Mahdottomat rappuset?

epätoivoiset

Asumme kerrostalossa, jossa kotiin tullakseen pitää kulkea kahdet portaat. Portaista näkyy läpi alas, mikä useita koiria varmasti pelottaa, mutta meillä koira siis on kulkenut näitä portaita jo vaikka kuinka pitkään. Nyt sitten vähitellen portaiden kanssa on tullut ongelmia.

Mitään onnettomuutta portaissa ei ole tapahtunut - ei kompuroimista eikä liukastumista putoamisesta puhumattakaan. Vähitellen alkoi vain epäröidä portaissa enemmän ja enemmän. Nyt ollaan sitten tultu tilanteeseen, jossa koira ei tule enää portaisiin lainkaan vapaaehtoisesti. Ongelma on siis vain ylöstulon kanssa.

Koira painaa lähes 30 kg, joten kantaminen koko matkaa ei minun kohdallani ainakaan tule kuuloonkaan. Rappusiin on siis totuttava uudestaan, mutten tiedä, miten yrittäisin niitä sille opettaa. Olemme käyttäneet nyt lähipäivinä rappusiin aikaa paljon. Olen houkutellut nameilla ja leluilla. Olen laittanut rappukäytävään mattoja liukumista estämään ja teipannut papereita rappusiin niin, ettei niistä näe alas. Mikään ei auta. Olen kokeillut myös niin, että menen portaiden yläpäähän istumaan ja annan koiran rauhassa tutustua rappusiin. Monet kirjoittelivat keskustelupalstoilla tämän auttavan, mutta kun ei. Tästä seurasi vain valtaisaa itkua ja lopulta kävi vain makaamaan sinne alas. Ja odotin siis varmaan lähemmäs tunnin - mitään ei tapahtunut. Olen kokeillut myös sitä, että jätän sen rappukäytävään hetkeksi yksin ja palaan sitä sitten hakemaan - ei auttanut tämäkään. Alkoi vain valtaisa itku ja jos en välittänyt niin kävi makaamaan. Askeltakaan ei tullut portaisiin. Lopulta minun on aina ollut pakko nostaa se rappusten puoli väliin, josta se sitten kyllä jatkaa matkansa ylös.

Ja tosiaan tänäänkin aiemmin olin portaissa yhteensä 1,5 tuntia. Olen varonut tarkasti, etten hermostu sille yhtään. Kehun heti pienestäkin edistyksestä ja kannustan. Siitä huolimatta juttu ei tunnu edistyvän. Enkä odotakaan, että ratkaisu tulisi päivässä, mutta kun minusta tuntuu, että tilanne vain pahenee...

Nyt olen siis ihan hukassa, mitä tehdä seuraavaksi. Olen pohtinut voisiko auttaa, jos pyytäisin toisen koiran kulkemaan edessä ja näyttämään mallia. Ongelmana on, etten oikein tiedä kenet pyytäisin. Tiedän monia koiria, jotka nekin pelkäävät portaissa ainakin vähän ja tällaisestahan ei meidän tilanteessa ainakaan apua olisi.

Olisiko siis hyviä neuvoja samankaltaisen tilanteen kokeneilta. Ja toki neuvoja ja ehdotuksia saa antaa, vaikkei olisi tässä tilanteessa ollutkaan.

13

1397

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • dmnytdbgv

      Ikä? Se on voinut satuttaa selkänsä, lonkkansa tai kyynäränsä muuallakin kuin rappusissa ja silloin rappusten kulku sattuu helvetisti. Varmista siis, että koirasi lonkat ja muut ovat terveet. Vaikka se olisi kuvattu 1 v sitten, niin aivan kuten meillä ihmisilläkin nivelrikko kehittyy ajan kanssa. Siihen on olemassa kipuja lievittävää hoitoa ja lääkkeitä.

      Se voi myös pelätä jotakin näkemäänsä siellä rapussa, haistamaansa, kaikumista, jne.

      Oma rauhallisuus on kaiken a ja o. Treenatkaa rappuja toisten talojen käytävissä, missä pienemmät raput, kunnon valot, ei kaiu, ei ahtautta, jne.

    • alkup.

      Ikää koiralla tosiaan vasta vajaa vuosi.. kyseessä uroskoira ja voikin olla, että tähän vaikuttaa ns. mörkökausi, joka on aina jossain uusissa ja välillä tutuissakin asioissa huomatuksi.

      Noista kivuista: koira hyppii muuten ihan normaalisti (autoon, sohvalle yms.) joten uskoisin, ettei tästä ole kyse.

