30 vanhat rodit mastossa. Onko tiensä päässä?

rodio!!

Olen ostanut 30 vuotta vanhan (Selden. Swan 371) maston, missä on alkuperäiset rodit paikoillaan. Onko tiedossa onko näitä rodeja pettänyt vanhemmuuttaan ja ovatko yleensäkään yhtä kestäviä kuin "perinteinen" vaijeri?

Ja vielä, että jos on mennyt rikki niin mistä kohtaan useimmin rikkoutuu?

35

2476

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äsken kuultua

      Tuoretta tietoa AMP:n koulutuspäivältä, jossa asiaa myös tiedusteltiin ja se omakohtaisestikin kiinnosti. Katso päätteet suurennuslasin kanssa ja etsi pieniä särön alkuja. Vanhasta muistista tiedän, että joskus pienen näköisistä naarmuista tai hitsauskipinöistä on rodeja katkennut. Toisaalta olen nähnyt suorastaan satoja hitsattuja päätteitä, joista yksikään ei ole pettänyt, ei ehkä rikikuormien veroisesti rasitettukaan. Rodit ovat aika kovaa tavaraa, joten niitä vaarallisia naarmuja ei juuri ilman työkalua aikaan saa. Ai niin, taittumia ei rodeissa saa olla.

      Muutoin tuntuu yleinen mielipide katsovan rodit vaijereita luotettavimmiksi. Puristetuilla päätteillä tehtyjen vaijereihin verrattuna se ainakin pitää paikkansa. Rodeissa mikään ei jää piiloon.

    • rodio!!

      Täytyy katsoa tarkemmin läpi kaikki rodit kunhan taas pääsen projektin pariin.

      Rodit olen säilyttänyt kiepillä jonka halkaisija on n.1,5 metriä, juuri sen vuoksi ettei kantteja synyisi.
      Saalinkien kohdalla kanttaukset on kyllä havaittavissa.

    • Navtec !

      Kolme pointtia:
      1) Jos Swan 371:ssä on alkup.masto ja alkup.rodit, ne tuskin ovat Selden-merkkisiä. Tietääkseni Swanien rodit olivat/ovat merkiltään Navtec ja vanhojen Swanien mastot muistini mukaan Proctor tai Sparlight. Myöhemmissä Swaneissa oli Nautorin omat mastot, ei Seldenin.
      2) Myös Swan 371:siä kymmenen vuotta vanhemmissa S&S Swan 36:issa oli rodivantit ja -staagit ja moni niistä seilaa yhä alkuperäisillä rodeilla jopa valtamerillä - siis paljon vanhemmilla rodeilla kuin sinun.
      3) rodivantit kestävät, jos niitä ei vaurioiteta telakoinnissa eikä niitä pidetä purjehtiessa löysinä. Jos rodivantit ovat niin löysällä, että leen puoleiset pääsevät hetkumaan, ne voivat katketa metallin väsymiseen. Rodivantit pitäisi tietämäni mukaan pitää selvästi kireämmällä kuin vaijerivantit.

    • KundeSwan

      Nostetaan vähän ketjua:)

      Näyttää vielä että vahvimmat rodit ja vanttiruuvit ovat ne kaikkein lyhimmät, jotka lähtee alimman saalinkiparin alapuolelta. Maallikon järjellä ajateltuna tuntuisi, että vahvimmat rodivantit pitäisi olla ne pisimmät, jotka tulevat maston huippuun :)

      Lisäksi ainakin yhdessä 371 swanissa näytti lähtevän vaijerivantit (rodivanttien lisäksi) ylemmän saalinkiparin alapuolelta ja ne ovat ilmeisesti maston taivutusta varten? Yksi rodi lähtee vielä jostain puolestavälistä mastoa suoraan eteenpäin.

      Olisiko täällä joku vieraileva Swanin omistaja tai Swanilla purjehtinut joka näistä mastoasioista tietää ja kertois vähän?

      • Alin vantti tiukimma

        Alin vantti kyllä kantaa suurimman tuulen paineesta aiheutuvan kuorman mutta jotta masto pysyisi sivusuunnassa suorana pitäisi ylävantin olla vetojäykempi. Joissakin veneissä ilmeisesti jotta masto pysyisi suorana alavantti on ohuin vaikka siihen kohdistuu suurin voima. Toinen tapa pitää masto suorana on säätää riki siten että suojan puoleinen alavantti löystyy.

        Rodien päät voisi tarkastaa tunkeumanesteellä. Mikäli säröjä tai syöpymiä ei ole niin ei ole tarvetta vaihtaa.


    • Vaihtoon heti

      Navtec estimates a life expectancy schedule based on climate variables and water salinity:
      Heat and water salinity at maximum (Florida, Caribbean Islands) - 5 to 10 years
      Heat and water salinity at medium levels (East/West coast of US) - 10 to 15 years
      Fresh water climate - 15 to 20 years.

      Näin siis rodien valmistaja näkee asian.

