Minä ja vaimoni emme ole innostuneet risteilystä, mutta saimme ystäviltä lahjaksi risteilyn. Päädyimme Mariellan A-luokan hyttiin.
Keli on syksyinen päivä ja pientä tuulta. Laivan keinumista tai liikkeellelähtöä ei satamassa edes huomannut, mutta avomerellä keinunta alkoi tuntumaan. Söimme illallisen.
Palatessamme hyttiin ihmiset menivät samanaikaisesti käytävän reunasta toiseen reunaan laivan keinuessa. Ja myrskyi vain yltyi. Pullot kilisivät hytissä ja tavarat liikkuivat ja ovet paukkuivat.
En saanut hytissä unta, koska laiva keinui niin voimakkaasti. Jossain Utön kohdalla joku huusi käytävällä "Mitä tää laiva oikein tekee" ja kuului juoksuaskelia. Katsoin ikkunasta ulos ja mitä näinkään:
Laiva osui hirmuvoimalla vuorenrinteeltä näyttävään aaltoon ja vapisi ja tärisi kauttaaltan. Pelkäsin henkemme edestä. Valokeilat valaisivat merta ja sumu lensi aalloista. Laiva tärähti taas alas jättimäiseen vesirinteeseen ja alkoi vapisemaan ja tärisemään. Laivan keula nousi iskeytyäkseen taas voimalla veteen.
Laiva tuli pari tuntia myöhässä Tukholmaan ja vaimea kuulutus kertoi:
- Hyvät matkustajat, saavumme Tukholmaan kaksi tuntia myöhässä, koska osallistuimme meripelastusoperaatioon.
Paluumatkalla oli hyvä keli.
Miksi se laivat tärisee ja vatkaa niin p...eesti? Miksei pelkkä keinunta riitä?
"Mitä tää laiva oikein tekee!" - karmea risteilykokemus
175 Vastausta 28 688 Lukukertaa
Nousiko alus lentoon ??
Ihan varmasti oli vakaajat meressä.
eli kertojan mukaan se olisi lentänyt mutta ei tommonen ~200metri paatti kovin nopeesti "lentoon" lähde ja taitaapa taas olla sepustettu juttu kun en ole ko.asiasta kuullu mitään, kommentteja jos olen väärässä.
Tärinä ja pauke aiheutuvat siitä, että aallot törmäävät isoon esteeseen nimeltä laiva. Iso laiva ei nouse Itämeren melko lyhyessä aallokossa harjalta harjalle, vaan puskee aallon läpi. Vesi lentää tosi upeasti koko laivan pituudelta.
Matkanne oli täysin turvallinen. Minusta tuollainen pieni kiikunta on vain hauskaa.
Noista välttää suurimman osan kun menee kesällä.
(Olin kerran Pohjan merellä tuulessa.)
- vanhanajan hieno puutyö sisustuksessa
- hirveä keli matkalla, joten nukuin pääosan matkasta kansituolissa ja
- ruotsalaisten sukellusvenejahti, kun laiva tuli Gotlannin ja mantereen väliin.
Aamulla kesti hetken, ennen kuin sai polkupyörän kulkemaan. :D
Pakko sanoa vielä, että itse tykkään kun laiva keinuu. Joskus on harmittanut kun on ollut kova myrsky ja on jouduttu laittamaan buffetti kiinni kun ruuat ei pysy pöydillä. Sekin on harmittanut jos ihmiset meripahoinvoinnin vuoksi ykäilee vessat tukkoon - vaikka kai sen ymmärtää että mieluummin vessaan kuin käytävälle, jos ei hyttiin ehdi. Mutta se hyvä puoli kunnon myrskyssä on, että tanssilattialla on tilaa eikä tarvii edes paljon viinaa kun jo huojuttaa :-) Sitä ei voita mikään.
Pelkästään aaltojen koko. Oletteko aatelleet noiden laivojen korkeutta,
täältä päin ei sellaisia myrskyjä löydy, että näyttäisi vuorelta. Siinä 4-6 metriset
on pientä läiskettä kupeisiin. Lisäksi kyse ei ole rantamökin lasikuitukiposta, nuo laivat ui kohtalaisen vakaasti. Siellä ei todellakaan mennä laidasta toiseen muutakuin viinan voimalla.
Olihan Sally albatroskin alkujaan viking linen alus, kuitenkin vasta silja linen kipparoimana se upposi helsingin edustalle yrittäessään ylittää vauhdilla matalikkoa.
Kauhee hinku mustamaalata viking linea,
parantaako se omaa mieli varustamoasi!
Kapteeni vain katosi sitten kummallisesti sairaalasta. Oli todistettavasti pariinkin kertaan vahvistettu olevan sairaalan kirjoilla...että silleen.
Kova etelälounainen myrsky ja ne kiulut rullaa ihan kiitettävästi.
Entisellä omistajalla ei ollut asiaan mitään vaikutusta.
Avauksessa ei mainita mitään vuoren korkuisista aalloistasi, vuorelta näyttäviin aaltoihin verrattiin ....
Olet todellakin kuivan maan kapteeni kun merelläkin on vuoria ....
