Viipurin menetys 1944

kenraali talvelan 20pr kuitenkin räjäytti viipurin sillat sieltä perääntyessään, muut juoksivat niin kovalla kiireellä karkuun, etteivät moista älynneet. se torjuntavoittoki saatiin sitte tali-ihantalassa. oli vaan tyhmää rauhansopimuksessa luovuttaa myös tuolloin suomen hallussa olleet käkisalmi,sortavala, jne..

*sepe* kirjoitti:

kenraali talvelan 20pr kuitenkin räjäytti viipurin sillat sieltä perääntyessään, muut juoksivat niin kovalla kiireellä karkuun, etteivät moista älynneet. se torjuntavoittoki saatiin sitte tali-ihantalassa. oli vaan tyhmää rauhansopimuksessa luovuttaa myös tuolloin suomen hallussa olleet käkisalmi,sortavala, jne..

Lue lisää

>>kenraali talvelan 20pr

*sepe* kirjoitti:

kenraali talvelan 20pr kuitenkin räjäytti viipurin sillat sieltä perääntyessään, muut juoksivat niin kovalla kiireellä karkuun, etteivät moista älynneet. se torjuntavoittoki saatiin sitte tali-ihantalassa. oli vaan tyhmää rauhansopimuksessa luovuttaa myös tuolloin suomen hallussa olleet käkisalmi,sortavala, jne..

Lue lisää

Isäni oli viimeinen sotilas joka tuli linnan sillasta yli, polkupyörillä Kemppi pyörän mitan edellä. Isä kertoi , heti kun olimme ylittäneet sillan se räjäytettiin, samalla tuli venäläis koneiden massiivinen ilmaisku sillalle, syöksyimme siltarakenteisiin suojaan. Kertomus mitä tapahtui ennen sillalle menoa , mitä sen jälkeen. Jos on kiinnostusta näistä tosi tapahtumista voisin kertoa enempi.

Suoraan liikkeestä
Nyt vihollinen valtasi Viipurin suoraan liikkeestä. Panssarit ajoivat Punaisenlähteen torille ja Torkkelille yhtä ainoaa katua pitkin, mitä ei oltu sulutettu. Ei olisi ollut kummoinen temppu räjäyttää vaikka yksi kerrostalo eteen suluksi, jolloin panssarien eteneminen olisi tyrehtynyt siihen. Talvisodassahan samalla kadulla tukkeena oli mm. huonekaluja ym. roinaa. Patterinmäki taas melkoisena mäkenä ja vallituksina oli jo luonnostaan panssareille ylittämätön este.
Kun puolustus olisi ollut Patterinmäellä, panssarit eivät olisi murtautuneet läpi ja mitään pakokauhua ei olisi syntynyt ja ammustäydennys olisi myös ennättänyt paikalle.

Sehän se ongelma juuri oli. Käytettävissä oli näitä 1800-luvulla oppinsa saaneita komentajia jotka luulivat että sotaa edelleen käydään kuin punakaartia ja kuularuiskuja vastaan silloin ennen. Upseeristosta suurin osa oli reserviläisiä, eli siviilejä sotilaspuvussa jotka pärjäsivät kyllä käytännön tilanteissa lähiesimiehenä kentällä muttei heistä suurempiin kokonaisuuksiin ollut. Harvat kyvykkäät nuoremman polven komentajat jäivät paitsioon armeijan hierarkian vuoksi, kun ukkokaarti miehitti ylimmät vakanssit.
Voidaan sanoa että Suomen yritys kaatui talentin puutteeseen.

Rateki kirjoitti:

Sehän se ongelma juuri oli. Käytettävissä oli näitä 1800-luvulla oppinsa saaneita komentajia jotka luulivat että sotaa edelleen käydään kuin punakaartia ja kuularuiskuja vastaan silloin ennen. Upseeristosta suurin osa oli reserviläisiä, eli siviilejä sotilaspuvussa jotka pärjäsivät kyllä käytännön tilanteissa lähiesimiehenä kentällä muttei heistä suurempiin kokonaisuuksiin ollut. Harvat kyvykkäät nuoremman polven komentajat jäivät paitsioon armeijan hierarkian vuoksi, kun ukkokaarti miehitti ylimmät vakanssit.
Voidaan sanoa että Suomen yritys kaatui talentin puutteeseen.

Lue lisää

Suomalainen komentajisto oli koulutettu pääasiassa 20-luvun lopussa ja 30-luvulla omassa Sotakorkeakoulussa. Vanhimmat olivat käyneet korkeakoulunsa esimerkiksi Ranskassa.

Nuorempi komentajisto oli suorittanut Kadettikoulun ja käynyt jatkokursseja. Kaikilla oli vuosien sotiminen takana. Sama koski reserviupseereita. Pitkä sota oli tuonut heidän suunnilleen samalle tasolle aktiiviupseereiden kanssa. Sodan aikana oli ylennetty nimenomaan rintamalla osoitetun kyvykkyyden perusteella. Talvisota oli karsinut heikot johtajat.

Ratekin yritys kaatuu tiedon puutteeseen kuten niin monesti ennenkin.

Paksua pötyä kirjoitti:

Suomalainen komentajisto oli koulutettu pääasiassa 20-luvun lopussa ja 30-luvulla omassa Sotakorkeakoulussa. Vanhimmat olivat käyneet korkeakoulunsa esimerkiksi Ranskassa.

Nuorempi komentajisto oli suorittanut Kadettikoulun ja käynyt jatkokursseja. Kaikilla oli vuosien sotiminen takana. Sama koski reserviupseereita. Pitkä sota oli tuonut heidän suunnilleen samalle tasolle aktiiviupseereiden kanssa. Sodan aikana oli ylennetty nimenomaan rintamalla osoitetun kyvykkyyden perusteella. Talvisota oli karsinut heikot johtajat.

Ratekin yritys kaatuu tiedon puutteeseen kuten niin monesti ennenkin.

Lue lisää

Nämä heikot ja kyvyttömät komentajat jouduttiin karsimaan vähintäin kolme kertaa kun järjestelmä toi heidät kerta toisensa jälkeen takaisin.

Talvisota= karsinta
Välirauha= takaisin
Jatkosodan hyökkäysvaihe= karsinta
Asemasota=takaisin
1944 kesä = karsinta.
1944 syystalvella varsinki kyvyttömät nuoremman pään upseerit joilla ei ollut mitään käyttöä tai paikkaa siviilissä palasivat takaisin vakituisille virkapaikoilleen mihinkä heillä oli nimitys ajalta ennen sotia.

Kruunu pitää huolta kirjoitti:

Nämä heikot ja kyvyttömät komentajat jouduttiin karsimaan vähintäin kolme kertaa kun järjestelmä toi heidät kerta toisensa jälkeen takaisin.

Talvisota= karsinta
Välirauha= takaisin
Jatkosodan hyökkäysvaihe= karsinta
Asemasota=takaisin
1944 kesä = karsinta.
1944 syystalvella varsinki kyvyttömät nuoremman pään upseerit joilla ei ollut mitään käyttöä tai paikkaa siviilissä palasivat takaisin vakituisille virkapaikoilleen mihinkä heillä oli nimitys ajalta ennen sotia.

Lue lisää

muutaman esimerkin.

Heikot upseerit karsittiin sodan jälkeen yleisen edun nimissä. Vakansseille jäivät sodassa kunnostautuneet. Valitettavasti eivät tosin kaikki.

Siviiliin kelpasivat kaikki. Oli suuri pula johtamiskykyisestä työvoimasta.

Antaisitko vaikka kirjoitti:

muutaman esimerkin.

Heikot upseerit karsittiin sodan jälkeen yleisen edun nimissä. Vakansseille jäivät sodassa kunnostautuneet. Valitettavasti eivät tosin kaikki.

Siviiliin kelpasivat kaikki. Oli suuri pula johtamiskykyisestä työvoimasta.

Lue lisää

Yhtenä hyvänä esimerkkinä järjestelmän tavasta toimia voitaisiin ottaa Maijala, Sulo Johannes Gunnar. KadK13, 1929-1931.

Voisitko tarkastaa kadettimatrikkelista hänen tietonsa ja kommentoida niitä muutamalla sanalla.

Virkanimitys. kirjoitti:

Yhtenä hyvänä esimerkkinä järjestelmän tavasta toimia voitaisiin ottaa Maijala, Sulo Johannes Gunnar. KadK13, 1929-1931.

Voisitko tarkastaa kadettimatrikkelista hänen tietonsa ja kommentoida niitä muutamalla sanalla.

Lue lisää

ole mikään todiste. Aktiiviupseereita oli noin 2 000. Siinä oli viiden sotavuoden aikana monenlaista kohtaloa ja uraa.

Kovaotteiset komentajat poistivat häikäilemättä heikoiksi arvioimiaan alaisia. Jotkut saivat sitten uuden tilaisuuden.

Monet joutuivat pois rintamalta siksi, että eivät kestäneet painetta. Vain harva palasi takaisin.

Ei yksi esimerkki kirjoitti:

ole mikään todiste. Aktiiviupseereita oli noin 2 000. Siinä oli viiden sotavuoden aikana monenlaista kohtaloa ja uraa.

Kovaotteiset komentajat poistivat häikäilemättä heikoiksi arvioimiaan alaisia. Jotkut saivat sitten uuden tilaisuuden.

Monet joutuivat pois rintamalta siksi, että eivät kestäneet painetta. Vain harva palasi takaisin.

Lue lisää

Ellei majuritaso kelpaa, niin mennään virka-asteikossa hiukan ylöspäin . Surullisenkuuluisassa Valkeasaaren taistelussa oli kaksi taisteluparia.

10.D=Sihvo/ Mandelin
IVAK=Laatikainen/Sippola

Heistä Sihvo oli heikohko tai paremminki hiukan liian pehmeä/ arka.Kaikki muut olivat täysin kyvyttömiä.Sotien jälkeisessä "putsingissa" Sihvo oli ainoa joka pakotettiin eroamaan.Kaikille muille täysin kyvyttömille upseereille löytyi sotien jälkeisessä Suomen armeijassa vakanssi.

Parit perustelut kiitos.

Eo korppi korpin sil kirjoitti:

Ellei majuritaso kelpaa, niin mennään virka-asteikossa hiukan ylöspäin . Surullisenkuuluisassa Valkeasaaren taistelussa oli kaksi taisteluparia.

10.D=Sihvo/ Mandelin
IVAK=Laatikainen/Sippola

Heistä Sihvo oli heikohko tai paremminki hiukan liian pehmeä/ arka.Kaikki muut olivat täysin kyvyttömiä.Sotien jälkeisessä "putsingissa" Sihvo oli ainoa joka pakotettiin eroamaan.Kaikille muille täysin kyvyttömille upseereille löytyi sotien jälkeisessä Suomen armeijassa vakanssi.

Parit perustelut kiitos.

Lue lisää

ylipäällikön käyttöön 18.6. 44. Hän erosi itse sodan päätyttyä.

Laatikainen jatkoi armeijakunnan komentajana sodan loppuun. Hänen joukkonsa pysäyttivät hyökkäyksen Tali-Ihantalassa. Miksi hänet olisi pitänyt vapauttaa?

Sippola ja Mandelin olivat kenttätykistön ammattimiehiä. Kumpikin jatkoi tehtävässään sodan loppuun.Jos heille löytyi alan töitä sodan jälkeenkin, niin so what?

Millä perusteella pystyt määrittelemään sodan ajan upseerien ammattitaidon ja kyvyt eri tehtäviin 67 vuotta sodan jälkeen? Siis paremmin kuin sodassa mukana olleet korkeat komentajat?

Ainakaan sotahistorian tiedot eivät ole heikkoa harrastajatasoa kummemmat. Tosin nehän juuri näillä palstoilla ovat ne innokkaimmat tuomarit. Mitä vähemmän tietoa, sen varmemmat mielipiteet.

Paksua pötyä kirjoitti:

Suomalainen komentajisto oli koulutettu pääasiassa 20-luvun lopussa ja 30-luvulla omassa Sotakorkeakoulussa. Vanhimmat olivat käyneet korkeakoulunsa esimerkiksi Ranskassa.

Nuorempi komentajisto oli suorittanut Kadettikoulun ja käynyt jatkokursseja. Kaikilla oli vuosien sotiminen takana. Sama koski reserviupseereita. Pitkä sota oli tuonut heidän suunnilleen samalle tasolle aktiiviupseereiden kanssa. Sodan aikana oli ylennetty nimenomaan rintamalla osoitetun kyvykkyyden perusteella. Talvisota oli karsinut heikot johtajat.

Ratekin yritys kaatuu tiedon puutteeseen kuten niin monesti ennenkin.

Lue lisää

Ei ollut sitten oppi ottavainen. Tosiasia on että suomalainen sotilasjohto oli täysin kykenemätön ymmärtämään sitä nopeutta jolla sodankäynti teknistyi sotavuosien aikana. Panssari- ja ilma-asetta vastaan johto oli täysin avuton. Vain poliittisen johdon aloitekyky pelasti sen mitä pelastettavissa oli, Saksasta hankittiin ikääntyneen, pitkän sodan uuvuttaman ja aloitekyvyttömäksi lepsahtaneen sotilasjohdon tueksi nykyaikaiseen sodankäyntiin vastaamaan kykenevää apua.

Rateki. kirjoitti:

Ei ollut sitten oppi ottavainen. Tosiasia on että suomalainen sotilasjohto oli täysin kykenemätön ymmärtämään sitä nopeutta jolla sodankäynti teknistyi sotavuosien aikana. Panssari- ja ilma-asetta vastaan johto oli täysin avuton. Vain poliittisen johdon aloitekyky pelasti sen mitä pelastettavissa oli, Saksasta hankittiin ikääntyneen, pitkän sodan uuvuttaman ja aloitekyvyttömäksi lepsahtaneen sotilasjohdon tueksi nykyaikaiseen sodankäyntiin vastaamaan kykenevää apua.

Lue lisää

suurhyökkäyksen nopein ja taitavin toimin. Joukot vedettiin taistelukykyisinä VKT-asemaan, jonne samaan aikaan kuljetettiin merkittävät lisävoimat. Hyökkäys pysäytettiin päättävällä taistelulla Kivisillnsalmella, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Lopuksi lyötiin hyökkääjä vielä Ilomantsissakin.

Erityisesti lyötiin punapanssarit ja ilmavoimat.

Torjuntavoitto antoi perusteet ryhtyä rauhanneuvotteluihin neuvostojohdon luovuttua ehdottomasta antautumisesta.

Ratekille voi suositella perehtymistä sotahistoriaan. Oma mielikuvitus vie näköjään helposti harhateille aina uudelleen..

Sihvo määrättiin kirjoitti:

ylipäällikön käyttöön 18.6. 44. Hän erosi itse sodan päätyttyä.

Laatikainen jatkoi armeijakunnan komentajana sodan loppuun. Hänen joukkonsa pysäyttivät hyökkäyksen Tali-Ihantalassa. Miksi hänet olisi pitänyt vapauttaa?

Sippola ja Mandelin olivat kenttätykistön ammattimiehiä. Kumpikin jatkoi tehtävässään sodan loppuun.Jos heille löytyi alan töitä sodan jälkeenkin, niin so what?

Millä perusteella pystyt määrittelemään sodan ajan upseerien ammattitaidon ja kyvyt eri tehtäviin 67 vuotta sodan jälkeen? Siis paremmin kuin sodassa mukana olleet korkeat komentajat?

