostoon menevän veden ala- ja ylärajaa, joten lattian lämpötila pysyy aina miellyttävänä. Lisäämällä sisälämpötilan mittauksen säätimeen saadaan käyrän säätämää veden lämpötilaa entistäkin tarkemmaksi. Tuota sisälämpötilan mittaus- ja säätöosaa nimitetään huonekompensointiyksiköksi. Se siis korjaa automaattiseti säätimen asetusarvoa. Se ei siis ole huonetermostaatti.

Jo siirto kuin siirto

Käyrällä ylös alas. Olet oikeassa sitä tarkoitin mutta puhekielessä se on juurtunut meillä sivuttais. NIIN näissä missä on esim ouman EH-80, niin niissä voi olla huonekompensointiyksikkö. Niissä ei esiinnykkään tätä ongelmaa, että osa lattiasta on kylmä. Mutta Mutta monella on huonetermostaatti, kun se on niin hienoa säätää jokaista huonetta erikseen.
Moro

Mielenkiintoinen keskustelu kaiken kaikkiaan.

Meillä on huonelämmöt korkeammat kuin teillä. Laattalattiat lämmitetään lämpimämmiksi kuin parketti- ja laminaattipäällysteiset juuri siitä syystä, että muuten ne tuntuisivat kylmiltä. Tarkoittaa sitä, että osassa taloa termostaatit/venttiilit ovat kiinni suurimman osan aikaa.

Jos teillä on paljon laattalattioita, niin suosittelen teille mattoja lattiaan. Paksut matot tuntuvat lämpimiltä! Näin ongelmat korjataan.

Laittakaa villasukat tai tossut jalkaan

Ongelma ei ole lattioiden kylmyys, vaan ketjun aloittajalla on selvästi huono ääreisverenkierto, tunnen useamman naisen joilla on tämä, he valittavat aina samaa kylmyyttä, he nukkuvat myös villasukat jalassa! Kuulostaa uskomattomalle, mutta se on totta ja näitä ihmisiä on paljon. Heillä lattian lämmön pitäisi olla vähintään +30. Sellaista lattiaa ei käytännössä voi olla.

Jos lattia on liian lämmin, se tuntuu epämiellyttävälle sellaisesta ihmisestä, jolla veri kiertää hyvin, lisäksi laattoitettu lattia on mukavan viileä helteillä, kun sitä ei lämmitetä ja pitää talonkin viileänä.

Muista käyttää

Sinne sisään sellaista lämittävää linimenttiä.
Voi kun joku olisi kertonut edes tuon kortsun käytön isällesi aikanaan, maailmassa olisi yksi turha inisijä vähemmän.

Häh häh

Ei tarvi valittaa sitten, kun lattialämmitysmestari on vetänyt perseeseen.

Ai Ai Tia

Taitaa olla parhaiten perillä näistä lämmitys jutuista. Eikös pojat?
Lattialla on lämmintä!!

Yleensäkään,

sisällä ei olla ilman sukkia, paitsi ehkä yöllä WC:ssä käydessä.

Elintavat siis tältä osin kuntoon, niin rupeaa tarkenemaan.

Lattian ei tule olla ns. lämmin muualla kuin pesutiloissa, jotta kuivavat kunnolla.

Sopeutuminen

Mikä valitushan olisi, jos tämän päivän ihminen joutuisi asumaan 50-luvun taloissa, joissa kylmissä nurkissa vesi jäätyi kovilla pakkasilla. Luulisi ihmisen olevan kiitollinen kun voi asua lämpimässä kodissaan.

Käyttövirhe varmaankin

Miten olisi, jos pyytäisit asiantuntijan perehdyttämään sinut lattialämmityksen "saloihin". Ei takuulla ole yhdellä piirillä toteutettu koko talon lämmitys, ei sellaisia saa edes tehdä. Jos talo olisi vuosikymmeniö vanha, niin ainoastaan silloin se vois olla teoriassa mahdollista.
Onko piirejä tasapainotettu ja onko säätökäyrät säädetty varmasti lattialämmitykselle sopivaksi? Jos ei, niin lämmityksellä ei ole pienimpiäkään edellytyksiä toimia toivotulla tavalla.

Meille laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys jo > 15 v sitten ja piirejä on alakerrassakin viisi. Lämmitysmuotojen "mersu" vesikiertoinen lattialämmitys on. Ainakaan parempaa en tiedä.

Kun asuu...

vuokralla, elämä on ihanaa....

Ristiriita

Kertomuksesi on ristiriidassa itsensä kanssa.

Perusvirhe talossanne on se, että laatta on liian ohu. Lattialämmitystä valittaessa, laatan pitäisi olla vähintään 15cm paksu, jotta se tasaa lämpötilan vaihteluita. 20cm on parempi ja 30cm takaa vuorokauden puskurin.

Tosiasia on, että attia ei voi olla kylmä, jos ilma on lämmin. 20-asteinen lattai tuntuu jalalle lämpimältä ja ilma iholle kylmästä. Se johtuu yksinkertaisesti siitä että jalat ovat ihmisellä kylmemmät. Ja kun huoneilman lämmittää lattia, ei huoneilma voi olla lämmin jos lattia on kylmä.

Se virhe mikä vesikiertoisessa lämmityksessä tehdään on, ettei jokaista huonetta laiteta omaan piirinsä jaoman termostaatin perään. Näin putkimiehet saavat paremman katteen vähemmällä työllä. Ne 7e venttiilit ja 15e termostaatit eivät muuta investointia suuntaan tai toiseen.

Nyt kun kesä tulee, niin ei muuta kuin letkut irti ja uudet vesikierrot huonekohtaisiksi. Remppaa tiedossa.

Turhaa lätinää

Johan oli taas mutulätinää. ja kaikki päin helvettiä.

voi että...

vuonna 2002 rakennettu puusta tehty omakotitalo vesikiertoisellä lattialämmityksellä varustettu ei ns laatikkomalli vaikka se kannattaisikin! ei ongelmia... asiahan on että sähköllä saa nopeamman reaktion lämmönvaihteluun edullisemmalla perustamiskuluilla mutta vesikiertoinen ihan sama millä loppupelissä lämmität on se sitten sähkö, puu, oljy, tuuli ilma-, maalämpö lämmönjakelu aina tasainen..laatta on tietty kylmän oloinen jalan alla jos lämpötila ei ole yli n 37 ast...itse olen enemmän kuin tyytyväinen ja sitäpaitsi laatta viilentää kesällä:). tärkeäähän on myös ns "kylmäsiltojen" estäminen rakennettaessa, kandee tutkia missä taloissa riski nmiihin! miellyttävää lämmityskautta kaikille!

Joo

Kyllähän tuo totta osin, varsinkin jos teillä todennäköisesti vesikiertonen lattialämmitys. Sähkökaapeleilla sais ehkä enemmän "jytyä" lattian alle mutta huonelämpö nousisi turhan korkeaksi. Mulla ittelläni myös vesikiertonen lattialämmitys eikä se jalalle lämpöseltä tunnu. Veskissä oma piiri joka kokoajan ihan maximilla, pakko pitää kun laatta lattia, muualla laminaatti.Mutta kyllä se lattialämmitys ihan hyvä systeemi on, ei muutakun ruuvista lisää potkua, pari astetta vedenlämpöön lisää, huonelämpö tietysti nousee samalla. Ei se laattalattia voi tuntua jalalle kuumalta, muuten huoneessa tulisi jo liian kuuma. Mä tein niin että veskiin laatta, muualla laminaatti,ihan siedettävä jalalle.Eikä sillä oikeestaan merkitystä ole onko lämmitysputket pinnassa vai vähän alempana, mulla laatan puolivälissä.Kyllä sun laattas olis aikas kylmät jos ei siellä olis ollenkaan lämmitystä. Siis todella kylmät. Itse nostan talvella menoveden lämpötilan jopa 30 asteeseen kovilla pakkasilla, muuten se on noin 23-25 astetta.
Eli nyt ei voi muuta kun kestää kylmät jalat tai kuuma sisäilma.On tehtävä kompromissi, tai sitten vaihdat laatat laminaattiin.

Nostat itse?

^Miltä vuosikymmeneltä sun lämmityksesi on peräisin? Ihmettelen siksi, ettei nykyjärjestelmille (eikä vähän vanhemmillekaan) tarvitse tehdä itse yhtään mitään = nostaa, tai laskea menoveden lämpötilaa - automatiikkahan sen hoitaa.

Ainoa, mitä aiemman taloni lattialämmitykselle tein oli se, että suljin kesäksi ilman termostaattia olevan eteisen piirin.

Joo totta

Tottakai automatiikka nostaa veden lämpöö kun ulkoilma kylmenee mutta kun se ei oikein riitä kovilla pakkasilla, MUN tapauksessa. Niinkuin sanoin paukkupakkasilla nostan lämpötilaa, muuten siihen ei tarvi koskea.Säätimellä "muutos,lämpökäyrä" avulla voidaan lämpökäyrää siirtämällä muuttaa huonelämpötilaa.Pieni namikka koneen etupaneelissa. Toisaalta, mulla lämpökoneena poistoilmalämpöpumppu.Älkää ikinä hommatko kyseistä laitetta,teho ei riitä, muuten olen lattialämmitykseen tyytyväinen.

Ammattitaito valttia

Ei oikeeen tunnu kauheen ammattitaitoiselta putkifirmalta. Ensinnäkin joikaiseeen huoneeseen olisi saanut oman piirin joita voi säädellä erikseen, yleensähän esim. makkarit halutaan pitää vähän viileempinä sillä silloin on miellyttävämpi nukkua ja kylppärin lattian pitää olla lämmin kesälläkin että se kuivuu kunnolla, vesivahingon mahdollisuus pienenee huomattavasti. On mahdollisuus tehdä ns. varaava laatta menee vaan enempi betonia, mutta kyllä 10cm valu toimii ihan hyvin putket pitäisi olla vähintään noin kesikohdassa laatan vahvuutta. Ei lattiaa yleensä tarvitse lämmittää 25¤ enempää, korkeempi lämpötila tuntuu epämiellyttävältä.

Laatan paksuus?

Meille suositeltiin, kun rakensin 60mm laattaa, jotta reagoi hyvin lämmönmuutoksiin. Laitoin 70 mm asuintilaan ja 120mm autotalliin. Sanoisin, että ei suurta eroa lämmityksessä.

lattialämmitys

Uskon että talosi lämmitysjärjestelmää voidaan vielä korjata,ota yhteys lattialämmityskuvien kanssa
johonkin asiantuntevaan sähköliikkeeseen. (tai automaatio)

Aloittaja

Hölmö, että sille voi ehdotella, mitä vain.

omassani.

minulla on ainakin joka huoneelle oma piiri, voin säätää lämpötilan huone kohtaisesti, vaikka on vesikiertoinen. laatoitetu tilat säädän isommalle ja muualla voin pitää pienempää lämpöä.

Meillä on

Makuuhuoneissa kaksipiiriä ja olohuoneessa kolme. Yhteensä talossamme on 18 lämmityspiiri. kiitos vanhalle systeemille, jota Nereus käytti.

Sama vika

Meillä on kans vesikiertoinen lattialämmitys joka toimii poistoilmalämpöpumpulla pakkasilla tosin vastus tulee mukaan. lattia on kylmä leudolla säällä mutta kovilla pakkasilla lämmin. Meilläkin on takka ja uuni.Vesikiertoisessa lattialämmityksessä kannattaisi olla lämmityskattila joka lämpiäisi puulla tai pelletillä silloin saisi lattialämmityksestä hyödyn.Itse olen harkinnut jossain vaiheessa laittaa puukattilan ja varaajan.