      • 18+13

        Jos tollanen 30 vuotta vanha rodi pettää ja masto tulee alas niin maksaako vakuutus vai meneekö omaan piikkiin? siis voisko yhtiö väittää tahalliseksi huolimattomuudeksi tai tietoisesti riskin otoksi?
        Jos vakuutus maksaa niin toisin päin vois ajatella että miksi meidän muiden purjehtijoiden pitäis osallistua nousevien vakuutusmaksujen muodossa?


      • 18+13 kirjoitti:

        Jos tollanen 30 vuotta vanha rodi pettää ja masto tulee alas niin maksaako vakuutus vai meneekö omaan piikkiin? siis voisko yhtiö väittää tahalliseksi huolimattomuudeksi tai tietoisesti riskin otoksi?
        Jos vakuutus maksaa niin toisin päin vois ajatella että miksi meidän muiden purjehtijoiden pitäis osallistua nousevien vakuutusmaksujen muodossa?

        Muinoin Kekkoslovakiassa oli voimassa sääntö kolmesta korvaamattomasta:

        "Kekkosta ei korvaa kukaan, Karjalainen ei korvaa ketään ja vakuutusyhtiöt ei korvaa mitään."

        Kekkonen ja Karjalainen ovat menneet, mutta kolmas periaate näyttää olevan yhä voimisaan.


      • Hakro kirjoitti:

        Muinoin Kekkoslovakiassa oli voimassa sääntö kolmesta korvaamattomasta:

        "Kekkosta ei korvaa kukaan, Karjalainen ei korvaa ketään ja vakuutusyhtiöt ei korvaa mitään."

        Kekkonen ja Karjalainen ovat menneet, mutta kolmas periaate näyttää olevan yhä voimisaan.

        -- "voimissaan" --


      • ei vaihtoon

        30 v on jo minunkin rodeilla ikää. Tänä vuonna niihin tyssättiin uudet päät ja käytyjen keskustelujen perusteella itse rodeja ei tarvitse uusia, kun ei niissä vikoja ollut. Muutamalla sentillä siinä lyhenivät.

        Siinä tyssätyn pään vieressä on se paikka, josta vanhuuttaan katkeavat, jos katkeavat.


      • Vakuutustarkastaja
        18+13 kirjoitti:

        Jos tollanen 30 vuotta vanha rodi pettää ja masto tulee alas niin maksaako vakuutus vai meneekö omaan piikkiin? siis voisko yhtiö väittää tahalliseksi huolimattomuudeksi tai tietoisesti riskin otoksi?
        Jos vakuutus maksaa niin toisin päin vois ajatella että miksi meidän muiden purjehtijoiden pitäis osallistua nousevien vakuutusmaksujen muodossa?

        Miksi vakuutuksen pitäisi maksaa rikkoutunut masto tai vene?


      • tyssääys
        ei vaihtoon kirjoitti:

        30 v on jo minunkin rodeilla ikää. Tänä vuonna niihin tyssättiin uudet päät ja käytyjen keskustelujen perusteella itse rodeja ei tarvitse uusia, kun ei niissä vikoja ollut. Muutamalla sentillä siinä lyhenivät.

        Siinä tyssätyn pään vieressä on se paikka, josta vanhuuttaan katkeavat, jos katkeavat.

        Mutta miten tyssäys tapahtuu? Minullakin on vanhat rodit ja vanteissa olisi varaa tyssätä rodin pää, mutta miten se siis tehdään?


      • vantit pajalle
        tyssääys kirjoitti:

        Mutta miten tyssäys tapahtuu? Minullakin on vanhat rodit ja vanteissa olisi varaa tyssätä rodin pää, mutta miten se siis tehdään?

        Tyssäykseen on omat merkkikohtaiset työkalut. Navtecin päätteisiin sopiva työkalu on Baltic Yachtsilla, Blue Waven päätteisiin Baltic Riggingillä. Jälkimmäiseen voi tietenkin itse kävellä sisään ja miksei ensimmäiseenkin, jos sattuu olemaan asumaan Pietarsaaressa. Muut voivat ottaa yhteyttä Maritimiin, josta asia välitetään.

        Kaikki rodien katkeamiset, joista olen kuullut tai lukenut, ovat tapahtuneet päätteen vierestä tai näkyvästä vauriosta muualla. Jos siis uusii päät ja rodi on muuten ehjä, se kestää pitkään.