Ainakaan sotahistorian tiedot eivät ole heikkoa harrastajatasoa kummemmat. Tosin nehän juuri näillä palstoilla ovat ne innokkaimmat tuomarit. Mitä vähemmän tietoa, sen varmemmat mielipiteet.

Lue lisää

No mikäs siinä jos sinä olet tyytyväinen everstin arvoiseen patteriston komentajaan kuten Mandelin sotien jälkeen oli, niin silloinhan kaikki on kunnossa.

Veli Lumiala kirjassaan Rukajärven Rautaportit kutsui 14:D:n tykistökomentajaa eversti Idänpää-Heikkilää "keskiratsastajaksi".(Samaista arviota voi ilman pienintäkään epäilystä soveltaa myös Sippolaan ja Mandeliniin.)

Hiukan kylläkin tuosta sinun ja Mandelinin välisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta tulee mieleen, että te katsotte kuuluvanne samantasoiseen vertaisryhmään.

Rottakoulun uskollin kirjoitti:

No mikäs siinä jos sinä olet tyytyväinen everstin arvoiseen patteriston komentajaan kuten Mandelin sotien jälkeen oli, niin silloinhan kaikki on kunnossa.

Veli Lumiala kirjassaan Rukajärven Rautaportit kutsui 14:D:n tykistökomentajaa eversti Idänpää-Heikkilää "keskiratsastajaksi".(Samaista arviota voi ilman pienintäkään epäilystä soveltaa myös Sippolaan ja Mandeliniin.)

Hiukan kylläkin tuosta sinun ja Mandelinin välisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta tulee mieleen, että te katsotte kuuluvanne samantasoiseen vertaisryhmään.

Lue lisää

tykistöryhmän komentajana sodan loppuun asti mm. Viipurinlahdella. Ei sellaiseen tehtävään panna epäpätevää miestä.

"Hiukan kylläkin tuosta sinun ja Mandelinin välisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta tulee mieleen, että te katsotte kuuluvanne samantasoiseen vertaisryhmään."

Pidän ihan asiallisena, että sodassa kunnostautuneisiin upseereihin kohdistuneita solvauksia hieman oiotaan. Ei sinun tiedoillasi kyllä kukaan mihinkään hetkahda.

Mikä muuten olikaan tykistöalan koulutuksesi, kun noin innolla solvaat perusteellisesti koulutettuja ja kahdessa sodassa vaativia tehtäviä hoitaneita tykistöjohtajia?

Vai riittääkö pelkkä upseerikauna, kuten niin monessa tapauksessa näkyy olevan? Senkin voisit rehellisesti tunnustaa puskasta ampumisen sijaan. Ei taida sinussa olla miestä siihenkään.

Mandelin toimi kirjoitti:

tykistöryhmän komentajana sodan loppuun asti mm. Viipurinlahdella. Ei sellaiseen tehtävään panna epäpätevää miestä.

"Hiukan kylläkin tuosta sinun ja Mandelinin välisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta tulee mieleen, että te katsotte kuuluvanne samantasoiseen vertaisryhmään."

Pidän ihan asiallisena, että sodassa kunnostautuneisiin upseereihin kohdistuneita solvauksia hieman oiotaan. Ei sinun tiedoillasi kyllä kukaan mihinkään hetkahda.

Mikä muuten olikaan tykistöalan koulutuksesi, kun noin innolla solvaat perusteellisesti koulutettuja ja kahdessa sodassa vaativia tehtäviä hoitaneita tykistöjohtajia?

Vai riittääkö pelkkä upseerikauna, kuten niin monessa tapauksessa näkyy olevan? Senkin voisit rehellisesti tunnustaa puskasta ampumisen sijaan. Ei taida sinussa olla miestä siihenkään.

Lue lisää

Varusmiespalvelus kenttätykistössä ja RUK 3 kertausharjoitusta on johtanut nykyiseen reservin luutnantin sotilasarvoon.

Kun lukee sinun mielipiteitä tai vaihtoehtoisesti Eino Tirrosen kirjaa Jylisevät tykit, niin ei uskoisi, että kysymyksessä on sama eversti Mandelin.

Kummanko näkemykseen ja ammattitaitoon minun pitäisi enemmän luottaa.

Sinun vai Tirrosen.

Taistelu Viipurista 20.06.1944, osa 2

http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/13124-taistelu-viipurista-20061944


20.6. klo 14.00 Vihollinen alottaa uuden, voimakkaan, tykistövalmistelun. Alueella liik¨kuu lähes psv:a ja runsaasti jalkaväkeä. Puolustajien etummaiset asemat jätetään silmittömän paon alettua. Irtaantumiskäskyn oli huutanut sotamies Nummelin, joka tunnettiin hermoherkkänä henkilönä. Pakoa ei saatu pysäytettyä.

20.6. klo 13.55 ev.Kemppi lähetti seuraavan viestin IV AKE.aan: Vihollisen hyökkäykset jatkuneet koko päivän Pappilanniemen ja Ristimäen välillä.Painostus ankarin rautatien suunnalla. Hyökkäykset tähän mennessä torjuttu, satoja ryssiä tapettu. Tykistön ammukset loppuneet. Pyydän kiireesti niiden lähettämistä tuliasemiin. Minulla ei ole riittävästi kuljetusvälineitä".

20.6. klo 14.00 seuraa tilanne toistaan. Komppaniat yrittävät vastaiskuja joko yhdessä tai erikseen toisten kanssa. Komentajat ja upseerit yrittävät pysäyttää pakenevia joukkoja, kuiten kin huonolla tuloksella. Pelko on voittanut järjen, eikä pakoa voi pysäyttää.

20.6. klo 15.50 ev. Kemppi lähettää IV AKE:n seuraavan sanoman: Sisäänmurto II P:n lohkolla Ristimäessä. Koetan vakaannuttaa tilannetta ennalleen. Kaupungin jatkuva hallussapito ylivoimainen tehtävä. Esitän siirtymistä Papulanlahden pohjoisrannalle. pitäen Karjalan esikaupungin hallussa, sekä osilla Tervaniemi-Hiekka-alueelle. Vahvistus saatava Karjalaan". Tätä esitystä IV AK:n komentaja ei hyväksynyt.

20.6. klo 16.20 ev. Kemppi lähetti sähkeen IV AK:n esikuntaan:" Pyydän tuoretta pataljoonaa avukseni". Ei vastausta Armeijakunnan komentajalta.

20.6. klo 16.32 ev.Kemppi poistui komentopaikaltaan.

20.6. klo 16.35 rautatiesilta räjäytetään

20.6. klo 16.45 Linnansilta räjäytetään

20.6. klo 16.45 evl Seppo Ahdin mukaan lasketaan lippu Viipurin Linnan tornista.

20.6. klo 16.50 Linnansilta räjäytetään.

20.6 klo 17.30 Punavaate, naisten hame, nostetaan linnan torniin. Hame vaihdetaan punaiseen viiriin klo 22.30.

20.6 klo 17.42 kenr.ltn. Laatikainen vastaa ev. Kempin sähkeeseen ,joka lähetettiin klo16.20:"pääpuolustuslinjasta luopuminen ei missään tapauksessa saa tulla kysymykseen".

20.6. klo 18.15 Rautatiesiltaa räjäytellään ja poltetaan uudelleen.

20.6. Ilmavoimien toiminta. Suomalaisilla oli käytössä Hlr 3 jolla 48 taistelukonetta . Vastassa oli 13. Ilma-armeija , jossa oli 250 pommi- ja 155 rynnäkkökonetta, sekä 1142 hävittäjäkonetta. Suomalaiset suorittivat Viipurin alueelle 20.6. 126 taistelulentoa. Hävittäjämme ampuivat alas 49 viholliskonetta ilman omia tappioita.
Saksalaiset Stukat suorittivat Viipurin alueelle 20.6. päivän aikana kaikkiaan 4 pommituslentoa.

Ev.Kempin yhteydenottomatka IV AKE:aan:
Kun noin klo 18.00 aikoihin Kemppi ei saanut ykteyttä AK:n esikuntaan, hän päätti itse lähteä 20 kilometrin päässä olevaan esikuntaan Kavantsaareen Rapattilan kartanon kautta. " Sielläkään ei ollut puhelinyhteyksiä , joten Kemppi otti auton lähteäkseen kenr. ltn.Laatikaisen luokse Kavantsaareen antamaan ilmoituksen tapahtumasta ja pyytämään apua Kivisillan salmen puolustuksen järjestämiseksi..Kemppi ei pitänyt hajallaan olevia omia joukkojaan siihen kykenevinä. Matkalla tuli ev.Kemppiä vastaan muutamia yksinäisiä miehiä .....Tiedustellessaan yhteysmahdollisuutta 10 D:n esikunnassa IV AK:aan, hänelle kerrottiin 10 D esikunnan tyhjennetyn ja että IV AKE oli siirtynyt Lauritsalaan. Siispä suunta kohti Lauritsalaa, jota lähestyttäessä auto meni rikki. 15 minuutin kuluttua Kemppi pysäytti ja otti käyttöönsä toisen auton jolla pääsi perille. Siellä hän sai tietää, että vaikkakin osa IV AKE:n oli siellä, AK:n komentaja oli kuitenkin edelleen Kavantsaaressa. Puhelinyhteyttä Kavantsaareen ei enää ollut. Kemppi otti uuden auton jolla suuntasi taas Kavantsaareen, jossa tapasi Laatikaisen, joka oli tekemässä lähtöä Lauritsalaan.Tapaaminen oli klo 22-23 välillä. Välittömästi tämän jälkeen Kemppi palasi lähtöpaikkaansa Rapattilan kartanoon.

Referaatit "Taistelu Viipurista 20.6 1944"

Kirjan kirjoittaja oli paikalla Taisteluosasto Tarkin johtajana.

"Olipa mukana tällainen "juoksukomentajakin""

Tuliko Suomelle liian vähän sankarivainajia? Tuntuu ottavan raskaasti nuppiin, kun jotkut lähtivät asemistaan eivätkä kaatuneet sinun maastohousujesi puolesta.

Sellainen ol Viipuri kirjoitti:

Taistelu Viipurista 20.06.1944, osa 2

http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/13124-taistelu-viipurista-20061944


20.6. klo 14.00 Vihollinen alottaa uuden, voimakkaan, tykistövalmistelun. Alueella liik¨kuu lähes psv:a ja runsaasti jalkaväkeä. Puolustajien etummaiset asemat jätetään silmittömän paon alettua. Irtaantumiskäskyn oli huutanut sotamies Nummelin, joka tunnettiin hermoherkkänä henkilönä. Pakoa ei saatu pysäytettyä.

20.6. klo 13.55 ev.Kemppi lähetti seuraavan viestin IV AKE.aan: Vihollisen hyökkäykset jatkuneet koko päivän Pappilanniemen ja Ristimäen välillä.Painostus ankarin rautatien suunnalla. Hyökkäykset tähän mennessä torjuttu, satoja ryssiä tapettu. Tykistön ammukset loppuneet. Pyydän kiireesti niiden lähettämistä tuliasemiin. Minulla ei ole riittävästi kuljetusvälineitä".

20.6. klo 14.00 seuraa tilanne toistaan. Komppaniat yrittävät vastaiskuja joko yhdessä tai erikseen toisten kanssa. Komentajat ja upseerit yrittävät pysäyttää pakenevia joukkoja, kuiten kin huonolla tuloksella. Pelko on voittanut järjen, eikä pakoa voi pysäyttää.

20.6. klo 15.50 ev. Kemppi lähettää IV AKE:n seuraavan sanoman: Sisäänmurto II P:n lohkolla Ristimäessä. Koetan vakaannuttaa tilannetta ennalleen. Kaupungin jatkuva hallussapito ylivoimainen tehtävä. Esitän siirtymistä Papulanlahden pohjoisrannalle. pitäen Karjalan esikaupungin hallussa, sekä osilla Tervaniemi-Hiekka-alueelle. Vahvistus saatava Karjalaan". Tätä esitystä IV AK:n komentaja ei hyväksynyt.

20.6. klo 16.20 ev. Kemppi lähetti sähkeen IV AK:n esikuntaan:" Pyydän tuoretta pataljoonaa avukseni". Ei vastausta Armeijakunnan komentajalta.

20.6. klo 16.32 ev.Kemppi poistui komentopaikaltaan.

20.6. klo 16.35 rautatiesilta räjäytetään

20.6. klo 16.45 Linnansilta räjäytetään

20.6. klo 16.45 evl Seppo Ahdin mukaan lasketaan lippu Viipurin Linnan tornista.

20.6. klo 16.50 Linnansilta räjäytetään.

20.6 klo 17.30 Punavaate, naisten hame, nostetaan linnan torniin. Hame vaihdetaan punaiseen viiriin klo 22.30.

20.6 klo 17.42 kenr.ltn. Laatikainen vastaa ev. Kempin sähkeeseen ,joka lähetettiin klo16.20:"pääpuolustuslinjasta luopuminen ei missään tapauksessa saa tulla kysymykseen".

20.6. klo 18.15 Rautatiesiltaa räjäytellään ja poltetaan uudelleen.

20.6. Ilmavoimien toiminta. Suomalaisilla oli käytössä Hlr 3 jolla 48 taistelukonetta . Vastassa oli 13. Ilma-armeija , jossa oli 250 pommi- ja 155 rynnäkkökonetta, sekä 1142 hävittäjäkonetta. Suomalaiset suorittivat Viipurin alueelle 20.6. 126 taistelulentoa. Hävittäjämme ampuivat alas 49 viholliskonetta ilman omia tappioita.
Saksalaiset Stukat suorittivat Viipurin alueelle 20.6. päivän aikana kaikkiaan 4 pommituslentoa.

Ev.Kempin yhteydenottomatka IV AKE:aan:
Kun noin klo 18.00 aikoihin Kemppi ei saanut ykteyttä AK:n esikuntaan, hän päätti itse lähteä 20 kilometrin päässä olevaan esikuntaan Kavantsaareen Rapattilan kartanon kautta. " Sielläkään ei ollut puhelinyhteyksiä , joten Kemppi otti auton lähteäkseen kenr. ltn.Laatikaisen luokse Kavantsaareen antamaan ilmoituksen tapahtumasta ja pyytämään apua Kivisillan salmen puolustuksen järjestämiseksi..Kemppi ei pitänyt hajallaan olevia omia joukkojaan siihen kykenevinä. Matkalla tuli ev.Kemppiä vastaan muutamia yksinäisiä miehiä .....Tiedustellessaan yhteysmahdollisuutta 10 D:n esikunnassa IV AK:aan, hänelle kerrottiin 10 D esikunnan tyhjennetyn ja että IV AKE oli siirtynyt Lauritsalaan. Siispä suunta kohti Lauritsalaa, jota lähestyttäessä auto meni rikki. 15 minuutin kuluttua Kemppi pysäytti ja otti käyttöönsä toisen auton jolla pääsi perille. Siellä hän sai tietää, että vaikkakin osa IV AKE:n oli siellä, AK:n komentaja oli kuitenkin edelleen Kavantsaaressa. Puhelinyhteyttä Kavantsaareen ei enää ollut. Kemppi otti uuden auton jolla suuntasi taas Kavantsaareen, jossa tapasi Laatikaisen, joka oli tekemässä lähtöä Lauritsalaan.Tapaaminen oli klo 22-23 välillä. Välittömästi tämän jälkeen Kemppi palasi lähtöpaikkaansa Rapattilan kartanoon.