Sama vika

Lämmönvaihtimen ohjeessa on ohje tuohon vaivaan, jos leudolla on kylmä ja pakkasella lämmin. Siitä ei tervi kärsiä. Mutta kerro tarkemmin poistoilmalämpöpumpusta. Käyttääkö se huoneen poistoilmaa hyväkseen?

Mitä paskaa???

No en nyt oikein tiedä mistä on kyse mutta yleensä kyllä joka huone on omalla piirillä ja jokaiseen piiriin saa oman termostaatin eli joka huoneen saa sen lämpöiseksi kuin itse haluaa...ja yleensä kivilattiat jätetään ilman termostattia että niissä pysyy koko ajan kierto päällä että ne ei pääse kylmäksi ja niitä voi säätää jakotukista mielen mukaan.Älkää uskoko tämän viesti ketjun alottajaa itse työskentelen rakennusa alalla ja en kyllä ole ennen moista kuullut että lattialämpö huono??!!??Itsellä ollut lattia lämpö aikasemmin ja aina olen kulkenut avojaloin enkä kyllä ole huomannut että olisi lattiat kylmät ollu...tokihan jos laittaa sähköisen mukavuus lämmön vielä lisäksi ni lämmittää laattaa huomattavasti mutta lisää kulujakin huomattavasti ja sähkölasku kasvaa...luulen kyllä että viestiketjun alottaja ei itse osaa käyttää tätä lämmitys järjestelmää oikein tai on harvinaisen nipo...tai onhan seki mahdollista että asennus on tehty huonosti ja säätä mahdollisuuksia ei ole tarpeeksi vaikea sanoa kun ei tiedä kyseistä tapausta,mutta sen voin vannoa että vesikiertoinen lattialämmitys on paras vaihtoehto tämän päivän lämmityksessä ja varmasti ja oikein tehtynä ja suunniteltuna on varmasti myös riitävän lämmin jalalle...en tiiä perkele kaikkia se leipäki elättää!

Tyytyväinen lattialämmitäjä

Minulla lattialämmitys toimii kyllä hyvin. Makuuhuoneissa, olohuoneessa ja keittiössä on huone termostaatit. Kodinhoitohuone, pesuhuone sekä sauna on käsisäädollä. Lisäksi on Ouman joka säätää tuloveden lämpötilaa ilman mukaan. Tuossa mitä selailin nopeasti viestejä, niin en huomannut, että joku olisi maininnut sellaista asiaa, että laattalattioissa joita ohjataan termostaatilla, niin täytyy olla käytössä lattia-anturi, joka haistelee lattian lämpötilaa eikä suinkaan huoneilman mukaan säätyvä termostaatti.

Itselläni oli aluksi sama ongelma, että keittiön laattalattia oli kylmä, mutta kun käänsin termostaatin sisältä kytkimen eri asentoon jolla säädetään lattian minimilämpö, niin alkoi laattalattia lämpenemään. Samoin olohuoneessa, jossa ei ole laattalattiaa, mutta on kuitenkin takka, niin siellä on käytössä lattia-anturi, koska muuten lattia menee kylmäksi, kun lämmittää takkaa.

Kun mainitsit, että putket on 10 cm syvässä, niin epäilen tätä suuresti, koska yleensähän lattialämmitysputket laitetaan kiinni betoniverkkoon, jolloin kun lattiiaa valetaan, niin sitä verkkoa täytyy nostella sieltä betonista ylöspäin, jos ei ole käytössä näitä raudoitus korokkeita. Muutenhan siitä betoniverkosta ei ole mitään hyötyä jos se jää siihen styroksin pintaan. Joten jos "amma miehet" ovat lattian tehneet, niin on ne nostaneet verkon ja putket sieltä ylemmäksi.

Lapioi

kivijalan ympärille - lämpöeritykseksi.

jep jep

Jos haluat että lattiapinta on miellyttävän lämpöinen varpaisillaan tepsutella se tarkoittaa että lattian lämpötila on lähellä +30 astetta. Ja se taas tarkottaa että huonelämpötila on silloin epämiellyttävän lämmin.
Vesikiertoisella lattialämmityksellä ei ole tarkoitus lämmittää lattiaa vaan pitää huonelämpötila oikeana.

Ei huono tilanne

Minulla vesipatterit. Huoneen keskellä +21, lattianrajassa +17, paitsi parvekkeen oven edessä noin +12. Villasukat tarvitaan täälläkin vaikka 2. kerros joten alapuolella ei ole routainen maa. Sulla on tilanne oikeastaan helvetin erinomainen.

tuota

Aloittajalle: Teillä taitaa olla pelkät huonetermostaatit ilman lattia-antureita? Jos ei piikkaaminen mikään mahdoton homma ole, voisi helpoin konsti olla koittaa vaihtaa termostaatit lattia-antureilla varustettuihin malleihin. (vähän siinä joutuu seinää roiloamaan ja lattiaa piikkaamaan, mutta olisi se kai toteutettavissa...)

Y-merkonomille semmoinen huomio, notta "heikkovirta"lämmityskaapelia ei kyllä kannata lattiaan laittaa. Saneerauskaapeli (10W/m), tai kenties saneerausmatto (joka ei ole vahvuudeltaan kuin n.3mm) olisi parempi vaihtoehto...

ASENTAJA OLLUT AMMATTITAIDOTON

Useiden vuosien rakennusalan kokemuksella voin varmasti sanoa että asentajalta on puuttunut se tärkein, eli ammattitaito.
Kun tehdään oikeaoppinen vesikiertolattialämmitys, kunnollisilla tarvikkeilla, niin lopputulos on varmasti toimiva.
Järjestelmän rakentaja on saatava vastuuseen väärintehdystä työstä. Itse olen sähköasentaja ammatiltani
ja lattialämmityksiä on toteutettu useisiin kohteisiin niin sähköllä kuin vesikiertoisenakin.
Yhtään kohdetta ei ole epäonnistunut. Nykyään vaan on noita "ammattilaisia" aivan liikaa. Monella jopa löytyy kaikki sertifikaatit sun muut, mutta ei sitten päivänkään kokemusta työelämästä.
Ikävää että nykyinen järjestelmäsi ei toimi. Ammattitaitoinen asentaja saattaa sen saada toimimaan paremmin, mutta jos ei onnistu mitenkään, niin kannattaa harkita saneerauskaapelin asentamista.
Pystyy asentamaan kohtuuhintaan, ja on takuulla toimiva ratkaisu.
Laatat vaan ehjänä irti, onnistuu. Sitten saneeraus lattiakaapeli paikalleen, tasoite ja laatat takaisin.
Jokaiselle kaapelille ja huoneelle oma termostaatti, niin saa säädettyä tarkasti huonekohtaisesti.
Meillä on 1991 rakennettu omakotitalo missä on wirsbo lattialämmitys. Elikkä myös meillä on vesikierto. Meillä on kaksi betonilaatta päällekkäin . Eli ensin 10 cm paksu laatta. Sen päällä 10 cm+ 2 cm eristys (styroxia ja sen päällä vielä fiskacelliä 2 cm ) ja sen päällä on sitten vedetty raudat johon on kiinnitetty nuo vesiputket (ne on suoja putken sisällä ). Säätötukkeja on kahdet, saunassa on yhdet ja pannuhuoneessa toinen.

Me olemme olleet tosi tyytyväisiä ratkaisuun. Tosin meillä on asennettu vesiputket niin että on joka huoneessa oma putkisysteemi ja ne voidaan sulkea tai avata mielen mukaan. Kesällä meillä on esim. kylpyhuoneessa aina lämpöä päällä vaikka olisi lämmintä ulkona.

Meillä on myös kakeliuuni missä lämmitetään paljon talvisaikaan koska on oma metsä mistä saadaan puut.
Kakeliuuni on olohuoneessa ( 40 neliö ) missä on parkettilattia ja meillä ei ole lämpöä päällä edes talvisaikaan olohuoneessa. Silti olohuone on lämmin.

Myös meillä on paljon kivipintaa lattioita, keittiö, eteiset, wc:t , kylppäri ovat kaikki kivi tai laattalattia. Täällä on aivan sopivan lämpöiset lattit. En käytä villasukkia kuin korkeintaan syksyllä ennen kuin lämpö lyö päälle (eikä kukaan muukaan perheessä käytä villasukkia. Lapset ovat useasti ilman sukkia sisällä myös talvisaikaan ).

Meillä on öljy lämmitys koska siihen aikaan kun tämä talo on rakennettu se oli paras valinta tämän kokoiselle talolle. (lämmitetty pintala on yhteensä 224 neliö ) Perheessä asuu 6 henkilöä.

Kun on vain vasara

> Meillä on 1991 rakennettu omakotitalo missä on wirsbo lattialämmitys.

Siis 20 vuotta sitten rakennettu talo, jossa on paljon heikompi lämmöeritys eikä välttämättä edes koneellista tuloilmaa = kaksinkertainen lämmöntarve = lattian täytyy luovuttaa enemmän lämpöä = korkeampi pintalämpötila.

Kokeilisitko vielä selvittää, miten estetään huonelämpötilan nousu tukalan korkeaksi uudessa talossa, jossa lämmöntarve on pienempi, jos lattiat lämmitetään yhtä lämpimiksi kuin sinulla?
No oiskohan kannattanut toteuttaa lattialämmitys cyprokilla ja ohuella lämpömassalla. Hukkaan lämpö menee, jos lämmität ensin 10 cm betonia ja sitten kuvittelet, että laatta ois lämmin sen päällä.
Meillä cyprokilla toteutettu vesikiertoinen lättialämmitys, säädöt joka piirissä, kh:ssa kierto aina... ja aina toimii.
Maalämpöpumppu,vesikiertoinen lattialämmitys ja jokainen huone omassa piirissään sekä huoneiss huonekohtaiset termarit. Toimii ja on nautinto. Tähän päälle vielä vinyylikorkki joka on lämmin ja akustisesti miellyttävä korkin vuoksi ja ponnaltaan mieööyttävä ja kestää myös ison koiran voimisteluja.
Kelpaa :)
Aiempaan vielä lisätäkseni että merkitystä pn myös sillä että kuinka tiuhaan tai harvaan sen öattialämmitysputken laittaa. UlkoSeinän viereen tiuhemmin pari kierrosta ja sit tasaisesti niin hpyvä tulee!

Lattia lämmitys!