      Täytyy tosiaan käydä muualla treenailemassa, ongelmana on vain se, että nämä meidän portaat olisi pakko muutamia kertoja päiviä minimissään kulkea. Ja tosiaan tällä hetkellä AINOA keino, jolla saan sen kulkemaan portaat on se, että nostan sen pari porrasta ja se jatkaa siitä - tavallaan siis joudun pakottamaan sen portaisiin.

      Täytyy yrittää löytää jotkut sopivat harjoitteluportaat, jotka olisivat miellyttävämmät (vähemmän liukkaat ja vaikkapa umpinaiset) - kiitos vinkistä!

    • pelkuriko

      meillä koira teki nuoruudessaan ihme tempun että alkoi pelätä siltoja! useita vuosia oli siltoja ylitetty, kauppareissullakin piti ylittää aina yksi silta mennen tullen ja jos meni vähä eri reittiä niin siellä piti ylittää kaksi siltaa. ja sitten yks talvi ihan yks kaks: Ei sillalle. Ekalla kerralla mentiin sillalle niinkun aina ennenkin ja jossain puolivälissä se yhtäkkiä löi jarrut pohjaan ja kauheella kiskonnalla takasin sillan alkupäähän... En kertakaikkiaan ymmärrä mikä sille tuli! tämän jälkeen ei astunu jalallansakaan sillalle, ei millekään sillalle siis...

      Houkutella yritin useita kertoja mutta ei... juoksin ite edellä ja yritin innostaa leikin varjolla sitä tulemaan perässä: Ei. Houkuttelin namupaloilla, oikein sen kaikista suurimmilla herkuilla: Ei.

      Sitten yks kerta lähettiin koko perhe sinne sillalle oli tuttuja ihmisiä joka lähtöön... käveltiin kaikessa rauhassa koira oli hihnassa, lähestyttiin siltaa ja juteltiin ihan niitä näitä porukalla eikä koiraan kiinnitetty oikein mitään huomiota. Sit kun silta oli kohdalla niin pudotin koiran hihnan kädestä ja me jatkettiin muut vaan matkaa kaikessa rauhassa. sehän jäi sillan päähän surkeen näkösenä kattelemaan perään. Toisessa päässä alettiin sitten koko porukka kutsua sitä ja herkkujakin oli mukana. Ei menny kuulkaas kauaa kun koira lähti tulemaan ensin varovasti sillalle ja lopulta juoksi innoissaan meidän luokse. kehuttiin se maasta taivaisiin ja sai niin monet rapsutukset kun vaan voi saada. Ja tämän jälkeen lähdettiin ylittämään silta takaisin: Ei mitään ongelmaa! ei edes miettinyt uskaltaako tulla.

      Kertakaikkisen ihmeellinen juttu se kyllä oli... monet kerrat mietitty että mikä piru sille oikein iski silloin.

      • alkup.

        Lohduttavaa kuulla, että vastaavanlaisia yhtäkkisiä pelkoja on ollut muillakin :) Ja että niistä on toivuttu lähes yhtä yhtäkkisesti. Toivon tosiaan, että meilläkin tämä pelko menee pois. Ollaan koitettu tosiaan myös tuota, että on perheen ulkopuolisia henkilöitä mukana, mutta oli yhtä peloissaan. Mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa - harjoitustahan meillä joka tapauksessa pakostakin kertyy useita kertoja päivässä!


    • Nasse-tätyli

      Mä taas luulen et turha kikkailu ei paranna tilannetta. Jos se kerran kävelee portaat kun oot ensin sitä kantanu niin ei sillon kyllä mistään pelosta ole kyse vaan jostain ihan muusta. Kuulostaako ihan mahottomalta sellanen et vaan päätät et nyt mennään ja sit kans mennään?

      Mitä enemmän teet sitä asiasta asian, sitä vaikeemmaks se todennäkösesti menee. Jos kerran kannat mattoja rappuun ja peität niitä paperilla niin johan se näyttää koiran mielestä siltä et nissä rapuissa on oikeesti jotain tosi kummaa koska sun kaäytöskin on tosi kummaa.

      • alkup.

        Tosiaan tuota ollaan kokeiltu, että päätän vain, että nyt menoksi. Olen heti ulko-ovelta ottanut määrätietoisen tyylin, mutta stoppi tulee väistämättä portaiden alapäässä. Eli vaihtoehdot on tässä tilanteessa joko jäädä suostuttelemaan jne tai sitten napata koira syliin ja kantaa alkuun.