    • seppomartti

      Ei varmaankaan ole yleistettävissä, että rodit kestäisivät kauemmin kuin 1x19. Olen nähnyt myös päivastaisia arvioita. Viime vuonna yksi tanskalainen soolona pallon kiertäjä katkaisi muistaakseni ensin alavantin ja korjauksen jälkeen vähän ennen kotiintuloa menetti takilan. Riki oli uusittu lähtiessä, en tosin muista oliko rod vai 1x19, Sagitta 35 luultavasti jälkimmäinen. Van Rieschoten vaihdatti Flyerin etustaagin rodin 20 000 mailin välein. Global Challenge veneissä 1x19 takilat kesti pallon ympäri 32 000 mailia ja vielä seuraavankin vuoden. Kumpaakaan materiaalia ei saa vetämällä poikki ellei vene mene ympäri, koska valtameriveneissä suunnittelija on käyttänyt takilan mitoituksessa varmuuskerrointa 3, poijunkierrossa kerroin olisi 2. Katkeamisen syy on metallin väsyminen. Jos esijännitys on alle 25% murtolujuudesta niin jokainen aalto aiheuttaa kuormapulssin kunnes metalliin tulee väsymysmurtuma. Rodin suuntaus pitäisi olla asteen tarkkuudella oikein eikä saa olla taivuttavaa liikettä. 1-2 asteen taivuttelu esim. löysässä rikissä leen puolella tai saalingin päässä katkaisee vantin lopulta. Vertailuesimerkkinä käytetään paperiklemmaria, jota ei voi vetää poikki mutta taivuttelemalla katkeaa helposti. Aloittaja kysyy, mistä katkeaa. Tavallisesti puristepäätteen vierestä ainakin 1x19. Puristepäätettä ei saa puristaa aivan ulkopäähänsä vaan sen pitää olla hieman trumpettimainen. Tilastoa en ole nähnyt, mutta tarinoiden perusteella oletan alavantin olevan suurimmassa riskissä. Hiushalkeamia tulee aina etsiä mutta mitään ennakoivia oireita ei aina löydy. Omalle kohdalle on sattunut katkeamisia:1 keulastaagi, 1 keularusti, 1 kutteristaagi. Ja läheltä piti:1 alavantti 4 säiettä poikki, 1 babystaagi puristepääte halki. Kaikki 1x19 koska rodilla olen purjehtinut vain pari vuotta.
      30 vuotta vanhat rodit voi olla ok vain jos vene on ollut paikallaan. Jos ko vene olisi lähdössä valtamerelle niin en uskaltaisi lähteä mukaan.
      Rodin taivuttamisesta löytyy käppyröitä kirjoista. Nyrkkisääntö on vähintään 200 x rodin halkaisija

      • ikärajoista vielä

        Kun aikanaan hain veneelleni "world-wide" vakuutusta, vakuutusyhtiöiden edellytys rikistä oli, että rikivaijereiden tuli olla korkeintaan 5 vuoden ikäisiä, rodien yläikäraja oli muistamani mukaan 10-15 vuotta yhtiöstä riippuen. Nautorin "professori" Lars Ström suositteli ruuvattavia Norseman-päätteitä kaikkiin vaijerivantteihin ja staaageihin, koska vaijeri useimmiten katkeaa puristuspäätteen vierestä. Puristettujen vaijeripäätteiden tarkastaminen röntgenkuvaamalla oli L.S:n mielestä mahdollista, mutta tulisi suunnilleen yhtä kalliiksi kuin vaijereiden päätteiden uusiminen.
        Useimmat vakuutusyhtiö edellyttivät lisäksi ammattikatsastajan lausuntoa rikin (ja veneen) kunnosta.
        Australialaisyhtiöllä on erillinen kaavake, jossa on jokaista rikin osaa koskevat kysymykset.

        Vaikka valtamerille ei olisikaan lähdössä, vakuutusyhtiöiden maailmanlaajuisen vakuutuksen tiukat ehdot voinevat olla jonkinlainen osviitta: rodien kestoikä saattaa olla 2-3 kertainen verrattuna vaijereihin.
        Jos ostaisin yli 5 v vanhan veneen lähteäkseni sillä valtamerelle, uusisin kaikki vaijerit (ja niihin ehkä Norseman-päätteet).

        Tietysti internetistä löytyy vastauksia. Tässä yksi:
        http://www.morganscloud.com/2007/05/18/replace-rod-rigging-regularly/


    • seppomartti

      Ehkä pointtini jäi hämäräksi. Kalenteri-ikä ei rodia tai 1x19 vaijeria vanhenna vaan toistuva rasitus purjehtiessa. Ikäuosia parempi vaihtamisväli olisi mailit. Ja niiden määrästä ei varmaankaan voi olla yhteneväistä käsitystä. Toisessa veneessäni on 25 v vanhat katkeilematomat 1x19 ja toisessa alkoi katkeilla 7v vanhana ja joutavat pian kaikki uusittavaksi n. 40 000 mailin kohdalla.
      Mihinkä teoriaan voisi perustua, että Norseman (tai Bluewave, StaLock tms) olisi vähemmän altis katkeamaan?. Itse käytän Bluewavea ja vältän Norsemania käyttömukavuuden vuoksi.

      • käytännön havaintoja

        Näin tietenkin on, mutta usein kysymys on käytettynä hankitusta veneestä ja ainoa luotettava mittari voi olla veneen valmistusvuosi. Vaijerit tai rodit tuskin ovat ainakaan vanhemmat kuin vene. Jos vene on ollut pelkästään omassa käytössä vaikkapa 25 v, tiedät rikin historian aika hyvin ja voit päätellä uusimisajankohdan siitä. Vaijerit/rodit pitäisi tietenkin uusia ennenkuin yksikään pettää.
        Yksi "cruisereiden" nyrkkisääntö on: uudet vaijerit ja vanttiruuvit jokaisen pallonkierron jälkeen tai toisinpäin: uudet ennen pallonkiertoa.