Voi,voi kun pitää jopa välillä laittaa villasukat jalkaan. Tää on just sitä nyky "hyvinvointia". Tervetuloa asumaan 1950 rakenettuun taloon; lattia lämmityksestä ei tietoakaan ja jalassa mielellään kahdet villasukat päällekkäin,mutta niitähän mummo kutoo koko ajan lisää,eikä jalkoja palele! Onnellisuus lähtee jostain muusta kuin lattialämmityksestä.....
Olen täysin samaa mieltä. Ihmetyttää, kun täällä on niin runsaasti tätä materialistista pullamössöporukkaa, joka kuvittelee, että esim. villasukkien käyttö tai 20 C huoneenlämpö osoittaisi jotenkin huonoa elämänlaatua. Voi olla jopa vaarallista rakastua siihen uuteen taloonne. Terveisin 70-luvun talossa, eli harakanpesässä asuva. Tietenkin on ihan järkevää kysellä neuvoja, jos LVI-asiat eivät ole kunnossa, mutta tuntuu joskus aika kapeakatseiselta tuollainen ajatusmaailma. 40 vuoden päästä varmaan säälitään niitä, jotka joutuvat kärsimään 2010 vuoden taloissa, joista puuttuu sitä ja tätä...

johtopäätökset

Paljon on tullut kommenttia ja vinkkejä. Kiitos niistä. Tässä edelleen näkyy tämä rakentajan ongelma....Kenen sanaan luottaa? Palstalla on varmasti paljon asiantuntemusta, mutta paljon ollaan eri mieltä asioista ja vielä jopa täysin päinvastaista mielipidettä löytyy. Edelleen mietitään sitä kuuluuko putket betonin yläosaan vai onko yhdentekevää missä ovat. Aika erikoista, että voidaan olla täysin päinvastaista mieltä tästäkin asiasta. Kyllä tuntuu rakentaminen olevan vielä lapsen kengissä Suomessakin. Tehkää nyt perhana Suomen valtio sellainen rakentajaopus mistä saa oikean tiedon, eikä kenenkään tarvi kiiistellä milloin mistäkin asiasta vai osaako sellaista kukaan tehdä? Varmasti osaajia löytyy, mutta jälleen alkaa vastaväittelyt joka asiasta. Ihmettelen ettei tälla palstalla kukaan ole maininnut vastaavan mestarin velvollisuuksista rakennusprojektin aikana. Suurin vastuu on juuri hänellä lopputarkastukseen saakka. Itselläni vaan sattui olemaan sekin niin pihalla kuin lumiukko, että en voinut tehdä asioita kaikissa tapauksissa niin kuin hän ehdotti. Vastaavan mestarin pitäisi olla juuri se henkilö johon rakentaja voi luottaa ja jolta kuuluu tulla vastaus kysymyksiin, miten mikäkin asia tehdään. En ymmärrä palstalla kommentoijia, jotka syynäävät rakentajan vastuulle asioita. Tietysti silläkin on omat vastuunsa, mutta ei voi olettaa että rakentajan pitäisi olla ammattilainen taloasioissa. Vai voisiko sellaista olettaa esim. menestyneeltä formulakuskilta joka rakentaa/rakennuttaa itselleen talon, että hänenkin pitäisi asioista kaikki tietää, muussa tapauksessa ei kannata rakennuttaa. Taitaisi olla aika hiljaista rakentamisrintamalla Suomen maassa, jos vain viisaat saisi rakentaa. Ei ole elämä yksinkertaista.

Johtopäätökset kommentit luettuani;
1. Uskon, että kaikki säädöt omassa talossani ei ole kohdallaan. (toisen lattiafirman edustaja paikalle?)
2. Uskon, että lämmitys olisi toimivampi, mitä lähempänä pintaa lämmitysputket ovat (lisäksi Uponor pitää vähimmäisvaatimuksena alapohjassa 150 mm styrosta, jotta minimoidaan lämpöhäviöt maaperään, Nereuksella mitään ohjearvoa ei ole)
3. Valitsisin ennen sähkövastukset lattiaan kuin vesiputket.
4. Jos kuitenkin valitsee vesikiertoisena, pesuhuone ehdottomasti sähkövastuksilla.
5. Ihmisiä on joka lähtöön.

Ja niille jotka valittavat valittajalle (minulle) Sanottakoon, että olen ostanut 2500 euron arvoisen lämmitysjärjestelmän, joten vaadin tässä vaan rahoilleni vastinetta kun homma ei pelitä. Ei tässä kysymys ole pelkästään onnellisuudesta vaan elämästä ja periaatteista. Eletäänhän me hyvinvointiyhteiskunnassa, vaikka välillä sitä vaikea on uskoa.

Väärä mielikuva

Ei millään pahalla, mutta mitä olen lueskellut näkemyksiä asiasta, niin sinulle on syntynyt väärä mielikuva lattialämmityksestä. Jos tänä aikana talo rakennetaan hyvin ja huolella lämmön talteenottoineen, niin talon energian tarve on todella vähäinen ja tähän tekijään taas liittyy, ettei esim. lattialämmitys (ja muukaan) tarvitse toimia tehokkaasti. Ymmärrän, että sinulla on ollut erityisen hyvä rakennusvalvoja, joka ei ole sallinut rakennuttaa "harakanpesää".

Mutta,- jos välttämättä haluat lattiat lämpimämmäksi, niin lisää energian kulutusta esim. ilmanvaihtoa lisäämällä tai huonontamalla lämmöntalteenottoa tms eli näin toimien lattian lämpötoiminta aktivoituu paremmin, runsaammaan energian kulutuksen kustannuksella.

PS.

Muuten tässäkin ja monessa muussakin asiassa pärjää ihan maalaisjärjellä. Esim. sillä ei ole mitään merkitystä lattian pintalämpötilaan, mihin korkuteen on lattian betoniin asennettu lämpöelementit/putkistot,- koska betonin lämmönjohtuminen on hyvä. Sillä taas on erikoisen suuri merkitys miten tämä lämmin betonilaatta on eristetty. Sinun tapauksessa se lienee erityisen hyvin ajatellen kokonaisuutta/ongelmaa.

Väärä materiaali

Kovaa laatta lattiaa ei saa pysymään lämpimän tuntuisena millään vippaskonstilla. Ihmisillä vaan on ihmeen tiukassa mielikuva lämpimästä lattialämmityksestä. Muovimatto lattia tuntuu lämpimältä onko talossa lattia- tai patterilämmitys.
Säälittää vain tuo aloittajan tapaus eli on edelleen pidettävä villasukkia jalassa tai sitten purkaa ja uusia kallis laattalattia ja tillalle uusi lämpimämpi materiaali.

Eikö ole

Tai edes työselitystä lattialämmityksen osalta.

säästetty

Ei tietenkään. Piirustuskulut on säästetty.

Oletko katsonut peiliin?

Mielenkiintoista lukea hirveää syyttelyäsi. Hosut sinne tänne ja osoittelet kaikkea muita paitsi itseäsi. Kyllä kaikesta vastaa loppukädessä rakennuttaja, eli sinä itse.

Ehkäpä sinun kannattaisi alkaa aivan perusteista.

Lattiassa nyt on sitten putket, jotka joku on asentanut suunnitelmien mukaan, jotka sinulle on tehty ja olet suunnitelmista maksanut. Kyseisissä piirustuksissa on lämmitysarvot eri tiloille ja näiden arvojen mukaan sitten lattialämmityksen toimittajasi (nereus, Wirsbo, joku muu) on antanut säätöarvot. Kysy nyt sitten itseltäsi kenelle olet antanut tehtäväksi piirien säätämisen. Ei kuulu noiden LVI kuvien tekijälle, eikä lämmitysputkien asentajallekkaan, eikä niiden myyjälle. Tekemättä? Jos näin, niin rakenuttaja vastaa. Sitten vilkaisu peiliin.

Teknisessä tilassa sinulla on jonkinlainen lämmönvaihdin, joka säädetään niin, että lattiaan menevä lämpö seuraa ulkolämpötilaa. Tätä käyrästöä ei asentaja, tai putkari säädä kohdalleen. Jonkun tulisi säätää lämmönvaihtimen yksikkö. Oletko säädättänyt, tai säätänyt? Jos ei, niin kuuluu rakennuttajalle. Vilkaisu peiliin.

Termareissasi saattaa hyvinkin olla minimiasetus lattian lämpötilalle. Minimiasetuksen tarkoituksena on pitää mukaavuuslämpö lattiassa. Termareiden säätö ei kuulu asentajalle. Onko rakennuttaja huolehtinut säädöistä? Ja vilkaisu taas peiliin.

En ole varma löytyykö sinulta tuota kolmatta kohtaa, mutta kaksi ensin mainittua ainakin. Näiden kolmen säädön tarkoitus on pitää lämpö tasaisena. Jos näin ei ole ja säädät lämpöä vain termareista, niin lopputulemana on, että joku huone on lämmin ja lämmittää muita, joissa lattia on kylmä. Sitten tämän huoneen lämmitys lakkaa ja joku toinen huone alkaa lämmittämään loppua taloa, muiden lattioiden ollessa kylmiä.

PS. Ehkäpä hieman parempaan lopputulokseen saattaisit päästä kysymällä neuvoa, eikä syyttelemällä kaikkia muita. Kirjoittelet faktoina asioita, jotka eivät sitä ole, vaan omaa luuloasi.

Päinvastoin

Meillä oli aikasemmin kylmät lattiat mutta remontin yhteydessä laitettiin koko taloon vesikiertoinen lattialämmitys ja ollaan oltu todella tyytyväisiä. Olisiko sulla jokin rakennusvirhe kyseessä?

ku

turha jälkeen päin kysellä siinä ajatus mitäs setä sano?

Tätä mieltä

1. Olen täysin varma tästä. Säädätä piirit suunnitelman mukaisesti, sellaisen olet saanut lattialämmityksen toimittajalta.
2. Putkien etäisyydellä pinnasta ei ole 10 cm laatassa mielestäni merkitystä. Kokemuksesta tiedän, että 15 cm erisyevahvuus reunoilla ja 10 cm keskellä riittää. Ja toisekseen, rakennesuunnittelijan tämä täytyy tietää, ei vastaavan, eikä kenenkään muunkaan.
3.Sähköt on halpa ratkaisu, mutta lämmitysmuotoa et voi ikinä muuttaa. Esim. aiemmassa talossani oli ennen öljylämmitys, mutta uusi omistaja siirtui kaukolämpöön, kun putket viimein vedettiin ko. alueelle.
4. Ei ole tarpeen, sillä sinunkin pesutiloissa on satavarmasti erilliset piirit. Kuten myös eri huoneissa.
5. Tutki ensin ja hutki sitten. Tekstistäsi näen, ettet ymmärrä asiaa täysin, etkä viitsi edes selvittää. Täällä se ei selviä.

Lisäys

"Asentaja ei käyttänyt raudoituskorokkeita"?
Siis mikä asentaja, lattialämmityksen asentaja, vai lattian raudoittaja? Mielestäni ainakaan Nereus ei aikoinaan edes suostunut toimittamaan pakettia ilma asennusta, Nereusta en tosin silloin valinnut.
Onko kyseessä omatoimiasennus ja tekijänä itse palkkaamasi kukavaan reiska? Jos näin, niin silloin vastuu on vain sinulla.

Vaan eihän se verkko eristeessä saa, eikä voi olla kiinni. Sehän olisi lähes kuin valu ilman verkkoa. Siihen valun puoliväliin se kuuluu ja verkkoon meidän putket aikoinaan sidottiin. Ei se sen kummempia putkikorokkeita vaadi, kunhan verkko vaan on kunnolla irti eristeestä

Lämmin lattia

Joka huoneessa tulee olla oma termostaatti, mikä säätää huoneen lämmön,kun ovet on kiinni.
Et millään saa lattialämpöjä muuten mukaviksi jalalle. Koska kokonais-lämpötilat on sopivat,on verkosto riittävän tehokas. 20 astetta riittää siihen ettei ole varpailla kylmä olo.
Sinulla on ilmeisesti tehty se virhe,eli ei ole kuin yksi säätöventtiili kokotaloon!!
Olisiko nuukuus iskenyt asennus/suunnittelu vaiheessa?
Korjauksena täytyy tehdä Säätö-sunttien ja termostaattien lisäys,joka huoneeseen omat säädöt.
Muuta ei tarvitse tehdä..
Saattaa olla työläs toteuttaa, jos ei ole nostettu putkia missään petonista ylös,,,,

Outoa.