Referaatit "Taistelu Viipurista 20.6 1944"

Kirjan kirjoittaja oli paikalla Taisteluosasto Tarkin johtajana.

Lue lisää

Viipurin puolustusta ei laiminlyöty, koska Viipurin puolustukseen ei oltu edes edeltäkäsin määrätty joukko-osastoa, jonka vastuulle kaupungin puolustus olisi pystytty asettamaan. Viipuri oli vain eräs pätkä VKT-linjaa.

Kranaatin sytyttimen virittyminen vaatii sen että sillä on tarpeeksi suuri lähtönopeus, En tiedä miksei tätä otettu huomioon panssaridivisioonan ammushuollossa, mutta itsemurhatehtävään laittoivat tämän komppaniansa.

on putkivarmistin, joka poistuu lähtösysäyksessä. Sitten on maskivarmistin, joka poistuu määrätyn metrimäärän päässä putkne suusta.

#Olikohan siinä vielä sellaine kohta että ne iskivät ensin kranun pyrstöä maatavasten ja sitten viskoivat "tyhmies natsien niskaan"...#

Elokuvissa tehdään tietysti kaikenlaisia temppuja. Kranaatin iskeminen maata vasten poistaisi ehkä putkivarmistimen, mutta...

http://keskustelu.suomi24.fi/node/2339335

Aikanaan hyvä tykki, suomalaisekin valitsivat tämän Tampellan 75 K 44 kehitelmän sijaan!

Siinä mm. voitiin käyttää aika modernia ammusta "alikaliiperiammusta", jolla saatiin suurempi lähtönopeus ja pienempi piipun kuluminen.

Hiukan samaa tekniikkaa käytetään esim. Leopard 2A4 panssarivaunussa, jossa on sileä (ei rihloja) 120 mm tykki.
En tiedä miten vaikuttaa osumatarkkuuteen vai ovatko ampuma etäisyyden sen verran lyhyet, ettei ole vaikutusta.

Ei rihloja kirjoitti:

Aikanaan hyvä tykki, suomalaisekin valitsivat tämän Tampellan 75 K 44 kehitelmän sijaan!

Siinä mm. voitiin käyttää aika modernia ammusta "alikaliiperiammusta", jolla saatiin suurempi lähtönopeus ja pienempi piipun kuluminen.

Hiukan samaa tekniikkaa käytetään esim. Leopard 2A4 panssarivaunussa, jossa on sileä (ei rihloja) 120 mm tykki.
En tiedä miten vaikuttaa osumatarkkuuteen vai ovatko ampuma etäisyyden sen verran lyhyet, ettei ole vaikutusta.

Lue lisää

Putki kuluu, osumatarkkuus suora-ammunnassa on "riittävän hyvä". Kaaritulivehkeissä rihlaus varmaan säilyy.

Ei rihloja kirjoitti:

Aikanaan hyvä tykki, suomalaisekin valitsivat tämän Tampellan 75 K 44 kehitelmän sijaan!

Siinä mm. voitiin käyttää aika modernia ammusta "alikaliiperiammusta", jolla saatiin suurempi lähtönopeus ja pienempi piipun kuluminen.

Hiukan samaa tekniikkaa käytetään esim. Leopard 2A4 panssarivaunussa, jossa on sileä (ei rihloja) 120 mm tykki.
En tiedä miten vaikuttaa osumatarkkuuteen vai ovatko ampuma etäisyyden sen verran lyhyet, ettei ole vaikutusta.

Lue lisää

Vaikka taas mennään sivuun asiasta niin panssarivaunujen tykit ovat olleet 60-luvulta asti sileäputkisia. Kranaatti vakautetaan lentopommien tapaan pyrstörakenteella joka saa sen pyörimään.

tiatoo kirjoitti:

Vaikka taas mennään sivuun asiasta niin panssarivaunujen tykit ovat olleet 60-luvulta asti sileäputkisia. Kranaatti vakautetaan lentopommien tapaan pyrstörakenteella joka saa sen pyörimään.

Lue lisää

Tässä alunperin oli kyseessä PAK, mahtaako olla sileäputkinen vai mallia kenttätykki. Ymmärrän kyllä tarpeen saada työntövoimaa, mutta edes kaikki panssarivaunukanuunat eivät ole sileäputkisia. Kaaritulta ammuttaessa pyöriminen on must.

tiatoo kirjoitti:

Vaikka taas mennään sivuun asiasta niin panssarivaunujen tykit ovat olleet 60-luvulta asti sileäputkisia. Kranaatti vakautetaan lentopommien tapaan pyrstörakenteella joka saa sen pyörimään.

Lue lisää

Koeammuntojejen perusteella on suurin piirtein sama, onko hernepyssyssä rihlaus vaiko ei, mutta suuren kantaman tykistössä ei varmaan sileällä saataisi osumaan mihinkään järkevään.

tiatoo kirjoitti:

Vaikka taas mennään sivuun asiasta niin panssarivaunujen tykit ovat olleet 60-luvulta asti sileäputkisia. Kranaatti vakautetaan lentopommien tapaan pyrstörakenteella joka saa sen pyörimään.

Lue lisää

Onko lentokoneessa pyrstö, jotta se pyörisi ja vakautuisi. Olet tosi taivaanrannan kirjailija.

Mutta Rautakorpea ei vallattu.

Ryssät vauhdissa kirjoitti:

Mutta Rautakorpea ei vallattu.

Kiviniemen sillalle.

"Entä paljonko jäi sotamateriaalia surullisen kuuluisaan Viipurin varikkoon kun sieltä ei annettu tavaraa omille sotilaille luovutuspaperien puuttumisen takia."

Varikko jäi suomalaisille sodan loppuun. Viipurissa menetettiin aika vähän materiaalia.

"Mitä järkee on verissäpäin taistellla kaupungista, joka luovutetaan heti pois, kun saadaan aselepo solmittua ????"

Jos sinä olisit johtanutsotaa kesällä 1944 niin olisimme vapaaehtoisesti vetäytyneet Turku-Tornio-linjalle?

Mitä järkee:-) kirjoitti:

"Mitä järkee on verissäpäin taistellla kaupungista, joka luovutetaan heti pois, kun saadaan aselepo solmittua ????"

Jos sinä olisit johtanutsotaa kesällä 1944 niin olisimme vapaaehtoisesti vetäytyneet Turku-Tornio-linjalle?

Lue lisää

No en nyt sentään, mutta se miksei Suomi taistellut kaupungista kovemmin, selittyy varmaan osittain sillä, että ne jotka sotaa johtivat, tiesivät ettei tästä taistelusta mitään hyötyä ole, Suomi taisteli olemassa olostaan ja semmosen kaupungin puolesta sotiminen verissäpäin, joka luovutetaan kumminkin pois heti kun aselepo astuu voimaan, on voimavarojen tuhlausta.

Ne joukot tarvitaan jokatapauksessa ratkaisutaisteluihin, miksi polttaa ruutia turhaan kaupungin puolesta joka annetaan kumminkin heti pois, kun aselepo astuuu voimaan.

kysyn vaan kirjoitti:

No en nyt sentään, mutta se miksei Suomi taistellut kaupungista kovemmin, selittyy varmaan osittain sillä, että ne jotka sotaa johtivat, tiesivät ettei tästä taistelusta mitään hyötyä ole, Suomi taisteli olemassa olostaan ja semmosen kaupungin puolesta sotiminen verissäpäin, joka luovutetaan kumminkin pois heti kun aselepo astuu voimaan, on voimavarojen tuhlausta.

Ne joukot tarvitaan jokatapauksessa ratkaisutaisteluihin, miksi polttaa ruutia turhaan kaupungin puolesta joka annetaan kumminkin heti pois, kun aselepo astuuu voimaan.

Lue lisää

siksi, että joukot lähtivät lipettiin. Ei siihen herrojen ohjeita tarvittu.
Toisekseen kaupungin menetys vain paransi puolustusmahdollisuuksia. Nyt meni vain kaupunki ja joukot säästyivät. Pidempi taistelu olisi tuhonnut myös prikaatin.

Kovempi taistelu jäi kirjoitti:

siksi, että joukot lähtivät lipettiin. Ei siihen herrojen ohjeita tarvittu.
Toisekseen kaupungin menetys vain paransi puolustusmahdollisuuksia. Nyt meni vain kaupunki ja joukot säästyivät. Pidempi taistelu olisi tuhonnut myös prikaatin.

Lue lisää

Nimenomaan kovempi taistelu "jätettiin" väliin, koska kaupungista ei kannattanut taistella ja prikaatia kuluttaa turhaan siellä, sota ei ratkea Viipurista kiinni pitämällä, eikä aselevosta kannata yrittää neuvotella, jos kaupunkia ei luovuteta pois.

Viipuri hävittiin tahallaan, jotta kansa hyväksyisi sen luovuttamisen viholliselle helpommin, koska se oli siirtynyt N-liiton omistukseen 1940 Moskovan rauhansopimuksella.

Tämä on aika kova väite, eikä varmaan siitä löydy mitään faktaa, mutta Suomen sodanjohto kyllä ymmärsi varmasti sen, että Viipurin pitäminen taistelemalla on itsessään yksi este aselevon sopimiselle ja sodasta irtautumiselle.

Onhan niiden täytynyt ymmärtää tosiasiat ja tilanne missä ollaan.

näin on kirjoitti:

Nimenomaan kovempi taistelu "jätettiin" väliin, koska kaupungista ei kannattanut taistella ja prikaatia kuluttaa turhaan siellä, sota ei ratkea Viipurista kiinni pitämällä, eikä aselevosta kannata yrittää neuvotella, jos kaupunkia ei luovuteta pois.

Viipuri hävittiin tahallaan, jotta kansa hyväksyisi sen luovuttamisen viholliselle helpommin, koska se oli siirtynyt N-liiton omistukseen 1940 Moskovan rauhansopimuksella.

Tämä on aika kova väite, eikä varmaan siitä löydy mitään faktaa, mutta Suomen sodanjohto kyllä ymmärsi varmasti sen, että Viipurin pitäminen taistelemalla on itsessään yksi este aselevon sopimiselle ja sodasta irtautumiselle.

Onhan niiden täytynyt ymmärtää tosiasiat ja tilanne missä ollaan.

Lue lisää

Eikä siitä muuksi muutu.

"Tämä on aika kova väite, eikä varmaan siitä löydy mitään faktaa, mutta Suomen sodanjohto kyllä ymmärsi varmasti sen, että Viipurin pitäminen taistelemalla on itsessään yksi este aselevon sopimiselle ja sodasta irtautumiselle."

Oli nimenomainen Mannerheimin käsky pitää Viipuri.

Aselevon solmiminen tuli esille vasta torjuntataisteluiden onnistuttua.
Hölynpöly ei muutu toistelulla todeksi.

Pöty on pötyä!! kirjoitti:

Eikä siitä muuksi muutu.

"Tämä on aika kova väite, eikä varmaan siitä löydy mitään faktaa, mutta Suomen sodanjohto kyllä ymmärsi varmasti sen, että Viipurin pitäminen taistelemalla on itsessään yksi este aselevon sopimiselle ja sodasta irtautumiselle."

Oli nimenomainen Mannerheimin käsky pitää Viipuri.

Aselevon solmiminen tuli esille vasta torjuntataisteluiden onnistuttua.
Hölynpöly ei muutu toistelulla todeksi.

Lue lisää

Summassa oli helvetin moiset panssaritaistelut talvisoassa, ja Timoshenko harjoitteli läpimurtotaktiikkaansa.

1944 tapahtumat Viipurin ja Kuuterselän välillä on vaiettu. koska panssaridivisioona luikki sieltä karkuun.

Suojeluskuntaeijuoss kirjoitti:

Summassa oli helvetin moiset panssaritaistelut talvisoassa, ja Timoshenko harjoitteli läpimurtotaktiikkaansa.

1944 tapahtumat Viipurin ja Kuuterselän välillä on vaiettu. koska panssaridivisioona luikki sieltä karkuun.

Lue lisää

"1944 tapahtumat Viipurin ja Kuuterselän välillä on vaiettu. koska panssaridivisioona luikki sieltä karkuun. "

Kannaksen taistelut -44 on selvitetty tuhannet kerrat.
Panssaridivisioona kunnostautui niissä aivan erityisesti.

Mitä höpiset? kirjoitti:

"1944 tapahtumat Viipurin ja Kuuterselän välillä on vaiettu. koska panssaridivisioona luikki sieltä karkuun. "

Kannaksen taistelut -44 on selvitetty tuhannet kerrat.
Panssaridivisioona kunnostautui niissä aivan erityisesti.

Lue lisää

Kuuterselässä meni munilleen, jos kunnostautui mielestäsi, niin olkoon. Aika raskain tappioin. Sinä et vain tiedä, mikä oikeasti kuuluu olla raskaan psv-komppanian aseistus. Suomella ei ollut sellaista tuolloin.

http://www.fprado.com/armorsite/TIGER-1 PICS/sPzAbt-Structure-0.jpg

Siellä olisi pitänyt olla panssarin torjuntajoukkoja paljon enemmän. PsD oli reservissä kaukana Lappeenrannan suunnalla. PM oli ihan ulkona tilanteesta suurhyökkäyksen jälkeen ainakin juhannukseen asti. Panssaridivioonan rahtaaminen oli PM:n tärkein tehtävä, ei sen sotiminen.

Maaselän kannaksella 4. D sai rauhassa rentoutua, kun 10 D. murskattiin T34:lla.

Mitä höpiset? kirjoitti:

"1944 tapahtumat Viipurin ja Kuuterselän välillä on vaiettu. koska panssaridivisioona luikki sieltä karkuun. "

Kannaksen taistelut -44 on selvitetty tuhannet kerrat.
Panssaridivisioona kunnostautui niissä aivan erityisesti.

Lue lisää

Kuuterselässä hyökkäys keskeytettiin, huolto oli yhden tien varassa, tykistöä ja panssareita puuttui, Ernhrooth olisi halunnut jatkaa hyökkäystä, mutta hänen esimies, en nyt muita kenraalin nimeä, ei ottanut riskiä häviämisestä, riskejä oli liikaa.

Käsky tuli siirtyä Tali-Ihantalaan ja tehdä siellä hommasta selvää.

Jankuttajalle kirjoitti:

Kuuterselässä meni munilleen, jos kunnostautui mielestäsi, niin olkoon. Aika raskain tappioin. Sinä et vain tiedä, mikä oikeasti kuuluu olla raskaan psv-komppanian aseistus. Suomella ei ollut sellaista tuolloin.

http://www.fprado.com/armorsite/TIGER-1 PICS/sPzAbt-Structure-0.jpg

Siellä olisi pitänyt olla panssarin torjuntajoukkoja paljon enemmän. PsD oli reservissä kaukana Lappeenrannan suunnalla. PM oli ihan ulkona tilanteesta suurhyökkäyksen jälkeen ainakin juhannukseen asti. Panssaridivioonan rahtaaminen oli PM:n tärkein tehtävä, ei sen sotiminen.

Maaselän kannaksella 4. D sai rauhassa rentoutua, kun 10 D. murskattiin T34:lla.