        Ja tosiaan tämä ongelma meillä alkoi vähitellen jo viikkoja sitten. Alkuun siis ilmeni ihan vain pienenä epäröintinä, mutta matka jatkui ihan vapaaehtoisesti siitä. Suhtauduin juuri niin, että eihän tässä mitään ihmeellistä - mennään vaan! Mutta siitä huolimatta tilanne on hiljalleen pahentunut. Tämän vuoksi kokeilin erilaisia keinoja, joiden tiedän joillain samassa tilanteessa olevilla auttaneen. Nyt tuntuu kuitenkin, ettei tosiaan näistä ole apua meidän tilanteessa...


    • perheen isä

      Joskus tuo ikä vaikuttaa, joillain yksilöillä. Silloin kun tuollaisen havaitsee, niin on toimittava oikein ja nopeasti. Yleensä se voitetaan sillä. Nimittäin, jos koiralle antaa aikaa miettiä ja päätäntävallan, sitä mitä ei pysty päässään ratkomaan, niin tulos on aika tarkalleen tuo.

      Nuo keinot mitä kokeilit (mistä ikinä ne saitkaan) niin todennäköisesti vain pahensi tai syvensi tilannetta. Vaikea sanoa mallia kun ei tiedä minkälaisesta yksilöstä on yleensä kyse.

      Yksi ongelma rapuissa ainakin on. Alas menossa vastaan ottaa anturat, joten pidon tunne on kohtuullinen. (se korostuu kun koira kasvaa) Ylös noustessa koira käyttää kynsiä (jännittää tassun)Tässä ei ole oikein eduksi jos on pitkät kynnet. Kulkemisesta voi tällöin tulla hutera epävarma tunne, enkä ihmettelisi jos tekisi vaikka vähän kipeää.

      Yritä pitää koiraan kontaktia ja jos alastulo onnistuu, niin pitkitä sitä ja rauhoita koiraa..
      Minä laittaisin koiralle valjaat, ja lähtisin viemään koiraa hieman pakolla, mutta kannustavasti. Siten että tätä miettimistä ei pääse syntymään.
      Valjailla voi hieman keventää kulkua eli lähdetään viemään koiraa ohjaavasti kannustaen, jossa ei ole mahdollisuutta kuin ylös mennä.
      Kun kotitasanne saavutetaan niin,suuret, suuret kehut.

      Minulla oli samankaltainen asia, mutta koira oli keskiaasianpaimenkoira.
      Koira teki yllättäen stopin oli jouluilta ja neljäkerrosta ylös.
      Iso työ kun piti joulunpyhät siellä viettää. Sillä erolla, että koira ei tullut edes alas ilman apuja.

      • alkup.

        Eli tosiaan ongelma alkanut hiljalleen kauemman aikaa sitten ja aluksi, kun tämä havaittiin, reagoin juuri niin kuin kirjoitit - en antanut miettimisaikaa, vaan mentiin vain reippaasti ylös. Kuitenkin pikkuhiljaa tilanne on pahentunut, vaikka olen koko ajan yrittänyt olla niin kuin portaissa ei olisi yhtään mitään ihmeellistä.

        Itselläni tuli myös jossain vaiheessa mieleen nuo tassut, kun huomasin, että koira jännitti niin, että tassut lipsuivat. Kynnet olen aina pitänyt lyhyinä, mutta lisäksi nyt trimmasin tassukarvatkin erityisen huolella, ettei ne pääsisi tekemään tassuja liukkaiksi.

        Alastulon kanssa ei mitään ongelmia - silloin ei pelkää portaita, eikä lattioita, kun taas ylöspäin mentäessä molemmat jännittävät. Kiitos tuosta valjasvinkistä - tosiaan varmaan antaa koirallekin jonkinlaista varmuuden tunnetta, eikä ainakaan sitten tunnut epämukavalta (vaikken tietysti kiskomalla sitä ylös yritäkään saada).

        Äsken lenkiltä palatessani teinkin sitten juuri niin, että heti sisään tullessamme nappasi koiran syliin, kannoin puoli väliin portaita. Se jatkoi heti ylös ja toisissa portaissa riitti sitten pieni kehoitus ja kun kumarruin sitä nostamaan, se ampaisi vauhtiin. Portaat se kyllä aina kulkee siististi ja rauhassa - ei siis niitä kavutessaa jännitä kynsiä esiin tms. Mutta tosiaan ainakin ylöstulo sujui näin vajaassa minuutissa, eikä koiralle jäänyt aikaa ihmettelyyn. Kehuin sitten kotona paljon! Eli kokeillaan tällä taktiikalla nyt ja toivon, että koira pian tajuaa, ettei niissä portaissa tosiaan ole pelättävää.