Eli aloittaja joka ei ole aloittaja kirjoittaa takaperoisesti. Tosin tuon fantasiamatkailijan jutut tiedetään.
70 luvulla esimerkiksi Vaasanlaivojen pienillä kipoilla ja niissä se merenkäynti
todella tuntui Merenkurkussa jossa ei juurikaan ole suojaavaa saaristoa.
Mutta oli pakko hoitaa duuni joka kelissä vaikka paatti vatkasi ja natisi ehkä piikki
kengistä olisi ollut apua, monta kertaa matkustajat makasi pitkin lattioita kalpei-
na oksennellen oli siinä sotkua ja lyöhkää kerrassaan. Taas joku Mariella on
senverran iso laiva ettei se ihan pienestä hiivarista keinahda.
ja moottoritie on kuuma eikä siskokaan tahtoisi jäädä" LAULOI Pelle Miljoona JO 30 vuotta sitten.
Joten uskon Pelle Miljoonaan ja siihen että itämeren aallot ovat ainakin puolet tuosta eli 30 metrii korkeat.
Samaa mieltä: jos keinunta pelottaa, on kuiva maa paras vaihtoehto.
Valitettavasti me nykytekniikalla varustetut ihmiset emme kykene kaikkia myrskyjä taltuttamaan. Puuttuu se Pelle Peloton keksintöineen.
Tosin säätiedotusta olisi voinut vilkaista ennen matkaa, ja jättää matkan väliin myrskyn sattuessa.
Pysy maalla tolvana!
Eihän se Estoniakaan noihin aaltoihin uponnut vaan reikään tai reikiin kyljessä...kuviahan löytyy eikä nostoa harkita...siinähän se olisi tullut todellinen syy.
Eli mitä tuota turhaan pelkoon, eihän tuossa tärinässä ja keinunnassa mitään uutta ole, toisin on jos kuuluisi räjähdyksiä.
Kyllä siinä keulassa oli iso reikä, josta vettä tulvi sisään hyökynä.
Hah! Potkurit ilmassa!
Se on kuin armeijassa on meidät opetettu - tottele - älä kysy mitään - me kerromme mitä teet ja mitä ajattelet.
Autolautoissa on 3laisia vakautus systeemejä.
-Passiiviset vakaimet:kiinteät ulokkeet
-Aktiiviset:Hydraylisesti toimivat siivekkeet,eivät ehdi aina mukaan.
-Tasapainotankit:Toispuolises lastauksesta ja sivutuulesta johtuen voidaan toiseen sivuun lisätä/vähentää painoa.
Jos tiessä on kuoppia, jokainen tietää, että auto poukkoilee. Mutta joa meri on rypyillä, niin laivan pitäisi mennä kivitalon lailla.
Tarkastahan nyt tietosi, viking saga taisi kyllä upota mutta nimi oli silloin Sally albatross!
Maailman merillä menee laivoja pohjaan päivittäin, pienempiä enämpi mutta kuitenkin.
Itse hyppäsi eka pestin laivaan Bergenissä, annas olla se oli syksyä 1982, ja suuntana Grönlannin länsirannikko. Se on kuulkaa myrsky Islannin alapuolella marraskuussa pikkasen toista kuin Itämeren pyykkivesillä, usko huviksesi.
Olen nähnyt kakskymmenmetrin korkuisia aaltoja kun on painettu vasten länsimyrskyä Pohjois- Atlannilla joulukuussa, siinä naama kastui komentosillan ulkosiivellä seistessä ja jäävuoria tähystäessä, siis roiskuvasta merivedestä joka löi keulan yli ja nousi aina komentosillan korkeuteen asti vuolaana pärskesumuna.
Komentosillan korkeus merenpinnasta siinä laivassa yli 20 metriä merenpinnasta, semmottii, tuurilla laivat seilaa, ja taidolla...
Nuo autolautat ovat erityisen vakaita aluksia. Nekin keinuvat - sille ei kukaan voi mitään eikä isoa laivaa voida passailla aaltojen mukaan veneen lailla.
Joka yö kaikki tavarat tulivat hyllyistä ja kaapeista alas, matkalaukut seilasivat lattialla tms. Vaikka itsekin olen elopainoltani kookas niin siitä huolimatta öisin tuli seilattua pitkin sänkyä päästä päähän. Välillä kolahti pää seinään ja välillä taas jalat.
Tämän matkan jälkeen en enää valita pienistä Ruotsin laivan keinumisista. Tämä keinuminen ei ollut mitään verrattuna niihin. Ruotsin laivojen keinunnan voit ennustaa, mutta vakaimettoman paatin keinuntaa ei pystynyt yhtään ennakoimaan. Laiva saattoi heittää eteen, sivulle, taakse ihan milloin tahansa. Alkumatkasta ihmettelimme, että miksi laivalla on kaiteita joka paikassa, mutta ensimmäisen myrskyisen yön jälkeen emme enää tätä asiaa ihmetelleet. :)
Laivan miehistö kertoi myös, että aallot ovat joskus olleet yli kymmenmetrisiä, jolloin laiva ei ole edes päässyt satamaan. Meillä oli sentään sen verran tuuria, että pääsimme joka saarelle satamaan ja välillä pois paatin kyydistä vaikka keinunta jatkui kyllä pitkään maallakin.