Taitaa olla väärin suunniteltu ja asennettu. Omassa talossani jokainen huonetila on oma piirinsä, joten lämpötilan säätöä voi hyvin tehdä. Lisäksi takka ja leivinuunin huonetiloissa termostaatti on lattiassa. Itse käytin raudoituskorokkeita ja asensin putkiston raudoitusverkon päälle. Esimerkiksi Uponorilta löytyy hyvät ohjeet, kuinka putkisto asennetaan oikeaan korkoon lattiamateriaaliin nähden.
Lattian pintalämpötilan tuntuun vaikuttaa myös käytetty lattiamateriaali. Kivipintaisissa lattioissa lattian pinta tuntuu tietysti kylmemmältä kuin esimerkiksi parkettipintaisessa, vaikka huoneen lämpötila olisi sama.
http://www.uponor.fi/Ratkaisut/Talotekniikka/Lattialammitys.aspx

pakettia tai laminaattia

päälle

Ongelman ratkaisja

En huomioinut, miten kysyjän tapauksessa lattian pintamateriaalina on laatta. Nyt vasta huomasin, miten ongelma ei todella ole lattialämmityksessä,- vaan väärässä pintamateriaalin valinnassa. Jos haluaa lämpimältä tuntuisen lattian, niin ainut vaihtoehto on pehmeä materiaali. Kaikki kovat,- lämpöä hyvin johtavat/sitovat materiaalit tuntuvat kylmiltä.

Ottamatta kantaa

Hyvin lämpöä johtavat keraamiset laatat edellyttävät korkeampia pintalämpötiloja. Tässä varataan ensin massaa syvältä laatasta, ja pinta on viileä koko ajan. Optimilämmön hakeminen ei onnistu. Tuo väärä asennussyvyys ottaa isomman tehon. Kaakeli taas luovuttaa nopeasti tuon lämmön ilmaan. Lämpö menee ilman vaihdon hyväksi. Sitten ovat vielä asennusvälit, ja ne riippuvat materiaaleista.

Mutu mutu mutu

On aikamoinen kuutamohullujen ja mutumiesten magneetti tämä ketju ;-D
Joka on valanut putket betoniin. Putket nimittäin kuuluvat olla kantavan betonirakenteen päällä olevassa enintään 50 mm paksussa sementtipohjaisessa tasoitteessa. Kuvassa #2.

http://www.e-weber.fi/lattiat/weber-opas/uudisrakentamisen-lattiaratkaisut/comfort-laempoelattia.html

Kun eristämättömiin välipohjiin asennetaan putkia, niin lämpövirta alspäin on merkittävä (=>lisäkattolämmitys alakertaan).

Matala ene-talo

Onks kellään tietoa, mitä pitäis tehdä. Meillä on matalaenergiatalo, eli passiivitalo. Lämmitys on ollut pois päältä koko talven, mutta sisällä on kokoajan 26 astetta. Ruokaa ei oikein voi laittaa, kun lämpö lähtee heti nousemaan, saunomisen jälkeen joskus jopa 30 astetta. Ikkunoita ei voi avata, kun on uudentyyppiset Lammin energia ikkunat. Joskus ollaan pidetty ulko-ovia auki, se helpottaa pikkasen, mutta tunnin päästä taas hirmu lämmin. Ei voinut ajatella rakentaessa, että talosta tulisi tosiaan energiapihi. Lamputkin on pakko olla ledi tyyppiset, ettei lämpö nouse. Näillä uusilla energia systeemeillä saadaan talo pysymään lämpimänä muutamalla tuikulla ja ihmisillä. Joulunakin kävi sukulaisia ihailemassa uutta taloa, mutta lämpö lähti heti nousemaan, parhaimmillaan noin 32 astetta.

Mikä neuvoksi??

Sitä saa mitä tilaa

Olisit hiukan tutustunut konseptiin etukäteen asiallisista lähteistä etkä jälkikäteen täällä itkisi. Halvimmalla ratkaisulla et muuta saanut. Kyllä vesikiertoiseenkin saa vaikka joka huoneeseen oman piirin ja termostaatit. Kun valitsee lattian pintamateriaalin oikein, niin se myös tuntuu lämpimältä. Vääränlainen laattaa (ja mahdollisesti vielä huonosti asennettuna ilmarakoja välissä) ei varmasti ole lämmin. Itselläni on jo kolmas talo jossa lattialämmitys osana lämmitysratkaisua. Pesutiloihin otin tiheämmän putkituksen. Halvalla saa halvan ratkaisun. ASentaja tekee sen mitä olet myyjältä tilannut. Jos asioit huonon myyjän kanssa ja tinkaat ja pihtaat, niin osta sitten villasukkia. Itse olen kokenut lattialämmityksen ainoaksi huonoksi puoleksi sen, että pöly nousee lattialta lmaan huomattavasti helpommin eli siivouksen tarve lisääntyy. Ainoassa talossa jossa minulla ei ollut lattialämmitystä oli puulattia ja käytin mattoja. Ei ollut kylmä jalan alla.

liian syvällä

Onpi putket liian syvällä betonissa. 2-3 cm petonin pinnasta niin jo tulee hyvin ylös länpö että sillee. olisit antanut asentajan laittaa korotukset, oma vikasi.

Lattiamateriaaleista vielä ja vähän muustakin

Talossamme koko alakerta oli laattalattiaa, makuuhuonetta lukuunottamatta. Ei todellakaan tuntunut laatta kylmältä, ei pienimmässäkään määrin.

Säätöön kannattaa perehtyä ja jos itse ei ymmärrä, niin pitää pyytää apua.. Synnytystuskia meilläkin oli. Alkuun huonetermostaatit oli kytketty väärin, eli toimivat juuri päin vastoin kuin olisi pitänyt. Kun termari pyysi lisää lämpöä, niin virheellinen sähkökytkentä katkaisi lämmityksen kokonaan - ja päin vastoin.

Myös menoveden säätökäyrän kanssa oli alkuun ihmettelemistä, asia selvisi vasta Danfossille soitettuani. Käyttöohjeessa ei oltu huomioitu lattialämmitystä lainkaan, oletuksena oli vain erilaisia patteriverkostoja, jonka vuoksi menovesi oli liian kuumaa.

Myöskään suunnitelman mukaan tehty piirien perussäätö ei ollut kohdallaan ja vaati sekin yhteydenoton Uponorille.

Vaan näiden pikkuhommien jälkeen alkoi lattialämmitys pelittämään ja toimi moitteetta sen reilut 10 vuotta, jonka talossa asuimme.

Vielä jotain

Synnytystuskista tuli vielä mieleen yksi pikkujuttu. Tai oikeastaan aika oleellinen juttu, sillä liian lähelle leivinuunia asennettu termostaatti kylmensi keittiön lattian. Korjauksena termostaatin siirto toiselle seinälle, joka oli keittiössä onneksi helppo toteuttaa - piuha vaan yläsokkelin taakse piiloon..

Zekatkaa pari juttua..

Jos todella on niin,että on vain yksi linja (yksi putki..meno ja paluu,mitä en kyllä jaksa uskoa..
niin onko kylpytilat alussa jompaakumpaa putken päätä..eli vaihtaa kiertosuuntaa..
toiseksi..jos ilmavaihtokone hoitaa ilman vaihdon ja lämmöntalteenoton,lisätkää puhallus tehoa ja vähentäkää esilämmitystä iv-koneelle (voi olla sähköinen tai vesikierto). Näin kylmempi ilma vilentää taloa ja lattioihin voi ajaa enempi lämpöä. Kokonais lämpömäärä ei paljoa heitä, eli ei energian hukkaa.
Jos taas iv-konetta ei ole,hankkikaa se,,ja rakentaa jonkinmoinen iv-putkisto ja ilmanvaihto,autaa varmasti.
Itselläni on lattialämmitys joissa 16-piiriä/2tasossa. Kylppärit käsisäädöllä ja muut tilat termostaatti ohjauksessa.
Iv-koneena Kairin 180vp (vesipatteriesilämmitys.) Kattilaan sain sunttiventtiilisäädöksi automatiikan vasta täksi talveksi,ja se auttoi lämmön sahaamiseen. Ei kun malttia vain.

Samaa mieltä

"Jos todella on niin,että on vain yksi linja (yksi putki..meno ja paluu,mitä en kyllä jaksa uskoa.."

Olen samaa mieltä, näin ei voi mitenkään olla, tai sitten alkuperäinen kyselijä on tehnyt suunnitelman ihan itse. Tai sitten suunnitelmaa ei ole tehty lainkaan ja homma on annettu vaan jonkun tumpelon tehtäväksi. Vaan eihän näinkään voi olla, LVI-suunnitelmatkin pitää hyväksyttää..

Väärin toteutettu

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä ei sinänsä ole mitään vikaa. Kerroit asioita joista voi päätellä: toteutus hanurista eli halvalla. Meillä on 115 neliötä ja onkohan 6 tai 7 lämmityspiiriä ja mm. säätimet joka makkarissa ja oh/keittö erikseen, tuulikaappi erikseen... Lisäksi mm. pesuhuone eri piirissä saunan tai kodinhoitohuoneen kanssa niin sen saa erikseen säädettyä jotta ei suihkuun mennessä palele. Aivan älytöntä jos on koko laatta samassa piirissä, se ei voi olla hyvä.

Ja ilman muuta korokkeet pitää olla valun aikana, jos se putki pötköttää alimmaisena niin voi jeesus. Kaikki ollaan itse moneen kertaan perään vahdattu tai tehty itse niin ei ainakaan tartte muita syytellä. Rakentamisessa on vain niin että rakennuttaja vastaan käytänössä kaikesta. Yksinkertaisesti: väärin toteutettu putkitus ja piirit. Ei sähkölämmitys ole sen kummempi jos sen toteuttaa päin honkia.

Minulle tarjottiin

toimesta lattialämmitystä. En ottanut pölyhaittojen pelossa. Hintaero pattereihin verrattuna v.95 n.3000mk.
Lattialla on muovimatto. Kyllä lattia on viileä seinien vieressä.
Talossa on harkkoperustus. Voisikohan harkkojen(240) onkalot täyttää uretaanilla kun ei tullut ostettua
sokkelin yläosaan lämpöharkkoja? Uskoisin sen parantavan tilannetta koska lumeaminenkin auttaa.

Uponor lattialämmitys

Tosi outo tuo sinun lämmitysjuttu.Olisi kannattanut tosiaan laittaa pesutiloihin oma jakotukki ja lämmityslenkki sekä laittaa se käsisäädölle,eli saat itse säätää vedenlämpöä piirissä.Huoneistoalat 1-2 jakotukin taakse jotta saat joka huoneelle oman lämmityslenkin sekä säätötermostaatit seiniin joka huoneeseen.Pannuhuoneeseen Ouman automatiikka joka huolehtii huoneistoalan vedenlämpötilan nostosta tai laskusta.Se haistelee ulkoilmasta anturin kautta ilmanlämpötilaa ja säätää sitten tarvittaessa.

Sulla on minusta liian kylmävesi kierrossa.Minulla on huoneistopiireissä vedenlämpö 24-28 pakkasista riippuen ja termostaatilla säädetty makuuhuoneet pikkasen viileämmiksi.Pesuhuoneessa on ollut 28-30 vedenlämpö koko talven.Ota nyt ainakin yhteyttä työn tehneeseen putkimieheen ja pyydä säätämään kierto ja nosta sitten kierron lämpöä 2-4 astetta.

Meillä lattiat laattaa ja laminaattia,eli kylmiä materiaaleja eikä ole silti varpaat paleltuneet. Lämmitän vettä puulla.

Jotain on pielessä

Meillä kans on lattia lämmitys ja laatat joka huoneessa on aina lämpöisiä, vaikka huonelämpötilat on vain 21 asteisia. Jotain on kysyjällä pielessä, jos lattiat ei lämpene.
Kyllä vesikiertoinen lattialämmitys on hyvä valinta. Teillä se on vaan asennettu VÄÄRIN!
On kaikenmaailman venttiileitä kiertovesipumppuja ym hilpetööriä jolla se toimii moitteettomasti.