        Norsemanin vs. prässätty vaijeripäätteen ero vaijerisäikeiden katkeilussa perustuu käytännön kokemukseen (L.Strömin suullinen ilmoitus).
        Vaikka jostain syystä pidät Norsemania epämukavana, harkitse silti varaosaksi. Vaijerin katkeaminenhan alkaa tavallisesti juuri puristuspäätteen vierestä, harvoin keskeltä vaijeria. Jos säikeitä on poikki, katkaise loputkin ja ruuvaa uusi pääte. Lyhentymän voi korvata togglella. Pääset ainakin sellaiseen satamaan, jossa voit uusia koko staagin (tai vantin). Bluewavessa kiilahylsy pannaan vaijerin ulkopuolelle, Norsemanissa vaijerin sisään. Olen kuullut, että Bluewave päätettä voisi siksi käyttää jopa ensiapuna katkenneen rodin jatkamiseen. En tiedä onko kestänyt rodissa.
        Itselläni on positiivinen kokemus Norsemaneista. Ainoatakaan vaijerisäiettä ei katkennut 45.000 nm pallonkierrolla.


      • kuvia vaijeripääte
        käytännön havaintoja kirjoitti:

        Näin tietenkin on, mutta usein kysymys on käytettynä hankitusta veneestä ja ainoa luotettava mittari voi olla veneen valmistusvuosi. Vaijerit tai rodit tuskin ovat ainakaan vanhemmat kuin vene. Jos vene on ollut pelkästään omassa käytössä vaikkapa 25 v, tiedät rikin historian aika hyvin ja voit päätellä uusimisajankohdan siitä. Vaijerit/rodit pitäisi tietenkin uusia ennenkuin yksikään pettää.
        Yksi "cruisereiden" nyrkkisääntö on: uudet vaijerit ja vanttiruuvit jokaisen pallonkierron jälkeen tai toisinpäin: uudet ennen pallonkiertoa.

        Norsemanin vs. prässätty vaijeripäätteen ero vaijerisäikeiden katkeilussa perustuu käytännön kokemukseen (L.Strömin suullinen ilmoitus).
        Vaikka jostain syystä pidät Norsemania epämukavana, harkitse silti varaosaksi. Vaijerin katkeaminenhan alkaa tavallisesti juuri puristuspäätteen vierestä, harvoin keskeltä vaijeria. Jos säikeitä on poikki, katkaise loputkin ja ruuvaa uusi pääte. Lyhentymän voi korvata togglella. Pääset ainakin sellaiseen satamaan, jossa voit uusia koko staagin (tai vantin). Bluewavessa kiilahylsy pannaan vaijerin ulkopuolelle, Norsemanissa vaijerin sisään. Olen kuullut, että Bluewave päätettä voisi siksi käyttää jopa ensiapuna katkenneen rodin jatkamiseen. En tiedä onko kestänyt rodissa.
        Itselläni on positiivinen kokemus Norsemaneista. Ainoatakaan vaijerisäiettä ei katkennut 45.000 nm pallonkierrolla.

        http://www.dixielandmarine.com/yachts/DLrigprob.html


      • seppomartti
        käytännön havaintoja kirjoitti:

        Näin tietenkin on, mutta usein kysymys on käytettynä hankitusta veneestä ja ainoa luotettava mittari voi olla veneen valmistusvuosi. Vaijerit tai rodit tuskin ovat ainakaan vanhemmat kuin vene. Jos vene on ollut pelkästään omassa käytössä vaikkapa 25 v, tiedät rikin historian aika hyvin ja voit päätellä uusimisajankohdan siitä. Vaijerit/rodit pitäisi tietenkin uusia ennenkuin yksikään pettää.
        Yksi "cruisereiden" nyrkkisääntö on: uudet vaijerit ja vanttiruuvit jokaisen pallonkierron jälkeen tai toisinpäin: uudet ennen pallonkiertoa.

        Norsemanin vs. prässätty vaijeripäätteen ero vaijerisäikeiden katkeilussa perustuu käytännön kokemukseen (L.Strömin suullinen ilmoitus).
        Vaikka jostain syystä pidät Norsemania epämukavana, harkitse silti varaosaksi. Vaijerin katkeaminenhan alkaa tavallisesti juuri puristuspäätteen vierestä, harvoin keskeltä vaijeria. Jos säikeitä on poikki, katkaise loputkin ja ruuvaa uusi pääte. Lyhentymän voi korvata togglella. Pääset ainakin sellaiseen satamaan, jossa voit uusia koko staagin (tai vantin). Bluewavessa kiilahylsy pannaan vaijerin ulkopuolelle, Norsemanissa vaijerin sisään. Olen kuullut, että Bluewave päätettä voisi siksi käyttää jopa ensiapuna katkenneen rodin jatkamiseen. En tiedä onko kestänyt rodissa.
        Itselläni on positiivinen kokemus Norsemaneista. Ainoatakaan vaijerisäiettä ei katkennut 45.000 nm pallonkierrolla.

