Mihin miljardit katoavat, selittämätön

esim. traktorikantamme keskiikä on 15-20 vuotta

tuo käsitys perustuu, traktorikantamme keskiikä on n. 15 vuotta niin miten vanhoilla koneilla naapurimaassa peltotyöt oikein tehdäänkään ???

mihinkähän tietoon kirjoitti:

tuo käsitys perustuu, traktorikantamme keskiikä on n. 15 vuotta niin miten vanhoilla koneilla naapurimaassa peltotyöt oikein tehdäänkään ???

Tutustuhan vaikkapa traktoreiden myyntitilastoihin Suomessa ja Ruotsissa, 10 vuoden aikana Ruotsissa on myyty huomattavasti vähemmän traktoreita kokoluokan ollessa lähes sama. Ja kuten jo totesitkin niin naapurimaassa peltotyöt tehdään vanhalla kalustolla... Mutta ei siemen sitä tiedä onko se kylvetty 120.000 euron Fentillä vai 12.000 euron Foortilla, eron huomaavat vain naapurit... Mikä naapurimaassa onkin tiedostettu...

Kauppatilastot kirjoitti:

Tutustuhan vaikkapa traktoreiden myyntitilastoihin Suomessa ja Ruotsissa, 10 vuoden aikana Ruotsissa on myyty huomattavasti vähemmän traktoreita kokoluokan ollessa lähes sama. Ja kuten jo totesitkin niin naapurimaassa peltotyöt tehdään vanhalla kalustolla... Mutta ei siemen sitä tiedä onko se kylvetty 120.000 euron Fentillä vai 12.000 euron Foortilla, eron huomaavat vain naapurit... Mikä naapurimaassa onkin tiedostettu...

Lue lisää

vähemmän kuin Suomessa ??? ei ole mitenkään mahdollista, nykyisellä myyntimäärällä maatalouden traktorikannan uusiminen kestää liki 20 vuotta Suomessa

Myyty vielä kirjoitti:

vähemmän kuin Suomessa ??? ei ole mitenkään mahdollista, nykyisellä myyntimäärällä maatalouden traktorikannan uusiminen kestää liki 20 vuotta Suomessa

Katsos vaikka tuolta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik, fakta/Annan statistik/Statistikrapport/Statistikrapport2011_3/20113_kommentarer.htm
"Antal traktorer som såldes 2009 var 3 168, 1 235 stycken färre än år 2006. Effektuttaget år 2006 uppgick till 115 hk i genomsnitt medan motsvarande siffra år 2009 var 137 hk."

Vastaavasti että
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-210/traktorikaupan-pohjakosketus
"Viime vuotta edeltäneiden kymmenen vuoden keskiarvo on 4483 traktoria."

Mutta että naapurissa myydään selvästi vähemmän traktoreita. Kun vielä huomioi sen että siellä on melkein sama määrä maatiloja kuin meillä ja maatilojen keskikoko on selkeästi suurempi niin vaikea on keksiä taloudellista perustetta sille että meillä myydään enemmän traktoreita kuin naapurissa. Siis taloudellista perustetta. Noita "naapuriperusteita" sitten tietty löytyy mutta taloudellisen ajattelun kanssa niillä taas ei sitten ole mitään tekemistä...

Mutta kummasti tuntuvat pärjäävän naapurimaassa vähemmällä ja vanhemmalla kalustolla?

Mahdollista on... kirjoitti:

Katsos vaikka tuolta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik, fakta/Annan statistik/Statistikrapport/Statistikrapport2011_3/20113_kommentarer.htm
"Antal traktorer som såldes 2009 var 3 168, 1 235 stycken färre än år 2006. Effektuttaget år 2006 uppgick till 115 hk i genomsnitt medan motsvarande siffra år 2009 var 137 hk."

Vastaavasti että
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-210/traktorikaupan-pohjakosketus
"Viime vuotta edeltäneiden kymmenen vuoden keskiarvo on 4483 traktoria."

Mutta että naapurissa myydään selvästi vähemmän traktoreita. Kun vielä huomioi sen että siellä on melkein sama määrä maatiloja kuin meillä ja maatilojen keskikoko on selkeästi suurempi niin vaikea on keksiä taloudellista perustetta sille että meillä myydään enemmän traktoreita kuin naapurissa. Siis taloudellista perustetta. Noita "naapuriperusteita" sitten tietty löytyy mutta taloudellisen ajattelun kanssa niillä taas ei sitten ole mitään tekemistä...

Mutta kummasti tuntuvat pärjäävän naapurimaassa vähemmällä ja vanhemmalla kalustolla?

Lue lisää

vaatima työmäärä on melko sama kummassakin maassa, traktoreiden kekiikä hipoo meillä 20 vuotta ja on kasvusuunnassa, joten toivoisi asian tiimoilta tapahtuvan suoranaisen valehtelun loppuvan..

"Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä."

Peltohehtaarin kirjoitti:

vaatima työmäärä on melko sama kummassakin maassa, traktoreiden kekiikä hipoo meillä 20 vuotta ja on kasvusuunnassa, joten toivoisi asian tiimoilta tapahtuvan suoranaisen valehtelun loppuvan..

"Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä."

Lue lisää

"joten toivoisi asian tiimoilta tapahtuvan suoranaisen valehtelun loppuvan.."

Kun tilastot selkeästi osoittavat että Ruotsissa ostetaan ja on ostettu jo pitkään vähemmän traktoreita per tila ja per hehtaari. Missä kohtaa siinä muka valehdellaan??? Tuohan vain selkeästi osoittaa sen että ruotsalainen viljelijä investoi tuoton mukaisesti tarpeeseen.

Minkä valehtelun??? kirjoitti:

"joten toivoisi asian tiimoilta tapahtuvan suoranaisen valehtelun loppuvan.."

Kun tilastot selkeästi osoittavat että Ruotsissa ostetaan ja on ostettu jo pitkään vähemmän traktoreita per tila ja per hehtaari. Missä kohtaa siinä muka valehdellaan??? Tuohan vain selkeästi osoittaa sen että ruotsalainen viljelijä investoi tuoton mukaisesti tarpeeseen.

Lue lisää

mitä niillä traktoreilla tehdään on täyttä valetta väittää että peltohehtaarin voi Ruotsissa viljellä pienemmällä kone määrällä, Ruotsissa pellot kynnettiin Munktelilla kun meillä kynnettiin vielä hevosella.

Näyttääkö ne kirjoitti:

mitä niillä traktoreilla tehdään on täyttä valetta väittää että peltohehtaarin voi Ruotsissa viljellä pienemmällä kone määrällä, Ruotsissa pellot kynnettiin Munktelilla kun meillä kynnettiin vielä hevosella.

Lue lisää

Siis myyntitilastothan suoraan kertovat että pystyvät Ruotsissa viljelemään peltohehtaarin pienemmällä konemäärällä kuin täällä kun tiedetään tilastoista koneiden myyntimäärät ja hehtaarit. Johtunee siitä että Ruotsissa on maatalouden tukeminen jo ennen EU-aikaa ollut huomattavasti vähäisempää kuin meillä ja siksipä ovat joutuneet paljon tarkemmin laskemaan sen että mihin on varaa investoida ja mikä investointi kannattaa. Siellä on mm koneiden yhteiskäyttö ja urakointi ollut jo aikaa korkeammalla tasolla kuin täällä ehkä tulee koskaan olemaan. Ja nuohan nostavat koneiden käyttöastetta eli tulee enemmän hehtaareita hoidettua per kone. Mutta kun on tarpeeksi tukia niin naapurin kiusaksi investoidaan uuteen venttiin vaikka vanhallakin pärjäisi.

Minkä valehtelun??? kirjoitti:

Siis myyntitilastothan suoraan kertovat että pystyvät Ruotsissa viljelemään peltohehtaarin pienemmällä konemäärällä kuin täällä kun tiedetään tilastoista koneiden myyntimäärät ja hehtaarit. Johtunee siitä että Ruotsissa on maatalouden tukeminen jo ennen EU-aikaa ollut huomattavasti vähäisempää kuin meillä ja siksipä ovat joutuneet paljon tarkemmin laskemaan sen että mihin on varaa investoida ja mikä investointi kannattaa. Siellä on mm koneiden yhteiskäyttö ja urakointi ollut jo aikaa korkeammalla tasolla kuin täällä ehkä tulee koskaan olemaan. Ja nuohan nostavat koneiden käyttöastetta eli tulee enemmän hehtaareita hoidettua per kone. Mutta kun on tarpeeksi tukia niin naapurin kiusaksi investoidaan uuteen venttiin vaikka vanhallakin pärjäisi.

Lue lisää

Ruotsin maatalous on kuralla, tappiota yli kymmenen vuotta putkeen. miinus tarkoittaa tappiota euroina työtuntia kohden.

-2.5 -2.0 -3.1 -3.7 -3.5 -2.6 -3.0 -3.8 -5.6 -3.8 -6.2 -6.