    • perheen isä

      Hyvin toimittu ja hyvät huomiot. Tosiaan, jos sen mahdollisen luistelun (räpiköinnin) saa pois, jos sitä on, niin ei tule sitä epävarmuutta sotkemaan asiaa. Hyvä, että kun alkuun auttaa niin sitten kiipeää. Tässä tilanteessa vain hyvin hallitusti ja kannustavalla meinigillä...Ajan kanssa mörkö unohtuu.

      Jos yhtään lohduttaa, niin et kyllä ole asian kanssa yksin. Moni koira on yllättänyt omistajansa tuolla. Ja monella muullakin asialla. Joskus pelko voi olla muovipussi, puska, varjo...ihan mikä vain sellainen, mihin yleensä ei osaa varautua. Tulee sitten puuntakaa ja hetkeen missä sitä vähiten kaipaisi.

      "(vaikken tietysti kiskomalla sitä ylös yritäkään saada)"..näillä valjailla voi hieman "keventää" koiralle sitä alkua, jos vielä myöhemmin asia vaivaa.

    • 3297536951

      Onko mitään mitä koira rakastaisi yli kaiken ja suostuisi tekemään mitä vain saadakseen sen?
      Niitä kannattaa laittaa rappujen askelmiin niin korkealle että koira ei yllä niihin vain sen on pakko nousta muutama askelma.
      Jos tuo on liian vaikeaa niin kannattaa laittaa vaikka makkaran palenen jokaiselle askeleelle.
      Oma koirani löi myös jarrut päälle portaissa mutta pelko ei ilmeisesti ollut kovin paha sillä muutaman minuutin yrittämisellä kiivettiin rappuja ylös ja alas makkaroiden perässä.
      Koirani on toki siitä helppo että se vaikka lentää ja kiipeää puuhun kun se huomaa että makkaraa on tulossa :D

      jos kyseessä on todellakin yhtäkkinen totaalinen muutos vie koirasi eläinlääkäsiin tarkistettavaksi ettei sillä ole kipuja.

    • Dopperix

      Moi!
      Minulla oli sama ongelma vuosia sitten. Tein kaikki nuo temput ja olin ihan pihalla lopulta....
      Sitten kerran pälkähti mieleen että pyydän tuttua kaveriani menemään koiran kanssa rappuset siten ettei minä ollut paikalla ollenkaan.
      Ja kas kummaa, raput mentiin ylös ihan ongelmitta. En tälle tutulleni kertonut miksi haluan hänet koiran kanssa rappusiin, sanoin vain että haluan kokeilla miten kulkee vieraan ihmisen kanssa hihnassa. Hän ei siis ollut tietoinen tästä rappusongelmasta.
      Minä olin jotenkin lietsonut omalla käytökselläni koiran temppuilun rapuissa ja sitten kun koira oli ne raput toisen henkilön kanssa kulkenut ihan nätisti, mieleni kai rauhoittui. Koira lienee vaistonnut helpotukseni, koska kulki sen jälkeen ongelmitta minunkin kanssani.
      Kannattaa kokeilla.

    • MOI!!

      Voisiko vastaus löytyä kynsistä? Jos kynnet ovat päässeet venähtämään pituutta, niin se voi tehdä stopin rappusissa. Kokemuksesta tiedän =}

    • Entäs..

      Oma koira oli joskus hoidossa kuulemma rypenyt jostain syystä rappusissa. Siitä meinasi kehittyä ongelma, koira alkoi jännittää ja jäykistellä rapuissa, mistä seuraa lipsumisia. Onneksi sain tietää ja aloitin treenin: 7 km:n lenkkimatkalla 9 erilaista rappua, betonia, puuta, pitkää askelmaa ja kokonaan läpinäkyvät metalliritilästä rappuset. Nyt ei taida enää olla väliä mitä rappuja mennän --ellen itse satu aiheuttaaan käytökselläni jotain.

      Kannattaa kokeilla erilaisia rappuja muualla, niin siitä saa tietää liittyykö pelko vain tiettyyn paikkaan vai yleensäkin rappuihin. Nuo on hyviä vinkkejä kokeilla toista ihmistä, tai sitten menette isolla porukalla, laumana. Ellei joo ole nivelet kipeenä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1525
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1164
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1097
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      996
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      965
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      917
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      872
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      19
      842
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      664
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      640
    Aihe