        Reissuveneessäni on 1-2 varastaagia ja noin 10-12 kpl kokoelma Bluewavea, Stalockia ja Norsemania. Akkuporakoneessa on katkaisulaikka joten saan tehdyksi sopivan pituisen tarvittaessa merelläkin. Eli varauduttu on mutta ei ole tarvinnut rakennella vaan vialliset olen vaihdattanut kokonaan rikipajassa. Tänä vuonna näin Bluewavea muistuttavan päätteen, missä oli hammastus kiristyskartion sisäpinnassa. Voisi olla hyvä idea mutta nimi ei jäänyt mieleen. Yksi etu mainituissa päätteissä on, että voi täyttää Sikaflexillä ja välttää rakokorroosion. Omat kokemukset katkenneista vaijereista ovat purituspäätteiden vierestä eikä yhtään em. koottavien vaijeripäätteiden vierestä. Niitä toki on takilassa vain muutamia. Seuraavassa kommentissa on linkki rikivaurioihin, missä minusta haljenneet puristepäätteet ovat puristettu loppuun asti eli väärin?. Puristetun alueen tulee olla paljon ohuempi kuin puristamattoman.


      • kanttivantti12
        seppomartti kirjoitti:

        Reissuveneessäni on 1-2 varastaagia ja noin 10-12 kpl kokoelma Bluewavea, Stalockia ja Norsemania. Akkuporakoneessa on katkaisulaikka joten saan tehdyksi sopivan pituisen tarvittaessa merelläkin. Eli varauduttu on mutta ei ole tarvinnut rakennella vaan vialliset olen vaihdattanut kokonaan rikipajassa. Tänä vuonna näin Bluewavea muistuttavan päätteen, missä oli hammastus kiristyskartion sisäpinnassa. Voisi olla hyvä idea mutta nimi ei jäänyt mieleen. Yksi etu mainituissa päätteissä on, että voi täyttää Sikaflexillä ja välttää rakokorroosion. Omat kokemukset katkenneista vaijereista ovat purituspäätteiden vierestä eikä yhtään em. koottavien vaijeripäätteiden vierestä. Niitä toki on takilassa vain muutamia. Seuraavassa kommentissa on linkki rikivaurioihin, missä minusta haljenneet puristepäätteet ovat puristettu loppuun asti eli väärin?. Puristetun alueen tulee olla paljon ohuempi kuin puristamattoman.

        Millainen homma on rod vanttien tyssäys? Onko kotikonstein tehtävissä ja tarviiko erikoistyökaluja?

        Toistaiseksi ei ole varaa uusia vantteja enkä ole ajatellut lähteä kauemmas purjehtimaan, joten uusimiseen ei sen puoleen ole tarvetta mutta "tyssäyksen" vois tehdä. Vanteissa on vara lyhentää muutama sentti.


      • Monia malleja on!
        seppomartti kirjoitti:

        Reissuveneessäni on 1-2 varastaagia ja noin 10-12 kpl kokoelma Bluewavea, Stalockia ja Norsemania. Akkuporakoneessa on katkaisulaikka joten saan tehdyksi sopivan pituisen tarvittaessa merelläkin. Eli varauduttu on mutta ei ole tarvinnut rakennella vaan vialliset olen vaihdattanut kokonaan rikipajassa. Tänä vuonna näin Bluewavea muistuttavan päätteen, missä oli hammastus kiristyskartion sisäpinnassa. Voisi olla hyvä idea mutta nimi ei jäänyt mieleen. Yksi etu mainituissa päätteissä on, että voi täyttää Sikaflexillä ja välttää rakokorroosion. Omat kokemukset katkenneista vaijereista ovat purituspäätteiden vierestä eikä yhtään em. koottavien vaijeripäätteiden vierestä. Niitä toki on takilassa vain muutamia. Seuraavassa kommentissa on linkki rikivaurioihin, missä minusta haljenneet puristepäätteet ovat puristettu loppuun asti eli väärin?. Puristetun alueen tulee olla paljon ohuempi kuin puristamattoman.

        Tarkoititkohan englantilaista Petersen HI-MOD päätettä, jossa on vaijerisäikeet jakava "kruunu"? Se lienee uusimpia markkinoille tulleita malleja.


      • tuhansia psi
        kanttivantti12 kirjoitti:

        Millainen homma on rod vanttien tyssäys? Onko kotikonstein tehtävissä ja tarviiko erikoistyökaluja?

        Toistaiseksi ei ole varaa uusia vantteja enkä ole ajatellut lähteä kauemmas purjehtimaan, joten uusimiseen ei sen puoleen ole tarvetta mutta "tyssäyksen" vois tehdä. Vanteissa on vara lyhentää muutama sentti.

        Varsin helppo ja nopea toimitus, mutta kotikonstein ei onnistu. Tarvitaan tarkoitukseen valmistettu hydraulinen (kylmä)puristin. Tuskin maksaa maltaita kun käyt rodiesi kanssa rikipajalla.