Joskus öisin kun meri oikein melskasi niin tuntui, että alus tavoitti aika mukavia kallistuslukemia. Jos kallistuma ei aivan heti palautunut niin silloin sitä kyllä mietti, että mitä jos paatti kallistuu entisestään? Ruotsin laivamyrskyissä ei tällaisia ajatuksia ole koskaan tullut, mitä tuolla reissulla tuli mielessä ajateltua. Kyseessä oli pieni paatti, joka olisi todennäköisesti aika nopeasti myös uponnut korkeisiin aaltoihin.
annoitko edes ? tsekkaa beibe aaltoja;)
Meri ei ole ihmiselle luontainen ympäristö. Ihminen ruukaa kuolla meressä ilman laivaa tai venettä. Toiset pelkäävät helpommin kuin toiset, ja se on ymmärrettävää. Minusta ap:n tuntemuksia pitää kunnioittaa. Nimimerkkinsä mukaan hän ei halua koskaan enää. Asia lienee siltä osin selvä.
Insinöörit ovat huonoja keksimään, mutta keinumattoman laivan saa kyllä tehtyä. Ne vain ovat muilta ominaisuuksiltaan melko hankalia. Sukellusvene ei keinu paitsi pintakulussa. Myös öljynporauslautan tyyppinen alus, joka kelluisi syvien, mutta kapeiden ja suhteellisen ohuiden kellukkeiden varassa, olisi hyvin vakaa. Sukellusvene ei sovi niille jotka pelkäävät ahtaita paikkoja ja öljynporauslautan kulku ei ole taloudellista.
Vakaimia noissa vanhoissa lautoissa lienee yksi pari. Niillä voidaan hillitä rullausta eli sivuttaista keinuntaa, kunnes laivan kallistelu nostaa jomman kumman ilmaan. Silloinkin toinen vakain on yhä vedessä. Sitä minä en tiedä, mikä on yhden vakaimen vaikutus rullaukseen. Insinööri on sen ehkä laskenut. Ruotsinlaiva kuuluu oikenevan useiden kymmenien asteiden kallistuksesta. En tässä puutu sen enempää aluksen massan ja nostovoiman painopisteisiin, koska olen vain tyhmä humanisti.
Kuten Estoniasta olemme saaneet havaita, mikään laiva ei ole ikuisesti täysin turvallinen. Laivat vanhenevat ja kuluvat, metalli väsyy jne. Lisäksi ihmiset näyttävät mielellään tarttuvan kaikenlaisiin huhuihin. Kukin valitkoon, mihin uskoo. Minä olen vain tyhmä humanisti, joten eniten uskon siihen teoriaan, jolle on esitetty edes joitakin perusteita. Keskimäärin ruotsinlaiva ei uppoa, koska kulumisen vaikutus huomioidaan laivan suunnitteluvaiheessa ja lisäksi laivat katsastetaan määräajoin. Miehistö harjoittelee säännöllisesti toimintaa hätätilanteissa. Vaikken matkaa laivoilla kovin usein, olen monesti nähnyt näitä harjoituksia käynnissä.
Tärinän syitä lienee koko joukko, ja sitäkin laivan suunnittelussa pyritään huomioimaan, koska tärinä rasittaa laivan rakenteita. Jos ei millään usko, että vesi on kovaa, kun siihen törmää voimalla, voi hypätä mahalleen veteen. Ei tarvitse hypätä kuin metrin korkeudesta, niin taatusti uskoo. Jos lyö lekalla peltilevyä, niin taatusti tärisee. Jos tuhansien tonnien painoinen laiva ja tuhannet tonnit vettä kohtaavat maamiehille tutuimmin yksiköin vaikka 30 km/h, niin paksumpikin plootu tutajaa. Mutta miettikääs: yksi sähkökitaran kieli voi olla halkaisijaltaan vain 0,25 millimetriä, ja siihen kohdistuu kymmenien newtonien veto. Se värähtelee useamman sadan hertzin taajuudella, ja kuitenkin se kestää lähes loputtomasti katkeamatta. Jos se katkeaa, vika on soittajassa tai soittimen muissa osissa. Metallin väsymisen voi kuulla soinnin huononemisena. Kyllä se laivan plootu kestää helvetillise tutinan ja ankarat iskut...
Mutta yleisesti ottaen kyllä ne saumat ovat heikoin kohta. Enkä tähän hätään muista tapausta, että laivassa olisi sauma pettänyt. Alumiiniveneessä kylläkin.
Eihän tuo ns. "virallinen" selityskään perustu muuhun kuin uskoon. Todisteitahan hävitettiin mielivaltaisesti pudottamalla takaisin mereen.
Mikään laivahan ei uppoa myrskyävään mereen ilman syytä.