Jos Suomessa myytiin vaikkapa 3000 traktoria maatalouskäyttöön, väliraha esimerkiksi 40 ker kun vanha meni vaihtoon, tekee vähän päälle 0,1 mrd euroa vuodessa. Iso raha sekin, mutta eihän se selitä alkuunkaan noita 3,5 - 7 mrd juttuja. Taitaa olla huuhaata nuo 7 mrd jutut.

Lopeta tuo valehtelu kirjoitti:

Ruotsin maatalous on kuralla, tappiota yli kymmenen vuotta putkeen. miinus tarkoittaa tappiota euroina työtuntia kohden.

-2.5 -2.0 -3.1 -3.7 -3.5 -2.6 -3.0 -3.8 -5.6 -3.8 -6.2 -6.

Lue lisää

Se että jos ruotsalaiset tilat pärjäävät vähemmillä ja vanhemmilla koneilla kuin suomalaiset ja silti tuottavat tappiota niin se ei muuta valheeksi tuota että pärjäävät vähemmillä ja pienemmillä koneilla. Enemmänkin se kertoo siitä, miten paljon enemmän tukea täällä maksetaan kun isommalla ja uudemmalla (kalllimmalla) konekannalla pystytään tuottamaan kannattavasti. Jos täällä tukitaso olisi yhtä alhainen kuin Ruotsissa niin kannattavuuskin olisi heikompi tai sitten konekanta olisi yhtä niukkaa ja vanhaa kuin Ruotsissa.

Mikä valehtelu??? kirjoitti:

Se että jos ruotsalaiset tilat pärjäävät vähemmillä ja vanhemmilla koneilla kuin suomalaiset ja silti tuottavat tappiota niin se ei muuta valheeksi tuota että pärjäävät vähemmillä ja pienemmillä koneilla. Enemmänkin se kertoo siitä, miten paljon enemmän tukea täällä maksetaan kun isommalla ja uudemmalla (kalllimmalla) konekannalla pystytään tuottamaan kannattavasti. Jos täällä tukitaso olisi yhtä alhainen kuin Ruotsissa niin kannattavuuskin olisi heikompi tai sitten konekanta olisi yhtä niukkaa ja vanhaa kuin Ruotsissa.

Lue lisää

No tietätkö paljonko ruotsalainen viljelijä saa tukea hehtarilta ja kun lasketaan vielä tuotannosta tullu 300€ siihen, mikä on siis ruotsalaisen viljelijän hehtaarin tulo ilman kiinteitä kustannuksia, sinulla varmaan löytyy siihen dokumenttiä.
Entä pitääkö eteläruotsissa josta 80% ruotsin pelloista sijaisee suomeen verratuna, kuivata viljansa.

"Viljan kuivaaminen ja tilavarastointi tekevät suomalaisesta viljatoiminnasta ainutlaatuisen maailmalla. Muualla tilakuivureita ei juurikaan ole, vaan viljelijät myyvät viljan valtaosin suoraan puinnista viljaliikkeiden keräilyvarastoihin".
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13558/Ville%20Jokisuu.pdf?sequence=3

Mikä valehtelu??? kirjoitti:

Se että jos ruotsalaiset tilat pärjäävät vähemmillä ja vanhemmilla koneilla kuin suomalaiset ja silti tuottavat tappiota niin se ei muuta valheeksi tuota että pärjäävät vähemmillä ja pienemmillä koneilla. Enemmänkin se kertoo siitä, miten paljon enemmän tukea täällä maksetaan kun isommalla ja uudemmalla (kalllimmalla) konekannalla pystytään tuottamaan kannattavasti. Jos täällä tukitaso olisi yhtä alhainen kuin Ruotsissa niin kannattavuuskin olisi heikompi tai sitten konekanta olisi yhtä niukkaa ja vanhaa kuin Ruotsissa.

Lue lisää

viimenki tuo paskajauhaminen, tappiotahan nuo tekee "niillä vanhoilla koneillaan" ja tuetkin siellä on suuremmat

Juumassi, kirjoitti:

No tietätkö paljonko ruotsalainen viljelijä saa tukea hehtarilta ja kun lasketaan vielä tuotannosta tullu 300€ siihen, mikä on siis ruotsalaisen viljelijän hehtaarin tulo ilman kiinteitä kustannuksia, sinulla varmaan löytyy siihen dokumenttiä.
Entä pitääkö eteläruotsissa josta 80% ruotsin pelloista sijaisee suomeen verratuna, kuivata viljansa.

"Viljan kuivaaminen ja tilavarastointi tekevät suomalaisesta viljatoiminnasta ainutlaatuisen maailmalla. Muualla tilakuivureita ei juurikaan ole, vaan viljelijät myyvät viljan valtaosin suoraan puinnista viljaliikkeiden keräilyvarastoihin".
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13558/Ville%20Jokisuu.pdf?sequence=3

Lue lisää

Kun tuolta
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport 2010_18_Kostnader och intäkter.pdf
katsot vaikka sivulta 49 niin Ruotsin tuki yhteensä noin 10 miljardia kruunua ja Suomen 18 miljardia kruunua (=1,9 miljardia euroa). Ja kun tiedetään Ruotsin hehtaarit 3.100.000 ja Suomen 2.200.000 niin Ruotsi kokonaistuki 3.225 kruunua per hehtaari ja Suomi 8.181 kruunua per hehtaari. Meillä siis tukitaso pyöreästi 2,5-kertainen per hehtaari.

Ja kyllä eteläisessä Ruotsissa saa varautua viljan kuivaamiseen ihan siinä kuin Suomessakin. Öljyä ei ehkä pala yhtä paljon mutta aika harvoin onnistuu että suoraan kauppaan ajaa saisi. Ja eikös tuo DanCorn-kuivaussysteemikin joita tännekin on muutama tullut niin ole tanskalainen... Ei pidä ihan mitä tahansa propagandaa levittää??? Täälläkin saa joskus aina lukea että miten Saksassa tai Ranskassa kahta satoa per vuosi kiskovat viljasta... Kyllä valehdella saa yrittää mutta ihan mitä tahansa ei kannattaisi yrittää satuilla...

Kokonaistuki kirjoitti:

Kun tuolta
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport 2010_18_Kostnader och intäkter.pdf
katsot vaikka sivulta 49 niin Ruotsin tuki yhteensä noin 10 miljardia kruunua ja Suomen 18 miljardia kruunua (=1,9 miljardia euroa). Ja kun tiedetään Ruotsin hehtaarit 3.100.000 ja Suomen 2.200.000 niin Ruotsi kokonaistuki 3.225 kruunua per hehtaari ja Suomi 8.181 kruunua per hehtaari. Meillä siis tukitaso pyöreästi 2,5-kertainen per hehtaari.

Ja kyllä eteläisessä Ruotsissa saa varautua viljan kuivaamiseen ihan siinä kuin Suomessakin. Öljyä ei ehkä pala yhtä paljon mutta aika harvoin onnistuu että suoraan kauppaan ajaa saisi. Ja eikös tuo DanCorn-kuivaussysteemikin joita tännekin on muutama tullut niin ole tanskalainen... Ei pidä ihan mitä tahansa propagandaa levittää??? Täälläkin saa joskus aina lukea että miten Saksassa tai Ranskassa kahta satoa per vuosi kiskovat viljasta... Kyllä valehdella saa yrittää mutta ihan mitä tahansa ei kannattaisi yrittää satuilla...

Lue lisää

In 2008 Sweden received €947 Million in EU farm subsidies or approximately €12,977 per farm.
In 2008 Finland received €833 Million in EU farm subsidies or approximately €12,254 per farm.

Kokonaistuki kirjoitti:

Kun tuolta
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport 2010_18_Kostnader och intäkter.pdf
katsot vaikka sivulta 49 niin Ruotsin tuki yhteensä noin 10 miljardia kruunua ja Suomen 18 miljardia kruunua (=1,9 miljardia euroa). Ja kun tiedetään Ruotsin hehtaarit 3.100.000 ja Suomen 2.200.000 niin Ruotsi kokonaistuki 3.225 kruunua per hehtaari ja Suomi 8.181 kruunua per hehtaari. Meillä siis tukitaso pyöreästi 2,5-kertainen per hehtaari.

Ja kyllä eteläisessä Ruotsissa saa varautua viljan kuivaamiseen ihan siinä kuin Suomessakin. Öljyä ei ehkä pala yhtä paljon mutta aika harvoin onnistuu että suoraan kauppaan ajaa saisi. Ja eikös tuo DanCorn-kuivaussysteemikin joita tännekin on muutama tullut niin ole tanskalainen... Ei pidä ihan mitä tahansa propagandaa levittää??? Täälläkin saa joskus aina lukea että miten Saksassa tai Ranskassa kahta satoa per vuosi kiskovat viljasta... Kyllä valehdella saa yrittää mutta ihan mitä tahansa ei kannattaisi yrittää satuilla...