Lue lisää

"Sinä et vain tiedä, mikä oikeasti kuuluu olla raskaan psv-komppanian aseistus. Suomella ei ollut sellaista tuolloin."

Älä höpise. Panssariprikaatissa oli yksi vajaa raskas komppania.

"PsD oli reservissä kaukana Lappeenrannan suunnalla."

Taas höpiset. PsD oli Viipurin alueella. Jääkäriprikaati lähetettiin vastahyökkäykseen jo alkuvaiheessa.

"Maaselän kannaksella 4. D sai rauhassa rentoutua, kun 10 D. murskattiin T34:lla. "

Yhä höpiset. 4. D sai jo 10.6. käskyn siirtyä Kannakselle.
10. murjottiin tykistö- ja ilmapommituksilla.

näin on kirjoitti:

Kuuterselässä hyökkäys keskeytettiin, huolto oli yhden tien varassa, tykistöä ja panssareita puuttui, Ernhrooth olisi halunnut jatkaa hyökkäystä, mutta hänen esimies, en nyt muita kenraalin nimeä, ei ottanut riskiä häviämisestä, riskejä oli liikaa.

Käsky tuli siirtyä Tali-Ihantalaan ja tehdä siellä hommasta selvää.

Lue lisää

Valehteletko tyhmyyttäsi vai tarkoituksella?

Ehrnrooth oli JR 7:n komentaja, eikä Kuuterselän lähelläkään. Taistelua johti eversti Puroma.
PsD vedettiin reserviin ja siirrettiin sitten Länsi-Kannakselle.

Samaa höpnää taas!! kirjoitti:

Valehteletko tyhmyyttäsi vai tarkoituksella?

Ehrnrooth oli JR 7:n komentaja, eikä Kuuterselän lähelläkään. Taistelua johti eversti Puroma.
PsD vedettiin reserviin ja siirrettiin sitten Länsi-Kannakselle.

Lue lisää

Enrooth nimenomaan itse sanoi yhdessä haastattelussa, että hän olisi halunnut jatkaa hyökkäystä Kuuterselässä mutta tuli käsky vetäytyä Tali-Ihantalaan suoraan kenraalilta, mikäli hän olisi saanut päättää, niin torjunta taistelu olisi käyty jo Kuuterselässä, mutta ei moittinut kenraalin päätöstä, sanoi vaan että se pelasi varman päälle, mutta hän olisi ottanut riskin jo Kuuuterselässä ja jatkanut hyökkäystä siellä.

Jatkat höpinää!! kirjoitti:

"Sinä et vain tiedä, mikä oikeasti kuuluu olla raskaan psv-komppanian aseistus. Suomella ei ollut sellaista tuolloin."

Älä höpise. Panssariprikaatissa oli yksi vajaa raskas komppania.

"PsD oli reservissä kaukana Lappeenrannan suunnalla."

Taas höpiset. PsD oli Viipurin alueella. Jääkäriprikaati lähetettiin vastahyökkäykseen jo alkuvaiheessa.

"Maaselän kannaksella 4. D sai rauhassa rentoutua, kun 10 D. murskattiin T34:lla. "

Yhä höpiset. 4. D sai jo 10.6. käskyn siirtyä Kannakselle.
10. murjottiin tykistö- ja ilmapommituksilla.

Lue lisää

Et jälleenkään käsitä valmistelun ja läpimurron eroa. Psv:t ajoivat läpi.
4. D oli tarkoitus vaihtaa 7. D syvärillä, mutta suurhyökkäyksen alettua tuli päätös sen siirtämisestä Kannakselle. Olisiko se ollut perillä kuun loppuun mennessä 28.6.1944.

PsD:n liikkeet selviää parhaiten Lehväslaihon kirjasta panssarisotaa.

Panssaridivisioonan raskas komppania oli varustukseltaan antiikkia, lukuun ottamatta paria sotkaa ja Klimiä. Jumalaut näillä ylvästelet, mikä pölhö.

Panssariprikaatin perustamisen yhteydessä siinä oli vain yksi raskas komppania, mikä vaikeutti prikaatin käyttöä taistelussa pataljoonien ollessa taisteluarvoltaan erilaisia. Asian ratkaisemiseksi eversti Björkman jakoi Raskaan panssarikomppanian vaunut kahteen osaan:
2 kpl KV-1 ja 4 kpl T-28
3 kpl T-34 ja 3 kpl T-28.

näin on kirjoitti:

Enrooth nimenomaan itse sanoi yhdessä haastattelussa, että hän olisi halunnut jatkaa hyökkäystä Kuuterselässä mutta tuli käsky vetäytyä Tali-Ihantalaan suoraan kenraalilta, mikäli hän olisi saanut päättää, niin torjunta taistelu olisi käyty jo Kuuterselässä, mutta ei moittinut kenraalin päätöstä, sanoi vaan että se pelasi varman päälle, mutta hän olisi ottanut riskin jo Kuuuterselässä ja jatkanut hyökkäystä siellä.

Lue lisää

Ehrnrooth kun ei lainkaan ollut Kuuterselässä, vaan JR 7:n komentaja Siiranmäessä.
Kuuterselässä taistelevaa Jääkäriprikaatia johti sen komentaja Eversti Puroma. irtautumiskäskyn hän on saanut kenraali Lagukselta, eikä siihen ollut mitään sanomista. Tilanne oli sellainen.

Eikä PsD mihinkään Tali-Ihantalaan lähtenyt, vaan vetäytyi Pamppalaan.

Valehtelet näköjään tyhmyyttäsi. Toistaminen ei muuta hölynpölyä todeksi. Olet yksinomaan säälittävä.

Höpinän ukolle kirjoitti:

Et jälleenkään käsitä valmistelun ja läpimurron eroa. Psv:t ajoivat läpi.
4. D oli tarkoitus vaihtaa 7. D syvärillä, mutta suurhyökkäyksen alettua tuli päätös sen siirtämisestä Kannakselle. Olisiko se ollut perillä kuun loppuun mennessä 28.6.1944.

PsD:n liikkeet selviää parhaiten Lehväslaihon kirjasta panssarisotaa.

Panssaridivisioonan raskas komppania oli varustukseltaan antiikkia, lukuun ottamatta paria sotkaa ja Klimiä. Jumalaut näillä ylvästelet, mikä pölhö.

Panssariprikaatin perustamisen yhteydessä siinä oli vain yksi raskas komppania, mikä vaikeutti prikaatin käyttöä taistelussa pataljoonien ollessa taisteluarvoltaan erilaisia. Asian ratkaisemiseksi eversti Björkman jakoi Raskaan panssarikomppanian vaunut kahteen osaan:
2 kpl KV-1 ja 4 kpl T-28
3 kpl T-34 ja 3 kpl T-28.

Lue lisää

Mitä onnetonta oikein yrität?

"Et jälleenkään käsitä valmistelun ja läpimurron eroa. Psv:t ajoivat läpi."

Mitä minäkö? Missä olen väittänyt valmistelua ja läpimurtoa samoiksi?

."4 D oli tarkoitus vaihtaa 7. D syvärillä, mutta suurhyökkäyksen alettua tuli päätös sen siirtämisestä Kannakselle. Olisiko se ollut perillä kuun loppuun mennessä 28.6.1944."

Kuten sanoin, 4. D. sai heti käskyn siirtyä Kannakselle ja oli pääosin perillä 13.6. alkaen. Et tiedä tästäkään mitään.

"Panssariprikaatin perustamisen yhteydessä siinä oli vain yksi raskas komppania,"

Kuten kerroin. Ja lisäksi vajaa.

Olet höpisijäksikin auttamaton typerys. Et osaa edes lukea.

Aina höpiset!! kirjoitti:

Ehrnrooth kun ei lainkaan ollut Kuuterselässä, vaan JR 7:n komentaja Siiranmäessä.
Kuuterselässä taistelevaa Jääkäriprikaatia johti sen komentaja Eversti Puroma. irtautumiskäskyn hän on saanut kenraali Lagukselta, eikä siihen ollut mitään sanomista. Tilanne oli sellainen.

Eikä PsD mihinkään Tali-Ihantalaan lähtenyt, vaan vetäytyi Pamppalaan.

Valehtelet näköjään tyhmyyttäsi. Toistaminen ei muuta hölynpölyä todeksi. Olet yksinomaan säälittävä.

Lue lisää

No oli miten oli, mutta näin väitti Enrooth itse yhdessä haastattelussa.

Ei voinu kyllä kovin kaukana olla, kun kerran käskettiin vetäytyä.

näin on kirjoitti:

No oli miten oli, mutta näin väitti Enrooth itse yhdessä haastattelussa.

Ei voinu kyllä kovin kaukana olla, kun kerran käskettiin vetäytyä.

Juu, ei ollut kovin kaukana. Kuuterselästä Kivennavalle on matkaa.n.15km VT linjaa pitkin(pystyy ajamaan autolla nykyäänkin, aikaa menee n.1.5h) ja kivennavalta siiranmäkeen ei ole matkaa kuin n.12km. Ja Aatuhan nyt olisi tapattanut kaikki miehensä jos vain olisi pystynyt.

juu juu kirjoitti:

Juu, ei ollut kovin kaukana. Kuuterselästä Kivennavalle on matkaa.n.15km VT linjaa pitkin(pystyy ajamaan autolla nykyäänkin, aikaa menee n.1.5h) ja kivennavalta siiranmäkeen ei ole matkaa kuin n.12km. Ja Aatuhan nyt olisi tapattanut kaikki miehensä jos vain olisi pystynyt.

Lue lisää

"No oli miten oli, mutta näin väitti Enrooth itse yhdessä haastattelussa."

Onneksi olkoon. Tuon typerämmäksi ei enää tule.

Mitä Aatu sitten onkaan kertonut, niin Kuuterselässä hän ei ollut. vaan Siiranmäessä noin 22 km päässä. Siellä hän on hyvinkin saanut vetäytymiskäskyn kenraali Martolalta. Hyökkäämässä hän ei ollut sielläkään. Ja vetäytymään on käsketty Äyräpäähän, eikä Ihantalaan.

Älä enää munaa itseäsi. Vaikka eihän tuo tuosta pahene.

Voihan typerys!! kirjoitti:

"No oli miten oli, mutta näin väitti Enrooth itse yhdessä haastattelussa."

Onneksi olkoon. Tuon typerämmäksi ei enää tule.

Mitä Aatu sitten onkaan kertonut, niin Kuuterselässä hän ei ollut. vaan Siiranmäessä noin 22 km päässä. Siellä hän on hyvinkin saanut vetäytymiskäskyn kenraali Martolalta. Hyökkäämässä hän ei ollut sielläkään. Ja vetäytymään on käsketty Äyräpäähän, eikä Ihantalaan.

Älä enää munaa itseäsi. Vaikka eihän tuo tuosta pahene.

Lue lisää

Niin, jos tuo oli mulle niin kerroin että Kuuterselästä VT linjaa pitkin on n.15km ja sieltä edelleen n12km VT linjaa pitkin Siiranmäkeen. Eli linnun tietä n.22km mutta linjaa pitkin n.28km. Ja kannattaisikohan nimimerkin Näin on ottaa edes selvää missä paikat sijaitsevat kartalla ennenkuin rupeaa esiintymään asian tuntijana.

Voi raukkaa!!! kirjoitti:

Mitä onnetonta oikein yrität?

"Et jälleenkään käsitä valmistelun ja läpimurron eroa. Psv:t ajoivat läpi."

Mitä minäkö? Missä olen väittänyt valmistelua ja läpimurtoa samoiksi?

."4 D oli tarkoitus vaihtaa 7. D syvärillä, mutta suurhyökkäyksen alettua tuli päätös sen siirtämisestä Kannakselle. Olisiko se ollut perillä kuun loppuun mennessä 28.6.1944."

Kuten sanoin, 4. D. sai heti käskyn siirtyä Kannakselle ja oli pääosin perillä 13.6. alkaen. Et tiedä tästäkään mitään.

"Panssariprikaatin perustamisen yhteydessä siinä oli vain yksi raskas komppania,"

Kuten kerroin. Ja lisäksi vajaa.

Olet höpisijäksikin auttamaton typerys. Et osaa edes lukea.

Lue lisää

Tällä hepulla ei ole aavistutakaan kokonaisuudesta, pelkkää hölyn pölyä ja jäkätystä.

Olet, niin tyhmä, ettet edes käsitä, mitä valmistelulla tarkoitetaan.

RINTAMAVASTUUN VAIHDON OLI TAPAHDUTTAVA 26.6.1944. Olisi ennen kuulumatonta, mikäli yksiköt olisivat lentämällä Kannakselle omalla kustannuksellaan reissanneet.

Normaalien kriteerien mukaan ei ollut yhtään komppaniaa, koska saksalaillakin oli joka joukkueessa kalustoa saman verran kuin nyt koko prikaatissa raskaiden vaunujen osalta (T34 on keskiraskas ja KV raskas).

Juu juu kirjoitti:

Niin, jos tuo oli mulle niin kerroin että Kuuterselästä VT linjaa pitkin on n.15km ja sieltä edelleen n12km VT linjaa pitkin Siiranmäkeen. Eli linnun tietä n.22km mutta linjaa pitkin n.28km. Ja kannattaisikohan nimimerkin Näin on ottaa edes selvää missä paikat sijaitsevat kartalla ennenkuin rupeaa esiintymään asian tuntijana.

Lue lisää

"Ernst Gustaf Waldemar Ehrnrooth (7. joulukuuta 1898 Helsinki – 16. syyskuuta 1983 Kirkkonummi) oli suomalainen ratsuväen kenraalimajuri joka toimi sodassa Hämeen ratsurykmentin komentajana ja myöhemmin erityisesti sotilaallisten aluehallintojen komentajana."

"Talvisodan alettua hänestä tehtiin III armeijakunnan esikuntapäällikkö 12.10.1939-9.6.1941.
Tämän jälkeen Ehrnrooth nimitettiin Hämeen ratsurykmentin komentajaksi, missä tehtävässä hän oli aina syksyyn 1944 asti."

Hassua, Sodassa oli muitakin kuin aatu Ehrnrooth.

Arvatkaapa missä oli Hämeen ratsurykmentti kuuterselän taistelujen aikana......

JR 7han oli siiranmäessä kuten Aatukin.

Hurjaa!! kirjoitti:

"Ernst Gustaf Waldemar Ehrnrooth (7. joulukuuta 1898 Helsinki – 16. syyskuuta 1983 Kirkkonummi) oli suomalainen ratsuväen kenraalimajuri joka toimi sodassa Hämeen ratsurykmentin komentajana ja myöhemmin erityisesti sotilaallisten aluehallintojen komentajana."

"Talvisodan alettua hänestä tehtiin III armeijakunnan esikuntapäällikkö 12.10.1939-9.6.1941.
Tämän jälkeen Ehrnrooth nimitettiin Hämeen ratsurykmentin komentajaksi, missä tehtävässä hän oli aina syksyyn 1944 asti."

Hassua, Sodassa oli muitakin kuin aatu Ehrnrooth.

Arvatkaapa missä oli Hämeen ratsurykmentti kuuterselän taistelujen aikana......

JR 7han oli siiranmäessä kuten Aatukin.

Lue lisää

Siiranmäki taisi kestää kestää, tosin asema oli edullisempi.