Disaster or crime? http://estoniadisaster.com/crime.htm
Visiirin ja sen lukituksen pettäminen on minusta ihan hyvä ja ymmärrettävä syy. Estonian visiiri ole verrattain suurikokoinen, ja kun sellainen yläreunan tietämiltä saranoitu luukku, jonka sisäpuolella on kymmeniä tai satoja kuutioita ilmaa, syntyy kymmenien tai satojen tonnien noste. Vaikka kuinka yllä väitin, että kuluminen huomioidaan laivojen suunnittelussa, niin keulan rakenteiden pettäminen on minusta silti ymmärrettävin tyrkyllä ollut syy. Lisäksi olen kuullut vastaavia hätätilanteita syntyneen ennenkin. Esimerkiksi m/s Apollon/Ålandspilenin olen kuullut joutuneen vakavaan tilanteeseen, jossa miehistö kuitenkin onnistui tukemaan visiirin rakenteita sisältä päin ennen kuin alus joutui suoranaiseen merihätään. Ja eiköhän juuri tämä ole se syy, miksi 80-luvun puolivälissä siirryttiin toisenmallisiin keulaportteihin näissä aluksissa. Mariellassa, josta tämä keskustelu lähti liikkeelle, on vielä nostettava visiiri. Vain vähän uudemmissa Siljan Sveassa ja Wellamossa oli jo nuo... perhosportiksiko sitä sanotaan? Ovet, jotka aukeavat sivulle, ja joita keulan painuminen aaltoon painaa entistä tiukemmin kiinni.
Näin olemme siirtyneet yhden risteilymatkustajan pelosta laivojen tekniikkaan. Ehkä hän jaksaa nyt vastaisuudessa myös pelätä autolauttojen keuloja, jos kuunaan enää yhteenkään paattiiin jalallaan astuu...
Buster-veneiden muistan minäkin kuulleeni hajonneen saumoistaan. Muutoinhan Buster on arvostettu laatuvene, ja ymmärtääkseni niitä on saumailtu uudelleen tarpeen mukaan. Kiitokset täsmennyksestä Neuvojalle =)
Risteily Helsingistä Tukholmaan, olikos se vuosi 2008 vai 2007, lokakuun loppu.
Oli povattu erittäin kovaa myrskyä. Sen piti alkaa aikaseen illalla, kello kahdeksan aikaan illalla ihmettelimme "menikö se ohi"?
Sitten juuri ennen yhdeksää laivan sivukannet suljettiin ja sitten alkoi keikunta! Laiva keikkui niin perkeleesti, tuulennopeus oli 30 metriä sekunnissa. Oksennuspussit levitettiin portaikoille, jotka olivat aamulla ihan täynnä oksennusta.
Onneksi itse sentään en oksentanut, oli kyllä kamalin risteily ikinä! Seuraavat 2 viikkoa päässä keinui aina kivasti kun laittoi silmät kiinni :S
Visiirin ja sen lukituksen pettäminen on minusta ihan hyvä ja ymmärrettävä syy. Estonian visiiri ole verrattain suurikokoinen, ja kun sellainen yläreunan tietämiltä saranoitu luukku, jonka sisäpuolella on kymmeniä tai satoja kuutioita ilmaa, syntyy kymmenien tai satojen tonnien noste. Vaikka kuinka yllä väitin, että kuluminen huomioidaan laivojen suunnittelussa, niin keulan rakenteiden pettäminen on minusta silti ymmärrettävin tyrkyllä ollut syy. Lisäksi olen kuullut vastaavia hätätilanteita syntyneen ennenkin. Esimerkiksi m/s Apollon/Ålandspilenin olen kuullut joutuneen vakavaan tilanteeseen, jossa miehistö kuitenkin onnistui tukemaan visiirin rakenteita sisältä päin ennen kuin alus joutui suoranaiseen merihätään. Ja eiköhän juuri tämä ole se syy, miksi 80-luvun puolivälissä siirryttiin toisenmallisiin keulaportteihin näissä aluksissa. Mariellassa, josta tämä keskustelu lähti liikkeelle, on vielä nostettava visiiri. Vain vähän uudemmissa Siljan Sveassa ja Wellamossa oli jo nuo... perhosportiksiko sitä sanotaan? Ovet, jotka aukeavat sivulle, ja joita keulan painuminen aaltoon painaa entistä tiukemmin kiinni.
Näin olemme siirtyneet yhden risteilymatkustajan pelosta laivojen tekniikkaan. Ehkä hän jaksaa nyt vastaisuudessa myös pelätä autolauttojen keuloja, jos kuunaan enää yhteenkään paattiiin jalallaan astuu...
Buster-veneiden muistan minäkin kuulleeni hajonneen saumoistaan. Muutoinhan Buster on arvostettu laatuvene, ja ymmärtääkseni niitä on saumailtu uudelleen tarpeen mukaan. Kiitokset täsmennyksestä Neuvojalle =)
vitun märisijä!!
Jos juhlia haluan, niin hotellihuone ja ravintola ajavat saman asian paljon mukavammin. Ruotsin risteilylle en lähde, vaikka maksettaisiin.