Lue lisää

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Mikä siis kirjoituksesani oli valhetta, tuokin viljan kuivauasia oli lainaus tuosta Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä johon linkki viittasi.

Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/

Omat tukeni 2010 ohrasta hehtaarilta:
Tilatuki....................194,84€
LFA tuki..................200,00€
LFA tuki lisäosa........20,00€
YMP tuki.....................93€€
Yhteensä.....................507€/ hehtaari

Ihmettelen miten tuollaiseen tutukitasoon päädytään tuolla taulukossa.
Siinä on 408€ enemmän hehtaarilta kuin minä saan.
Tuet voi tarkistaa tuolta http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/hakuopas.html

Juumassi, kirjoitti:

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Mikä siis kirjoituksesani oli valhetta, tuokin viljan kuivauasia oli lainaus tuosta Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä johon linkki viittasi.

Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/

Omat tukeni 2010 ohrasta hehtaarilta:
Tilatuki....................194,84€
LFA tuki..................200,00€
LFA tuki lisäosa........20,00€
YMP tuki.....................93€€
Yhteensä.....................507€/ hehtaari

Ihmettelen miten tuollaiseen tutukitasoon päädytään tuolla taulukossa.
Siinä on 408€ enemmän hehtaarilta kuin minä saan.
Tuet voi tarkistaa tuolta http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/hakuopas.html

Lue lisää

provoilijan housut kinttuihin, saamma LFA:ta hieman enemmän mutta häviämme sen tilatuessa joka Ruotsissa on miltei kaksinkertainen Suomeen nähden.

Juumassi, kirjoitti:

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Mikä siis kirjoituksesani oli valhetta, tuokin viljan kuivauasia oli lainaus tuosta Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä johon linkki viittasi.

Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/

Omat tukeni 2010 ohrasta hehtaarilta:
Tilatuki....................194,84€
LFA tuki..................200,00€
LFA tuki lisäosa........20,00€
YMP tuki.....................93€€
Yhteensä.....................507€/ hehtaari

Ihmettelen miten tuollaiseen tutukitasoon päädytään tuolla taulukossa.
Siinä on 408€ enemmän hehtaarilta kuin minä saan.
Tuet voi tarkistaa tuolta http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/hakuopas.html

Lue lisää

Ruotsissa ei makseta lainkaan eläintukia. On tietysti tavallaan väärin jakaa meillä maksettavat eläntuet hehtaareille mutta se kertoo miten isosta tuesta suuruusluokkana on kyse. Todella merkittävästä. Alkaen siitä että peltopuolella eläintilan (LFA)tuki on 100 euroa per hehtaari enemmän kuin kasvitilalla eli noin 600 euroa per hehtaari. Siihen muut eläintuet päälle. Asiahan on helppo tarkistaa kun jaetaan vuotuinen tuki noin 1,9 miljardia hehtaareilla eli 2.200.000 niin saadaan suoraan että 863 euroa per hehtaari tai 31.700 euroa per tila kun tiloja on se noin 60.000. Se että sinä saat vain noin vähän niin vaikkapa c3-alueen maitotila vetää tukia noin 1.800 euroa per hehtaari. Revi siitä.

Juumassi, kirjoitti:

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Mikä siis kirjoituksesani oli valhetta, tuokin viljan kuivauasia oli lainaus tuosta Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä johon linkki viittasi.

Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/

Omat tukeni 2010 ohrasta hehtaarilta:
Tilatuki....................194,84€
LFA tuki..................200,00€
LFA tuki lisäosa........20,00€
YMP tuki.....................93€€
Yhteensä.....................507€/ hehtaari

Ihmettelen miten tuollaiseen tutukitasoon päädytään tuolla taulukossa.
Siinä on 408€ enemmän hehtaarilta kuin minä saan.
Tuet voi tarkistaa tuolta http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/hakuopas.html

Lue lisää

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Ja vastaus on että pääsääntöisesti pitää. Olen itse ollut aikanaan maatilalla hommissa eteläisessä Ruotsissa. Kyllä siellä ihan kuivuri oli ja ainakin sinä vuonna kun minä siellä olin niin joka ainoa kilo kuivattiin.

Ja kun tuota opinnäytetyötä
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13558/Ville Jokisuu.pdf?sequence=3
lainailet ja siihen viittaat niin eihän siinä sanota että viljaa ei Ruotsissa tai muuallakaan kuivattaisi. Kyse on myös vähän samasta asiasta kuin noissa traktoreissa, joka tilalla pitää meillä olla oma (ylimitoitettu) traktori kun yhteiskäytöllä saataisiin koneista enemmän tehoa irti samoin kuin yhteiskuivureissa. Tällöin päästäisiin tuossa opinnäytetyössäkin mainitusta
"Pieni tilakoko vaikeuttaa koneiden tehokasta hyväksikäyttöä ja viljan kuivaaminen lisää kustannuksia."
ongelmasta eroon.
"

Kokonaistuki.... kirjoitti:

Ruotsissa ei makseta lainkaan eläintukia. On tietysti tavallaan väärin jakaa meillä maksettavat eläntuet hehtaareille mutta se kertoo miten isosta tuesta suuruusluokkana on kyse. Todella merkittävästä. Alkaen siitä että peltopuolella eläintilan (LFA)tuki on 100 euroa per hehtaari enemmän kuin kasvitilalla eli noin 600 euroa per hehtaari. Siihen muut eläintuet päälle. Asiahan on helppo tarkistaa kun jaetaan vuotuinen tuki noin 1,9 miljardia hehtaareilla eli 2.200.000 niin saadaan suoraan että 863 euroa per hehtaari tai 31.700 euroa per tila kun tiloja on se noin 60.000. Se että sinä saat vain noin vähän niin vaikkapa c3-alueen maitotila vetää tukia noin 1.800 euroa per hehtaari. Revi siitä.

Lue lisää

mihinkään kysymykseen, suoltaa vain tuota vääristeltyä väitteitä, VASTAA TÄHÄN..

"Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/

Omat tukeni 2010 ohrasta hehtaarilta:
Tilatuki....................194,84€
LFA tuki..................200,00€
LFA tuki lisäosa........20,00€
YMP tuki.....................93€€
Yhteensä.....................507€/ hehtaari

Ihmettelen miten tuollaiseen tutukitasoon päädytään tuolla taulukossa.
Siinä on 408€ enemmän hehtaarilta kuin minä saan.
Tuet voi tarkistaa tuolta http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/hakuopas"

Provoilija ei vastaa kirjoitti:

mihinkään kysymykseen, suoltaa vain tuota vääristeltyä väitteitä, VASTAA TÄHÄN..

"Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/

Omat tukeni 2010 ohrasta hehtaarilta:
Tilatuki....................194,84€
LFA tuki..................200,00€
LFA tuki lisäosa........20,00€
YMP tuki.....................93€€
Yhteensä.....................507€/ hehtaari

Ihmettelen miten tuollaiseen tutukitasoon päädytään tuolla taulukossa.
Siinä on 408€ enemmän hehtaarilta kuin minä saan.
Tuet voi tarkistaa tuolta http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/hakuopas"

Lue lisää

Tuossahan se vastaus oli jo yllä eli

"Ruotsissa ei makseta lainkaan eläintukia. On tietysti tavallaan väärin jakaa meillä maksettavat eläntuet hehtaareille mutta se kertoo miten isosta tuesta suuruusluokkana on kyse. Todella merkittävästä. Alkaen siitä että peltopuolella eläintilan (LFA)tuki on 100 euroa per hehtaari enemmän kuin kasvitilalla eli noin 600 euroa per hehtaari. Siihen muut eläintuet päälle. Asiahan on helppo tarkistaa kun jaetaan vuotuinen tuki noin 1,9 miljardia hehtaareilla eli 2.200.000 niin saadaan suoraan että 863 euroa per hehtaari tai 31.700 euroa per tila kun tiloja on se noin 60.000. Se että sinä saat vain noin vähän niin vaikkapa c3-alueen maitotila vetää tukia noin 1.800 euroa per hehtaari. Revi siitä. "


Jos tosiasiat sitten ei miellytä niin sille ei sitten mitään voi... Mutta tuo
"Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/"

antama luku on siinä mielessä väärin että kun luku on ilmoitettu vuoden 2010 tai 2009 lukuna niin myös valuuttakurssi pitäisi hakea tuolta ajalta koska luvut todennäköisesti on muutettu euroista kruunuiksi sen päivän kurssiin eli lienee sen noin 863 euroa hehtaari (eikä 915) joka tulee suoraan tuosta että kokonaistuet 1,9 miljardia jaetaan 2.200.000 hehtaarilla. Hakuoppaassa on sitten mitä on, peltotukia maksetaan hakuoppaan mukaan. Ja Ruotsin tuet ovatkin sitten siinä, meillä tulee päälle kansalliset kotieläintuet jotka nekin kyllä löytyvät hakuoppaasta. Ja käytännössä vaikkapa c3 maitotila niin repii tukia sen noin 1.800 euroa per hehtaari. On tietysti tavallaan väärin jakaa kotieläintuet hehtaareille mutta jos halutaan vertailukelpoinen tukisumma per hehtaari niin ne on valitettavasti laskettava mukaan ja jaettava hehtaareille.