Syyrakinmaan kyrpiä kirjoitti:

Siiranmäki taisi kestää kestää, tosin asema oli edullisempi.

esti vihollisen pääsyn Länsi-Kannaksen joukkojen selustaan. Se oli myös ensi kerta, kun hyökkäys muutamaksi päiväksi pysäytettiin.
Siellä myös Aatu E. nousi maineeseen.

Siiranmäen puolustus kirjoitti:

esti vihollisen pääsyn Länsi-Kannaksen joukkojen selustaan. Se oli myös ensi kerta, kun hyökkäys muutamaksi päiväksi pysäytettiin.
Siellä myös Aatu E. nousi maineeseen.

Lue lisää

Pistithän myös merkille, että Valkeasaaressa ja Kuuterselässä tykistötoiminta oli heikkoa, mutta Siiranmäessä se hoiti tehtäviään.

Nähtiin myös, että vaikka ilmapommitus Kuuterselässä suotusissa oloissa onnistui, niin se ei ratkaissut mitään.

Hurjaa!! kirjoitti:

"Ernst Gustaf Waldemar Ehrnrooth (7. joulukuuta 1898 Helsinki – 16. syyskuuta 1983 Kirkkonummi) oli suomalainen ratsuväen kenraalimajuri joka toimi sodassa Hämeen ratsurykmentin komentajana ja myöhemmin erityisesti sotilaallisten aluehallintojen komentajana."

"Talvisodan alettua hänestä tehtiin III armeijakunnan esikuntapäällikkö 12.10.1939-9.6.1941.
Tämän jälkeen Ehrnrooth nimitettiin Hämeen ratsurykmentin komentajaksi, missä tehtävässä hän oli aina syksyyn 1944 asti."

Hassua, Sodassa oli muitakin kuin aatu Ehrnrooth.

Arvatkaapa missä oli Hämeen ratsurykmentti kuuterselän taistelujen aikana......

JR 7han oli siiranmäessä kuten Aatukin.

Lue lisää

Hämeen ratsurykmentti oli Vammelsuussa, n, 25km päässä Kuuterselästä. Eli miten tämäkään Ehrnrooth liittyy kuuterselkään?

Juu juu kirjoitti:

Hämeen ratsurykmentti oli Vammelsuussa, n, 25km päässä Kuuterselästä. Eli miten tämäkään Ehrnrooth liittyy kuuterselkään?

sorry, n.15km piti kirjoittaa

Juu juu kirjoitti:

Hämeen ratsurykmentti oli Vammelsuussa, n, 25km päässä Kuuterselästä. Eli miten tämäkään Ehrnrooth liittyy kuuterselkään?

Kenraali kävi usein siellä pitämässä balettiesityksiä miehille.

Jatkat höpinää!! kirjoitti:

"Sinä et vain tiedä, mikä oikeasti kuuluu olla raskaan psv-komppanian aseistus. Suomella ei ollut sellaista tuolloin."

Älä höpise. Panssariprikaatissa oli yksi vajaa raskas komppania.

"PsD oli reservissä kaukana Lappeenrannan suunnalla."

Taas höpiset. PsD oli Viipurin alueella. Jääkäriprikaati lähetettiin vastahyökkäykseen jo alkuvaiheessa.

"Maaselän kannaksella 4. D sai rauhassa rentoutua, kun 10 D. murskattiin T34:lla. "

Yhä höpiset. 4. D sai jo 10.6. käskyn siirtyä Kannakselle.
10. murjottiin tykistö- ja ilmapommituksilla.

Lue lisää

Panssariprikaatin Lappeenrannassa olevat osat ottivat osaa 21. toukokuuta valtakunnalliseen kaatuneiden muistojuhlaan. Juhlan vuoksi I pataljoona siirtyi telttamajoitukseen, koska Armilan kansakoulu toimi kaatuneiden omaisten majoitustilana.

Puolustusvoimien lippupäivän päätilaisuus oli Ensossa. Tilaisuuteen osallistuivat Panssariprikaatista II panssaripataljoona sekä Rynnäkkötykkipataljoona. Ohimarssin vastaanottajina olivat Tasavallan Presidentti Ryti sekä Suomen Marsalkka Mannerheim.

Prikaatin suunnistusmestaruuskilpailut pidettiin 10. kesäkuuta. Kilpailujen aikana kello 08.00 saatiin puhelinsanoma Panssaridivisioonan esikunnasta, joka lopetti hiljaiselon prikaatin alueella

Miksipitäävalehdella kirjoitti:

Panssariprikaatin Lappeenrannassa olevat osat ottivat osaa 21. toukokuuta valtakunnalliseen kaatuneiden muistojuhlaan. Juhlan vuoksi I pataljoona siirtyi telttamajoitukseen, koska Armilan kansakoulu toimi kaatuneiden omaisten majoitustilana.

Puolustusvoimien lippupäivän päätilaisuus oli Ensossa. Tilaisuuteen osallistuivat Panssariprikaatista II panssaripataljoona sekä Rynnäkkötykkipataljoona. Ohimarssin vastaanottajina olivat Tasavallan Presidentti Ryti sekä Suomen Marsalkka Mannerheim.

Prikaatin suunnistusmestaruuskilpailut pidettiin 10. kesäkuuta. Kilpailujen aikana kello 08.00 saatiin puhelinsanoma Panssaridivisioonan esikunnasta, joka lopetti hiljaiselon prikaatin alueella

Lue lisää

väittänyt?

Aiheena on toisekseen Viipurin menetys 20.6. 1944.

Saksalaiset repivät korjista seniiliä marsalkkaa. Laatikainen sai mitalin loppukesästä 1944.

tehokkaasti Ylipäällikön tahdon mukaan. Itä-Karjalasta siirrettiin lisäjoukkoja ja hyökkäys pysäytettiin, kuten Mannerheim oli käskenyt.
Viipurin menetys oli ylipäällikölle katkera pettymys.

Hitler oli pöllö kirjoitti:

Saksalaiset repivät korjista seniiliä marsalkkaa. Laatikainen sai mitalin loppukesästä 1944.

Taidat olla ite seniili

Päämaja oli toki huolissaan, mutta ei mitenkään tappiomielialan vallassa eikä ollut syytäkään. Puolustus sitkistyi ja Stalinin iskudivisiinat tukehtuivat tykkitulessa omaan vereensä Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella.

Sitä puolustava prikaati tuotiin vain liian myöhään paikalle ja sen miesmäärä oli vain n. puolet siitä joukosta, joka Talvisodassa vastasi kaupungin puolustamisesta ja piti sen. Kun vielä prikaatin jv-aseiden ja tykistön ammushuolto petti totaalisesti ei ollut ihme, että pakokauhu syntyi.

pöllö pöllö kirjoitti:

Taidat olla ite seniili

Pöllö julisti USAlle sodan japsien takia, jotka tekivät sopimuksen Moskovan kanssa. Marski oli, niin hölmö, että pyysi mittavaa apua Adolfilta, vaikka niillä joukoilla suomalaiset olisi hävitetty maailman kartalta Stalinin nauraessa partaansa.

Taatusti kirjoitti:

Pöllö julisti USAlle sodan japsien takia, jotka tekivät sopimuksen Moskovan kanssa. Marski oli, niin hölmö, että pyysi mittavaa apua Adolfilta, vaikka niillä joukoilla suomalaiset olisi hävitetty maailman kartalta Stalinin nauraessa partaansa.

Lue lisää

torjuntavoittoa tuskin olisi saatu. Ja muualta sitä ei ollut saatavissa.

Ilman Saksan apua kirjoitti:

torjuntavoittoa tuskin olisi saatu. Ja muualta sitä ei ollut saatavissa.

Tali-Ihantalan taistelun voittoon ei Saksan apu ollut ratkaisevaa. Syöksypommituksilla oli merkityksensä, sehän oli erillistä ja koordinoimatonta, mutta omat pommikoneet saivat aikaan tuhoa, kun kohde oli helppo. Saattaa olla, että Viipurinlahdella saksalaiset olivat tarpeen raskaan aseistuksensa puolesta. Suomalaisilla oli kautta linjan heikko tulivoima.

Puujalkakomppaniaa kirjoitti:

Tali-Ihantalan taistelun voittoon ei Saksan apu ollut ratkaisevaa. Syöksypommituksilla oli merkityksensä, sehän oli erillistä ja koordinoimatonta, mutta omat pommikoneet saivat aikaan tuhoa, kun kohde oli helppo. Saattaa olla, että Viipurinlahdella saksalaiset olivat tarpeen raskaan aseistuksensa puolesta. Suomalaisilla oli kautta linjan heikko tulivoima.

Lue lisää

toimittanut tykistöä, pst-aseita ja hävittäjiä ja jatkoi toimituksia.

Osasto Kuhlmey reilusti kaksinkertaisti Suomen ilmavoimien suoritukset.

Saksa oli jo kirjoitti:

toimittanut tykistöä, pst-aseita ja hävittäjiä ja jatkoi toimituksia.

Osasto Kuhlmey reilusti kaksinkertaisti Suomen ilmavoimien suoritukset.

Tässä muuten tulee ilmi Suurvaltojen teollinen etevämmyys Suomeen verrattuna vaikka Saksalla määrät olivatkin pieniä. Listasi on malli siitä, mitä aseita olisi pitänyt ehdottomasti saada kenttäkelpoisina linjaan. Vain tankit puuttuvat. Olisi ehdottomasti kannattanut Sisu merkkisten kuormureiden sijaan tehdä tankkeja, mutta luotettavuus olisi jotenkin pitänyt varmistaa. 105 mm kanuuna taisi olla ainut toimiva täällä valmistettu ase. Lentokoneissa oli vakavia puutteita, Sisut seisoivat korjaamolla ja piiskat olivat vaaraksi miehistölle. Boforsin lisenssillä tämäkin.

http://www.tykistoprikaatinkilta.fi/images/IMG_1841k.jpg

Ihmettelen suuresti, miksi ei otettu vakavasti NL:n jättiläistankkikokeiluja talvisodassa ja huomattu KV-1:n ylivoimaisuutta.

Ihan totta kirjoitti:

Tässä muuten tulee ilmi Suurvaltojen teollinen etevämmyys Suomeen verrattuna vaikka Saksalla määrät olivatkin pieniä. Listasi on malli siitä, mitä aseita olisi pitänyt ehdottomasti saada kenttäkelpoisina linjaan. Vain tankit puuttuvat. Olisi ehdottomasti kannattanut Sisu merkkisten kuormureiden sijaan tehdä tankkeja, mutta luotettavuus olisi jotenkin pitänyt varmistaa. 105 mm kanuuna taisi olla ainut toimiva täällä valmistettu ase. Lentokoneissa oli vakavia puutteita, Sisut seisoivat korjaamolla ja piiskat olivat vaaraksi miehistölle. Boforsin lisenssillä tämäkin.

http://www.tykistoprikaatinkilta.fi/images/IMG_1841k.jpg

Ihmettelen suuresti, miksi ei otettu vakavasti NL:n jättiläistankkikokeiluja talvisodassa ja huomattu KV-1:n ylivoimaisuutta.

Lue lisää

"Ihmettelen suuresti, miksi ei otettu vakavasti NL:n jättiläistankkikokeiluja talvisodassa ja huomattu KV-1:n ylivoimaisuutta. "

On vaikeaa ryhtyä vastatoimiin muutaman näköhavainnon perusteella. NL:n panssarivaunutuotantoon Suomella ei ollut sanan sijaa.
KV-ykkösiä tavattiin muutama kesällä -41.

Ihmettele pois!! kirjoitti:

"Ihmettelen suuresti, miksi ei otettu vakavasti NL:n jättiläistankkikokeiluja talvisodassa ja huomattu KV-1:n ylivoimaisuutta. "

On vaikeaa ryhtyä vastatoimiin muutaman näköhavainnon perusteella. NL:n panssarivaunutuotantoon Suomella ei ollut sanan sijaa.
KV-ykkösiä tavattiin muutama kesällä -41.

Lue lisää

Kyse oli tietenkin omasta tuotannosta. Kansan keskuudessa todellakin tuolloin puhuttiin talonkokoisista tankeista.

The SMK, the two KV-1 prototypes and the two T-100 prototypes were put through proving trials before being tested operationally in combat during the Winter War against Finland. The vehicles formed a company of the 91st Tank Battalion of the 20th Heavy Tank Brigade. The unit was under the command of the son of the Defence Commissar. After being immobilized by a mine, the SMK had to be abandoned and was not recovered for 2 months.
The KV design proved superior in both trials in Finland and was accepted.

KV-1 malli 1939 (141 kpl), 76 mm L-11 -tykki.

http://www.panzernet.net/tankist/stranky/galerie/tanky/galeriet100.php

Puujalkakomppaniaa kirjoitti:

Tali-Ihantalan taistelun voittoon ei Saksan apu ollut ratkaisevaa. Syöksypommituksilla oli merkityksensä, sehän oli erillistä ja koordinoimatonta, mutta omat pommikoneet saivat aikaan tuhoa, kun kohde oli helppo. Saattaa olla, että Viipurinlahdella saksalaiset olivat tarpeen raskaan aseistuksensa puolesta. Suomalaisilla oli kautta linjan heikko tulivoima.

Lue lisää

"Tali-Ihantalan taistelun voittoon ei Saksan apu ollut ratkaisevaa. Syöksypommituksilla oli merkityksensä, sehän oli erillistä ja koordinoimatonta, "

Saksan lento-osasto Kuhlmeyn apu oli jollei ratkaiseva niin vähintäinkin merkittävä. Lentotukikohdassa (Immola) oli Suomen ilmavoimien yhdyshenkilö, joka joka päivittäin KOORDINOI everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn kanssa päöivittäiset pommituskohteet. Lento-osaston pommihyökkäykset olivat todellisia täsmäiskuja ja niillä katkaistiin useamman kerran Tali-Ihantalassa venäläisten rakentama silta, jota kautta huolto ja täydennys tulivat. Venäläidset rakensivat sillan aina uudelleen... väliin jopa veden alle, mutta aina se katkaistiin. Isoja ps-keskittymiä tuhottiin myös tarkoilla iskuilla.

Ilmeisesti kirjoittaja on täysin historiaa tuntematon henkilö. Oikeaa tietoa löytyy, jos sitä haluaa etsiä. Suositeltavaa lukemista: Valtonen Hannu Lento-osasto Kuhlmey - Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944

Kuhlmey kirjoitti:

"Tali-Ihantalan taistelun voittoon ei Saksan apu ollut ratkaisevaa. Syöksypommituksilla oli merkityksensä, sehän oli erillistä ja koordinoimatonta, "

Saksan lento-osasto Kuhlmeyn apu oli jollei ratkaiseva niin vähintäinkin merkittävä. Lentotukikohdassa (Immola) oli Suomen ilmavoimien yhdyshenkilö, joka joka päivittäin KOORDINOI everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn kanssa päöivittäiset pommituskohteet. Lento-osaston pommihyökkäykset olivat todellisia täsmäiskuja ja niillä katkaistiin useamman kerran Tali-Ihantalassa venäläisten rakentama silta, jota kautta huolto ja täydennys tulivat. Venäläidset rakensivat sillan aina uudelleen... väliin jopa veden alle, mutta aina se katkaistiin. Isoja ps-keskittymiä tuhottiin myös tarkoilla iskuilla.