Insinöörit osaavat.

Moikka. Vaikea laatuinen ongelma sulla. Voisin sanoa, että lattialämmityksen asentajasi ja lattiaurakoitsija eivät olleet ammattilaisia ja tuommoisesta virheestä ovat vastuullisia tekemään työn uudestaan. Lattialämmityskaapelia ei saa peittää ennen kuin se on mitattu. Lattiavalun jälkeen on se myös mitattava.
Takuuta on muutoin vaikea osoittaa. Nyt näyttää siltä, että asennus on tehty virheellisesti.
Jatkoa vesikiertolämmityksen tehoa vaikeata mitata. Mutta huoneistojen jakaminen ammattilaisten täytyy osata ja ottaa huomioon ilmastointi. Ottakaa ammattilaiseen yhteys ja kirjallinen vakuus toiminnasta ja takuusta. Kyl ne antaa jos ovat tehneet työnsä kunnolla.

Kerro ihmeessä

"Olen pettynyt kylmiin lattioihin. Jos haluaa lämpimät lattiat, nousee huonelämpötilat jo epämiellyttäviksi eli liian lämpimiksi".

Kerro ihmeessä mitä virheitä lattian/järjestelmän tekijät on tehneet. Jos kerta huoneistoon ei voi syöttää lämpöenergiaa, niin tätä ongelmaa ei säädöillä korjata tai edes rakenteilla.

Ainut vaihtoehto,- mutta kallis, on laittaa lattian pintamateriaaliski lämpimältä tuntuinen materiaali.

PS.
Nyky taloissa ja Diesel autoissa on samansuuntainen ongelma. Talot eivät tarvitse suurta lämmön tuottajaa/lähdettä ja samoin nyky suorasuihku Diesel ei tuota tehokkaasti lämpöä.Molempiin liittyy ongelmallisuutta.

Rakentamisesta

1995 rakennettu talo ilmeisesti, ja vain lupakuvat (joilla ei "ammuta").

Lattiat lämpimänä

Yleensä lattialämmitystä säädetään huonekohtaisilla termostaateilla ja lattialämmityspiirit on joka huoneelle omansa. Vaikka onkin yhden valun massivilaatta, niin kyllä termostaatista lämpötilaa laskemalla pitäisi kyseisessä huoneessa lämpötila laskea jos ovi on kiinni muihin huoneisiin, lattia tietysti on kylmä.
Mulla on vesikiertoinen lattialämmitys joka on toteutettu puulattiaan /pesutiloissa pintavalut 80mm.
Lattiarakenne Koolaus 100mm +eriste, harvalaudoitus k300, lämmitysputket ja lämmönluovutuslevyt, lastulevy ja pinnassa laminaatti. Lämmönjakohuoneessa automaattisuntti säätää menoveden lämpötilaa ulkoilman mukaan välillä 25-42 astetta. 25 minimi lämpö (kesällä 22 astetta), pesuhuoneessa jatkuva kierto ilman termostaattia lattia aina mukavan lämmin huonelämpötila 2-4 astetta korkeampi kuin muissa huoneissa mukava käydässä suihkussa. Mitä kylmenpi pihalla on sitä lämpimänpi lattiapinta sisällä. Puukoolatun lattian päällä laminaatti ei ole koskaan kylmä vaikkei lattiassa kiertäisikään vesi, tämän olen huomannut kun makuuhuoneissa ei ole lattia-antureita mitkä pitäisivät lattiat lämpimänä huonelämpötilasta riippumatta. Rakennusvaiheessa tämä ratkaisu ei ollut halvimpia (lämmönluovutuslevyt aika hintavia), mutta halusin kokeilla tätä vaikka minua varoiteltiin että lämpö ei nouse puulattiasta niin hyvin kuin betonilattiasta (pitää paikkansa), mutta nykyisillä eristepaksuuksilla lämpö on riittänyt hyvin, sisälämpötila välillä 20,5-23,5 astetta ja lattia aina lämpimiä erityisesti kovilla pakkasilla. Vaikka menovesi pitää olla lämpimämpää kuin betonilattiassa, ei energialasku ole juurikaan sen suurempi kuin betonilattiallisessa ja takalla voi laskua vähän pienentää.

et tiedäkkään kuinkakylmiltä lattiasi tuntuisivat jos ei sulla

Et tiedäkkään kuinkakylmiltä lattiasi tuntuisivat jos ei sulla olisi lattialämmitystä.
Pistä lämpövähän suuremmlle ja hanat kiinni niistä huoneista josssa sitten liiankuuma

Energian kulutus?

Paljonko on talosi lämmitettävä pinta-ala ja vuotuinen energian kulutus? Tietysti kulutukseen vaikuttaa tuuletus/ilmastoinnin tehokkuus ja muut tekivät.
Vasikiertoinen lattialämmitys toteuteaan fiksusti niin että jakotukki sijoitetaan keskeiselle paikalle talo. Tällöin putkivedot lämmitettäviin huoneisiin ovat lyhyet ja lämpö saadaan vietyä tilaan johon se halutaan, tällöin ei lämmitetä muita tiloja niin paljon. Tiloihin jossa tulisija, laattalattiat yms. ehdottomasti termostaatit joissa lattia-anturi ja ilma-anturi. Tällöin lattian lämpötila voidaan pitää tietyissä rajoissa vaikka esimerkiksi takkaa lämmitetään aktiivisesti. Lisäksi kosteat tilat kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan omalla jakotukilla jolloin sinne voidaan mahdollisesti ja tarvittaessa ohjata eri lämpöistä vettä. Pesuhuone ja sauna käsisäätöpiireillä sillä termostaatit eivät tykkää kosteudesta. Lattialämmityspiirit eivät saa olla liian pitkiä eikä taasen liian lyhyitä että toimivat kunnolla. Kun lattialämmitys toteutetaan yllä mainituilla periaatteilla ja ohuella putkella esim. 16-17mm ja tehdään spiraaliasennuksella eikä laiteta liika valua putken päälle niin järjestelmä toimii. Alalla on kyllä yrityksiä ja ammattilaisia jotka haluavat totuttaa kunnollisia järjestelmiä mutta monella on silmissä vain hetkellisen maksimaalisen voiton tavoittelu johon ei yllä mainitut periaatteet sovellu. Kannattaa olla tarkana kun toimittajaa valitsee!!!
Jakotukki sijoitetaan tietysti talossa sille varatuun paikkaan ja lämityspiirit viedään huoneisiin sujaputkissa. Lämmönlähteestä ulkoilman mukaaan säätökäyrän asetuksien mukaisesti lämmitetty vesi johdetaan lämpötukkiin johoh huonekohtaiset piirit (samassa huoneesssa voi olla useampiakin piirejä) huonekohtaiset piirit säädetään ensin manuaalisesti huoneiden lämmöntarpeen mukaan perussäätöihin ja huonetermostaatit säätävät huonekohtaisia piirejä huoneiden haluttujen lämpötilojen ylläpitämiseksi. Lattitermostaattia käytetään ayleensä ainoastaan ylilämpeämisen estämiseksi vikatilanteessa.
Kannatta miten talonsa lämmittää ja kuinka monella ristikkäisellä lämmitysjärjestelmällä haluaa lämpöä "säästää".
Vesikiertoinen lattialämmitys on ihanteellinen oloissamme, mutta
sen toimintaa täytyy hiukan ymmärtää. Lattilämmityksen saa toimimattomaksi lisäämällä muita lämmitysmuotoja. Vesikiertoiseen lämmitykseen voi lisätä ilma-vesilämpöpumpun, mutta ilmalämpöpumppu lämmittää vain ilman ja lattia pysyy kylmänä.
Toimii todella ihanteellisesti oikein tehtynä ja oikein käytettynä.
Ratkaisu on KRAANA. Säädettävä KRAANA, samanlainen kun keittiöissä. Asennetaan putkiin ja niillä säädetään lattian lämpöjä.
KRAANAT= jakotukin perussäätöruuvit ja elektroonisesti termostaatein ohjattavat venttiilit. Keittiön vesihanat voi jättää niille tarkoitettuun tehtäväänsä.
kannattaa vähän googlailla vaikka UPONORIN sivuilla
Lattian pinta-ala ja sitä kautta lämmönsiirtokyky sisäilmaan on niin hyvä, että reilu 20-asteinen lattia riittää pitämään nykyaikaisella eristyksellä varustetun talon riittävän lämpimänä.

Meillä on onneksi lämmitys vain siellä missä on laattalattia.

Lattialämmityksen isoin ongelma on sen huono reagointinopeus johtuen lattian suuresta massasta.
voinko mennä itse säätämään jakotukista vedenkiertoa kylppäriin, kun kodinhoito huone ja kylpyhuone on samassa huonelämpötilatermostaatissa, ja se sijaitsee khh:ssa. tällöin khh lattia on todella lämmin ja kylpyhuoneen taas haalea, eli kuinka tuo säätö toteutetaan, tukissa on valkoisten korkkien alla kuusiokoloruuvit....?
Sinun pitäisi tietää, että tuollainen puolivaraava systeemi alkaa lämpeämään pitkälläkin viiveellä. Lämpö selkeästi tässä vielä johtuu jonnekin muualle. Asennusvälitkin voivat olla liian harvat. Ikkunapenkkien alla on oltava tiuhempi putkitus.
Laita paljon paksuja mattoja lattioille. Ja ota ilmanvaihdon lämmitys pois päältä, se voi auttaa hiukan.

Jos lattia on ainoa lämmönlähde, niin silloin se on myös huoneen lämpimin pinta. Laattalattian ongelma on, että paljaalle jalalle sopivan tuntuinen lattia lämmittää huoneen liian kuumaksi.

Ongelma ei ole olennaisesti lattialämmitys, vaan väärä lattian pintamateriaalivalinta. Patterilämmityksellä sinulla olisi vielä kylmemmät lattialaatat.
Huh huh mitä juttuja...ohutta lämpöä...heh heh
Täällä on fysiikan lait keksitty ihan uusiksi. Fakta nyt on kuitenkin se, että nykyisten määräysten mukainen ja tiiivisti rakennettu talo vesikiertoisella lattialämmityksellä "aiheuttaa" sen että putkissa kiertävän veden lämpötilat ovat hyvinkin alhaiset, tämä taas aiheuttaa sen, että ns. kylmillä lattiamateriaaleilla lämpö ei vaan yksinkertaisesti pääse siihen laatan tms. pintaan asti niin että tuntuisi paljaan jalan alla kovinkaan lämpimältä.

Koska jos sillä vaikkapa 25 asteisella menovedellä koko talon sisälämpötila on 21, niin milläs antimaterialla nää kaverit täällä luulee saavansa laatan pintaan isomman lukeman ILMAN että tuo sisälämpötila nousee? Vastaus: ei millään. Jos olette keksinyt keinon, niin suosittelen hakemaan jotain fysiikan nobelin palkintoa.

