Miten tottua kipuun?

Ei jatkuviin kipuihin koskaan varmaan totu. Jollakin tavalla niihin ehkä turtuu, ja oppii unohtamaan edes hetkeksi...
Niiden kanssa pitää vaan oppia elämään.

Mulla oli alaraajahalvaus onnettomuuden seurauksena. Vyötäröstä alaspäin ei ollut tuntoa ollenkaan eikä lihakset toimineet. Ensin tuli kipu jalkoihin ja sitten alkoi lihakset toimia pikkuhiljaa.
Kipua on joka toinen päivä ja osaltaan nautin siitä koska minun tapauksessani kipu tarkoittaa parantumista ja tunnon palaamista. Pahin kipu on usein iltapäivällä jolloin usein otan parin tunnin siestan. En ota mitään kipulääkkeitä koska ne aiheuttavat vatsavaivoja ja se olisi pahempi.

Kipu on minulla ollut jo 3 vuotta, auto-onnettomuuden vuoksi, jossa terveestä tuli kerralla monivammapotilas.
Siitä lähtien kivut ovat olleet päivittäisiä välillä kovat ja toisinaan taas siedettävät, mutta jatkuvana jomotuksena.
Hakeuduin keskus-sairaalan kipupoliklinikalle, jossa kokeiltiin erilaisia lääkkeitä erilaisina yhdistelminä.
Ensin oli pelkät särkylääkkeet, siteen niihin lisättiin masennuslääke, ei apua.
Eri kokeilujen jälkeen on kohdallani löytynyt yhdistelmä, joka on epilepsia lääkkeeksi tarkoitettu, lisäksi otan 4 kertaa päivässä kovan kipulääkkeen.
Kipuklinikan henkilökunta on todella asiansa osaava ja potilaan huomioon ottava, jos vertaa sitä muuhun sairaalatoimintaan.
Tällä hetkellä uusien lääkkeiden ansioksi on laskettava se, että jos kipu on lukuna 100%, niin yt se on 75-80%, mikä mielestäni on hyvä tulos.
Oletko käynyt tuolta kysymässä neuvoja?

http://www.kipupotilasyhdistys.com/


Terveyttä osaa arvostaa vasta sitten, kun sen on menettänyt, valitettavasti.

vastaus: ei koskaan. Kipuun ei voi tottua ikinä täydellisesti. itselläni käsi vihoittelee vaikka leikkaus on tehty ja kaikki määrättävät toimenpiteet. Siihen vaan ajanmyötä turtuu ja silloin kun kipu kunnolla tuntuu muistaa sen taas. Se on tullut aina olemaan osa elämääni ja onneksi pahimmat säryt saa hetkeksi pois lääkkeen kanssa.

Polvikipuihin,- voi auttaa muihinkin kipuihin ja suonenvetoon Vitala´s Finlandin
Nokkos-Kalkki-Inkivääri Vihersimpukka tabletit. Tietysti ohjeen mukaan otettuna.
On luontaistuote ja ainakin "hellämpi" kuin vahvat särkylääkkeet pitkässä käytössä.

Kipuun ei totu koskaan, mutta siihen turtuu...ainakin minua helpottaa tehdä jotain mielenkiintoista, ja kun ajatukset ovat edes hetken jossain muussa, niin jälkeenpäin huomaa, että kipua kestää taas paremmin. Minulle sitä terapiaa on käsityöt, lukeminen, lasten lapset ja liikunta kivun sallimissa rajoissa.... Pahimpina päivinä käperryn kipuuni ja se tuntuu kaksinverroin pahemmalta, mutta kun taas vähän helpottaa, koitan puuhastella jotain ja harhauttaa mieleni pois jomottavasta, jäytävästä kivusta.

Ota se huomioon mutta ajattele tietoisesti kaikkea muuta.

Vaikka kivulle ei mitään voi, kuitenkin kykenee päättämään miten paljon se sinua nujertaa. Ja sitten kun kaadutaan, onneksi on lääkkeitä. Minä menen iloisesti niin paljon kuin kykenen, pilsut taskussa, ja yritän opetella sitä lepoa.

Olen tottunut munuaiskivi kipuihini, joita siis on joka yö ja aamu. Kipu käy kuitenkin sietämättömäksi jos en pääse tyhjentämään rakkoa. Tämä on ikävä tauti kroonisena, eikä terveellinen ruokavalio tahdo aina auttaa. Oikeastaan kipuja ilmenee heti, jos syön päivän verran epäterveellisesti roskaruokaa ja suklaata.