Ilmeisesti kirjoittaja on täysin historiaa tuntematon henkilö. Oikeaa tietoa löytyy, jos sitä haluaa etsiä. Suositeltavaa lukemista: Valtonen Hannu Lento-osasto Kuhlmey - Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944

Lue lisää

Talin asemalla suomalaisin voimin tuhottiin kaikki polttoainevarastot. Kohdetta pommitettiin 37 suomalaiskoneen voimin tonnilla per kone.

Eikö tuossa jumalauta lue, että syöksypommituksilla oli merkityksensä. Kaikkia pölhöjä. Yksi silta ei ratkaise mitään, jos siitä on 3 km matka Portinhoikkaan. Venäläisten huoltokäytävän katkaisu ei onnistu.

Lehväslaihon panssarisotaa on ensikäden tietoa eikä mitään öö njam njaa sotahistoriatiedettä.

Kuhlmey kirjoitti:

"Tali-Ihantalan taistelun voittoon ei Saksan apu ollut ratkaisevaa. Syöksypommituksilla oli merkityksensä, sehän oli erillistä ja koordinoimatonta, "

Saksan lento-osasto Kuhlmeyn apu oli jollei ratkaiseva niin vähintäinkin merkittävä. Lentotukikohdassa (Immola) oli Suomen ilmavoimien yhdyshenkilö, joka joka päivittäin KOORDINOI everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn kanssa päöivittäiset pommituskohteet. Lento-osaston pommihyökkäykset olivat todellisia täsmäiskuja ja niillä katkaistiin useamman kerran Tali-Ihantalassa venäläisten rakentama silta, jota kautta huolto ja täydennys tulivat. Venäläidset rakensivat sillan aina uudelleen... väliin jopa veden alle, mutta aina se katkaistiin. Isoja ps-keskittymiä tuhottiin myös tarkoilla iskuilla.

Ilmeisesti kirjoittaja on täysin historiaa tuntematon henkilö. Oikeaa tietoa löytyy, jos sitä haluaa etsiä. Suositeltavaa lukemista: Valtonen Hannu Lento-osasto Kuhlmey - Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944

Lue lisää

Hitler oli nimenomaan kieltänyt tällaisen alisteisuuden, Kuhlmey noudatti tehtävätaktiikkaa, mutta olisi tuskin pystynyt kommunikoimaan suomeksi piloteillemme! Kuhlmeyllä oli omat Mersut tiedustelua varten, ajoitusta on saatettu kysyäkin.

Sotataivaan sankarit -kirjassa 30.6.1944 suomalaisten Ju-88:t pommitti venäläistä panssaridivisioonaa, joka oli matkalla Talista Portinhoikkaan.
Peräti nelisenkymmentä erilaista pommikonetta oli matkalla samaan kohteeseen eri lentokentiltä.

Päänäkökohta oli kylläkin maavoimien taistelu, jota käytiin säästä piittaamatta.

Päämaja johti kirjoitti:

tehokkaasti Ylipäällikön tahdon mukaan. Itä-Karjalasta siirrettiin lisäjoukkoja ja hyökkäys pysäytettiin, kuten Mannerheim oli käskenyt.
Viipurin menetys oli ylipäällikölle katkera pettymys.

Lue lisää

Ei ihan noin. Päämaja oli alkuun tietämätön mitä tapahtui, koska hyökkäystä ei odotettu vielä silloin ja kun se tuli se oli odottamattoman raju. Saksalaiset olivat kyllä kertoneet venäläisten taktiikan, silti marski piti Aunuksessa liian suurta osaa kenttäarmeijasta, se olisi tarvittu kannaksella. Se oli Mannerheinin suuri virhe.

Viipurin menetys oli monen asian summa, niin kuin yleensä suuret onnettomuudet ovat. Viipurin edustaa ei ollut linnoitettu,Kempin joukot saapuivat liian myöhään, lisäksi niiden huolto juuttui ruuhkaan ja tuli pahasti myöhässä paikalle, raskaan tykistön tulta ei saatu ja paikalle tuli jokunen vanha panssari. Niistä 2-3 tuhoutui ja loput pakenivat viisaasti.

Asiasta teki Öhqvist teki tutkimuksen ja kas kummaa syy oli vain Kempin, ei päämajan tai armeijakunnan

Tarkkis tyrii kirjoitti:

Päämaja oli toki huolissaan, mutta ei mitenkään tappiomielialan vallassa eikä ollut syytäkään. Puolustus sitkistyi ja Stalinin iskudivisiinat tukehtuivat tykkitulessa omaan vereensä Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella.

Sitä puolustava prikaati tuotiin vain liian myöhään paikalle ja sen miesmäärä oli vain n. puolet siitä joukosta, joka Talvisodassa vastasi kaupungin puolustamisesta ja piti sen. Kun vielä prikaatin jv-aseiden ja tykistön ammushuolto petti totaalisesti ei ollut ihme, että pakokauhu syntyi.

Lue lisää

Jotkut muistelijat kyllä kertovat Mannerheimin uskoneen tuhon olevan vain päivien, tuntien kysymys.

Asiaan on ehkä vaikuttanut venäläisten raju hyökkäys ja se ettei päämajaan saatu tarkkaa tietoa kannaksen rintaman tapahtimista

siege' kirjoitti:

Jotkut muistelijat kyllä kertovat Mannerheimin uskoneen tuhon olevan vain päivien, tuntien kysymys.

Asiaan on ehkä vaikuttanut venäläisten raju hyökkäys ja se ettei päämajaan saatu tarkkaa tietoa kannaksen rintaman tapahtimista

Lue lisää

"Jotkut muistelijat kyllä kertovat Mannerheimin uskoneen tuhon olevan vain päivien, tuntien kysymys."

Ehkä usko ja ehkä ei. Entä sitten? Lopetetaanko sotiminen heti, kun tulos näyttää epävarmalta? Tuskinpa vain.

"Asiaan on ehkä vaikuttanut venäläisten raju hyökkäys ja se ettei päämajaan saatu tarkkaa tietoa kannaksen rintaman tapahtimista"

Yleensä sodankäyntiä jatketaan myös epätoivoisissa tilanteissa. Kun vastassa oli Puna-armeija niin antautuminen ei suinkaan tarkoittanut lisätappioilta välttymisdtä vaan yleensä ne menetykset silloin vasta alkaa! Olisi alkanut täydet vankijunat kolkkaamaan kohti itää!

Ihmettele pois!! kirjoitti:

"Ihmettelen suuresti, miksi ei otettu vakavasti NL:n jättiläistankkikokeiluja talvisodassa ja huomattu KV-1:n ylivoimaisuutta. "

On vaikeaa ryhtyä vastatoimiin muutaman näköhavainnon perusteella. NL:n panssarivaunutuotantoon Suomella ei ollut sanan sijaa.
KV-ykkösiä tavattiin muutama kesällä -41.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=D-N_kKitork

siege' kirjoitti:

Ei ihan noin. Päämaja oli alkuun tietämätön mitä tapahtui, koska hyökkäystä ei odotettu vielä silloin ja kun se tuli se oli odottamattoman raju. Saksalaiset olivat kyllä kertoneet venäläisten taktiikan, silti marski piti Aunuksessa liian suurta osaa kenttäarmeijasta, se olisi tarvittu kannaksella. Se oli Mannerheinin suuri virhe.

Viipurin menetys oli monen asian summa, niin kuin yleensä suuret onnettomuudet ovat. Viipurin edustaa ei ollut linnoitettu,Kempin joukot saapuivat liian myöhään, lisäksi niiden huolto juuttui ruuhkaan ja tuli pahasti myöhässä paikalle, raskaan tykistön tulta ei saatu ja paikalle tuli jokunen vanha panssari. Niistä 2-3 tuhoutui ja loput pakenivat viisaasti.

Asiasta teki Öhqvist teki tutkimuksen ja kas kummaa syy oli vain Kempin, ei päämajan tai armeijakunnan

Lue lisää

Viipurin menetyksestä, vaan joukkojensa hylkäämisestä.
Hän lähti etsimään esimiehiään raportoidakseen näille tapahtuneesta.
Kemppi oli väärä valinta prikaatin komentajaksi. Talvisodan sankari oli loppuun palanut.

siege' kirjoitti:

Ei ihan noin. Päämaja oli alkuun tietämätön mitä tapahtui, koska hyökkäystä ei odotettu vielä silloin ja kun se tuli se oli odottamattoman raju. Saksalaiset olivat kyllä kertoneet venäläisten taktiikan, silti marski piti Aunuksessa liian suurta osaa kenttäarmeijasta, se olisi tarvittu kannaksella. Se oli Mannerheinin suuri virhe.

Viipurin menetys oli monen asian summa, niin kuin yleensä suuret onnettomuudet ovat. Viipurin edustaa ei ollut linnoitettu,Kempin joukot saapuivat liian myöhään, lisäksi niiden huolto juuttui ruuhkaan ja tuli pahasti myöhässä paikalle, raskaan tykistön tulta ei saatu ja paikalle tuli jokunen vanha panssari. Niistä 2-3 tuhoutui ja loput pakenivat viisaasti.

Asiasta teki Öhqvist teki tutkimuksen ja kas kummaa syy oli vain Kempin, ei päämajan tai armeijakunnan

Lue lisää

Airon mukaan syynä oli Talvelan vastustus. Öhqvistin mielestä Kempin ja Bäckmanin alkoholismi oli syynä katastrofiin.

Maaliskuussa 1944 Talvela sai komentoonsa II Armeijakunnan Maaselän kannaksella. Aunuksen Ryhmän komentajaksi hänet määrättiin 14. kesäkuuta. Rintamalinja kulki Syväriä pitkin. Suurhyökkäys Aunuksessa alkoi 21. kesäkuuta.

Kuningas A ja T kirjoitti:

Airon mukaan syynä oli Talvelan vastustus. Öhqvistin mielestä Kempin ja Bäckmanin alkoholismi oli syynä katastrofiin.

Maaliskuussa 1944 Talvela sai komentoonsa II Armeijakunnan Maaselän kannaksella. Aunuksen Ryhmän komentajaksi hänet määrättiin 14. kesäkuuta. Rintamalinja kulki Syväriä pitkin. Suurhyökkäys Aunuksessa alkoi 21. kesäkuuta.

Lue lisää

Miten Talvelan vastustus liittyi Viipurin menetyksen? Se koski lähinnä 6.D:n siirtoa.

Kemppi ja Bäckman olivat virhevalintoja komentajiksi.

Mitä höpiset?? kirjoitti:

Miten Talvelan vastustus liittyi Viipurin menetyksen? Se koski lähinnä 6.D:n siirtoa.

Kemppi ja Bäckman olivat virhevalintoja komentajiksi.

Jaha tässä on taas tämä pienipäinen harrastaja, joka ei näe suurempia kokonaisuuksia ollenkaan. Tarkoitan kenraaleja ja Talvelan itkupotkuraivarit sotkivat pakan Kannaksen ryhmän jälkeisissä järjestelyissä. Seuraavaksi väität ettei Laatikaisella ollut mitään tekemistä asioiden kulun kanssa.

Isompien herrojen kirjoitti:

Jaha tässä on taas tämä pienipäinen harrastaja, joka ei näe suurempia kokonaisuuksia ollenkaan. Tarkoitan kenraaleja ja Talvelan itkupotkuraivarit sotkivat pakan Kannaksen ryhmän jälkeisissä järjestelyissä. Seuraavaksi väität ettei Laatikaisella ollut mitään tekemistä asioiden kulun kanssa.

Lue lisää

Miten Talvela siis vaikutti Viipurin menetykseen? Kaupunki oli jo vallattu Talvelan pitäessä 6.D:aa reservinään vastoin Päämajan käskyä.

"Seuraavaksi väität ettei Laatikaisella ollut mitään tekemistä asioiden kulun kanssa."

Mikä idiootti oikein olet? Tuollaista olet väittänyt vain sinä.

Mitä höpiset? kirjoitti:

Miten Talvela siis vaikutti Viipurin menetykseen? Kaupunki oli jo vallattu Talvelan pitäessä 6.D:aa reservinään vastoin Päämajan käskyä.

"Seuraavaksi väität ettei Laatikaisella ollut mitään tekemistä asioiden kulun kanssa."

Mikä idiootti oikein olet? Tuollaista olet väittänyt vain sinä.

Lue lisää

Talvelan piti tulla IV ak:n komentoon. Maanerheim halusikin Laatikaisen ja Oesch tuli Kannaksen joukkojen komentoon. Kumpikaan ei ymmärtänyt saarrostaa Viipuriin hyökänneitä venäläisiä, jotka puolestaan pelkäsivät vain saksalaisten maihinnousua selustaansa.

Kusihousulammas kirjoitti:

Talvelan piti tulla IV ak:n komentoon. Maanerheim halusikin Laatikaisen ja Oesch tuli Kannaksen joukkojen komentoon. Kumpikaan ei ymmärtänyt saarrostaa Viipuriin hyökänneitä venäläisiä, jotka puolestaan pelkäsivät vain saksalaisten maihinnousua selustaansa.

Lue lisää

todella olla.
Vai ei ymmärretty saartaa venäläisiä, jotka pelkäsivät t maihinnousua selustaansa?
Aina tulee uutta, siis ihan uutta.

Idiootti taidat kirjoitti:

todella olla.
Vai ei ymmärretty saartaa venäläisiä, jotka pelkäsivät t maihinnousua selustaansa?
Aina tulee uutta, siis ihan uutta.

Kuka sitä jää tappamistansa vartoomaan.
Et tiedä, mikä on vastahyökkäys.

http://yle.fi/uutiset/23121939_kannaksen_vastahyokkays_tyrehtyy_alkuunsa/6046715

Hölmöndölmäys kirjoitti:

Kuka sitä jää tappamistansa vartoomaan.
Et tiedä, mikä on vastahyökkäys.

http://yle.fi/uutiset/23121939_kannaksen_vastahyokkays_tyrehtyy_alkuunsa/6046715

Lue lisää

tiedä, mistä sodasta on kyse.

Et näköjään edes kirjoitti:

tiedä, mistä sodasta on kyse.

Se on helppo räksyttää. Österman ja Öhqvist toivat esiin tämän Laatikaisen ja Oeschin aloitteettomuuden. Öhqvistin mukaan isoja venäläisyksiköitä olisi saatu mottiin Talin pohjoispuolella, mutta eivät uskaltaneet edetä!

Kuhlmey kirjoitti:

"Tali-Ihantalan taistelun voittoon ei Saksan apu ollut ratkaisevaa. Syöksypommituksilla oli merkityksensä, sehän oli erillistä ja koordinoimatonta, "

Saksan lento-osasto Kuhlmeyn apu oli jollei ratkaiseva niin vähintäinkin merkittävä. Lentotukikohdassa (Immola) oli Suomen ilmavoimien yhdyshenkilö, joka joka päivittäin KOORDINOI everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn kanssa päöivittäiset pommituskohteet. Lento-osaston pommihyökkäykset olivat todellisia täsmäiskuja ja niillä katkaistiin useamman kerran Tali-Ihantalassa venäläisten rakentama silta, jota kautta huolto ja täydennys tulivat. Venäläidset rakensivat sillan aina uudelleen... väliin jopa veden alle, mutta aina se katkaistiin. Isoja ps-keskittymiä tuhottiin myös tarkoilla iskuilla.

Ilmeisesti kirjoittaja on täysin historiaa tuntematon henkilö. Oikeaa tietoa löytyy, jos sitä haluaa etsiä. Suositeltavaa lukemista: Valtonen Hannu Lento-osasto Kuhlmey - Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944

Lue lisää

"Isoja ps-keskittymiä tuhottiin myös tarkoilla iskuilla."