Sitten nämä termostaatit joilla "huoneet saa säädettyä just sen lämpöiseksi kuin haluaa"... Niinku täh? Kaikissa uusissa taloissa on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, joka säädetään niin, että viimeistään kahdessa tunnissa koko talon ilma on vaihtunut. Lisäksi väliovet ovat suurimmalla osalla pahvia ja ilmaraoilla ja melkein aina auki. Sen lisäksi väliseinien lämmöneristyskyky ei ole kovin kummoinen. Esimerkiksi se huoneen lämpötilaa mittaava termostaatti saattaa olla seinällä jonka takana vain 8 sentin onton väliseinä jälkeen on toisen piirin huone. Niin kummastakohan tilasta se lämpötila enemmän vaikuttaa siihen anturiin, siitä 8 sentin päässä olevasta ontosta tilasta, vai sieltä 4 metrin päästä huoneen toiselta puolelta? Kun otetaan nämä seikat huomioon, niin kerrotteko millä meinasitte saada siihen yhteen huoneeseen, ja vain siihen yhteen huoneeseen / piiriin 18 asteen lämpötilan tai vaikka 24 asteen lämpötilan niin että se oikeasti toteutuu?

Eli se säädetty lämpötila on kahdessa tunnissa huvennut kaikkiin muihin tiloihin iv:n kautta, väliseinien läpi toiseen tilaan, väliovien läpi toiseen tilaan jne. Nämä huonekohtaiset termostaatit on lähinnä myyntikikkoja. Todellisuudessa niillä ei tee juuri mitään. Kun kerran säädetään piirit kuntoon ja mlp:n lämpökäyrä kohdilleen niin siinä se sitten on. Koko talossa sama lämpö, meillä 21 astetta ja energiaa kuluu melkoisen vähän. Sitten vaan nautitaan tasaisen sopivasta lämmöstä läpi talon ja maksellaan pieniä sähkölaskuja. Mielestäni tämä on onnistunutta talosuunnitteluaa. 20 vuotta vanha vuotava seula sähkölattialämmityksellä on täysin eri asia, eikä sen perusteella kannata mitään "neuvoja" jaella.

Sitten itse "ongelmaan". Olen aina ihmetellyt tätä vinkunaa "laattalattia tuntuu kylmältä jalan alla". No ei tunnu, se tuntuu ihan normaalilta, itse asiassa varsin miellyttävältä ja sopivalta. Ainoastaan kesällä lattia tuntuu viileältä jalan alla jos sisälämpötila muuten esim. helteillä nousee, ja silloin se viileys on vain hyvä asia.

Hyvin valittu ja toteutettu laattalattia on kuitenkin mielestäni selvästi näyttävin + kestävin lattiamateriaali oleskelu + ruokailu + keittiö + eteis + kosteisiin tiloihin. Jos vain budjetti olisi antanut periksi, niin olisi mennyt myös makuuhuoneet yms. laatalla.
Tulipa paljon tajunnanvirtaa. Jos ymmärsin oikein, niin perusajatuksena oli, että ilmanvaihto tasaa lämpötilaerot. Taisi olla aika lailla höpö höpöä.

Pääsääntöisesti ilmaa tulee makkareihin, joidenka halutaan pysyvän viileinä. Ilmanvaihto siis viilentää huoneita.

Tuollainen ohut väliseinä riittää aivan hyvin pitämään lämpötilaeron eri huoneiden välillä. Ei tuo ulkoseinäkään nyt niin paljoa paksumpi ole ja se pystyy pitämään kuitenkin 50 asteen lämpötilaeron. Miksei siis 5 astetta onnistu helposti, jos joku tuollaista haluaisi pitää.

Mitä termareihin tulee, niin niiden tehtävänähän on leikata liika lämpökuorma pois kuten ikkunasta tuleva auringonlämpö. Hyvin toimii. Idioottimaista jättää termarit pois.

Meillä makkarit ovat liian viileitä lämmityskauden alkaessa/loppuessa. Oleskelutiloissa käyttösähkö lämmittää tilat +25 asteiseksi ja makkareissa lämpötila painuu johonkin +18 asteeseen, joka on meillä liian kylmä. Tämä siis kun lämmitys ei ole päällä. Lämmityksellähän pystyytään tasaamaan lämpötilaeroja lämmityskautena vastoin kuin sinä kirjoitat ja silloin ongelmaa ei synny.

Ja kyllä meillä laatta tuntuu kylmimmältä (ja sitä myös on) tuossa lämmityskauden alkaessa/loppuessa. Voitko hieman vaikka avata kuinka teillä laatta on kylmimmillään kesällä, eikä tuossa lämmityskauden taitteessa, jahka näin väität.
Ulkoseinä 50cm, väliseinä 9cm. On siinä eroa. Lisäksi aineen tiheydessä on eroa. Meillä siis harkkotalo.

Ilmavaihdoon tuloventtiilit on kylläkin kaikissa tiloissa, paitsi eteinen, pesuhuone, varasto, kodinhoitohuone. Eli kaikissa oleskelu-, makuu-, pukeutumis-, työhuone, kotiteatterihuone, takkahuone jne. on tuloilmaventtiilit.

Keväällä kun lämpötila nousee, hyvin rakennettu ja nykymääräysten mukainen talo lämpiää 21 asteiseksi kun menovesi on hiukan päälle 20 asteista. Sitten kun aurinko porottaa isoista ikkunoista tilaan, niin kerros nyt millä taikaiskulla se termari "leikkaa" sen lämpökuorman pois? Varsinkin kun isot ikkunat ovat yleensä olohuoneissa ja rajoittuvat avoimiin (hyvin suunniteltuina) tiloihin. Meillä esim. isot ikkunat ovat tilaan jonka koko on 55m2 (tuossa on 4 piiriä). Kun aurinko alkaa aamupäivästä lämmittämään tilaa, niin em. olosuhteissa termarilla ei ole mitään jakoa saada pidettyä lämpöä 21 asteessa ikkunoiden läheisyydessä. Siellä virtaa kuitenkin se samanlämpöinen vesi kuin muissakin tiloissa, jotta se saadaan kierrätettyä läpi ja se lämpövaikutuskin rakenteisiin niin aurinko on jo laskenut todennäköisesti, tai ainakin kiertänyt muualle.

Laatta on luonnollisesti kylmimmän tuntuinen kesähelteellä. Tällöin lämpötilaero ilman ja laatan pinnan välillä on kaikista suurin.

Kyllä meilläkin on makuuhuoneissa ja vastaavissa termarit, samoin tuossa oleskelutilassa, mutta empä ole hyötyä niistä ainakaan vielä saanut.
Ilmeisesti vastaus oli meikäläiselle tarkoitettu? En koko ketjua jaksa lukea.

"Ulkoseinä 50cm, väliseinä 9cm. On siinä eroa. Lisäksi aineen tiheydessä on eroa. Meillä siis harkkotalo."

Onhan tuossa eroa, mutta ei sen enempää suhteessa kuin sisä- ja ulkolämpötilan erossa. En kyllä keksi mitä aineen tiheydellä on tähän merkitystä. Tarkoititko lämmönjohtavuutta? Meilläkin on harkkotalo. En kyllä ymmärrä mitä tuollakaan on asian kanssa tekemistä.

Mitä noilla ilmanvaihtoventtiileillä halusit kertoa? Noinhan nuo suunnilleen on kuten luettelit.

"Keväällä kun lämpötila nousee, hyvin rakennettu ja nykymääräysten mukainen talo lämpiää 21 asteiseksi kun menovesi on hiukan päälle 20 asteista."

Siis kyseistä menovettä tarvitsee siis jäähdyttää tuolloin. Mikä tässä oli idea?

Termarithan katkaisevat piiristä kierron. Jos piirissä ei kierrä vettä, tai se on samanlämpöistä suunnilleen kuin huonelämpö, niin aivan sama mitä termari näyttää ja onko sitä ollenkaan.

"Kun aurinko alkaa aamupäivästä lämmittämään tilaa, niin em. olosuhteissa termarilla ei ole mitään jakoa saada pidettyä lämpöä 21 asteessa ikkunoiden läheisyydessä. Siellä virtaa kuitenkin se samanlämpöinen vesi kuin muissakin tiloissa, jotta se saadaan kierrätettyä läpi ja se lämpövaikutuskin rakenteisiin niin aurinko on jo laskenut todennäköisesti, tai ainakin kiertänyt muualle."

Siis termarin ideahan on sulkea tuo piiri? Mikä tässä on niin vaikeaa? Eihän termarin tehtävänä ole pitää lämpötilaa tasan 21 asteessa, kuten sinä kirjoitat.

"Laatta on luonnollisesti kylmimmän tuntuinen kesähelteellä. Tällöin lämpötilaero ilman ja laatan pinnan välillä on kaikista suurin. "

Mitäköhän tekemistä ilmalla on tämän kanssa? Laatan lämpötilan aistii jalka, ei ilma. Lämmityskauden alkaessa laatta on 21 asteinen, kuten huonekin. Tuntuu kylmältä. Kesällä laatta on 25 asteinen, kuten huonekin, ei tunnu kylmältä.

Otetaan pari asiaa.

Meillä lämmityskauden vaihteessa makkarit +18 ja oleskeluttilat +25. Sinun mukaasi tämä ei ole mahdollista. Sama ongelma on monessa muussakin uudessa talossa. Käyttösähkö kulutetaan yleensä oleskelutiloissa, jotka tällöin lämpenevät.

Toinen. Et selvästi ole ymmärtänyt rermostaattien toimintaa. Ne eivät säädä veden kiertoa mitenkään, vaan niiden tehtävän on katkaista piirissä veden kierto, jos tilaan tulee ulkopuolista lämpökuormaa. Piirien säätö tehdään erikseen jakotukeista. Kun lämmityskausi ei ole käynnissä, niin termareilla ei tee yhtään mitään. Itse asiassa ne voi kaikki ruuvata auki, jolloin lattiassa kiertävä vesi marginaalisesti tasaa eri tilojen lämpötileroja.
Tein testin. Laitoin ruokailutilan + olohuoneen 2 piiriä termarilla 10 asteeseen eilen. Aamulla näyttö näytti 20.0 astetta. Eli 1 asteen putosi kun katkaistiin piirin kierto ja vuorokausi meni. Samalla muut tilat oli siinä 21 asteessa mihin on säädettykin.

Niin kerro nyt miten minä saan nuo tilat vaikka sinne 18 asteseen muuttamatta muiden tilojen lämpötilaa? Vastaus on: ei mitenkään.

Jos keväällä aurinko porottaa oleskelutilojen isoista ikkunoista tänään, näyttö näyttää 23 astetta, säädät sen 18 asteeseen, pidät muut tilat 21 asteessa => Ei tapahdu käytännössä yhtään mitään. Ennen kuin mitään vaikutusta on tapahtunut, on aurinko jo laskenut.
Oletko tosissasi. Siis eikö teillä ollut harkkotalo?

Meillä kun vääntää talvella pakkasilla lämmön pois, niin lämpötila tippuu noin asteen vuorokaudessa. Voinko siis vastaavasti päätellä, että lämpötila ei enään tuosta laske, enkä tarvitse lämmitystä talvella ollenkaan?

Meillä lämmitys kytkeytyy pois päältä kun vuorokauden keskilämpötila on n. 10 astetta. Jos taloa ei tarvitse lämmitää, niin ei tuolla termarin asennolla ole mitään merkitystä. Ei se tiloja jäähdytä, vaan katkaisee lämmön tulon.

Voit tieten kokeilla samaisilla kevätpäivillä, ruuvata termarin vaikka 30 asteeseen. Jos oletetaan, että taloa vielä lämmitetään, etkä näe mitään eroa, niin kannattanee alkaa etsimään vikaa jostain.
Osaa säätää myös lämpötilan asetusarvoon piirissä L2. Siinä on vain ylilämmölle termari. Huomaathan, että tämä on polttimessa ja lattialämmitysten RR-osastoa.

http://www.ouman.fi/files/suunnittelijoille/kattila_2l_1kv.pdf
Huoh. Tuossa piirissä on siis kaikki patterit, tai kaikki lattialämmitykset. Molemmat säädetään vielä erikseen. Patterit patterin alaosasta, yläosassahan tyypillisesti on termari. Lattialämmitykset vastaavasti jakotukista. Toisessa jakotukissa vastaaavasti on termari.