Tallinnaan (nopealla) laivalla on ihan kiva mennä, kunhan siihen liittyy myös maihinnousu ja vapaa-aikaa perillä. Jos tarkoitus on yöpyä, niin se ei taatusti tapahdu laivalla. Tallinna on täynnä kivoja hotelleita.
Sen sijaan ihmettelen tuota meripelastusoperaatioon osallistumista... Se ei ole ihan jokapäiväistä. Siitä varmaan oli kuulutuksia ja muuta infoa jo ennen Tukholmaan saapumista, mutta teiltä vain meni ne ohi kun nukuitte.
Ton Estonian kyllä upotti Neukut. Ensin laitettiin tutkahäirintä päälle ja sitte posautettiin kylkeen. Paikaltahan poistui tapahtuman jälkeen troolarimainen vene mystisesti. Ruskeillahan oli tiedusteluveneinä juuri troolareita eli kalastusveneiksi naamioituja vakoilualuksia.
Miten laivojen tutkat ei löytäneet Estooniaa ? Siinäpä ihmettelemistä Neuvostomielisille apinoille !
kunnon laivoissa ei koskaan ole avattavia keula ja peräportteja.
koska sellaisia ei voida rakentaa "riittävän" turvallisiksi.
Jos katsoo suomessa rakennettuja oikeita risteilyaluksia , niissä ei ole koskaan avattavia keula tai peräportteja., sellainen laiva sitten kestääkin hyvin vaikka 30m korkean aallon keulasta tai perästä.
Kesäisin sellaisia vierailee joskus Helsingin satamassa, kannattaa käydä katsomassa :) mukavia risteilyjä myrskyssäkin :)
Vähän sama asia jos joku ventovieras uhkaa sinua aseella ohimolle, niin voi olla että ensimmäinen kerta jännittää ja pelottaa enemmän kuin jos sama tapahtuisi toisen kerran ja sinulla olisi jo yksi selvitytymiskokemus.
Mutta ei täällä jokaisen pitää tuntea ja reagoida samalla tavalla kuin minä minä minä.... minun kokemukseni on ainoa oikea.
Mutta peloista kannattaa jutella psykiatrin kanssa. Tämä on siihen täysin väärä paikka.
Lisäksi kannattaa välttää nii pelkotilapaikkoja.
Siis mistä Te puhutte, totta kai laiva keinuu kun ulkona tuule ja on allokkoa. Ei kai kukaan tosissan mene risteilylle odottaen että laiva ei keinu, millä planeetalla olette tai oletteko syöneet liikaa kuivattuja sieniä ???
Ei ole mitenkään epätavallista että allonkorkeus yltää kerrostalon kokoiseksi ja nykyään on muuten netti keksitty niin jos rupeaa puntti tutisemaan niin käy kurkkimassa vaikka itämeri nyt saittia jossa Faktaa roppa kaupalla ja se tärinä on aivan normaalia. Kannattaa muistaa että kippari ja miehistö vastaa kaikkien turvallisuudesta myös omastaan niin voi kyllä nukkua yöt ihan rauhassa. Ilmeisesti tuolloinkin oli kyse pelastusoperaatiosta jolloin todennäköisesti laiva omalla koolla yritetään edesauttaa mahdollista pelastusoperaatiota ja keinunta voi tuntua aika hurjalle mutta todellisuudessa on kyse todella pienistä varmaan alle 4 asteen keinumisista muu on legendaa.
Paljon matkustanut
Mikäli näin ei olisi niin asian voi kyllä ilmaista hienovarasisesti sanalla laivalla ja risteilyllä. Keinunta kun on aivan sama oli kyseessi sitten minkä yhtiön taikka niminen laiva. ASIAANN
On nimittäin sen verran typeriä juttuja nostettu etusivulle...
Joku ollut syksyllä laivalla ja nyt muka kirjoittelee siitä..?
jotenkin vain niin provolta vaikuttava juttu tämäkin...
Kas kun nyt juttu vasta juolahti mieleen, onpahan ollut aikaa sorvailla.
Kaikkea sitä maailmaan mahtuukin...uusavuttomuuden lisäksi.
Itse olen seilannut maailman kaikilla merillä, erilaisilla laivatyypeillä. Pahimmat kelit olivat joskus Intian valtamerellä monsuunimyrskyjen aikaan, aallonkorkeus oli kymmeniä metrejä ja tuulennopeus jopa 40 m/s. Voisin sanoa että silloin laiva keinui, siinä ei useisiin päiviin syöty lämmintäruokaa tai nukuttu kunnolla. Ruokaa ei kertakaikkiaan voinut laittaa, ja sängyssä et pysynyt kun laiva kallisteli niin paljon. Laivan nopeus olisi normaalisti ollut noin 12 solmua, mutta keli oli niin vastainen että välillä mentiin pariasolmua eteen ja sitten taas taakse. Yleensä homma pysyy hallinnassa kun on konevoimaa, laiva kestää kyllä kymmenienkin asteen kallistelut, eikä se kumoon mene ellei sitten satu lasti liikkumaan. Mutta kun menetetään konevoima, niin silloin laiva on jo paljon heikommissa asemissa.