      • kanttivantti12
        seppomartti kirjoitti:

        Reissuveneessäni on 1-2 varastaagia ja noin 10-12 kpl kokoelma Bluewavea, Stalockia ja Norsemania. Akkuporakoneessa on katkaisulaikka joten saan tehdyksi sopivan pituisen tarvittaessa merelläkin. Eli varauduttu on mutta ei ole tarvinnut rakennella vaan vialliset olen vaihdattanut kokonaan rikipajassa. Tänä vuonna näin Bluewavea muistuttavan päätteen, missä oli hammastus kiristyskartion sisäpinnassa. Voisi olla hyvä idea mutta nimi ei jäänyt mieleen. Yksi etu mainituissa päätteissä on, että voi täyttää Sikaflexillä ja välttää rakokorroosion. Omat kokemukset katkenneista vaijereista ovat purituspäätteiden vierestä eikä yhtään em. koottavien vaijeripäätteiden vierestä. Niitä toki on takilassa vain muutamia. Seuraavassa kommentissa on linkki rikivaurioihin, missä minusta haljenneet puristepäätteet ovat puristettu loppuun asti eli väärin?. Puristetun alueen tulee olla paljon ohuempi kuin puristamattoman.

        Mitä mahtaa maksaa jos uusii kaikki vaijerit tai rodit mastoon? Otetaan esimerkki mastoksi vaikka Swan 371 tai muu vastaavan kokoisen veneen masto. Voi olla melko kallis paukku:)


      • Navtec n.4000eur?
        kanttivantti12 kirjoitti:

        Mitä mahtaa maksaa jos uusii kaikki vaijerit tai rodit mastoon? Otetaan esimerkki mastoksi vaikka Swan 371 tai muu vastaavan kokoisen veneen masto. Voi olla melko kallis paukku:)

        Arvaisin Navtecin rodien hintaluokaksi 3-4000 eur vanttiruuveineen. Pietarsaaresta tai ehkä Kokkolan YBY:ltä saanet tuoreen hinta-arvion Swan 371 rodeista.
        Jos haluat vaihtaa rodit vaijereihin, kysäise vaijerien töiden hinta esim. Baltic Riggingiltä. Luuletko, että rodeja paksummat vaijerit sopivat 371:n saalinkien päätykappaleisiin? Vaijeririki on varmasti halvempi kuin rodiriki.


      • kanttivantti12
        Navtec n.4000eur? kirjoitti:

        Arvaisin Navtecin rodien hintaluokaksi 3-4000 eur vanttiruuveineen. Pietarsaaresta tai ehkä Kokkolan YBY:ltä saanet tuoreen hinta-arvion Swan 371 rodeista.
        Jos haluat vaihtaa rodit vaijereihin, kysäise vaijerien töiden hinta esim. Baltic Riggingiltä. Luuletko, että rodeja paksummat vaijerit sopivat 371:n saalinkien päätykappaleisiin? Vaijeririki on varmasti halvempi kuin rodiriki.

        Jos hinta on tuota luokkaa, niin minun tapauksessa rodien tilalle tulee vaijerit:)

        Saalinkien kanssa tuskin tulee ongelmaa kun nykyisissä rodeissa näyttää saalinkien kohdalla olevan eräänlaiset holkit, joiden halkaisija on 11mm. Ura saalingeissa on luonnollisesti sovitettu holkkeja vastaavaksi.

        Minkä vahvuinen vaijeri noiden rodien tilalle? Ylin on muistaakseni 6mm. Keskimmäinen 5mm ja alimmainen 7mm


      • tuumarodit
        kanttivantti12 kirjoitti:

        Jos hinta on tuota luokkaa, niin minun tapauksessa rodien tilalle tulee vaijerit:)

        Saalinkien kanssa tuskin tulee ongelmaa kun nykyisissä rodeissa näyttää saalinkien kohdalla olevan eräänlaiset holkit, joiden halkaisija on 11mm. Ura saalingeissa on luonnollisesti sovitettu holkkeja vastaavaksi.

        Minkä vahvuinen vaijeri noiden rodien tilalle? Ylin on muistaakseni 6mm. Keskimmäinen 5mm ja alimmainen 7mm

        Muistisi tuskin aivan tarkkaan pitää paikkaansa. Rodit ovat nimittäin tuumakokoisia.


      • BSI
        Navtec n.4000eur? kirjoitti:

        Arvaisin Navtecin rodien hintaluokaksi 3-4000 eur vanttiruuveineen. Pietarsaaresta tai ehkä Kokkolan YBY:ltä saanet tuoreen hinta-arvion Swan 371 rodeista.
        Jos haluat vaihtaa rodit vaijereihin, kysäise vaijerien töiden hinta esim. Baltic Riggingiltä. Luuletko, että rodeja paksummat vaijerit sopivat 371:n saalinkien päätykappaleisiin? Vaijeririki on varmasti halvempi kuin rodiriki.

        Suurinpiirtein tuota luokkaa - tänä keväänä 43 jalkaiseen uudet BSI:n rodit sekä vanttiruuvit kustansivat aika tarkkaan 4.600 euroa. Itse roditankohan on vielä kohtuu edullista tavaraa. Suurin osa hinnasta koostuikin juuri vanttiruuveista. Kaikkia palikoita ei onneksi tarvitse joka kerta vaihtaa (esim tipcupit ja tangit ovat yleensä täysin kelvollisia vaikka rodit olisivatkin tulleet jo vaihtoikään).