Eli koko taloon, tai asuntoon, menee samalämpöistä vettä. Eri tilojen erilainen lämmöntarve saadaan säätämällä lämmityspiirit huone/tilakohtaisesti rajoittamalla vedenkiertoa. Kiertävä vesi on siis samanlämpöistä.

Lämpökeskuksessa tyypillisesti on kaksi piiriä, toinen lämmitykselle ja toinen käyttövedelle. Joissakin tapauksissa piirejä on kolme, jolloin toinen tyypillisesti lämmittää pattereita ja toinen lattialämmitystä, sekä luonnollisesti käyttövesi. Asennuksia tehdään myös niin, että kosteat tilat ovat omana piirinään ja loput lattialämmitykset omanaan.

Mainitsemallasi tavalla toimivat kaikki muutkin kaukolämpö, maalämpö jne.
osin huvittavaa tietoa tässä ketjussa ;) eihän toki kaikkien tarvi kaikkea tietää, mutta voi sitä pikkuisen ajatella itekki.

-talon suunnittelu ei ala lattialämmityksen suunnittelusta
-suunnittele ikkunat sen kokoisiksi ja suuntaisiksi, minkäverran tarvit paahtavaa aurinkoa sisälle kesällä.
-valitse pintamateriaalit ja isot lasi pinnat niillä mielin, kylmät pinnat tuntuvat kylmänä säteily lämpönä iholle vaikka huone lämpötila olisi kuinka korkea tahansa.
-valitse pintamateriaalit niin ettei sisällä kaiju liika, jos et sitä vartavasten halua..
-valitse erityisesti lattiamateriaali semmoiseksi että se tuntuu sopivalle itsellesi. tiiveissä nyky taloissa ei lattian lämpötilaa voi paljoa nostaa, koska talot ovat muutoin niin tiiviitä. ELI lattian lämpötila tuntuma täytyy hoitaa materiaali valinnoilla, sitä ei lämmityksellä voi hoitaa. parketti, korkki, mäntylankku...jne tuntuu lämpimälle ja laatat, kivet yms tuntuvat kylmälle, ihan sama miten lämmittää taloa.
-tuloilman lämpötilaa säädetään noin +15 - 17 asteiseksi, jotta säästetään energiaa, ja ilma sekoittuu hyvin huoneeseen, muttei putkisto vielä kondensoi vettä.
-lattialämmityksen suunnittelijan tulee huomioida suunnitelmissa, tuo +15 asteinen tuloilma niissä huoneissa missä tuloilmaa on, sinun itsesi ilmoittamat lattiamateriaalit, halutut huone lämpötilat. Pätevä suunnittelija, joko kysyy, tai sitten arvaa kuvien perusteella nämä tiedot.
-mutta jos otat suunnitelman mahdollisimman halvalla, voit olla kohtuu varma ettei em. asioita ole huomioitu suunnitelmissa, e yksin kertaisesti ole aikaa räätälöidä suunnitelmaa eikä kysellä liioin tarvittavia lähtötietoja.
-vesikiertoisessa lattialämmössä ei termostaatteja tarvitse ollenkaan, jos systeemi on suunniteltu ja säädetty oikein, ehkä kesäksi voi sulkea muut piirit ja jättää pesuhuoneen päälle, tai jos lämmittää paljon takalla/uunilla.
-lattialämmitys hyvin suunniteltuna säätää itse itseään ilman termostaattejakin, jos lattian lämpötila = 24'C ja huonelämpötila 20'C lämitys teho on iso. jos taas lattian lämpötila on 24'C ja huone on lämmennyt 22'C lämmitys teho on automaattisesti pienempi, koska lämpötila ero on puolittunut = likimain teho puolittunut..
-putkien syvyydellä/ laatan paksuudella ei ole huonelämpötilan/lattian pintalämpötilan kannalta mitään merkitystä, putket voi upottaa vaikka metrin syvyteen, tai jättää vaikka 1 mm syvyyteen, huonelämpötilan ratkaisee pelkästään lattian pintalämpötila(+säteily kyky) ja lattian pinta-ala.
-toki pinnassa olevat putket reagoivat nopeammin sää vaihetluihin ja eivät hukaa niin paljoa energiaa alaspäin.

-aloittajan tapauksessa veikkaisin että suunnitelma on pielessä(jos sitä ylipäätään on, ja säädöt ovat täysi pielessä. systeemistä varmaan saa kuitenkin kohtuu hyvän, kun suunnittelee ja suorittaa hyvän säädön.
On kyllä tosiasia, että vesikiertoinen lattialämmitys on nykymääräysten mukaisessa talossa hankala sekä suunnitella, säätää että käyttää asukkaiden toimesta. Nuo kaksi ensimmäistä vielä saa hoitumaan jos käyttää ammattilaisia (ja uskoo/tottelee myös heitä).

Mutta >80% asukkaista ei ole tietoa, taitoa tai halua sätää ja huoltaa vesikiertojärjestelmää. Ihan sama juttu on myös iv härpäkkeiden ja lämpöpumppujen kanssa. Tämä vatii toimiakseen lämmityksen valitsemista yhdeksi harrastukseksi ja asiaan paneutumista.

Noiden >80% "ei lämmitystä harrastuksenaan pitävien" pitäisi vain valita se täysin automaattisesti toimiva suorasähkö - se tulee ajan mittaan heille kuitenkin edullisimmaksi ja toimii kuin junan vessa.
Eli et sitten asiasta paljoakaan tiedä.
Hieman nyt menee aiheesta ohi, mutta alla lyhyt mietintö aiheesta lattialämmitys.

Olen usein miettinyt, että miksi ihmeessä omakotitaloihin tehdään nykyään lähes poikkeuksetta koko talon käsittävä betonilaatta / rossipohja, joka on toteutettu ontelolaatoilla. Omassa, vuonna 2009 valmistuneessa torpassa kaikki muut tilat paitsi kosteta sekä kodinhoitohuone ovat puurossipohjalla ja näissä tiloissa patterit seinällä, pintamateriaalina lankku, korkki tai parkett,i yläkerrassa myös laminaatti. Lattian kylmyyys ei ole ollut mikään ongelma + ei tarvitse temppuilla hitaasti lämpenevän / jäähtyvän betonilaatan kanssa. Rossipohjassa on keskitaltalvella hyvin lähellä 0 astetta, mutta lattian pinta on silti lähinnä + 18, jos huoneilma on 1,5 m korkeudella luokkaa + 20. Lattia on sitä kylmempi mitä huoneilma on ja toisinpäin. Keskitalvella lattia on ehkä hieman kylmän tuntuinen (puhallusvillaa 25 mm Runkoleijonan päällä muistaakseni n. 250 mm), mutta aina voi laittaa villasukat jalkaan, jos viluttaa. Lisäksi voi polttaa kettiön leivinuunissa halkoja, jotta saa lämmöntunteen aikaiseksi. Uunihan jäähtyy keskitalvellaparissa päivässä lähelle normilämpöä ja näin ollen huonelämpökin laskee.

Pattereissa on termostaatit ja ne reagoivat tietenkin heti lämpötilanvaihteluihin. Patterivesi tulee pannuhuoneesta Oumanilta, joka on säädetty siten, että kovana pakkasyönä tuloveden lämpö riittää juuri ja juuri pattereille, eli patterit täysin auki (kova virtaus ja tulovesi. 43 'C, ulkona -30 'C). Tämän Oumanin perässä on lattialämmitykselle oma Ouman ja sen kanssa olikin aluksi aika temppuilu, että löytyi sopiva käyrä. Tuo patterien "kireä" käyrä siis perustuu vain siihen, että asuinrakennuksesta ei lähde "ylilämmintä" vettä takaisin ulkorakennuksen pannuhuoneeseen (kierrättäminen haaskaa lämpöä), vaan että pattereille tuodaan juuri sen verran lämpöä kuin ne tarvitsevat. Nollakeli / pieni pakkanen tahtoo olla hankalin optimaalisen sisälämmön kannalta. Lisäksi auringonpaiste / kova tuuli aiheuttaa välillä pientä säätämistä.
"Omassa, vuonna 2009 valmistuneessa torpassa "

"Keskitalvella lattia on ehkä hieman kylmän tuntuinen (puhallusvillaa 25 mm Runkoleijonan päällä muistaakseni n. 250 mm), mutta aina voi laittaa villasukat jalkaan, jos viluttaa. Lisäksi voi polttaa kettiön leivinuunissa halkoja, jotta saa lämmöntunteen aikaiseksi."

Kai sitten joku haluaa väkisin rakentaa vielä epämukavaa.

Aivan vinkkinä, että noilla onteloilla ei ole mitään tekemistä pintamateriaalin kanssa. Tuossa naapuriin juuri tuli ontelot, joidenka päälle 400mm EPSiä, tämän jälkeen EK- kipsilevyt, johonka lattialämmityksen putket ja päälle parketti.

Kannattaa huomioida se, että kun ketjussa manataan lattiaa kylmäksi, niin lämpötla on +25 asteista. Sinulle +18 on riittävä. Loppupäätelmänä pidät omia lattioitasi parempina ja ylistät pattereita.

"Lisäksi auringonpaiste / kova tuuli aiheuttaa välillä pientä säätämistä. "

Auringonpaisteen ymmärtää, mutta tuuli ei aiheuta hyvin tehdyssä talossa minkäälaista muutosta.
"mutta tuuli ei aiheuta hyvin tehdyssä talossa minkäälaista muutosta. "

Pieni korjaus. Kyllä tuuli vaikuttaa aina joka rakenteeseen,- miten paljon, niin se on talo/rakenne kohtainen. Tuulinen sää siis muuttaa pintalämpötiloja ja siten suurentaa energia hukkaa. Esim. lasien eristävyyteen tuuli vaikuttaa eniten.Siis liikkuva ilma siirtää pintalämpötilaa tehokkaammin kuin seisova ilma.

Niin, kova kaakelilattia tuntuu aina kylmältä, ainakin talvella, jos sen lämpötila on +25C:tta. Mitä huokoisempi ja pehmeämpi pintamateriaali, nin sitä lämpöisemmältä se tuntuu juuri siitä syystä, että se johtaa lämpöä huonosti. Styrox on aina lämmin jalan alla.

Samansuuntainen ilmiö kuin tuulen vaikutus eli lämmönsiirtymisestä on kysymyus.
Tuuli vaikuttaa vanhaan rakennuskantaa niin, että tuuli tuivertaa eristeiden seassa. Tällä on oleellinen vaikutus energiankulutukseen. Eristävyys voi vaikka puolittua.

Seinän ulkolämpötila on melkein sama kuin ulkolämpötilan. Jos se olisi sama, niin seinä olisi äärettömän eristävä.

Jos pakkasella lämpötilaero ulko- ja sisäseinän välillä on 50 astetta, ulkoseinänä lämpötila 0,1 astetta suurempi kuin ulkolämpötilan ja tuulella tämä lämpötilaero kutistuu 0,05 asteeseen, niin tuo kasvattaa seinän energiankulutusta 0,1%, eli ei mitään. Sama laskukaava pätee ikkunoihin, joiden kasvu on prosentin luokkaa, eli ei edelleen mitään.

Juuri noin kuten kirjoitatkin lattiamateriaaleista.