Viljan kuivaus kirjoitti:

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Ja vastaus on että pääsääntöisesti pitää. Olen itse ollut aikanaan maatilalla hommissa eteläisessä Ruotsissa. Kyllä siellä ihan kuivuri oli ja ainakin sinä vuonna kun minä siellä olin niin joka ainoa kilo kuivattiin.

Ja kun tuota opinnäytetyötä
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13558/Ville Jokisuu.pdf?sequence=3
lainailet ja siihen viittaat niin eihän siinä sanota että viljaa ei Ruotsissa tai muuallakaan kuivattaisi. Kyse on myös vähän samasta asiasta kuin noissa traktoreissa, joka tilalla pitää meillä olla oma (ylimitoitettu) traktori kun yhteiskäytöllä saataisiin koneista enemmän tehoa irti samoin kuin yhteiskuivureissa. Tällöin päästäisiin tuossa opinnäytetyössäkin mainitusta
"Pieni tilakoko vaikeuttaa koneiden tehokasta hyväksikäyttöä ja viljan kuivaaminen lisää kustannuksia."
ongelmasta eroon.
"

Lue lisää

monesta asiasta että vastaaminen alkaa käydä mahdottomaksi, viljaa ei todellakaan pääsääntöisesti kuivata Ruotsissa eikä keskeisissän muissakaan EU maissa, vilja pakkotuleennutetaan glyfosaatilla ja käsitellään homeenestoaineilla. Konekantamme ei ole ylimitoitettua vaan auttamattovan vanhaa ja tilakokomme kestää vertailun joten LOPETA TUO VALEHTELU.

Viljan kuivaus kirjoitti:

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Ja vastaus on että pääsääntöisesti pitää. Olen itse ollut aikanaan maatilalla hommissa eteläisessä Ruotsissa. Kyllä siellä ihan kuivuri oli ja ainakin sinä vuonna kun minä siellä olin niin joka ainoa kilo kuivattiin.

Ja kun tuota opinnäytetyötä
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13558/Ville Jokisuu.pdf?sequence=3
lainailet ja siihen viittaat niin eihän siinä sanota että viljaa ei Ruotsissa tai muuallakaan kuivattaisi. Kyse on myös vähän samasta asiasta kuin noissa traktoreissa, joka tilalla pitää meillä olla oma (ylimitoitettu) traktori kun yhteiskäytöllä saataisiin koneista enemmän tehoa irti samoin kuin yhteiskuivureissa. Tällöin päästäisiin tuossa opinnäytetyössäkin mainitusta
"Pieni tilakoko vaikeuttaa koneiden tehokasta hyväksikäyttöä ja viljan kuivaaminen lisää kustannuksia."
ongelmasta eroon.
"

Lue lisää

Minulla on kokemuksia koneiden yhteiskäytöstä. Sellaisia koneita on mitä ei kaikki tarvitse yhtäaikaa on minulla naapurien kesken vieläkin käytössä (klapikone, tielana, heinanniittokone kesantopeltoja varten) joiden käyttö onnistuu mainiosti ja olisi aivan turhaa jokaisen ostaa omansa. meillä oli myös kolmen tilan kesken leikkuupuimuri. Sateisinä syksyinä tai puimurin rikkouduttua puimurilla ei kerennyt puimaan kaikkien talojen viljaa vaikka kussakin talossa oli noin 30-40ha puitavaa vaan piti ottaa vuokrapuimuri.
Olisi pitänyt ostaa isompi uusi yhteinen puimuri, mutta sellainen maksaa paljon.
Päädyimme siihen ratkaisuun että jokainen ostaa noin kaksikymmentä vuotta vanhan oman puimurin. Saimme sellaiset kuitenkin vielä halvemmalla kuin yhden ison uuden.
Kyllähän niitäkin pitää laitella mutta kun puitavaa ei tilaa kohti ole kuitenkaan tuon enempää ja tekee ennakoivan huollon on puimureissa ollut kuitenkin melko vähän vikoja.
Minusta tuo päätös ostaa joka tilalle käytetty oli hyvä, jokainen kuitenkin voi puida silloin kun itselle sopii eikä se tullut yhtään kalliimsikaan kuin uuden yhteisen puimrin ostaminen. Ainakaan minusta pieni tilakoko ei aiheuta kuluja isoja enempää, aina voi ostaa vanhan ja käyttää sitä, hyvällä huollolla koneet kyllä pelaavat vuosikymmeniä.

Kokonaistuki kirjoitti:

Tuossahan se vastaus oli jo yllä eli

"Ruotsissa ei makseta lainkaan eläintukia. On tietysti tavallaan väärin jakaa meillä maksettavat eläntuet hehtaareille mutta se kertoo miten isosta tuesta suuruusluokkana on kyse. Todella merkittävästä. Alkaen siitä että peltopuolella eläintilan (LFA)tuki on 100 euroa per hehtaari enemmän kuin kasvitilalla eli noin 600 euroa per hehtaari. Siihen muut eläintuet päälle. Asiahan on helppo tarkistaa kun jaetaan vuotuinen tuki noin 1,9 miljardia hehtaareilla eli 2.200.000 niin saadaan suoraan että 863 euroa per hehtaari tai 31.700 euroa per tila kun tiloja on se noin 60.000. Se että sinä saat vain noin vähän niin vaikkapa c3-alueen maitotila vetää tukia noin 1.800 euroa per hehtaari. Revi siitä. "


Jos tosiasiat sitten ei miellytä niin sille ei sitten mitään voi... Mutta tuo
"Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/"

antama luku on siinä mielessä väärin että kun luku on ilmoitettu vuoden 2010 tai 2009 lukuna niin myös valuuttakurssi pitäisi hakea tuolta ajalta koska luvut todennäköisesti on muutettu euroista kruunuiksi sen päivän kurssiin eli lienee sen noin 863 euroa hehtaari (eikä 915) joka tulee suoraan tuosta että kokonaistuet 1,9 miljardia jaetaan 2.200.000 hehtaarilla. Hakuoppaassa on sitten mitä on, peltotukia maksetaan hakuoppaan mukaan. Ja Ruotsin tuet ovatkin sitten siinä, meillä tulee päälle kansalliset kotieläintuet jotka nekin kyllä löytyvät hakuoppaasta. Ja käytännössä vaikkapa c3 maitotila niin repii tukia sen noin 1.800 euroa per hehtaari. On tietysti tavallaan väärin jakaa kotieläintuet hehtaareille mutta jos halutaan vertailukelpoinen tukisumma per hehtaari niin ne on valitettavasti laskettava mukaan ja jaettava hehtaareille.

Lue lisää

kusaisuja VASTAA MIKSI ILMOITAT MILTEI KAKSI KERTAA SUUREMMAN TUKIMÄÄRÄN KUN TODELLINEN TUKI ON PUOLET PIENEMPI ???

Kieroilijan kirjoitti:

kusaisuja VASTAA MIKSI ILMOITAT MILTEI KAKSI KERTAA SUUREMMAN TUKIMÄÄRÄN KUN TODELLINEN TUKI ON PUOLET PIENEMPI ???

Miten niin todellinen tuki on puolet pienempi??? Kun budjettikirjasta voidaan katsoa että tukea maksetaan 1,9 miljardia ja hehtaareita on viljelyssä 2.200.000 niin kyllä siinä ihan todellinen tuki on 860 euroa hehtaari. Jos katsotaan tukiopasta ja otetaan sieltä vain osa tuista niin voidaan sitten saada mitä saadaan tueksi per hehtaari mutta tosiasia kuitenkin on että kun kaikki tukieurot jaetaan hehtaareille niin se on sitten 860 euroa hehtaari keskimäärin ja 31.600 euroa per tila keskimäärin.

puinnista kirjoitti:

Minulla on kokemuksia koneiden yhteiskäytöstä. Sellaisia koneita on mitä ei kaikki tarvitse yhtäaikaa on minulla naapurien kesken vieläkin käytössä (klapikone, tielana, heinanniittokone kesantopeltoja varten) joiden käyttö onnistuu mainiosti ja olisi aivan turhaa jokaisen ostaa omansa. meillä oli myös kolmen tilan kesken leikkuupuimuri. Sateisinä syksyinä tai puimurin rikkouduttua puimurilla ei kerennyt puimaan kaikkien talojen viljaa vaikka kussakin talossa oli noin 30-40ha puitavaa vaan piti ottaa vuokrapuimuri.
Olisi pitänyt ostaa isompi uusi yhteinen puimuri, mutta sellainen maksaa paljon.
Päädyimme siihen ratkaisuun että jokainen ostaa noin kaksikymmentä vuotta vanhan oman puimurin. Saimme sellaiset kuitenkin vielä halvemmalla kuin yhden ison uuden.
Kyllähän niitäkin pitää laitella mutta kun puitavaa ei tilaa kohti ole kuitenkaan tuon enempää ja tekee ennakoivan huollon on puimureissa ollut kuitenkin melko vähän vikoja.
Minusta tuo päätös ostaa joka tilalle käytetty oli hyvä, jokainen kuitenkin voi puida silloin kun itselle sopii eikä se tullut yhtään kalliimsikaan kuin uuden yhteisen puimrin ostaminen. Ainakaan minusta pieni tilakoko ei aiheuta kuluja isoja enempää, aina voi ostaa vanhan ja käyttää sitä, hyvällä huollolla koneet kyllä pelaavat vuosikymmeniä.