      • lujuus ratkaisevin
        kanttivantti12 kirjoitti:

        Jos hinta on tuota luokkaa, niin minun tapauksessa rodien tilalle tulee vaijerit:)

        Saalinkien kanssa tuskin tulee ongelmaa kun nykyisissä rodeissa näyttää saalinkien kohdalla olevan eräänlaiset holkit, joiden halkaisija on 11mm. Ura saalingeissa on luonnollisesti sovitettu holkkeja vastaavaksi.

        Minkä vahvuinen vaijeri noiden rodien tilalle? Ylin on muistaakseni 6mm. Keskimmäinen 5mm ja alimmainen 7mm

        Alkuperäiset Navtec-rodisi ovat tuumamitoilla ja haluat muuttaa ne mm-mittaisiksi vaijereiksi.
        Vaijereiksi muuttaessasi ratkaisevinta on, ettei rikisi lujuus heikkenisi. Ehdotan, että valitset sellaiset vaijerit, jotka veto/murtolujuudeltaan vastaavat rodejasi.
        Esim. 6 mm paksuiseksi muistamasi rod-ylävantti voi olla 5.50mm, jolloin sen murtolujuus on taulukon mukaan 4010 kg. Jos rodisi onkin 6.35mm, sen vastaava lujuus on 5345kg.

        1x19mm hst-teräsvaijeri, jonka murtolujuus on samaa luokkaa kuin n. 6 mm rod-vanttisi, on paksuudeltaan 7-8 mm: 7mm vaijerin murtolujuus on 4150kg, 8mm vaijerilla 5400kg.

        Jos tavallinen 1x19 vaijeri on mielestäsi liian paksua, harkitse dyformia. Dyform ei veny yhtä paljon kuin tavallinen vaijeri, mutta on kalliimpaa. Sillä on se huono puoli, että vaijerisäikeiden särmät kuluttavat purjeita enemmän kuin pyöreäsäikeinen vaijeri.

        Neuvottele asiantuntijan kanssa vaijereista. Aikaisemmassa viestissä sait jo vinkin siitä.


      • vantit pajalle
        BSI kirjoitti:

        Suurinpiirtein tuota luokkaa - tänä keväänä 43 jalkaiseen uudet BSI:n rodit sekä vanttiruuvit kustansivat aika tarkkaan 4.600 euroa. Itse roditankohan on vielä kohtuu edullista tavaraa. Suurin osa hinnasta koostuikin juuri vanttiruuveista. Kaikkia palikoita ei onneksi tarvitse joka kerta vaihtaa (esim tipcupit ja tangit ovat yleensä täysin kelvollisia vaikka rodit olisivatkin tulleet jo vaihtoikään).

        Ja jos haluaa ensi kaudeksi uusia jotain Navtecin tuotteita, on parasta laittaa tilaus sisään nyt. Ensin Lewmar osti pari vuotta sitten Navtecin ja nyt taisi tapahtua "management buy out" ja Navtec on taas itsenäinen. Molemmat omistajanvaihdokset tuntuvat tuottaneen vuoden katkoksen toiminnassa ja toimitusajat todella pitkiä.

        Navtecin Nitronic-rodeja Balticilla on kyllä varastossa, eivätkä ne tosiaan ole edes merkittävän kalliita. Ainakin minulla heloista muut kelpaavat edelleen, mutta vanttiruuveista kierteenharjat lähtivät ikävästi kallistumaan. Ja kun vanttiruuvien sisäkierteinen pää on pysyvästi tyssäyksen takana rodissa, ei päässyt sitä rodin päätäkään uusimaan ennen Navtecin toimitusta.


      • kanttivantti12
        lujuus ratkaisevin kirjoitti:

        Alkuperäiset Navtec-rodisi ovat tuumamitoilla ja haluat muuttaa ne mm-mittaisiksi vaijereiksi.
        Vaijereiksi muuttaessasi ratkaisevinta on, ettei rikisi lujuus heikkenisi. Ehdotan, että valitset sellaiset vaijerit, jotka veto/murtolujuudeltaan vastaavat rodejasi.
        Esim. 6 mm paksuiseksi muistamasi rod-ylävantti voi olla 5.50mm, jolloin sen murtolujuus on taulukon mukaan 4010 kg. Jos rodisi onkin 6.35mm, sen vastaava lujuus on 5345kg.

        1x19mm hst-teräsvaijeri, jonka murtolujuus on samaa luokkaa kuin n. 6 mm rod-vanttisi, on paksuudeltaan 7-8 mm: 7mm vaijerin murtolujuus on 4150kg, 8mm vaijerilla 5400kg.

        Jos tavallinen 1x19 vaijeri on mielestäsi liian paksua, harkitse dyformia. Dyform ei veny yhtä paljon kuin tavallinen vaijeri, mutta on kalliimpaa. Sillä on se huono puoli, että vaijerisäikeiden särmät kuluttavat purjeita enemmän kuin pyöreäsäikeinen vaijeri.

        Neuvottele asiantuntijan kanssa vaijereista. Aikaisemmassa viestissä sait jo vinkin siitä.