Paitsi ettei tuhottu. Kuten aiemmissa säikeissä on jo erinäisten tutkimusten avulla nähty, on päivänselvää ettei Kuhlmey ole voinut tuhota panssarivaunuja kuin korkeintaan toistakymmentä kappaletta. Mutta toki jos joku ps-joukkue (3 psv) lasketaan isoksi tankkikeskittymäksi, niin voidaan uhota tuhotun "isoja ps-keskittymiä".

"Kyllähän oma arvonsa on myös annettava Marttisen johtamille Suomen ruottalaisille isku-osastoille."

Mielihyvin. Totesin vain, että kesällä 1944 vasta Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella saatiin aikaiseksi oman tykistön massiivinen ja keskitetty käyttö, jolla helpotettiin huomattavasti jalkaväen taakkaa. Toki ratkaisevaa taistelussa on viime kädessä aina se, että linja pitää.

uusia tietoja tästäkin asiasta.
Miksei tällaista ole aiemmin tiedetty?
Halvalla meni Viipuri.

Painava syy Viipurin nopeaan menettämiseen oli tykistön ammustäydennyksen pettäminen! Tämä kylläkin tapahtui keskellä päivää eikä kenenkään herättämisestä ollut kyse!

Todellinen syy oli se, että ammuksia oli hakemassa kymmeniä kuorma-autoja muistakin joukko-osastoista ja virkabyrokratia petti pahasti!

Väärä väite! kirjoitti:

Painava syy Viipurin nopeaan menettämiseen oli tykistön ammustäydennyksen pettäminen! Tämä kylläkin tapahtui keskellä päivää eikä kenenkään herättämisestä ollut kyse!

Todellinen syy oli se, että ammuksia oli hakemassa kymmeniä kuorma-autoja muistakin joukko-osastoista ja virkabyrokratia petti pahasti!

Lue lisää

Varsinaisesti eräs komppaukko vain säikähti ryssän panssareita ja pakokauhu levisi.

Ratsumestari Höntylä kirjoitti:

Varsinaisesti eräs komppaukko vain säikähti ryssän panssareita ja pakokauhu levisi.

Niitä ryssän panssareita ei olisi tarvinnut säikkyä, jos tykistö olisi pitänyt ne loitolla! Ja vetäytymisen aloitti jonkun tuntemattoman sotamiehen huuto.

Väärä väite! kirjoitti:

Niitä ryssän panssareita ei olisi tarvinnut säikkyä, jos tykistö olisi pitänyt ne loitolla! Ja vetäytymisen aloitti jonkun tuntemattoman sotamiehen huuto.

Ei se ollut tuntematon vaan hermoheikko Stm N.. Yhtä Klimiä ja T-34:ää ei saatu vaiennettua kauhukka, kun ne olivat ajaneet miinaan 5. ja 6. k eteen, niin hermot eivät kestäneet.

Tars Tarkas kirjoitti:

Ei se ollut tuntematon vaan hermoheikko Stm N.. Yhtä Klimiä ja T-34:ää ei saatu vaiennettua kauhukka, kun ne olivat ajaneet miinaan 5. ja 6. k eteen, niin hermot eivät kestäneet.

Lue lisää

Osansa asiaan oli tykistön ammushuollon pettäminen ja SAMALLA jv-aseiden ammustäydennyksen pettäminenh. Ei ole vain yhtä syytä vaan puolisen tusinaa!

Väärä väite! kirjoitti:

Osansa asiaan oli tykistön ammushuollon pettäminen ja SAMALLA jv-aseiden ammustäydennyksen pettäminenh. Ei ole vain yhtä syytä vaan puolisen tusinaa!

Ammuksia oli n. 33 kpl raskaalla ja 100 kpl kevyellä tykistöllä, kun hiippailu alkoi. Patruunoitakin oli saatu, mutta nikkelivarmistukseen ne eivät olisi riittäneet.. Krh-ammukset olivat loppuneet. Kauhujakin oli. mutta ei saatu osumaan.

Panssarikauhu BÖÖÖÖ kirjoitti:

Ammuksia oli n. 33 kpl raskaalla ja 100 kpl kevyellä tykistöllä, kun hiippailu alkoi. Patruunoitakin oli saatu, mutta nikkelivarmistukseen ne eivät olisi riittäneet.. Krh-ammukset olivat loppuneet. Kauhujakin oli. mutta ei saatu osumaan.

Lue lisää

Suurhyökkäyksen torjunnassa 33 kranaattia on olematon määrä! Tarvitaan satoja/tuhansia! Kevyt tykistö oli lähinnä ilotulitustasoa.

JV-patruunat olivat loppumassa ja SIIHEN hiippailijat juuri vetosivat!

Väärä väite! kirjoitti:

Suurhyökkäyksen torjunnassa 33 kranaattia on olematon määrä! Tarvitaan satoja/tuhansia! Kevyt tykistö oli lähinnä ilotulitustasoa.

JV-patruunat olivat loppumassa ja SIIHEN hiippailijat juuri vetosivat!

Lue lisää

Siitä on 70 v. kun suomalaiset pakenivat Viipurista, niin kuuntele sen kunniaksi.

http://www.youtube.com/watch?v=7_OIgy1pIfg

Pakko oli lähteä kirjoitti:

Siitä on 70 v. kun suomalaiset pakenivat Viipurista, niin kuuntele sen kunniaksi.

http://www.youtube.com/watch?v=7_OIgy1pIfg

Lue lisää

Olen kuullut eikä tuo liity asiaan mitenkään!

Adjö kirjoitti:

Olen kuullut eikä tuo liity asiaan mitenkään!

Suorasuuntauksessa olisivat takinhelmat lepattaneet ja puiden oksilla alkaneet suolenpätkät roikkumaan, jos 76 mm olisi ammuttu satakin laukausta päin näköä.

Panssarikauhulla ohi kirjoitti:

Suorasuuntauksessa olisivat takinhelmat lepattaneet ja puiden oksilla alkaneet suolenpätkät roikkumaan, jos 76 mm olisi ammuttu satakin laukausta päin näköä.

Kevyt tykistön 76 mm:n tykki ei läpäise venäläisen ps-vaunun panssaria ja olisi tuhottu etulinjassa muutaman laukauksen jälkeen?

Et tunne asioita?

Adjö kirjoitti:

Kevyt tykistön 76 mm:n tykki ei läpäise venäläisen ps-vaunun panssaria ja olisi tuhottu etulinjassa muutaman laukauksen jälkeen?

Et tunne asioita?

Kuka on tarkoittanut tässä panssareita. kun tarkoitus on ampua päin näköä, niin silloin ei jää tuntolevyäkään.

75 mm kanuunaan saa ontelokranaatin, joka läpäisee T-34:n joka suunnasta ja Klimin sivulta. Äläkä väitä, että 75 mm tykki ei ole kevyt sillä se on valetta.

Adjö kirjoitti:

Kevyt tykistön 76 mm:n tykki ei läpäise venäläisen ps-vaunun panssaria ja olisi tuhottu etulinjassa muutaman laukauksen jälkeen?

Et tunne asioita?

Saksalaisten kohdattua neuvostoliittolaisia vahvasti panssaroituja T-34/76 ja KV-1-vaunuja, tykin kehitystyö sai todella vauhtia. Saksalaisten tuolloin raskain pst-tykki, 5 cm Pak 38 (L/60) osoittautui selvästi alitehoiseksi uusien Neuvostoliiton panssarivaunujen etupanssarin läpäisemiseksi.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uutta tykkiä alettiin jakaa rintamajoukoille vuoden 1942 alkupuoliskolla, ja se osoittautui erinomaiseksi aseeksi. Pak 40 kykeni tuhoamaan kaikki liittoutuneiden yleisimmät panssarivaunutyypit tyypillisillä taisteluetäisyyksiltä aina sodan loppuun saakka. Kaikkein raskaimpien sodan loppupuolen vaunujen, kuten Josif Stalin-2:n etupanssaria tykki ei kuitenkaan kyennyt läpäisemään aivan lähietäisyyksiä lukuun ottamatta.

Miksipitäävalehdella kirjoitti:

Kuka on tarkoittanut tässä panssareita. kun tarkoitus on ampua päin näköä, niin silloin ei jää tuntolevyäkään.

75 mm kanuunaan saa ontelokranaatin, joka läpäisee T-34:n joka suunnasta ja Klimin sivulta. Äläkä väitä, että 75 mm tykki ei ole kevyt sillä se on valetta.

Lue lisää

Älä vaihda kaliiperia kesken kaiken. Puhuit itse kevyen tykistön 76 mm:n tykistä ja sillä ei tuhota raskasta neukkupanssaria. Kun Viipurissa neukkupanssareita oli etulinjassa rinsaasti niin ne sinun kevyet tykkisi 'suorasuuntauksella' olisi vastapuolen ps-vaunujen toimesta tuhottu hetkessä.

Tunnen kyllä myös 50 mm:n ja 75 mm:n pst-tykit ja jos sinulla on niistäkin jotakin asiaa niin ilmoittele, mutta älä vaihda kohdetta enää lennossa!

Onko tarkkispoikaa näkynyt?

Adjö kirjoitti:

Älä vaihda kaliiperia kesken kaiken. Puhuit itse kevyen tykistön 76 mm:n tykistä ja sillä ei tuhota raskasta neukkupanssaria. Kun Viipurissa neukkupanssareita oli etulinjassa rinsaasti niin ne sinun kevyet tykkisi 'suorasuuntauksella' olisi vastapuolen ps-vaunujen toimesta tuhottu hetkessä.

Tunnen kyllä myös 50 mm:n ja 75 mm:n pst-tykit ja jos sinulla on niistäkin jotakin asiaa niin ilmoittele, mutta älä vaihda kohdetta enää lennossa!

Onko tarkkispoikaa näkynyt?

Lue lisää

Höhöhöö, olipa heikko hämmennysyritys.

Olet niin tyhmä ettet käsitä, että kenttätykeissä ja varsinkin haupitseissa on paukkuja vielä enemmän.

Adjö kirjoitti:

Älä vaihda kaliiperia kesken kaiken. Puhuit itse kevyen tykistön 76 mm:n tykistä ja sillä ei tuhota raskasta neukkupanssaria. Kun Viipurissa neukkupanssareita oli etulinjassa rinsaasti niin ne sinun kevyet tykkisi 'suorasuuntauksella' olisi vastapuolen ps-vaunujen toimesta tuhottu hetkessä.

Tunnen kyllä myös 50 mm:n ja 75 mm:n pst-tykit ja jos sinulla on niistäkin jotakin asiaa niin ilmoittele, mutta älä vaihda kohdetta enää lennossa!

Onko tarkkispoikaa näkynyt?

Lue lisää

Tällaisilla venäläiset ampuivat vastarannalta JR 61 kohti Kivisalmeen ja siitä ne tappiot ovat tulleet.

http://www.waymarking.com/gallery/image.aspx?f=1&guid=019eb489-d51d-45a5-954d-527c1b79c991

Suomalaislla oli kevyissä pattereissa tällaisia kanuunoita. Kuva on Viipurin pohjoispuolelta.

http://sa-kuva.fi/static/34/73/143473_r500.jpg

Vedit vesiperän kirjoitti:

Höhöhöö, olipa heikko hämmennysyritys.

Olet niin tyhmä ettet käsitä, että kenttätykeissä ja varsinkin haupitseissa on paukkuja vielä enemmän.

Itse vaihdoit aihetta kesken jutun, mutta tunnut muutoinkin olevan keskustelijana täysi pölvästi, jonka kanssa ei asiaa kannata jatkaa...

Sippolalle annettiin peräti kunniamerkkikin ja ukko jatkoi sodan jälkeenkin armeijan rullissa.

Aina tulee upeita kirjoitti:

uusia tietoja tästäkin asiasta.
Miksei tällaista ole aiemmin tiedetty?
Halvalla meni Viipuri.

Lue Tirrosen kirja Jylisevät tykit. Siinä kerrotaan 10.D tykistökomentajan olleen enemmän huolissaan kanitarhastaa kuin tykistöstään. Olikohan se Mandelin...

Viipuri 1994

Siis kuka tai ketkä olisivat ottaneet? Nato vai?

Miksi sitten tapeltiin koko Kannaksella kun senkin tiedettiin menevän? Siksi että vain VKT- linjalla Suomen vähät joukot riitti jonkinmoiseen vastarintaan maaston ansiosta. Viipurilla ei ollut juurikaan merkitystä.

Moskovan pakkorauha kirjoitti:

Miksi sitten tapeltiin koko Kannaksella kun senkin tiedettiin menevän? Siksi että vain VKT- linjalla Suomen vähät joukot riitti jonkinmoiseen vastarintaan maaston ansiosta. Viipurilla ei ollut juurikaan merkitystä.

Lue lisää

Ilman Kempin prikaatia puna-armeijan komentajat olisivat koputelleet IV ak:n ovella ja kyselleet tietä Haminaan.

Kuuterselän pikamars kirjoitti:

Ilman Kempin prikaatia puna-armeijan komentajat olisivat koputelleet IV ak:n ovella ja kyselleet tietä Haminaan.

Kyllä 20. Pr jämät ja 10. D jämät torjui neukkujen ekat yritykset ylimenojen suhteen. 17.D ja sen sexiettani eli JR 61 tuli vasta sitten paikalle.

Etuilijan edessä kirjoitti:

Kyllä 20. Pr jämät ja 10. D jämät torjui neukkujen ekat yritykset ylimenojen suhteen. 17.D ja sen sexiettani eli JR 61 tuli vasta sitten paikalle.

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221#p24612

Miten asiat OIKEASTI MENIKÄÄN?


Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU... Moni suomalainen pataljoona saattoi päivässä kokea yhtä kovat tappiot kuin Suomen ruotsalainen RYKMENTTI puolessatoista kuukaudessa!

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 

Tappioista kerrotaan näin s. 43: 

JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.



Xx

Etuilijan edessä kirjoitti:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221#p24612

Miten asiat OIKEASTI MENIKÄÄN?


Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU... Moni suomalainen pataljoona saattoi päivässä kokea yhtä kovat tappiot kuin Suomen ruotsalainen RYKMENTTI puolessatoista kuukaudessa!

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 

Tappioista kerrotaan näin s. 43: 

JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.



Xx

Lue lisää

Tuo Suomen ruotsalaisten tappioluettelo on paljon puhuva kaikessa vähäisyydessään. Klikkaa kaatuneiden listaa osoittavia linkkejä KAHDESTI niin oikeat lukemat tulee esiin.


Kyllä suomalaisia on kusetettu pahasti puhumalla valtavista tappioista Tienhaarassa. Muutama kymmenen kaatunutta pahimpinakin päivinä ja kyseessä oli RYKMENTTI.

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221#p24612

Ei voi olla tottakaan? kirjoitti:

Tuo Suomen ruotsalaisten tappioluettelo on paljon puhuva kaikessa vähäisyydessään. Klikkaa kaatuneiden listaa osoittavia linkkejä KAHDESTI niin oikeat lukemat tulee esiin.


Kyllä suomalaisia on kusetettu pahasti puhumalla valtavista tappioista Tienhaarassa. Muutama kymmenen kaatunutta pahimpinakin päivinä ja kyseessä oli RYKMENTTI.