Lue lisää

On itselläkin kokemuksia, tällä tilalla on ollut puimuri yhteiskäytössä (kolme tilaa) jo 60-luvun alusta asti. Silloin aikanaan jo 60-luvulla senaikaisella puimurilla parhaina vuosina kokonaispuintiala oli 200 hehtaaria kun oli tilojen omat rahtia päälle. Ja yhden ainoan kerran on jäänyt jotakin puimatta, silloinkin vajaa hehtaari. En vuotta enää muista mutta sinä vuonna Pohjanmaalta oli lehdissä kuvia joissa menivät veneillä pelloilla.

Kokonaistuki kirjoitti:

Miten niin todellinen tuki on puolet pienempi??? Kun budjettikirjasta voidaan katsoa että tukea maksetaan 1,9 miljardia ja hehtaareita on viljelyssä 2.200.000 niin kyllä siinä ihan todellinen tuki on 860 euroa hehtaari. Jos katsotaan tukiopasta ja otetaan sieltä vain osa tuista niin voidaan sitten saada mitä saadaan tueksi per hehtaari mutta tosiasia kuitenkin on että kun kaikki tukieurot jaetaan hehtaareille niin se on sitten 860 euroa hehtaari keskimäärin ja 31.600 euroa per tila keskimäärin.

Lue lisää

tukea olekkaan kuin kokonaistuki, VASTAA TÄHÄN "Meillä siis tukitaso pyöreästi 2,5-kertainen per 915€ hehtaari ." " Yhteensä.....................507€/ hehtaari" MIKSI LUVUISSA ON YLI 400 EURON RISTIRIITA.

Valehtelet niin kirjoitti:

monesta asiasta että vastaaminen alkaa käydä mahdottomaksi, viljaa ei todellakaan pääsääntöisesti kuivata Ruotsissa eikä keskeisissän muissakaan EU maissa, vilja pakkotuleennutetaan glyfosaatilla ja käsitellään homeenestoaineilla. Konekantamme ei ole ylimitoitettua vaan auttamattovan vanhaa ja tilakokomme kestää vertailun joten LOPETA TUO VALEHTELU.

Lue lisää

"viljaa ei todellakaan pääsääntöisesti kuivata Ruotsissa"

Tuosta
http://www.mtt.fi/met/pdf/met31.pdf
MTTn tutkimuksesta lainaus sivulta 46 taulukko 8: "Viljan kuivaustarve Ruotsissa 95% ja puintikosteus 21%" vastaavasti suomi 100% ja 26%. Tosin itsekin olen monitahoista ohraa ajanut kauppaan suoraan pellolta kuivaamatta mutta se olikin poikkeusvuosi. Sitten kun Ruotsia etelämmäksi mennään niin tilanne kuivauksen osalta muuttuu mutta Ruotsissa lähes kaikki vilja on kuivattava. Mutta että kuka valehtelee???

Ei sellaista kirjoitti:

tukea olekkaan kuin kokonaistuki, VASTAA TÄHÄN "Meillä siis tukitaso pyöreästi 2,5-kertainen per 915€ hehtaari ." " Yhteensä.....................507€/ hehtaari" MIKSI LUVUISSA ON YLI 400 EURON RISTIRIITA.

Lue lisää

Siksi että jäkimmäisessä luvussa on pelkät peltotuet ja nekin vielä kasvinviljelytilalle. Kun mukaan otetaan kotieläintilojen korkempi hehtaarituki sekä kotieläimistä maksettavat tuet ja jaetaan saatu kokonaistukisumma hehtaareilla niin saadaan tuloksena että tukea maksetaan keskimäärin 860 euroa hehtaari (tuo 915 on saatu väärällä valuuttakurssilla). Se että tuki sitten jakaantuu niin että joku saa tuon 507 euroa per hehtaari ja joku toinen taas 1.800 euroa hehtaari niin se on toinen juttu, keskimäärin tuki kuitenkin tuon 860 euroa hehtaari.

Kokonaistuki kirjoitti:

Siksi että jäkimmäisessä luvussa on pelkät peltotuet ja nekin vielä kasvinviljelytilalle. Kun mukaan otetaan kotieläintilojen korkempi hehtaarituki sekä kotieläimistä maksettavat tuet ja jaetaan saatu kokonaistukisumma hehtaareilla niin saadaan tuloksena että tukea maksetaan keskimäärin 860 euroa hehtaari (tuo 915 on saatu väärällä valuuttakurssilla). Se että tuki sitten jakaantuu niin että joku saa tuon 507 euroa per hehtaari ja joku toinen taas 1.800 euroa hehtaari niin se on toinen juttu, keskimäärin tuki kuitenkin tuon 860 euroa hehtaari.

Lue lisää

oikein urakalla, sekoitat taitavasti eläintuet ja peltotuet keskenään, valehtelullakin pitäisi olla joku raja..

Kuka valehtelee??? kirjoitti:

"viljaa ei todellakaan pääsääntöisesti kuivata Ruotsissa"

Tuosta
http://www.mtt.fi/met/pdf/met31.pdf
MTTn tutkimuksesta lainaus sivulta 46 taulukko 8: "Viljan kuivaustarve Ruotsissa 95% ja puintikosteus 21%" vastaavasti suomi 100% ja 26%. Tosin itsekin olen monitahoista ohraa ajanut kauppaan suoraan pellolta kuivaamatta mutta se olikin poikkeusvuosi. Sitten kun Ruotsia etelämmäksi mennään niin tilanne kuivauksen osalta muuttuu mutta Ruotsissa lähes kaikki vilja on kuivattava. Mutta että kuka valehtelee???

Lue lisää

vanhojen tutkimustulosten linkkailu, viljaa pakkotuleennutetaan jo Suomessakin ja lämminilmä kuivaukseta luovutaan ja toisekseen kuivaustarve on eri asia kuin kuivaus.

Valehtelet kirjoitti:

oikein urakalla, sekoitat taitavasti eläintuet ja peltotuet keskenään, valehtelullakin pitäisi olla joku raja..

Jos halutaan vertailukelpoinen luku siitä paljonko maataloutta tuetaan niin ainoa oikea luku on laskea kaikki tuet yhteen ja jakaa se luku sitten hehtaareilla ja/tai tilojen lukumäärällä. Tässä vertailussa Suomen tuet per hehtaari ovat EUn huippua, selkeästi korkeammat kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Samoin per tila tuet selkeästi korkeammat kuin Ruotsissa ja myös korkeammat kuin Tanskassa. Sitten jos ovelasti ja taitavasti ottaa yksittäisiä tukia mm tilatuen niin saa kyllä joistakin että meillä on matalammat tuet. Mutta kun kaikki tuet lasketaan yhteen ja vertailukelpoisen luvun saamiseksi jaetaan hehtaareilla tai tiloilla niin meillä selkeästi EUn korkeimpia tukitasoja.

Puimuri yhteiskäyttö kirjoitti:

On itselläkin kokemuksia, tällä tilalla on ollut puimuri yhteiskäytössä (kolme tilaa) jo 60-luvun alusta asti. Silloin aikanaan jo 60-luvulla senaikaisella puimurilla parhaina vuosina kokonaispuintiala oli 200 hehtaaria kun oli tilojen omat rahtia päälle. Ja yhden ainoan kerran on jäänyt jotakin puimatta, silloinkin vajaa hehtaari. En vuotta enää muista mutta sinä vuonna Pohjanmaalta oli lehdissä kuvia joissa menivät veneillä pelloilla.

Lue lisää

Millaisella puimurilla pohjanmaalla puidaan kun pellolla veneellä soudellaan, onko siinä ponttoonit;).
No asiaan, en vieläkään käsitä miksi pitää ostaa 200000€ uusi puimuri yhteiskäyttöön kun minulla on Sampo 600, jonka arvo taitaa olla korkeintaan 10000€ 30ha tilallani ja joka vuosi olen sillä viljani puinut ja silloin kun itselleni on sopinut.
Ennakoivat korjaukset ja huollot teen ennen puintikautta sekä syksyllä varastointihuollon puintien jälkeen.

Kokonaistuki... kirjoitti:

Jos halutaan vertailukelpoinen luku siitä paljonko maataloutta tuetaan niin ainoa oikea luku on laskea kaikki tuet yhteen ja jakaa se luku sitten hehtaareilla ja/tai tilojen lukumäärällä. Tässä vertailussa Suomen tuet per hehtaari ovat EUn huippua, selkeästi korkeammat kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Samoin per tila tuet selkeästi korkeammat kuin Ruotsissa ja myös korkeammat kuin Tanskassa. Sitten jos ovelasti ja taitavasti ottaa yksittäisiä tukia mm tilatuen niin saa kyllä joistakin että meillä on matalammat tuet. Mutta kun kaikki tuet lasketaan yhteen ja vertailukelpoisen luvun saamiseksi jaetaan hehtaareilla tai tiloilla niin meillä selkeästi EUn korkeimpia tukitasoja.

Lue lisää

tukitasomme on alle EU:n keskitason selkeästi mikä näkyy listauksesta kun niitä vielä sai, vertaaminen Ruotsiin ontuu, siellähän ei karjataloutta juuri enää ole ja ei ole luonnollisesti eläintukiakaan..

Euroa
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525

Valehtelet, kirjoitti:

tukitasomme on alle EU:n keskitason selkeästi mikä näkyy listauksesta kun niitä vielä sai, vertaaminen Ruotsiin ontuu, siellähän ei karjataloutta juuri enää ole ja ei ole luonnollisesti eläintukiakaan..

Euroa
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525

Lue lisää

Selitäs pikaisesti tuo ero. Kun budjetista tiedetään että tukea maksetaan 1,9 miljardia ja tiloja on noin 60.000 niin se tekee noin 31.600 euroa per tila. Noin paljon tukea siis oikeasti maksetaan. Sinun listauksestasi (lähde???) taas luku olisi 8.044 euroa per tila. Kun oikeasti budjettikirjan (melko luotettava lähde?) mukaan maksetaan 31.600 euroa per tila. Mistäs tuollainen ero oikein tulee???

Kokonaistuki kirjoitti:

Selitäs pikaisesti tuo ero. Kun budjetista tiedetään että tukea maksetaan 1,9 miljardia ja tiloja on noin 60.000 niin se tekee noin 31.600 euroa per tila. Noin paljon tukea siis oikeasti maksetaan. Sinun listauksestasi (lähde???) taas luku olisi 8.044 euroa per tila. Kun oikeasti budjettikirjan (melko luotettava lähde?) mukaan maksetaan 31.600 euroa per tila. Mistäs tuollainen ero oikein tulee???

Lue lisää

jauhaminen kokonaistuesta, sellaista tukea ei ole, Tiedot on http://www.farmsubsidy.org/ sivuilta kun listauksia vielä sai, luvut ovat aivan käyttökelpoisia, oleellisia muutoksia suuruusluokissa ei ole tapahtunut, tässä vielä uusin Suomen luku. "In 2008 Finland received €833 Million in EU farm subsidies or approximately €12,254 per farm".

Juumassi, kirjoitti:

Minä kysyinkin: "Entä pitääkö eteläruotsissa...kuivata viljansa".

Mikä siis kirjoituksesani oli valhetta, tuokin viljan kuivauasia oli lainaus tuosta Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä johon linkki viittasi.

Tuo suomen hehtaarituki 8181kruunua on euroissa 915€
http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkaajankasikirja/valuuttalaskuri/

Omat tukeni 2010 ohrasta hehtaarilta:
Tilatuki....................194,84€
LFA tuki..................200,00€
LFA tuki lisäosa........20,00€
YMP tuki.....................93€€
Yhteensä.....................507€/ hehtaari

Ihmettelen miten tuollaiseen tutukitasoon päädytään tuolla taulukossa.
Siinä on 408€ enemmän hehtaarilta kuin minä saan.
Tuet voi tarkistaa tuolta http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/hakuopas.html

Lue lisää

tiloja joilla sekä eläimiä että viljantuotantoa....

Peltohehtaarin kirjoitti:

vaatima työmäärä on melko sama kummassakin maassa, traktoreiden kekiikä hipoo meillä 20 vuotta ja on kasvusuunnassa, joten toivoisi asian tiimoilta tapahtuvan suoranaisen valehtelun loppuvan..

"Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä."

Lue lisää

Käsittääkseni suomessa traktorit nimikkeen alla kulkee paljon maatiloille ja kunnille hankittuja traktoriksi rekisteröityjä mönkijöitä.

Jostain olen kuullut että myös kuntien isoja ruohonleikkureita olisi rekisteröity traktoreiksi, en tiedä pitääkö tämä paikkaansa.

Joku taitava tiedonhakija voisi kaivaa nuo traktorit jostain tilastoista että nähtäisiin mitä ne todella ovat ja voiko niitä edes käyttää maatalouden töihin.

Mikä valehtelu??? kirjoitti:

Se että jos ruotsalaiset tilat pärjäävät vähemmillä ja vanhemmilla koneilla kuin suomalaiset ja silti tuottavat tappiota niin se ei muuta valheeksi tuota että pärjäävät vähemmillä ja pienemmillä koneilla. Enemmänkin se kertoo siitä, miten paljon enemmän tukea täällä maksetaan kun isommalla ja uudemmalla (kalllimmalla) konekannalla pystytään tuottamaan kannattavasti. Jos täällä tukitaso olisi yhtä alhainen kuin Ruotsissa niin kannattavuuskin olisi heikompi tai sitten konekanta olisi yhtä niukkaa ja vanhaa kuin Ruotsissa.

Lue lisää

"Ruotsalaiset ”teiden kummajaiset” tehovalvontaan
Epa-traktorit ovat henkilöautoista muokattuja hitaita kulkuneuvoja, jotka on Ruotsissa rekisteröity jonkinlaisiksi traktoreiksi."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74606-ruotsalaiset-”teiden-kummajaiset”-tehovalvontaan

mutta onhan paljon kirjoitti:

tiloja joilla sekä eläimiä että viljantuotantoa....

mutta vertailuissa ei pidä sekoittaa elaintukia peltotukiin

Näyttääkö ne kirjoitti:

mitä niillä traktoreilla tehdään on täyttä valetta väittää että peltohehtaarin voi Ruotsissa viljellä pienemmällä kone määrällä, Ruotsissa pellot kynnettiin Munktelilla kun meillä kynnettiin vielä hevosella.

Lue lisää

Suomessa käytetään traktoreita huomattavan runsaasti myös tilan ulkopuolisiin töihin. Tehdään lumihommia, nostetaan turvetta, ajetaan puita jne jne.

Tämä lisää koneen kokonaissuoritetta vuodessa merkittävästi joten tiheä vaihtoväli on kyllä perusteltua.

Ajatelkaapa jos viljelijät lopettaisi vaikka auraushommat talvella, kunnat joutuisi hankkimaan satojentuhansien traktorit pelkästään lumen takia, nyt viljelijäurakoitsijat hoitaa lumet pois edullisesti ja kaikki on tyytyväisiä.

Valehtelet niin kirjoitti:

monesta asiasta että vastaaminen alkaa käydä mahdottomaksi, viljaa ei todellakaan pääsääntöisesti kuivata Ruotsissa eikä keskeisissän muissakaan EU maissa, vilja pakkotuleennutetaan glyfosaatilla ja käsitellään homeenestoaineilla. Konekantamme ei ole ylimitoitettua vaan auttamattovan vanhaa ja tilakokomme kestää vertailun joten LOPETA TUO VALEHTELU.

Lue lisää

Kukaan ei ota huomioon sitä että suomessa on pellot levällään kuin jokisen eväät. Ruotsissa on helppo kun pellot on siinä ikkunan alla niin voi aivan hyvin käydä kylvökoneen täyttämässä siinä talouskeskuksen pihassa, Suomessa taas lähes aina joudutaan kuljettamaan peräkärryllä ja toisella traktorilla siemenet ja lannoitteet kylvöpaikalle.

Suomessa maatalous on myös eläintiloihin perustuvaa joten lannan ja säilörehun kuljetukseen sieltä peltotilkuilta tarvitaan kalustoa, ei ne yhdellä 12000 euron foortilla sieltä siilolle kulje vaikka kuinka niin annetaan täällä ymmärtää!

Mahdollista on... kirjoitti:

Katsos vaikka tuolta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik, fakta/Annan statistik/Statistikrapport/Statistikrapport2011_3/20113_kommentarer.htm
"Antal traktorer som såldes 2009 var 3 168, 1 235 stycken färre än år 2006. Effektuttaget år 2006 uppgick till 115 hk i genomsnitt medan motsvarande siffra år 2009 var 137 hk."