"Samansuuntainen ilmiö kuin tuulen vaikutus eli lämmönsiirtymisestä on kysymyus. "

Tuli säteilee, lattiaklinkkeri johtaa. Ei kovinkaan sama ilmiö.
Tuulella on aivan sama vaikutus rakenteisiin kuin puhaltimalla esim. auton sisätilan lämmityslaityteessa. Tosin ei niin raju. Mitä paksummin eristetty ja vähälasisempi talo, niin sen vähemmän tuulen vaikutusta, mutta vaikutusta kumminkin.

Mitä tehokkaampi puhallus auton lämmittimessä, niin sitä suurempi energian siirto.
Nykytaloissa tuulensuoja pitää tuiskeen ulkopuolella, joten tuulella ei niin isoa merkitystä ole. Ikkunan tapauksessa aivan sama, eli ei se tuuli lasin läpi puhalla.

Paksummalla eristyksellä ei ole asian kanssa tekemistä, vaan tuulensuojalla. Toisaalta toimiihan paksu eriste aina myös tuulensuojana syvemmällä eristeessä.

Hyvin tehdyssä uudessa talossa tuulen vaikutus on alta prosentin.

Esimerkki auton lämmityslaitteeseen onnahtaa aika pahasti. Tuohan olisi sama asia, jos talossa ei olisi tuulensuojaa ollenkaan.

Kerrataan: Seinän sisällä lämpö johtuu sisäseinästä ulkoseinään. Energiankulutus on suoraan verrannolinen eristävyys x lämpötilero. Lämpö siis johtuu seinän läpi, josta tuuli pyyhkiin se pois. Ulkoseinän lämpötila on siis hieman suurempi kuin ulkolämpötila. Energiankulutus kasvaa seinän lämpötilaerotuksen verra, eli ei juurikaan mitään.

Ikkunalasissa tapahtuu aivan sama ilmiö.

=> Tuulen vaikutus tulee huonosta tuulensuojasta, sekä ilmavuodoista. Jos molemmat ovat hyvin tehtyjä ei tuulella ole isoakaan merkitystä.

Meni kyllä jo aika kauas laittioista :)
Tuossahan ei ole mitään tuulen vaikutusta kuvattu. Taisit laittaa väärän linkin.
Vaatinee taitoa selata linkkiä. Jos taitoa riittää, niin selaa sivulle ,jonka otsikko on; Sää ja lämmitys.
Ei sinänsä uutta aurongon alla.
Tuossa yli 200 sivuisessa dokumentissa ei kerrottu yhtään mitään asiaan liittyvää. Linkkisi selvästi oli oikea, mutta sitten jäi vai ihmettely miksi sen lähetit.

Laitetaanpa tekstikin tähän kaikkien nähtäville, kun tätä ilmeisesti tarkoitat.

"Jos rakennus on sijaintinsa takia alttiina voimakkaalle tuulelle, tuuli jäähdyttää
rakennusta, rakennuksen vaippaa. Tuulen jäähdyttävä vaikutus kompensoidaan siten,
että jäähtyneempään rakennuksen osaan, siipeen, johdetaan lämpimämpää patterivettä
kuin muualle. Ilman tai maaperän runsas kosteus voi myös vaikuttaa lämmitystarvetta
lisäävästi."

Tuo pätee hyvin vanhaan rakennuskantaan.
Tuulella /ilmanvirtauksella on aina vaikutuksensa, jos käsitellään energian siirtymistä/ hukkalämpöä. olkoompa talo uusi tai vanha. Jos talon energian kulutus on 0:lla, niin tuulella ei ole vaikutusta.
Niin. Kai tuon nyt tajuaa kuka tahansa.

Vanhoilla rakennuksilla avonaisessa paikassa tuulella on todella iso vaikutus.

Uusilla rakennuksilla ei paljoakaan merkitystä.

Tuossa edellä jo laskin paljonko uudessa talossa tuuli vaikuttaa. Vanhaan taloon laskua vaikeampi tehdä, koska tuulen mukana osa eristeistä menettää tavallaan eristävyytensä.
Tuulta on hyvä olla talon sisällä, jotta suorasähkölattilämmityksen säteily on mahdollista ohjata ilmavuona ulkotiloihin.
Kun ottaa kaikkein halvimman suunnittelijan tekemään joka suunnitelman, niin saa sitten sellaisen talon, jonka suunnittelu on tehty todella kiireellä, mutta ah... niin ihanan edullisesti.

300 000 euron talon suunnittelussa ollaan säästetty 3000 euroa, ja on saatu ... no niin, talon suunnitelmat. Mutta ei ehkä ihan sellaisia, kun toivottiin.
Tai luuleeko joku, että Ladan hinnalla irtoaa uuden Mersun taso?

Tässä nähdään hyvin, että suunnittelussa todella "kannattaa säästää". Siitä kun oikein tinkaa ja säästää, niin sen kyllä huomaa lopputuloksessa.

Jos tämän ketjun aloittaja olisi valinnut LVI-suunnittelijan jollakin muulla perusteella, kuin työn edullisuuden perusteella, niin hyvä ja huolellinen suunnittelija olisi tehnyt hyvät ja kokonaistaloudellisesti laadukkaat suunnitelmat.

Ai mutta, ehkä hänellä ei ollut kukaan tehnyt lämmityksen suunnittelua, koskapa hän luotti "putkimieheen". No, putkimies asensi putket suunnilleen ja lämmityskin toimii suunnilleen.
Eeppinen ketju luettavaksi! Toinen toistaan enemmän hoitoa tarvitseva henkilö neuvomassa, välillä joku jolla kokemusta asumisesta, mutta teknisesti rakentamisesta ei mitään tietoa "moi mulla on putket lattiassa" :DDD

Jatkakaa samaan malliin ketjua, arvostan <3
Turhaa törinää veljet ! Huopatossut jalkaan ja villatakki päälle. Iltasella pienet siivut konjakkiputelista... vautsi, että on upea lämmitys !
Kyllä tuossa nyt virhe on sattunut jos korokkeet ovat jääneet pois... Hidas reagointi ulkolämpötiloihin ym... Ja kyllä se lattian kestävyyden kannattaakin olisi parempi jos verkot olisivat valun puolessavälissä... Ei hyvä!
Voi näitä urpoja. Toisilla liian kuuma ja toisilla liian kylmä.

Ja vielä sen verran että putkimiehen tehtäviin tai lattialämmön asentajan tehtäviin ei kuulu "korppujen" asennus, ne pitää olla siellä jo ennen putkia. Kuuluvat raudoitusten tekijän vastuulle. Ettet vaan säästänyt ja itse asentanut verkkoja. Ja verkon pitäis olla vähintään 6mm että jotenkin pysyy ryhdissään.

Ainahan tuo muutaman päivän on myöhässä, ei se betoni niin äkkiä kylmene tai kuumene. Mutta joka huoneeseen tehdään yleensä oma piiri, niin sullakin on. Mitä noita luin niin et edes tiedä missä sulla on jakotukki. Ja millanen säätölaite on. Kuka sen on sitten säätänyt, varmaan anoppi. Paras ratkaisu on sulle että muutat kerrostaloon ja ylimpään kerrokseen niin on lämpimät lattia.
Faktaa on kuitenkin se, että hyvin rakennettussa tiiviissä uudet normit täyttävässä talossa vesikiertoisella lattialämmityksellä ja sillä normaalilla 80mm lattiavalulla laattalattia on pinnaltaan "kylmä" kun huoneen sisälämpötila on sen vakion 21 astetta. Kaikki käyttöön ja asentamiseen liittyvät asiat ovat täsmälleen oikein tehty, putket on nostettu korokepaloilla, ikkunoiden läheisyydessä tihennettyä väliä, ikkunat ei jäädy jne, lämpötila on mukava ja tasainen jne.

Mutta silti, koska pintamateriaali on ns. kylmä materiaali, eli laatta, niin se tuntuu paljaan jalan alla viileältä.

Tuota voi sitten omilla tuntemuksillaan spekuloida maailman tappiin asti. Se ei muuta kuitenkaan sitä tosiasiaa että lopputulos on täysin ennalta arvattavissa eikä siinä ole mitään virhettä eikä siinä esim. minun mielestä ole myöskään mitään spekuloitavaa.

Ongelmaa tietysti pahentaa jos lähtee leikkimään termareilla siten että säätää yleislämmöksi "liikaa" ja sitten pudottelee termareilla huonekohtaisesti. Tällöin piirin kierto katkeaa kokonaan ajoittain ja silloin se vasta kylmäksi meneekin. Eli kaikki termarit auki ja sitten lämpötila läpi talon sopivaksi.

Mutta joka tapauksessa, paljon melua tyhjästä. Laattalattia on silti mielestäni ylivoimaisesti paras valinta oleskelu/ruokailu/keittiötilojen lattiaksi enkä vaihtaisi missään tapauksessa pois.
Faktasi on hieman hakusessa. Talvella lattia on lämmin. Ongelma on lämmityskauden juuri alkaessa/päättyessä ja sen molemmin puolin. Tällöin lämpöä ei vielä lattiaan juurikaan mene, jolloin lattiat ovat kylmät.

Kesällä ei ole ongelmaa, koska viileä lattia tuntuu mukavalta ja talvella lattiat ovat lämpimät. Oleellista on lämmittää taloa mahdollisimman paljon lattioiden kautta ja mahdollisimman vähän käyttösähköllä. Nykyään laitteita vain on niin paljon, että tämä on vaikeaa. Halogeenit vaihtoon, IV:n jälkilämmitys pois päältä jne.

Viileyden tuntemisessa on isoja eroja. Jotkut mieltävät 25 - asteiset lattiat riittäväksi, toiset vasta 29- asteiset.

Esittämälläsi tavalla termareita ei kuulu säätää, kuten kirjoitatkin. Termareissa on mahdollisuus lattia- antureihin. Nämä tulee aina olla laatan ollessa materiaali. Termareihin asennetaan minimilämpötila, jonka alla kierto ei katkea. Tämä ei lämmityskauden molemmin puolin tosin auta yhtään mitään, koska lattia ei vain ole tarpeeksi lämmin.

Itsellä on matalaenergiatalo ja ainoa ongelma on lattioiden kanssa kotiteatterihuoneeseen menevä alue. Koska kyseisessä huoneessa kierto on aina kiinni, niin sinne menevien (ja tulevien) putkien kohdalla lämpö on aina pois päältä. Tämä alue on epämiellyttävän kylmä (pl. kesä).

Meillä makkareissa on parketti ja tämä on hyvä valinta, koska tuolla huonetila on viileämpi ja lattiatkin ovat kylmempiä.

Eli huolehtikaa, että teille tulee lattia- anturit laattalattioiden kanssa.
Meillä on vesi ilpo sisällä, kytketty siten että lattiaan ajetaan 37'C vettä, mikä ah niin ihanaa ja se ulkoyksikkö jäähdytyää sisäilman 20'C!
Ongelmaa ei ole mataenerhiatalossa, kun suunniteltiin hyvin
Kyllä onnistuu tuo lämmin lattia ja sopiva huonelämpötila.
Lattiaan laitetaan kiertämään vähintään 35asteinen vesi niin lattia tuntuu jaloista lämpimältä. Lisäksi ilmalämpöpumpulla jäähdytetään huonelämpö sopivaksi. Näin yksinkertainen ratkaisu.

Haittapuolena isompi sähkönkulutus mutta pitäähän mukavuudesta maksaa...
jahas...
kylmät lattiat ja lattialämpö perseestä...
no oliskohan lattia lämpösempi jos olis patterit seinänvieressä:)
Sisälämpötilan pitää olla 25astetta, muuten paleltuu.
 /   /  / pettynyt lattialämmitykseen

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta