Lähihoitajan pisteytys

sama juttu täällä, estokoodi E papereissa. minäkin mietin mistä ihmeestä voi johtua se, että pääsy- /soveltuvuuskoe hylätään? mitä on pitänyt tehdä väärin? onko joku osio sitten mennyt niin huonosti, että se on vaikuttanut kaikkiin...

enpä tiedä olisinko edes välttämättä halunnut alalle, ainakaan kyseiseen oppilaitokseen. mutta syyn pääsykokeiden tulokseen haluan kyllä tietää!

No minä halusin ja lähetin juuri kirjeen, jossa vaadin saada tietää testin tulokset.
Siis olen ollut työharjoitteluissa niin lapsien, vanhusten kuin vammaistenkin kanssa ja olisi uskomatonta, että saisin vain 1:n pisteen.
Tuntuu että minua pidettäisiin jonain hirviönä, jolle annetaan minimipistemäärä.
Luulisi että pisteytys annettaisiin kaikista tehtävistä tasapuolisesti, eikä muutama huono tulos vaikuttaisi negatiivisesti jo saatuihin pisteisiin.

No, jos joskus saan vastauksen, täytyy kirjoittaa missä meni vikaan, jos siitä olisi muille saman kohtalon kärsineille jotain apua.

Jos käsitin oikein niin pelkästään yhdestä osiosta soveltuvuuskokeissa ykkösen saaminen aiheuttaa, että koko soveltuvuuskoe hylätään.

Itse pääsin opiskelemaan. 8/10 soveltuvuuskoe tuloksella. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että tuolla kokeella ei paljoa mitata ihmisten soveltuvuutta alalle.

Olisin kaivannut opettajien pitämää haastattelua, eikä tuollaista psykologin vähän yli 5 minuutin "terve, kiva kun kävit" meininkiä.

Kannattaa tosiaan kysellä sieltä psykologian laitokselta tarkennusta. Ehkä jokin osio meni ihan penkin alle.

Kävin myös kokeissa ja sain pisteitä 2. ihan outoa sillä luulin että ne menivät ihan hyvin mutta näköjään ei ...

Ja se pöljä psykologi kehtasi morkata mun hienoja piirustuksia >:(

Nyt sitten tuli vastaus.
Hyvinhän ne testit olivat menneet, mutta psykologin mielestä en kestä paineita.
HÄVYTÖNTÄ!

Hain lähihoitajaksi yo-linjalle jo aikaisemmin aikuspuolelle tehdyllä pääsykokeella, jolloin mullakin oli estokoodi K, ja pisteet ei olisi riittämneet alalle, tosin ilmoitin käyttäväni samaa koetta vasta koepäivänä (eivät olleet kertoneet mihin mennessä pitää ilmoittaa) joten kokeen tulosta ei ollut. Psykan testi oli ok, psykologin haastiksessa sanottii et matikka heikompi ku äikkä,mut senhän jo arvasinkin.

minkälainen oli se kuntotesti?

Turhaan ihmettelet. Se ykkönen meinaa, että olet täysin sopimaton alalle. Ehkä siivousala sopii paremmin sinulle.

Pääsykokeet pitäisi olla tiukemmat. Liikaa surkeita opiskelijoita otetaan alalle. Tiedän koulustamme monia huumehörhöjä jotka jostain syystä ovat saaneet tungettua itsensä sisään, sekä muutenvaan alalle kykenemättömiä, typeriä opiskelijoita, joita kiinnostaa enemmän bailaus kuin tehtävien teko ajoissa anettuun aikaan. Eivät muuten tule pääsemään tutkintoa läpi, nytkään eivät päässeet kasvuntukemisen kentälle, kun olivat osaamattomia. Rukoilen että lentäisivät ulos :)) mutta kaippa ne on pakko kouluttaa kun ovat opiskelupaikkansa saaneet...

Valinta on aika outoa. Ekan kerran kun pyrin kouluun, sain tulokseksi keskimääräistä paremman soveltuvuuden. Nyt sama testaaja antoi hylätyn yhteen oppilaitokseen ja hyväksytyn toiseen. Hylätyn antaja moitti sitä että minulla on alan kokemusta liian vähän. No mistä sitä kokemusta saa kun alalle ei pääse ilman tutkintoa : ) Vai onko eri kouluttajilla eri vaatimukset samalle alalle. Kykytestissä olin hakijoiden kärkipäässä. Piirtelyssä en piirrellyt mitään hymynaamoja tai perhosia. Enemmänkin jotain merkityksellistä ja loogista. No jokatapauksessa, koulu alkaa kohdallani alkuvuodesta. Ja ikää päälle viidenkymmenen.

Kyllä vain. Toiminta aidossa ympäristössä olisi kaikkein tehokkain testaustapa. Muutama paskavaipan vaihto ja vammaisen kuolapisara naamassa kertoisi testattavasta enemmän kuin ylimielisen psykologin vittuilu. Matikka, päättelykyky ja äidinkieli ovat sensijaan paikallaan. Jos testattava vaikkapa ruksaa ympyröimisen sijasta jonkin kohteen, kertoo se siitä että ei ymmärretä käyttöohjetta.

Tänään sain vastauksen eli en päässyt lähihoitajaksi mitä kovasti ihmettelen. Soveltuvuustestistä 1 eli soveltumaton alalle/ammattiin. Motivaatio olisi ollut kohdallaan eli korkea minkä myös haastattelussa hyvin perustelin. Myös opiskelu/oppimistaidoissa ei pitäisi olla puutteita sillä opiskelin työn ohessa AMK tutkinnon muutama vuosi sitten (sinne aikoinaan pääsin myös soveltuvuustestin kautta).

Mielestäni soveltuvuustesti meni osaltani hyvin, tehtävät helppoja enkä jännittänyt yhtään. Vaativampi oli aikoinaan amk:n soveltuvuustesti. Myös ryhmähaastattelussa olin aktiivinen, en kuitenkaan dominoiva enkä puhunut päälle vaan otin muutkin huomioon, pidin heihin katsekontaktin. Yksilöhaastattelussa perustelin perinpohjin miksi haluan ammattiin.

Minulla ei ole mielenterveys/päihdeongelmia, ei koskaan ollut. Olenko siis liian normaali ja tavallinen alalle? Pitäisikö olla omakohtaisia kokemuksia? Moni entinen päihde/mt ongelmainen on alalle päässyt. Tiedän muutamankin tapauksen (mm.eräs tuttu ja muitakin). Ja onhan viimeaikaisten lehtitietojen mukaan päihdeongelmat hyvin yleisiä jo alalla toimivilla, jopa yleisempiä kuin muilla alolilla.

Olisin siis ollut alanvaihtaja (kaupalliselta), mutta se nyt sitten jää vain haaveeksi. Todella ihmettelen tuota numeroa, ja niin ihmettelevät myös kaikki minut hyvin tuntevat joiden mielestä olisin sopinut hyvin alalle. Tuskin enää yritän, kun kerran selvästi en psykologien mielestä tähän ammattiin sovellu. Sääli sillä onhan lähihoitajista kova pula ja luulisi normaalijärkisen, muutenkin normaalin ja hyvin motivoituneen kelpaavan. Vaan ei.

Itse ainakin uskon yhä itseeni ja aionkin jatkaa hakua sitten johonkin muualle (töihin tai koulutukseen).

Hei, nimim. "tyrmätty! Sun kohdallasi kyse voi olla siitä, että arvioivat sinun turhautuvan lähihoitajakoulutukseen ja olevan suuremmassa riskissä lopettaa opinnot kesken, sulla kun on jo ennestään amk-tutkinto.

Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja tiedän parikin opiskelijaa ryhmästämme, jotka eivät läpäisseet lähihoitajan pääsykokeita, mutta pääsivät hyvillä pisteillä sairaanhoitajaksi lukemaan. Molemmilla on lukio taustalla ja ainakin toisella myös yo-opintoja.

Nyt kun olen tentteihin lukenut sekä omia kurssikirjoja että lähihoitajien kirjoja (kun omat ovat olleet lainassa), on pakko myöntää, että lähihoitajien kurssikirjat ovat kuin lasten kirjoja omiin verrattuina! Olisin varmasti itsekin turhautunut opetuksen tasoon, jos olisin lähihoitajaksi alkanut opiskelemaan (oli jokus jopa harkinnassa).

Jos haluat tehdä oikeasti monipuolista hoitotyötä, etkä kysyä jokaiseen vaativampaan toimenpiteeseen/tärkeämpään päätökseen apua sairaanhoitajalta, suosittelen hakemaan sh:ksi! :)

Soveltuvuus kokeissa on psykologin mielipiteella ratkaiseva merkitys. Ja jos ei naama miellytä testaajaa, se on kaput. Ikävä kyllä.

Morot paskoille sain kutosen koetuloksista enkä todellakaan puhunut opettajalle ja psykologille normaali asioita miten todennäkösesti kaikki puhuu eli joo olen hyvä jätkä jne. heittämällä pääsin sisään vaikka puhuin suuni puhtaaksi eikä kaikki asiat ole hyviä juttuja tuolle alalle.. ei näyttänyt kiinnostavan ehkä puhuin senverran totta että jäi mieleen :D

Omat pääsykoeluvut vuodelta 2010:
Hakeneita 165, ensisijaiset 48, sisään pääsi 25.
Pääsy/soveltuvuuskoetulos 7.
lh yo-linja

sillo kun mä olin soveltuvuus- ja pääsy kokees nii siel sanottiin selvästi että jos joku osio mennee päin seinää nii se voi estää sinne alalle pääsyn koska ne tehtävät ei paikkaa toisiaan .....................

Lukiossa noita samoja, psykogisia kuviotestejä oppitunneilla huvin vuoksi tehnyt:

Jos kukan viivat osoittavat vasemmalle ja ympyrät ovat tietynlaisen muotoisia, se voi olla merkki siitä että kuvan piirtänyt henkilö on jotenkin sisäänpäin kääntynyt ja masentunut. Niin testin tuloksissa luki. Sellaiset testit ovat tosin aina tulkitsijasta riippuvaisia, miksi en pidä niitä hyvinä; varsinkin jos koko soveltuvuuskoe hylätään sen takia että ei läpäissyt sellaista kuviotestiä.

Haastattelut ja ryhmätyötilanteet voivat olla ihan ok, jos niillä mitataan alalle soveltuvuutta ja ne eivät ole liian erikoisia. Yritin hakea tänä vuonna AMK:hon toimintaterapiaa opiskelemaan (sosiaali- ja terveysalaa myös), mutta epäonnistuin kokeessa juuri sen takia että ryhmätilanne ei mennyt osaltani hyvin. Siellä siis kerrottiin tarina joka lauantaina samaan kellonaikaan hylätylle juna-asemalle tulevasta naisesta, joka paleli turkis päällään kesähelteessä, avasi kirjeen ja itki. Tarinaa piti jatkaa jotenkin muotoillen samalla muovailuvahasta erilaisia hahmoja ja asioita. Muu ryhmä epäili naista rakastuneeksi dementikoksi. Tunnistin itse puolestaan naisen käyttäytymisessä traumaperäisen shokin oireita (tunteiden kuohuminen ja fyysiset oireet, kuten paleleminen, mieleen voimakkaasti tulevat muistikuvat eli flashbackit kirjettä lukiessa). Mielestäni dementikko olisi voinut tulla juna-asemalle lauantain sijasta myös minä tahansa viikonpäivänä, kuten tiistaina, koska dementikot eivät muista viikonpäiviä. Muu ryhmä oli tosin tehnyt jo niin paljon omista käsityksistäni poikkeavia tulkintoja, että pysyttelin lopulta melkein koko ryhmätilanteen ajan hiljaa ja totesin opettajille lopussa, että keskustelun aihe ei tuonut mieleeni mitään. Sen seurauksena pääsykokeesta saamani tulos oli hylätty, ja naisen oireita dementiaksi epäilleet, huomattavasti minua puheliaammat ihmiset pääsivät todennäköisesti opiskelemaan alaa. Eli oppimista ja motivaatiota mittaavissa testeissä voisi arvioida oppimisen osalta enemmän myös hakijan pohjatietoja opiskeltavasta asiasta, ja sosiaallisuuden sijasta voisi keskittyä enemmän sosiaallisiin taitoihin. Sosiaallisuushan tarkoittaa alunperin vain sitä, että hakeutuu toisten ihmisten seuraan, minkä takia myös ihmisillä, jotka eivät ole kovin sosiaallisia (=pyöri joka ilta kaupungilla kavereiden kanssa tms.) voi olla kuitenkin sosiaalialalla tarvittavia taitoja, kuten toisten ihmisten kuuntelemista ja huomioimista.

Kolmas asia, mitä muuttaisin testauksessa, jos saisin vaikuttaa siihen ovat terveydentilakyselyt. Minulla on nimittäin allergiapohjainen astma, minkä takia joudun kirjoittamaan jokaiseen hakemukseen: "Minulla on ammatinvalintaan vaikuttava terveydellinen este." Esim. ammattiopiston hauissa (kuten lähihoitajaksi hakiessa) näitä terveydellisiä esteitä ei saa kuitenkaan selittää itse, millä voi olla huomattava vaikutus siihen saako edes kutsua soveltuvuuskokeisiin. Mielestäni kun astma, joka on niin lievä että voi ratsastaa ja tehdä puutarhatöitä saamatta oireita on aivan erilainen asia kuin mm. vakava mielenterveys- ja tai päihdeongelma, mikä pitäisi huomioida hakuvaiheessa. Ihmiset, jotka ovat puolestaan oikeasti (mielenterveydeltään) sairaita ja eivät ole saaneet mitään hoitoa eivät nimittäin yleensä edes myönnä että heillä on jokin ongelma. Tämän takia lähihoitajaksi voi siis päästä astmaatikon sijasta ryhmätilanteissa erittäin viehätysvoimainen narsisti, jonka pohjimmainen tarkoitus ei ole muiden ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen, vaan ihailun saaminen.

...Ai niin, ja nykyinen ammattikorkeakoulu on kehittynyt ammattiopistosta, kun opetuksen tasoa alettiin niin sanotusti parantaa. Sairaanhoitaja on siis ollut ennen vuotta 2000 ammattiopistossa opiskeltava ammatti samalla tavalla kuin lähihoitaja (ennen vuotta 2000 suoritettuja ammattiopiston tutkintoja kutsutaan siis työnhakuilmoituksissa ammatillisen perustutkinnon sijasta opistoasteen tutkinnoiksi). Useimmissa nykyisissä työnhakuilmoituksissa vaaditaan siis nykyisin joko nykyistä ammattikorkeakoulututkintoa tai ammatillista opistoasteen tutkintoa, minkä takia ne ovat niin sanotusti verrattavissa toisiinsa. Sen sijasta vuoden 2000 jälkeen suoritettua ammatillista perustutkintoa ei usein hyväksytä useilla aloilla, koska opetuksen tason oletetaan "laskeneen" lakiuudistusten tultua voimaan. Se on osittain kummallista, koska nykyisin ammattikorkeakouluun voi olla jopa helpompaa päästä huonoillakin todistuksilla kuin ammattiopistoon. Eli ammattiopiston soveltuvuuskokeesta on saatava vähintään 80% pistettä tullakseen valituksi, mutta ammattikorkeakoulussa sama pistemäärä voi olla ylioppilastodistuksestaan keskiarvon 6,5 saaneella esim. vain noin 70% (sosiaali- ja terveysala), noin 50% (kasvatus- ja nuorisotyö) tai jopa ainoastaan 14-22% kaikista kokeen pisteistä (liiketalouden tradenomipuoli), jos hakee korkeakouluihin, joissa on kaikista alhaisimmat läpäisyrajat. Lisäksi ammattikorkeakoulujen useilla aloilla matemaattiset ja kielelliset testit puuttuvat soveltuvuuskokeista kokonaan, minkä takia lähihoitaja voi soveltuvuuskokeisiin tulleessaan olla jopa parempi laskemaan kuin sairaanhoitaja. Onhan se nimittäin ihan erilaista selviytyä esim. lukion lyhyestä matematiikasta kuin prosenttiyksikköjä sisältävistä lääkelaskuista päässälaskuina. Sen takia myös sairaanhoitajien sekä terapeuttien matemaattista osaamista pitäisi mielestäni testata soveltuvuuskokeissa, ja laskujen pitäisi olla huomattavasti vaikeampia kuin ammattiopiston tasolla, eikä sellaisia ihan lällyjä "Keksi yhtälö silloin kun lukujen 1/8 ja 1/10 oikea keskiarvo on 9/80." (Tämä on Insinööritutkinnon laskuja AMK-tasolta, eli sairaanhoitajilla ja terapeuteilla laskut ovat tällä hetkellä varmasti helpompia.) :D

...Ja sitten voisin vielä lisätä, että AMK-tasolla myös lukion yo-todistuksista saatavia huonoja arvosanoja olisi ehkä kannattavaa pitää kaikesta huolimatta parempina kuin nykyisin ja ottaa se huomioon pisteytytyksessä, koska nykyisin ammattiopiston käyneet ihmiset saavat helposti parempia pisteitä lukion ylioppilaskirjoitusten arviointiasteikon ollessa paljon ammattiopistoa tiukempi (vaikka lukioon onkin todistusten puolesta helpompaa päästä).

Annan tässä pienen esimerkin: aikanaan ammattiopiston käynyt äitini tuttavineen sai englannin kielen arvosanakseen kiitettävän, vaikka eivät tiedä edes sellaisia perusasioita, kuten mitä haitari ja nokkahuilu ovat englanniksi tai mitä delicious tarkoittaa suomeksi (kyselevät siis minulta). Vastaavasti osaan itse kääntää esim. kotipaikkakuntamme kirkkohistoriaa sekä englanniksi, ruotsiksi että saksaksi, vaikka en ole koskaan edes lukenut saksaa, mutta vieraiden kielten taitoni ja varsinkin englannin kielen taitotasoni arvioitiin siitä huolimatta ylioppilaskirjoituksissa hylätyksi: The parish of the discrit of Mikkeli was founded in 1329 by the name of Savilahti. It was named Mikkeli in the 17th century after the archangel Mikael. St. Michels landförsamling grundades år 1329. Namnet Michel började man bruka på 1600-talet efter ärkeangeln. Die Landkirchegemeinde Mikkeli liegt um die Stadt Mikkeli. Die ersten Dokumente daruber stammen aus dem Jahre 1329. Damals hiess die Kirchegemeide Savilahti. Den namnen Mikkeli bekam sie im 17. Jahrhundert nacht dem Erzengel Michael...

P.S. Eräs englanninkielenopettajistamme kertoi, että edes eräs samaa ylioppilaskoetta tehnyt amerikkalainen ei saanut kokeesta täysiä pisteitä, vaikka ylioppilaskoe oli tarkoitettu äidinkieltään suomea puhuville. Siksi ammattiopistosta saatu keskiarvo 9 (arviontiasteikolla 4-10) ei vastaa mielestäni tasoa, jossa on oppilas saanut sekä lukion pitkästä englannista että pitkästä matematiikasta Laudaturin (lukiolaisille annetaan vasta silloin yhtä paljon pisteitä kuin ammattiopistosta hyvällä keskiarvolla valmistuneille). Myös ruotsin kielestä voisin kertoa myös lisäksi sellaisen seikan, että lukion keskipitkästä ruotsista arvosanan 5 (arviontiasteikko 4-10) saanut oppilas oli päässyt erään ruotsinopettajan mukaan Ruotsin yliopistoon opiskelemaan ruotsin kielellä. Jotta siinä se lukion arviointi...

Hei!

Tietääkö kukaan että miten nuo lähihoitaja koulutuksen pisteet muodostuu? Mitä se tarkoittaa kun niitä kolmea osa-aluetta arvioidaan aseikolla 1-5 ja että se muutetaan asteikolle 1-10?? Osaako kukaan kertoa että jos sai asteikolla 1-5. 1 pisteen niin paljonko se on asteikolla 1-10?? Kun en saa selvää mistään täältäkään

Ihmettelen itsekin niitä pisteitä. Lähihoitajaksi hain ja soveltuvuskoesta sain 6/10. Sisään pääsin ainakin :)

Onneksi olkoon kouluun pääsemisestä!

Lähihoitajan pääsykokeessa arvioidaan seitsemää erilaista faktoria, jotka kaikki on läpäistävä vähintään hakijoiden keskitason mukaisesti, että kouluun pääsee. Eli lähihoitajaksi ei pääse opiskelemaan edes yli 9,7 keskiarvolla, jos suurimpaa testin osioista ei läpäise vähintään keskitason mukaisesti:

1. suomen kielen sanasto (Esim. Mikä näistä ei kuulu joukkoon: sumu, hämy, hämärä vai utuisuus?)

2. matematiikka (allekkainlaskuja, joista puuttuu numeroita ja joihin pitää lisätä puuttuvat numerot hyvin tiukoissa aikarajoissa)

3. tekniikan ymmärtäminen (mm. sellaiset kysymykset, kuin mihin suuntaan jokin tehdaskoneen osa pyörii jne.)

4. keskittymiskyky (sellaiset tehtävät kuin "Laita rasti oikeanpuoleisen kolmion sisäpuolelle, jos vasemman puoleinen kolmio on mielestäsi oikeanpuoleista kolmiota suurempi" jne., jotka pitää tehdä hyvin tiukoissa aikarajoissa)

5. sosiaaliset valmiudet (Wernicken testi, jossa pitää järjestää sekaisin olevien sarjakuvien kuvat oikeaan järjestykseen, eli osata eläytyä sarjakuvapiirtäjän ajatusmaailmaan)

6. ryhmässä toimiminen (*ryhmätehtävä)

7. nopeus ja tarkkuus (Esim. sellaiset tehtävät, kuin "Piirrä rasti rivillä olevan suurimman numeron yläpuolelle ja ympyröi pienin numero riviltä jne.)

Jokaisesta osiosta saatua tulosta arvioidaan asteikolla 1-5, joista 1 tarkoittaa huomattavasti keskitasoa heikompaa tulosta, 3 keskitasoa, ja 5 huomattavasti keskitasoa parempaa tulosta. Tämän lisäksi koe sisältää persoonallisuustestin (esim. kuvien piirtämisen jatkaminen sekä lauseiden jatkaminen omin sanoin) ja psykologin haastattelun, jossa selvitetään mm. henkilön motivaatiota ja soveltuvuutta alalle.

Pisteet skaalataan asteikolle 1-10, jossa 1/10 tarkoittaa keskitason tulosta, ja 10/10 erinomaista soveltuvuutta alalle. 0/10 tarkoittaa puolestaan tulosta, jossa jotkin yksittäiset testiosiot (esim. suomen kielen ja tekniikan osaaminen) ovat menneet keskitasoa heikommin.

Kaikkia edellä mainittuja taitoja myös tarvitaan hoitajan työssä: tekniikan ymmärtämistä potilaalle sopivien kehon asentojen tukemista ja hoitoalan laitteiden käytön ymmärtämistä varten, matematiikkaa, nopeutta ja tarkkuutta lääkelaskuja ja erilaisia mittauksia (mm. pulssin seuraaminen) tehtäessä, sosiaalisia valmiuksia ja keskittymiskykyä ihmisten kanssa toimimista varten. Kieliä puolestaan tarvitaan esim. päiväkodissa, kun opetetaan lapsille uusia sanoja, ja motivaatioita sitä varten, että jaksaa opiskella hoitoalaa.

Työvoimapoliittista koulutusta lukuun ottamatta myös aikaisemman koulumenestyksen on oltava hyvää, että lähihoitajaksi pääsee opiskelemaan muuallekin kuin pikkukyliin. Esim. Jyväskylässä vähimmäispisteraja, jolla lähihoitajan ylioppilaspohjaisen pääsykokeen läpäisi vuoden 2013 syksynä, oli 28 yhteispistettä, ja Savonlinnassa 26 yhteispistettä. Ilman työkokemusta olevan olisi siis pitänyt saada kokeesta 10/10 yhteispistettä (*huomattavasti keskitasoa parempi tulos) ja omata vähintään 9,25 suuruinen keskiarvo lukiotodistuksessa.

https://opintopolku.fi/wp/fi/ammatillinen-koulutus/miten-opiskelijat-valitaan-yhteishaussa/valintaperusteet-lukiopohjaisiin-ammatillisiin-perustutkintoihin/

En siis päässyt lähihoitajan koulutukseen sinne hakiessani, koska minulla oli vain 8,6 keskiarvoa ja jotkin testiosiot (*suomen kielen sanasto ja matematiikka) menivät osaltani vähän keskitasoa heikommin muihin hakijoihin verrattuna. Se ei kuitenkaan haittaa minua, koska olen päässyt paljon vaikeampia matematiikka- ja kielitestejä sisältävät pääsykokeet läpäisten opiskelemaan mm. Suomen parhaimpaan ammattikorkeakouluun tradenomiksi, joka on AMK:n kaikista kieli- ja matematiikkapainotteisin linja heti insinöörikoulutuksen jälkeen, ja joissakin muissa psykologisissa testeissä matematiikan taitojeni on todettu olevan jopa keskitasoa parempia.

Ihmettelen kuitenkin tulevana tradenomina edelleen tuota toimintaterapeutin koetta ja lähihoitajan pääsykokeen pisteytyksen tulkintaa. Miksi esim. Wernicken testiin ei sisällytetä hoitajan kokeissa siihen normaalisti kuuluvaa osiota, jossa kuvien järjestäneen ihmisen pitää kertoa, mitä sarjakuvassa tapahtuu? Todistettavasti esim. jotkut lievästi autismiset henkilöt, joilla on mm. Aspergerin syndrooma, selviytyvät kuvien järjestämisestä, mutta eivät tarinoiden kertomisesta järjestämiensä kuvien perusteella. Myös ihmiset, joilla on autismisia häiriöitä siis osaavat eläytyä toisen ihmisen asemaan, mutta vain osittain. Minäkin olen läpäissyt tuon lähihoitajan kokeen Wernicken testin keskitason mukaisesti ja ryhmätehtävästä tuloksen 5/5, vaikka minulla on diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriö autismisilla piirteillä jo 4-vuotiaana...

"1. suomen kielen sanasto (Esim. Mikä näistä ei kuulu joukkoon: sumu, hämy, hämärä vai utuisuus?)"

Onko oikea vastaus "hämy", koska muut ovat oikeita sanoja?

En ymmärrä alkuunkaan niiden testien merkitystä. Onko ne vielä maksulliset?Hyvin patolgisia tyyppejä olen nähnyt niin psyk sair. hoitajissa kuin muissakin terveyden huollon henkilöissä.Psykologeista nyt puhumattakaan.

Lähihoitajakoulun soveltuvuuskokeessa aikoinaan valehtelin kybällä niin paljon kuin ikinä vain mahdollista.Ja tulin valituksi.Jos olisin ollut rehellinen en ikimaailmassa olisi kyseiseen kouluun päässyt.Yksi kysymys jäi ikiajoiksi mieleeni.Se oli "Onko sinulla koskaan ollut itsetuhoisia ajatuksia?".Mietin hetken salaa hiljaa mielessäni miten joitakin vuosia sitten olin ollut pahasti masentunut ja suunnitellut itsemurhaa.Sitten vastasin kyseiseen kohtaan että ei ole ollut.Niin helppoa se on.Kyseisellä testillä ei pystytä mitenkään testaamaan sitä kuka soveltuu alalle ja kuka ei,koska siinä on niin helppo valehdella.Eräs tuntemani lähihoitaja oli antanut minulle vinkin ennen soveltuvuuskoetta että vastaat kaikkiin kysymyksiin aina tosi iloisesti ja positiivisesti.

kuinka paljon meidän on saatava soveltuvuus kokeesta 1-10 pistettä lähihoitaja testi