Vastaavasti että
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-210/traktorikaupan-pohjakosketus
"Viime vuotta edeltäneiden kymmenen vuoden keskiarvo on 4483 traktoria."

Mutta että naapurissa myydään selvästi vähemmän traktoreita. Kun vielä huomioi sen että siellä on melkein sama määrä maatiloja kuin meillä ja maatilojen keskikoko on selkeästi suurempi niin vaikea on keksiä taloudellista perustetta sille että meillä myydään enemmän traktoreita kuin naapurissa. Siis taloudellista perustetta. Noita "naapuriperusteita" sitten tietty löytyy mutta taloudellisen ajattelun kanssa niillä taas ei sitten ole mitään tekemistä...

Mutta kummasti tuntuvat pärjäävän naapurimaassa vähemmällä ja vanhemmalla kalustolla?

Lue lisää

Ilahduin, suomalainen Valtra jyrää ruotsissa ja on kaiken lisäksi erittäin arvostettu kaikesta päätellen.

Eiköhän olisi siis suomenkin etu että ruotsalaiset sais traktorikaluston Suomen tasolle?????

Ette pääsis ainakaan haukkumaan että ne on ostettu suomalaisten veronmaksajien rahoilla.....

Toki näi, kirjoitti:

mutta vertailuissa ei pidä sekoittaa elaintukia peltotukiin

myydä tuon viljan markkinoille (paremmin tuetun) vai pitääkö se käyttää oman karjan rehuksi??????

Suomen traktorit kirjoitti:

Käsittääkseni suomessa traktorit nimikkeen alla kulkee paljon maatiloille ja kunnille hankittuja traktoriksi rekisteröityjä mönkijöitä.

Jostain olen kuullut että myös kuntien isoja ruohonleikkureita olisi rekisteröity traktoreiksi, en tiedä pitääkö tämä paikkaansa.

Joku taitava tiedonhakija voisi kaivaa nuo traktorit jostain tilastoista että nähtäisiin mitä ne todella ovat ja voiko niitä edes käyttää maatalouden töihin.

Lue lisää

http://www.monkijat.fi/tieliikenne/

Kokonaistuki kirjoitti:

Selitäs pikaisesti tuo ero. Kun budjetista tiedetään että tukea maksetaan 1,9 miljardia ja tiloja on noin 60.000 niin se tekee noin 31.600 euroa per tila. Noin paljon tukea siis oikeasti maksetaan. Sinun listauksestasi (lähde???) taas luku olisi 8.044 euroa per tila. Kun oikeasti budjettikirjan (melko luotettava lähde?) mukaan maksetaan 31.600 euroa per tila. Mistäs tuollainen ero oikein tulee???

Lue lisää

Sanoit että tukea saa 31 600 euroa joka tila, miksiköhän mulle sitten maksetaan vain 18 000 €, vaikka tilakoko on keskimääräinen, 35 ha ?

Minkä valehtelun??? kirjoitti:

Siis myyntitilastothan suoraan kertovat että pystyvät Ruotsissa viljelemään peltohehtaarin pienemmällä konemäärällä kuin täällä kun tiedetään tilastoista koneiden myyntimäärät ja hehtaarit. Johtunee siitä että Ruotsissa on maatalouden tukeminen jo ennen EU-aikaa ollut huomattavasti vähäisempää kuin meillä ja siksipä ovat joutuneet paljon tarkemmin laskemaan sen että mihin on varaa investoida ja mikä investointi kannattaa. Siellä on mm koneiden yhteiskäyttö ja urakointi ollut jo aikaa korkeammalla tasolla kuin täällä ehkä tulee koskaan olemaan. Ja nuohan nostavat koneiden käyttöastetta eli tulee enemmän hehtaareita hoidettua per kone. Mutta kun on tarpeeksi tukia niin naapurin kiusaksi investoidaan uuteen venttiin vaikka vanhallakin pärjäisi.

Lue lisää

Et siis vieläkään tajunnut, traktorin keskimääräinen vaihtovöli on 20 v, miten naapurin kiusaksi vaihdetaan uuteen, niinkuin annoit ymmärtää harvase vuosi ?

kumm kirjoitti:

Et siis vieläkään tajunnut, traktorin keskimääräinen vaihtovöli on 20 v, miten naapurin kiusaksi vaihdetaan uuteen, niinkuin annoit ymmärtää harvase vuosi ?

Tasalla, noissa traktoreissa on myös tilat, joilla pellot on vuokrattu suurelta osin pois, pikkulänttiä muodon vuoksi asuvat.
Kyllä aktiivitiloilla traktori vaihtuu huomattavan usein jos sitä vertaa vaikka maanrakennusurakoitsijoiden koneiden vaihtoväliin.
Tämän jokainen voi luotettavasti todeta vaikkapa netin traktorikaupoissa, tuntimäärät ovat hyvin vaatimattomia ja tuoreita ovat....

Et ite ole ajan kirjoitti:

Tasalla, noissa traktoreissa on myös tilat, joilla pellot on vuokrattu suurelta osin pois, pikkulänttiä muodon vuoksi asuvat.
Kyllä aktiivitiloilla traktori vaihtuu huomattavan usein jos sitä vertaa vaikka maanrakennusurakoitsijoiden koneiden vaihtoväliin.
Tämän jokainen voi luotettavasti todeta vaikkapa netin traktorikaupoissa, tuntimäärät ovat hyvin vaatimattomia ja tuoreita ovat....

Lue lisää

maanrakennusurakoitsijoilta, ajetaan kolme vuotta yötä päivää ja rukataan mittareilla vähän ajetuksi, kaunis päältä, silkoa sisältä

voiko eläintila kirjoitti:

myydä tuon viljan markkinoille (paremmin tuetun) vai pitääkö se käyttää oman karjan rehuksi??????

viljelty vilja saa saman tuen kuin viljatilakin ???

hämm kirjoitti:

Sanoit että tukea saa 31 600 euroa joka tila, miksiköhän mulle sitten maksetaan vain 18 000 €, vaikka tilakoko on keskimääräinen, 35 ha ?

eläintilan tuet sinulle, tajusi jo valeensa ja lopetti.

hämm kirjoitti:

Sanoit että tukea saa 31 600 euroa joka tila, miksiköhän mulle sitten maksetaan vain 18 000 €, vaikka tilakoko on keskimääräinen, 35 ha ?

Budjetista kun laskee niin tuet 1,9 miljardia ja tilat 60.000 niin se on tuon 31.600 euroa per tila. Ja sulta puuttuu kotieläimet ja/tai et ole tarpeeksi pohjoisessa. Jos vaikkapa 35 hehtaarin lypsykarjatila c3:lla jossa se normaali 1 lehmä per 1 hehtaari niin saa samat hehtaarituet kuin sinäkin eli 18.000 euroa ja siihen päälle sitten kansallista maitotukea noin 43.000 euroa eli yhteensä 61.000 euroa. Eli kun sinä jäät keskiarvon alle niin vaikkapa tuollainen tila selkeästi keskiarvon yläpuolella, tuplat keskiarvoon nähden.

eikö eläintilalla kirjoitti:

viljelty vilja saa saman tuen kuin viljatilakin ???

Valitettavasti ei saa. Eläintila saa jokaisella hehtaarille noin 100 euroa enemmän LFA-tukea kuin kasvitila vaikka myisi koko satonsa pois. Eli voi vaikka myydä kaiken viljan ja ostaa täysrehua eläimille. Ja tukea tosiaan tuon 100 euroa/ha enemmän joka ainoalle hehtaarille.

No kun ei... kirjoitti:

Valitettavasti ei saa. Eläintila saa jokaisella hehtaarille noin 100 euroa enemmän LFA-tukea kuin kasvitila vaikka myisi koko satonsa pois. Eli voi vaikka myydä kaiken viljan ja ostaa täysrehua eläimille. Ja tukea tosiaan tuon 100 euroa/ha enemmän joka ainoalle hehtaarille.

Lue lisää

paljon järkeä myydä rehunsa ja ostaa kalliimpaa tilalle

Mitä tästä opimme? Kannattaisi lopettaa viljely täällä tundralla ja tuoda tarvittava vilja sieltä missä sitä kannattaa viljellä.

hjsvhj kirjoitti:

Mitä tästä opimme? Kannattaisi lopettaa viljely täällä tundralla ja tuoda tarvittava vilja sieltä missä sitä kannattaa viljellä.

taloudellisesti mahdollista, jokainen maatalouteen sijoitettu euro tulee kuitenkin moninkertaisena takaisin

ei ole kansan kirjoitti:

taloudellisesti mahdollista, jokainen maatalouteen sijoitettu euro tulee kuitenkin moninkertaisena takaisin

Jos näin on niin eikö kaikki liikenevissä oleva raha sitten kannata dumbata tukiaisina farmareille? Olet keksinyt sammon! Maatalous ja turvapaikkaturismi. Siinä kaksi virallista rahareikää, jotka eivät voi tehdä muuta kuin tuottaa voittoa liukuhihnalta. Siis virallisen totuuden mukaan.

kxckln kirjoitti:

Jos näin on niin eikö kaikki liikenevissä oleva raha sitten kannata dumbata tukiaisina farmareille? Olet keksinyt sammon! Maatalous ja turvapaikkaturismi. Siinä kaksi virallista rahareikää, jotka eivät voi tehdä muuta kuin tuottaa voittoa liukuhihnalta. Siis virallisen totuuden mukaan.