        Mittasin mauserilla vantit ja näyttää siltä, että ylin vantti on ~5,7mm ja alempi vantti ~5,1mm. Voihan olla, että ovat joitain sadasosia tuosta suuntaan tai toiseen, mutta alle 6mm ovat kumpikin. Alin vantti onkin sitten ~7mm.

        Vaikuttaa siltä, että 8mm hst-vaijerista tulisi minulle sopivat vantit jos vaihtamaan päädyn. Vaikka murtolujuushan se lopulta rakaisee, eikä vaijerin vahvuus.


      • painon lisäys?
        kanttivantti12 kirjoitti:

        Mittasin mauserilla vantit ja näyttää siltä, että ylin vantti on ~5,7mm ja alempi vantti ~5,1mm. Voihan olla, että ovat joitain sadasosia tuosta suuntaan tai toiseen, mutta alle 6mm ovat kumpikin. Alin vantti onkin sitten ~7mm.

        Vaikuttaa siltä, että 8mm hst-vaijerista tulisi minulle sopivat vantit jos vaihtamaan päädyn. Vaikka murtolujuushan se lopulta rakaisee, eikä vaijerin vahvuus.

        Mietipä vielä ylävanttien painon lisäystä, jos laitat sinnekin 8 mm vaijerit. Alavantit voinevat olla pasummat kuin 8mm?
        Jos veneesi on "esimerkkinä" mainitsemasi Swan 371 (Ron Holland design), se on muutenkin kohtalaisen herkkä kallistumaan - ainakin saman kokoluokan S&S Swaneihin verrrattuna. Tietääkseni johonkin 371:een, kenties useampaankin, on tästä syystä lisätty kölipainoa. Jos rikin paino kasvaa kovasti, kallistustaipumus lisääntyy. Katso rodien ja vaijereiden painot taulukoista ja laske onko painon lisäys sittenkään merkitsevä. Rikien ammattilainen tai Swanien kohdalla Nautor (tai YBY) olisi paras neuvonanataja.


    • kuituako?
      • seppomartti

        Dynex on dyneemaa ja juuri on meneillään dyneemaskuuteista keskustelu. Takilassa olen käyttänyt vain kutteristaagissa, Voisi olla ihan käypänen ja keveä racingveneen takilassa. Kuoreton dyneema hankautuu kuitenkin aika pian. Tämä kävi ilmi kun kuorin reiviköydet siten, että käteen tuleva osa oli paksu mutta purjeessa oleva ohut kuorittu dyneema oli sievän valkoinen ja ohut mutta rispaantui pinnasta jo 2-3000 mailin jälkeen. Kestää minulla ilmeisesti 2-3 kautta. Spinnun takagaijana dynema samoin hankautui kidassa poikki kuorellisenakin jopa 24-48 tunnissa ja polyesteri kesti paremmin.


      • PBO ym.
        seppomartti kirjoitti:

        Dynex on dyneemaa ja juuri on meneillään dyneemaskuuteista keskustelu. Takilassa olen käyttänyt vain kutteristaagissa, Voisi olla ihan käypänen ja keveä racingveneen takilassa. Kuoreton dyneema hankautuu kuitenkin aika pian. Tämä kävi ilmi kun kuorin reiviköydet siten, että käteen tuleva osa oli paksu mutta purjeessa oleva ohut kuorittu dyneema oli sievän valkoinen ja ohut mutta rispaantui pinnasta jo 2-3000 mailin jälkeen. Kestää minulla ilmeisesti 2-3 kautta. Spinnun takagaijana dynema samoin hankautui kidassa poikki kuorellisenakin jopa 24-48 tunnissa ja polyesteri kesti paremmin.

        Tuskin esim. Navtecin PBO on verrattavissa dynaoneen tai muuhun tavalliseen kuorettomaan dyneemaan. Nehän on kuitenkin erityisesti tehty vaijeria ja rodia korvaamaan ja kestämään parit kierroksetkin pallon ympäri. Taitavat kuitenkin olla toistaiseksi selvästi enempi high end racing -tuotteita.


      • VOR? Vendee-Globe?
        PBO ym. kirjoitti:

        Tuskin esim. Navtecin PBO on verrattavissa dynaoneen tai muuhun tavalliseen kuorettomaan dyneemaan. Nehän on kuitenkin erityisesti tehty vaijeria ja rodia korvaamaan ja kestämään parit kierroksetkin pallon ympäri. Taitavat kuitenkin olla toistaiseksi selvästi enempi high end racing -tuotteita.

        "..rodia korvaamaan ja kestämään parit kierroksetkin pallon ympäri".
        Kokemus tällaisesta puuttuu. Edellisessä Volvo Ocean Racessa taisi jo olla taka- ja välistaageja dyneemasta. Jännä seurata onko seuraavissa kisossa enää lainkaan teräsrodeja ja miten uudet high-tech-vantit ja -staagit kestävät "parit kierroksetkin". Onko uusissa Vendee Globe-veneissä rodirikejä?

        Cruising-veneissä tietysti hinta merkitsee enemmän kuin viimeisin high-tech. Teräs on halpaa ja sen kestävyys tunnetaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      161
      2746
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2006
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      22
      2001
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1806
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      68
      1557
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1313
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1212
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1201
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1171
    Aihe