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221#p24612

Lue lisää

on puhunut suomalaisten valtavista tappioista Tienhaarassa?

"Kyllä suomalaisia on kusetettu pahasti puhumalla valtavista tappioista Tienhaarassa"

Esitä lähteet tai lopeta valehtelu.

Edesmenneen Wiipurin veteraanin kertomus:
Panssarintorjuntamies ei saanut luutnantiltaan lupaa ampua " Hyvästi isänmaa" 45mm sotasaalis pst-tykillään sotkaa hautausmaan asemista. Kiväärinpanoksistakin oli pulaa, mutta oli kerännyt oman tykkinsä porukalta 400 paukkua kertoen, ettei mennyt montaakaan ohi. Panssarikauhu oli tuotu myös hautausmaan nurkalle kolmen ammuksen kanssa. Kaksi ensimmäistä laakia oli mennyt ohi, mutta kolmas osui. Pakoon oli lähdettävä. Kapteeni Malinen yritti kivelle hypäten ampumisen uhalla pysäyttää porukkaa. Malisen ampui oma mies sanoen "ettei sulla ole oikeutta tapattaa meitä ilman patruunoita" ja ampuen konepistoolilla Malisen, lisäten" tohon paskaan tarvitsi ampua viimeisetkin paukut".

Ilman paukkuja kirjoitti:

Edesmenneen Wiipurin veteraanin kertomus:
Panssarintorjuntamies ei saanut luutnantiltaan lupaa ampua " Hyvästi isänmaa" 45mm sotasaalis pst-tykillään sotkaa hautausmaan asemista. Kiväärinpanoksistakin oli pulaa, mutta oli kerännyt oman tykkinsä porukalta 400 paukkua kertoen, ettei mennyt montaakaan ohi. Panssarikauhu oli tuotu myös hautausmaan nurkalle kolmen ammuksen kanssa. Kaksi ensimmäistä laakia oli mennyt ohi, mutta kolmas osui. Pakoon oli lähdettävä. Kapteeni Malinen yritti kivelle hypäten ampumisen uhalla pysäyttää porukkaa. Malisen ampui oma mies sanoen "ettei sulla ole oikeutta tapattaa meitä ilman patruunoita" ja ampuen konepistoolilla Malisen, lisäten" tohon paskaan tarvitsi ampua viimeisetkin paukut".

Lue lisää

vihollisen tulitukseen johtaessaan vastahyökkäystä. Hän oli reservipataljoonan ( I P ) komentaja.

Tuossa "veteraanin" kertomuksessa on tottakin.

Malinen kaatui kirjoitti:

vihollisen tulitukseen johtaessaan vastahyökkäystä. Hän oli reservipataljoonan ( I P ) komentaja.

Tuossa "veteraanin" kertomuksessa on tottakin.

Poliisitutkinnassa selvisi, että Malinen on julistettu kuolleeksi 1949. Hänet oli nähty viimeisen kerran 1944 johtamassa vastahyökkäystä ja nousemassa hyökkäysvaunuun. Vaunu tuhoutui pian tämän jälkeen. Myöhempiä havaintoja Malisesta ei ole.

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=678166

Täällä on esitelty ruottallaasten souturitekoja aika laajasti. Ja lähteet on väitöskirjatasoa eli ei voi väittää valheiksikaan.

pari esimerkkiä tuollaisista tapauksista.

"Tosin linjat vallattiin suomalaisilla joukoilla takaisin juoksemalla linjaan, ampumatta "

Kerro sitten kirjoitti:

pari esimerkkiä tuollaisista tapauksista.

"Tosin linjat vallattiin suomalaisilla joukoilla takaisin juoksemalla linjaan, ampumatta "

Kokeile googlella hakuna Munsalan soutajat. Ihan mielenkiintoista teksitiä suomenruotsalaisten toimista.

Kerro sitten kirjoitti:

pari esimerkkiä tuollaisista tapauksista.

"Tosin linjat vallattiin suomalaisilla joukoilla takaisin juoksemalla linjaan, ampumatta "

Tuo tapahtui joko Kaplainmäellä tai Vierumäellä ennen Talin taisteluja 20-24.6.1944

Sivut 195-198 Tammidivisioona kertovat silotellun version.

Juutilainen Antti Rinta rinnan -kirjassaan kertoo tapahtumat tarkemmin.

Sextiettanin takavarmistuksena oli taisteluosasto Kiviperä jolla oli panssareita ja pari pataljoonaa miehiä.

Samainen majuri Kiviperä ajatti myöhemmin toisen suomalsisilla olleen T-34 vaunun Juustilassa kevyelle rullasillalle ja Saimaan pohjaan meni silta ja vaunu. Kuljettajana ollut Heino pelastui ja vaunukin nostettiin myöhemmin. Taitaa olla Parolassa nykyisin.

Kaatuneiden määriä voi katsella tuosta linkistä. Muistettava on että JR61 oli Tienhaaran maastossa liki puolitoista kuukautta.. klikkaa kaatuneiden tietokannan linkkejä kahdesti että haku onnistuu. Siis ellei muuten lukemat näy annettujen parametrien mukaan.


http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=678166

Tienhaara kirjoitti:

Kaatuneiden määriä voi katsella tuosta linkistä. Muistettava on että JR61 oli Tienhaaran maastossa liki puolitoista kuukautta.. klikkaa kaatuneiden tietokannan linkkejä kahdesti että haku onnistuu. Siis ellei muuten lukemat näy annettujen parametrien mukaan.


http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=678166

Lue lisää

Siis tästä linkistä löytyy ne tappioiden haut.


http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221#p24612

Narc.fi

Tienhaarassa kirjoitti:

Siis tästä linkistä löytyy ne tappioiden haut.


http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221#p24612

Narc.fi

Lue lisää

Linkit kertoo Tienhaara kaatumispaikaksi nimettyjen kaatuneiden paikkatiedot. Mutta asiaa pitää lähestyä kokonaisvaltaisesti. Viipurinlahti, Viipurin maalaiskunta, ym. taistelupaikkojen mukaan nimetyt kaatuneet . Esimerkiksi Tali-Ihantala oli vain yleisnimi eikä kaatunut saattanut edes taistella Talissa tai Ihantalassa mutta silti on merkitty kaatui Tali-Ihantalassa..

ei niin yksinkertais kirjoitti:

Linkit kertoo Tienhaara kaatumispaikaksi nimettyjen kaatuneiden paikkatiedot. Mutta asiaa pitää lähestyä kokonaisvaltaisesti. Viipurinlahti, Viipurin maalaiskunta, ym. taistelupaikkojen mukaan nimetyt kaatuneet . Esimerkiksi Tali-Ihantala oli vain yleisnimi eikä kaatunut saattanut edes taistella Talissa tai Ihantalassa mutta silti on merkitty kaatui Tali-Ihantalassa..

Lue lisää

Älä höpötä. Kyseessähän on koko JR61:n kaatuneet hakuehdolla *./JR61 ja linkeissä on vaan laitettu tietyt aikavälit tarkasteltavaksi.

Sextiettan kirjoitti:

Älä höpötä. Kyseessähän on koko JR61:n kaatuneet hakuehdolla *./JR61 ja linkeissä on vaan laitettu tietyt aikavälit tarkasteltavaksi.

Kas kun en osaa käyttää hakukonetta. Entä jos haet samalla menetelmällä JR 50 kaatuneet paljonko saat luvuksi?

Varsinkin, jos vähäiset resurssit jaetaan kahtia. Vanhalle Mannerheim-linjalle ne olisi pysäytetty, jos ei olisi sotkettu komentosuhteita.

Kuvailemasi taktiikan myötävaikutuksella puna-armeija tuhosi Hitlerin armeijan Saksan alueella.

Pelkään Ilomantsista Vironlahdelle on noin 300 km maarajaa ilman mainittavia vesistölinjoja. Kesällä 1944 saksalaiset hoiti puolustuksen yli puolesta Suomesta ja Suomen 15 divisioonaa 6 prikaatia hädin tuskin riitti loppurajalle. Kannaksella oli 3/4 osaa armeijamme voimista ja loput U -aseman tienoolla Laatokan pohjoispuolella. Toki 14.D oli koko itä-rintaman itäisinpänä noin 150 km vihollisen puolella vielä välirauhan sopimuksen solmimiseen asti syyskuussa 1944.

19.9.1944 kirjoitti:

Pelkään Ilomantsista Vironlahdelle on noin 300 km maarajaa ilman mainittavia vesistölinjoja. Kesällä 1944 saksalaiset hoiti puolustuksen yli puolesta Suomesta ja Suomen 15 divisioonaa 6 prikaatia hädin tuskin riitti loppurajalle. Kannaksella oli 3/4 osaa armeijamme voimista ja loput U -aseman tienoolla Laatokan pohjoispuolella. Toki 14.D oli koko itä-rintaman itäisinpänä noin 150 km vihollisen puolella vielä välirauhan sopimuksen solmimiseen asti syyskuussa 1944.

Lue lisää

Siis pelkästään Ilomantsista Vironlahdelle on noin 300 km lähes pelkkää maarajaa...

Kesällä 1944 ei ollut mitään Mannerheim -linjaa. Oli vain lähinnä keskeneräinen VT -asema ja sitten vielä keskeneräisempi VKT -asema.

NL:n joukot tuhosi M -linjan bunkkerit jo Talvissodassa. Ne räjäytettiin sitä mukaan kun saivat niitä haltuunsa.

M-asema kirjoitti:

NL:n joukot tuhosi M -linjan bunkkerit jo Talvissodassa. Ne räjäytettiin sitä mukaan kun saivat niitä haltuunsa.

On siellä panssariesteet tänäkin päivänä.

http://www.youtube.com/watch?v=VeM-TDz-B_w

Kuuterselkäsauna kirjoitti:

Kesällä 1944 ei ollut mitään Mannerheim -linjaa. Oli vain lähinnä keskeneräinen VT -asema ja sitten vielä keskeneräisempi VKT -asema.

Kun ei ollut, niin JR25 joutui taistelemaan tiensä länteen, koska vihollisen panssarit olivat ajaneet vetäytyvien joukkojen edellä Lähteentienristeykseen.

Autti Lähteen lohkol kirjoitti:

Kun ei ollut, niin JR25 joutui taistelemaan tiensä länteen, koska vihollisen panssarit olivat ajaneet vetäytyvien joukkojen edellä Lähteentienristeykseen.

suuriin vaikeuksiin, mutta selvisi taistelukykyisenä uuteen asemaansa Repolan kannaksella.

Joukot vetäytyivät viivyttäen VKT-asemaan Marskin 17.6. käskyn mukaisesti.
Karkurit olivat eri asia.
Vanha Mannerheim-linja oli täysin varustamaton ja palveli van jossain kohdin ( esim. Summassa) yhtenä viivytyslinjana.

Talissa oli valmiina 18. D ja Viipurissa 20 Prikaati.

Mitä höpiset?? kirjoitti:

Joukot vetäytyivät viivyttäen VKT-asemaan Marskin 17.6. käskyn mukaisesti.
Karkurit olivat eri asia.
Vanha Mannerheim-linja oli täysin varustamaton ja palveli van jossain kohdin ( esim. Summassa) yhtenä viivytyslinjana.

Talissa oli valmiina 18. D ja Viipurissa 20 Prikaati.

Lue lisää

Eversti Autti oli tätä mieltä.

Aspi on kala kirjoitti:

Eversti Autti oli tätä mieltä.

kenraalimajuri ja johti 4.D:n suurten vaikeuksien kautta VKT-asemaan. Molemmat jv-rykmentit ( JR 5 ja 25) hajosivat pahasti, mutta saatiin ryhmitetyiksi VKT-asemaan, missä joutuivat heti taisteluun.

Mannerheimin käskystä kuten kaikki muutkin. Oesch rytmitti taistelua.

Joukot vetäytyivät VKT-asemaan taistellen ja johtajien käsissä pysyen.

Säälittävää kun parista alemmasta upseerista tehtiin syntipukit kaupungin menetykseen vaikkka syy oli yläportaissa, siis ihan ylimmissä. Kun jatkuvasti hoetaan miten Mannerheim johti sotaa taitavasti niin miten tuo kohuttu taito ilmeni Viipurissa 20.6.1944 ?

Anonyymi kirjoitti:

Säälittävää kun parista alemmasta upseerista tehtiin syntipukit kaupungin menetykseen vaikkka syy oli yläportaissa, siis ihan ylimmissä. Kun jatkuvasti hoetaan miten Mannerheim johti sotaa taitavasti niin miten tuo kohuttu taito ilmeni Viipurissa 20.6.1944 ?

Lue lisää

Mannerheimhan vain pelkäsi, että venäläiset eivät menekään Viipuriin, vaan suoraan Lappeesta Miklokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Säälittävää kun parista alemmasta upseerista tehtiin syntipukit kaupungin menetykseen vaikkka syy oli yläportaissa, siis ihan ylimmissä. Kun jatkuvasti hoetaan miten Mannerheim johti sotaa taitavasti niin miten tuo kohuttu taito ilmeni Viipurissa 20.6.1944 ?

Lue lisää

Ookkonääpöljä?

” Kun jatkuvasti hoetaan miten Mannerheim johti sotaa taitavasti niin miten tuo kohuttu taito ilmeni Viipurissa 20.6.1944 ?”

Ei armeijan ylipäällikkö johda Mikkelistä käsin yksittäistä 20. Prikaatin taistelutoimia Viipurissa! Sotatoimissa kukin sotilasjohtaja vastaa omasta vastuualueestaan!

Anonyymi kirjoitti:

Ookkonääpöljä?

” Kun jatkuvasti hoetaan miten Mannerheim johti sotaa taitavasti niin miten tuo kohuttu taito ilmeni Viipurissa 20.6.1944 ?”

Ei armeijan ylipäällikkö johda Mikkelistä käsin yksittäistä 20. Prikaatin taistelutoimia Viipurissa! Sotatoimissa kukin sotilasjohtaja vastaa omasta vastuualueestaan!

Lue lisää

Ei johda yksittäistä prikaatia, ei. Mutta eikö tärkeimmän kohteen puolustusjärjestelyistä huolehtiminen mitenkään kuulu sodan yllpäällikölle eikä kiinnosta häntä vähääkään ? Kummasti näytti kiinnostavan sitten taistelun jälkeen kun piti syntipukit löytää, tyypillistä psykopaatille.

Anonyymi kirjoitti:

Ei johda yksittäistä prikaatia, ei. Mutta eikö tärkeimmän kohteen puolustusjärjestelyistä huolehtiminen mitenkään kuulu sodan yllpäällikölle eikä kiinnosta häntä vähääkään ? Kummasti näytti kiinnostavan sitten taistelun jälkeen kun piti syntipukit löytää, tyypillistä psykopaatille.

Lue lisää

Rintamajopukkoja johtavat ja niiden toiminnasta vastaaavt komentajat, ei ylipäällikkö.
Hän johtaa kokonaisuutta.

Halutessaan hän voi tietysti puuttua myös yksittäisin sotatoimiin.
Ylijohdon ja IV AK:n käsityksen mukaan veres prikaati oli riittävä joukko Viipurin puolustamiseen.
Puolustus sählittiin kaikilla tasoilla ja sitten olikin jo myöhäistä.

" ... käkikellotaktiikal"

Hahaa, päivän paras!