Niinhän meille kävi, samalla häviää luonnollisesti ohjauskyky, ja laiva käyttäytyy ns. kuin lastu laineilla. Onneksi siitäkin selvisi!
En tässä nyt lähde lukuisia virhekäsityksiä oikomaan, mutta jos aihepiiri kiinnostaa niin kannattaa lukea oppikirja: Laivan kelluvuus ja vakavuus (Jerzy Matusiak). Ja toiseksi tarkastaa nuo aallonkorkeusasiat itämeriportaalista, ennätys on 14m
(http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI
/aaltoennatyksia/)
Joku naureskeli että potkurit ilmassa! No kovalla merenkäynnillä, varsinkin silloin kun laiva ei "mahdu" aallonharjojen väliseen aallonpohjaan, on hyvinkin normaalia että potkurit vispaavat ilmaa. Silloin syntyy kavitaatioilmiö ja tärinä vain lisääntyy. Ei ole siis terveellistä aluksen alennusvaihteelle ja koneelle.
Meripelastusoperaatioon osallistuminen on velvollisuus. Merihätään joutunutta on autettava, siinä voi olla jonkun henki oikeasti kyseessä.
Valitat siis täysin turhasta.
itte mokaat tai vastaantulija yms.
vahinkoja sattuu kulki miten tahansa,mut olen kuullut et asiat myös lentokoneen huolloista painetaan villasella,mut nythän nekin jo alkavat taas pudota,ja läheltä piti tapauksia päivittäin ,mut eihän niistä meille kerrota mut onneks joku ne tietää heh.
kuulee,kun henkilökunta kertoo ne sitten kun laiva kaatuu ja ihmiset sen mukana jos sittenkään ,tuevallista matkaa ken kulkee ,ei tarvi kulkee enkä kyl välitäkkään kulkee...onhan näitä myrskyjä jo täälläkin ollut joten eiköhän kannattis turvallisuutta parantaa ja testata et kaikki myös toimivat kun sit joskus jotain sattuu,eivät kukaan tiedä mitään mistään .
Ihan tiedoksi vain, että tuo on merillä vielä aika pientä mitä voi tapahtua.
Sietäisi taas pitkästä aikaa Venäjä vähän kouluttaa teitä, alkaa olemaan taas niin levotonta pienen ja onnettoman suomen touhu täällä!
oksentaisi. Onneksi Mariella ei ole mikään entinen Sally A eli Estonia ja mitähän niitä nimiä sillä oikein olikaan?
Aina ei auta vaikka istuisi pelastautumisliivit päällä meri ja luonto on armoton
yhdistelmä jos siihen liittyy inhimillinen erhe taikka teknologia.
Onneksi komentosillan väki on koulutettu uppoamattomaksi vaikka tulis
"black out" ja joudutaan sähkökatkon takia pyörimään ympyrää merenkäynnis
kun ohjaus sauva eli joycstick ei toimi nykyaikasissa laivoissahan ei ole lainkaan
ruoria ja jos on se on lähinnä lapsia varten.
Risteily pelkoisille voitaisiin järjestää opastettuja käyntejä komentosillalla
kesken myrskyn jos vaikka kapteenilla olisi pari sekunttia aikaa lausua pari
sanaa pelokkaille .
Ja kyllä Mariella on vakaajat sivuissa ja toden näköisesti viellä pohjassa pienemmät, ja jos laiva "hyppii vedessä" eli niin osa sivu vakaajista nousee silloin tällöi pinnan yläpuolelle jolloin niiden teho heikkenee, ne eivät ole huippu teknisiä laitteita, vaan siirtävät aallon iskeytymis energiaa takaisin mereen, jolloin keinuminen vähenee. On turhaa ja osittain mahdotonta rakentaa samman laista syvällä uivaa vakautus järjestelmää jota suuret sota alukset käyttävät, esim lentotuki alukset, johtuen siitä etteivät rannikot ja saaristot missä nämä laivat meillä päin seilaa eivät ole riittävän syviä. saman lainen järjestelmä vähentäisi keinuntaa aivan älyttömästi verrattuna nykyisiin, mutta on järjen vastaista, koska laivat eivät voisi rantautua täällä.
Ja ne hitsaus saumat, on hitsareita ja on Hitsareita. Ihan jokainen poika koulun penkiltä ei mene hitsaamaan laivoja rahti tai matkustus aluksia. Jos pääsee hitsaamaan laivaa, on joutunut suorittaa Ylimmän luokan hitsauksessa, voitte jokainen etsiä googlesta miten siihen päästään, mutta voin kertoa että suurin osa ihmisistä ei ole kykeneviä sellaiseen, ja kaveri ei ole sama joka hitsasi autoosi pienen paikan koska se oli ruosteessa. Korjatkaa jos olen väärässä mutta tason pitää olla sama hitsasi sitten ydinreagtoria tai laivaa. tosi suurin osa näistä hitsauksista tekee nykyään robootit, mutta aina silloin tällöin ihmisiä tarvitaan myös. jos hitsataan laivan osia jotka saattavat aihuttee uppoamisen pettäessään (keula, perä, kyljet, pohja) jokainen hitsaus sauma kuvataan röntgen kuvauksella, varmistuakseen, ettei saumassa ole mitään vikaa.