Lue lisää

ruokaa tarvitaan vain tietty määrä, mamuja ei nyt voi mitenkään yhdistää ruuan tuotantoon.

Rauhoitu hyvä mies kirjoitti:

ruokaa tarvitaan vain tietty määrä, mamuja ei nyt voi mitenkään yhdistää ruuan tuotantoon.

"Palstalla on todisteltu maataloustukea maksettavan 3,5 - 7 miljardia, tämän vuoden maataloustulo kuitenkin ennakkotietojen mukaan vain 0,7 miljardia, mihin ihmeeseen loput miljardit oikein katoavat..". kirjoittaa aloittaja.'

Jos nyt on vähääkään loogista ajattelun taitoa voi miettiä: kunnan maaseututoimisto jakaa maataloustuet, saman kunnan verotoimisto verottaa kuntalaisia. Tästä siis voimme päätellä että kun verottaja ja tukien jakaja ovat sama, niin kyllä heillä on tieto paljonko ketäkin viljelijä on tukia saanut.

Mihin sitten nuo tuet voisivat "kadota" kun verottajalla on tieto siitä paljonko ketäkin niitä on saanut.
Ainoa mahdollisuus on että niillä on maksettu tuotannon kustannuksia.
Siis tuet ovat menneet alentamaan myytävien tuotteiden hintoja eikä tuotannosta saatuja tulojakaan voi pimittää kun tuotteet myydään meijeriin, teurastamolle tai kauppaan ja he taas laittavat ne menoeräksi kirjanpitoon josta verottaja ne saa tietoonsa.

No jos oikeasti haluat yksinkertaistaa tuolla tavalla niin ei kun mennään: Joka paikassa missä ihminen on asunut on aikanaan harjoitettu maataloutta. Nykyään ei joka paikassa harjoiteta. Esimerkiksi Helsingin Kruununhaassa, Monacon suuriruhtinaskunnassa tai Grönlannissa.

Ja kuten tuossa alla niin hyvin kysytään: "Ja miksi aina pitää puhua maatalouden lopettamisesta kun keskustellaan maatalouden tukitasojen järkevöittämisestä?"

Kysehän on yksinkertaisesti siitä, että ruoan kuten kaiken muunkin hinnan (=arvon) määrittää kysyntä ja tarjonta. Niin kauan kun optimaalisissa oloissa tuotettu ruoka riittää niin hyvä. Kun se ei enää riitä niin hinta nousee ja ruoan tuottaminen mm. Suomessa tuleekin kannattavaksi. Sama on tapahtunut esim. öljyn ja kullan kohdalla. Kun kaikkein rikkaimmat esiintymät on käytetty on hinnannousu tehnyt investoimisen mm. Pohjanmeren öljykentille ja köyhempiin kaivoksiin kannattavammaksi. Maatalouden kohdalla tätä kehitystä ei sallita, vaan (kuvaannollisesti toki) verovaroin pumpataan jatkuvasti niistä köyhistä lähteistä ja kaivetaan kultaa ala-arvoisista esiintymistä koska... niin miksi?

Miksiköhän ruuan tuotantoa ei päästetä vapaaseen kilpailuun, kuten haluaisit?
Eivät päättäjät sentään niin tyhmiä ole. Onneksi.

Voisit sitten antaa niistä maista esimerkkejä. Uudessa seelannissa lopetettin mutta jonkin verran on taas palautettu maataloustukia. mutta uuttaseelantia ja suomea ei kuitenkaan voi verrata toisiinsa. uudessa seelannissa karjaa voi laiduntaa ympäri vuoden ilman että tarvitsee edes rakentaa karjalle suojaa.Kustannukset ovat todella pieniä kun vertaa esimerkiksi suomeen jossa karjalle pitää rakentaa suoja ja rehua kerätä pitkän talven varalle.
Suomessa kustannuksia lisäävät myös ympäristön suojeleminen, karjan lannalle pitää tehtä vatimusten mukainen lannanvarastointiallas, lannan levitys pellollekin tarvitsee taas omt koneensa kun uudessaseelannissa taas laitumella ympärivuotisesti laiduntavalle karjalle tälläisiä kustannuksia ole.

,,..- kirjoitti:

Voisit sitten antaa niistä maista esimerkkejä. Uudessa seelannissa lopetettin mutta jonkin verran on taas palautettu maataloustukia. mutta uuttaseelantia ja suomea ei kuitenkaan voi verrata toisiinsa. uudessa seelannissa karjaa voi laiduntaa ympäri vuoden ilman että tarvitsee edes rakentaa karjalle suojaa.Kustannukset ovat todella pieniä kun vertaa esimerkiksi suomeen jossa karjalle pitää rakentaa suoja ja rehua kerätä pitkän talven varalle.
Suomessa kustannuksia lisäävät myös ympäristön suojeleminen, karjan lannalle pitää tehtä vatimusten mukainen lannanvarastointiallas, lannan levitys pellollekin tarvitsee taas omt koneensa kun uudessaseelannissa taas laitumella ympärivuotisesti laiduntavalle karjalle tälläisiä kustannuksia ole.

Lue lisää

Oikeasti... etkö näe miten älytön tuo kommenttisi on?

Tarkoitan erityisesti tätä: "mutta uuttaseelantia ja suomea ei kuitenkaan voi verrata toisiinsa. uudessa seelannissa karjaa voi laiduntaa ympäri vuoden ilman että tarvitsee edes rakentaa karjalle suojaa.Kustannukset ovat todella pieniä kun vertaa esimerkiksi suomeen jossa karjalle pitää rakentaa suoja ja rehua kerätä pitkän talven varalle.[...]"

jjuigv kirjoitti:

Oikeasti... etkö näe miten älytön tuo kommenttisi on?

Tarkoitan erityisesti tätä: "mutta uuttaseelantia ja suomea ei kuitenkaan voi verrata toisiinsa. uudessa seelannissa karjaa voi laiduntaa ympäri vuoden ilman että tarvitsee edes rakentaa karjalle suojaa.Kustannukset ovat todella pieniä kun vertaa esimerkiksi suomeen jossa karjalle pitää rakentaa suoja ja rehua kerätä pitkän talven varalle.[...]"

Lue lisää

Vaikka uudessaseelannissa "karjaa voi laiduntaa ympäri vuoden ilman että tarvitsee edes rakentaa karjalle suojaa.Kustannukset ovat todella pieniä kun vertaa esimerkiksi suomeen jossa karjalle pitää rakentaa suoja ja rehua kerätä pitkän talven varalle" ei sieltä riittänyt lampaanlihaa edes pääsiäiseksi.

Vain täysin järjetön haikailee tuollaisen ruokahuollon varaan ja vielä ilman takuuta mistään hinnoista.

Järjetöntä on se, että perustelet kehäpäätelmällä. Sinua vastaan argumentoidaan, että on älytöntä tukea kannattamatonta toimintaa. Sinä vastaat, että toimintaa pitää tukea koska se on kannattamatonta. Totta kai se on kannattamatonta Suomessa verrattuna Uuteen Seelantiin, mutta se ei todellakaan ole argumentti sinun mielipiteesi puolesta.

jbdjöv kirjoitti:

Järjetöntä on se, että perustelet kehäpäätelmällä. Sinua vastaan argumentoidaan, että on älytöntä tukea kannattamatonta toimintaa. Sinä vastaat, että toimintaa pitää tukea koska se on kannattamatonta. Totta kai se on kannattamatonta Suomessa verrattuna Uuteen Seelantiin, mutta se ei todellakaan ole argumentti sinun mielipiteesi puolesta.

Lue lisää

maataloutta tuetaan raskaasti, mistä noin päättelet ettei tueta. Tuet ei ole tuottajien keksintö, kuluttajat vain varmistavat sillä halvan ja varman ruokahuollon itselleen, tyhjästä ei makseta senttiäkään.

Siinä olen kyllä vahvasti samaa (?) mieltä, että meillä säädellään tyypillisen byrokraattiseen tapaan aivan liikaa maataloutta. Maailman luonnollisimmasta asiasta on tehty pirun vaikeaa aivan turhaan.

mdjkvb kirjoitti:

Siinä olen kyllä vahvasti samaa (?) mieltä, että meillä säädellään tyypillisen byrokraattiseen tapaan aivan liikaa maataloutta. Maailman luonnollisimmasta asiasta on tehty pirun vaikeaa aivan turhaan.

Lue lisää

ja tuottajien vahingoksi.