Metallin väsyminen otetaan aina huiomioon tälläisissä asioissa, laivan rakennus, lentokone, talo, hissi jne. kun rakennetaan jotain siihen lasketaan teoreettinen minimi mikä tarvitaan että KO. osa kestäisi rasituksen, jonk jälkeen se kerrotaan tarvitta vahvuus varmuuskertoimella, esim hissin vaijeri on noin 8 kertaa vahvempaa kuin mitä sen tarvitsisi olla maximi painolla kestääkseen sen noston. kuluminen, väsyminen, korroosio, otetaan aina huomioon tehtäessä jotain minkä rikkoutuminen on vaarallista. normaaleja suunnitelu sääntöjä, ja kaiikki osat testataan, suurin osa moneen kertaan.
Vaarallisinta ei ole se mikä tiedetää, vaan se mitä ei osattu odottaa.
Aamulla myrsky asettui, mutta kuulimme että laineet olivat lyöneet komentosillan yli! Henkilökuntakaan ei koskaan ollut sellaisessa myrskyssä ollut. Muistini mukaan oli tuulta 33m/sek eli julalaton myrsky.
Saatiin hyvitykseksi uusi merimatka, mutta ei menty enää. Sen jälkeen en ole laivaan astunut.
Ei oo montaakaan kertaa tuullut, yleensä ollut ihan hyvä merimatka. Eikä me olla risteilyllä käyty tai yleensäkään laivalla kun muutama vuosi. Ekan kerran 2008 kun mentiin tyttären luo tukholmaan.
Kerrankin oli risteilyllä tosi kaunis kuutamoyö, siitä jo nauttiskin.
No, seuraava tukholma reissu on tään kuun lopulla, käyty viimeksi huhtikuussa ja tytär oli lasten kans tos kesäkuun alussa.
Oon kyllä sanonut, et jos merelle luvataan 20m/s niin en lähde!!!
todella marginaalista toi vuorovesi Itämerellä !
on yhtä vakava ilmiö kuin lumi saharassa. siinä kohdalla,missä Siljat sun muut seilaa ! ja suunnilleen samasta syystä.
mutta jos kaatuu vikaa usein on venees sä olijoissa sama pätee suurempiinkin
aluksiin meri on harvoinmiten syyllinen siellä tapahtuneisiin onnettomuuksiiin.
Sen enenpää ottamatta kantaa Estonian vastuussaolevan miehistön toimiin ennen kohtalokasta onnettomuutta
totean että ainakin hätäilmoituksen teko ei onnistunut edes heikosti. Edes omaa sijaintia ei tiedetty todettiin vaan että mayday nyt näyttää todella pahalta meilä on "black out" tulkaa auttamaan. Minulle kun opettiin merisotakoulussa hätäilmoitus ei sitä noin tehty.
Mikä viittaa pahaan ammattitaidon puutostilaan ehlä jonkin sortin
väärään asenteeseen työssä merellä jossa etenkään lai´van
captain ei tahdo "menettää kasvojaan" edes oman varustamon silmissä
saatikka muitten merenkulkijoitten.
Aikataulussa on pysyttävä vaikka vene vuotaisi asenne ei sovi myrskyihin.
Ehkä opimme jotakin tapaus Estoniasta ehkä emme oppineet?
Ainakin sen et ihminen yhdistettynä teknologiaan on vaarallinen yhdistelmä
kaikkeudessa.
Inhimillinen erhe kun saattaa tula yhdessä teknisen kanssa nii arvaamattomana
jottei siihen olla osattu ennalta varautua.
Etenkin kun ollaan tekemisissä yllättävien luonnonvoimien kanssa.
Jos Estonian kapteeni olisi heti kun havaittiin vettä autokannella tehnyt
hätäilmon lopputuho olis voinut olla ihan toinen.,vaikka maalla on helppo
olla jälkiviisas sillon ku merellä on jo onnettomuus tapahtunut.
Ihmetyttää siis tosiaan koitettinko ajaa perille vuotavalla laivalla?
Ensin .Mitä vain laivalla satuum siitä ilmoitetaan hyvin varovasti, tai ei ollenkaan.Matkustin Sth-Hel välillä noin 10 v sitten ja laiva syttyi tulipalo kannelta 2 ja palo eteni kan 5 siJossa kuumuus aiheutti lattian kupruilun (.Ei koko laiv vain yksi osato) Samaan aikaan 2 ihmistä jäi turva ovien taakse loukuun.En tarkoita että pitäis tramatisoida.Mutta asiallinen ilmotaminen paikallan, niin matkustajille kuin julkisuutellekin.
Ovat unohtaneet kuka se on joka maksaa! Sillä nyky vuosina, järjestää kaikki Suomi-Ruotsi laiva ovat enemän tai vähemmän likasia.Niin käytävat kuin hytitkin.
Joskus joutunut itse siivoamaan hyttinsä.Satamassa siivojat juokseva kuin päätömät kanat. Ja jälki on sen näköistä, kuin juosten kustu.
Miksi pitää vähätellä toisen ihmisen kokemusta ja hätää mikä siitä syntyi.
Heitän villin arvauksen että suurin osa näistä vähättelijöistä purskahtaisivat itkuun, samanlaisen kokemuksen osuessa kohdalle.
Niin ja muista kun kerran, Barentsin-merellä oli jopa, 60metristä aallokkoa, vähintään. Kajakilla siellä vaan mentiin, meitä oli 15 ihmistä samassa kajakissa.
Jessus!
perkele! Maakrapu itse purjehdusta harrastaneena tiedän että nuo mainitsemasi vuoret ovat pikku aaltoja. Paitsi tietty sillo ku seilatiin moottoroimatulla purjeveneellä. Se on aika paha jo ku aallot tulee kannelle ja koko ajan on pelko että köli pettää...
on provo.
Kukaan matkustaja ei hytistä käsin näe, missä laiva menee, ellei osaa ulkoa koko saariston joka ikistä luotoa ja karia.
Tätä tarkoitusta varten komentosillalla on tietysti miehistö.
Tietenkin kaikki ennen tapahtunut voi tapahtua uudelleenkin.
Mutta kyllä toi on satua, aikuisten fiktiota.
Olen itse vakituinen laivamatkaaja, kyllä syksyllä ja joskus kesälläkin keikuttaa. Sellaista se on , merellä.
Vakaajat Mariellalla vanhaa mallia, aina keinuttaneet mukavasti.
Ennen laivaan astumista terminaalissa kuulutettiin useaan kertaan, eri kielillä;
"..klo 8:30 laivan ravintolassa se-ja-se...alkaa turvallisuusinfo jossa selvitetään pelastautumisreitit,pelastusveneiden sijainti, ym.ym...."
Laiva (Apollo) ei ollut täynnä, about 500-600 matkustajaa.
Turvainfoon osallistui 40-50 henkeä !!!
Eipä kovasti kiinnostanut:)))
Jokaisella lennolla on aina tuo turvainfo. Kerran LOTilla seurasin infoa sangen keskittyneesti, oli sen verran upea lentoemo.
Ainoastaan kerran koen että merenkäynti oli melkoinen kun laivan henkilökuntakin voi jo pahoin. Silloin tosin oli kurja keli ja laivaliikenne oli keskeytetty toistaiseksi myrskyn vuoksi ( tätähän ei kovin usein tapahdu ), yksi lähtö oli ja siihen sitten tuppauduimme. Matkustajatkin pysyttelivät paikallaan ja oksentelivat, jopa henkilökunnan tiloista kuului riemukkaita ääniä kun pahoinvointi oli iskenyt. Sinä päivänä ei sitten enää muita vuoroja liikkunutkaan :)
Meripelastusoperaatiohan ei nyt vaaratilanne ole pelastavan laivan matkustajille ?
Satoja reissuja tehnyt.. ja jatkoa.. kiitos :)
Jos haluat ettei huone keinu keskellä yötä, niin mene hotelliin!
Saatanan ääliöt!
t: EKE
Ei koskaan enää...
Oltii just Mariellal 17-19.5.2012 ja merel tuuli ja Mariella keinu ei ollu ees paha pikkasen taidat huiputtaa. Viking Linellä on osaava henkilökunta, sekä kapteeni joten ne kyllä tietää mikä vauhti on sopivinta.
Etpä oo tainnu noil myrskyil olla ennen laival.. Me matkustamme usein Helsinki-Tukholma-Helsinki väliä, joten myrskyjä on niillä matkoilla tullut paljon koettua.
Viikarilta ei ole mennyt ensimmäistäkään.
Tästä voi itse kukin vetää johtopäätöksiä, mariella on pysynyt pinnalla viikingin omistuksessa 27 vuotta, viking sally pysyi pinnalla viikingin väreissä koko sen 10 vuoden omistuksen ajan, virolaisen, nykynimeltään tallink siljan omistuksessa se upposi 3.5 vuodessa ....
Muuten kyseisen aluksen suunnitteli (viking sally/silja star/wasa king/estonia )saksalaitelakka joka on myös rakentanut tallink siljan silja euroopan, ...
Muuten mariella oli viime lauantaina erittäin hyvässä kunnossa käydessäni aluksella, käyppä sinäkin tutustumassa äläkä lauo täällä reikiä tyhjään päähäsi!
Tallink Siljan.
Vuonna 2011 Viking Linen henkilöstön ansiot oli n.42 000€
Tallink Siljan henkilöstö tienasi n.19 000€
Ei noin surkealla liksalla viitsi paljon pakertaa:))
http://www.youtube.com/watch?v=eLIzp3WLpQE&NR=1&feature=endscreen
http://www.youtube.com/watch?v=4Nxeav0ivhM&NR=1&feature=endscreen
http://www.youtube.com/watch?v=_6zPLA-49Y4&NR=1&feature=endscreen
http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=x_b9iOwl22w&NR=1
http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=tfEo6E6nElE&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=3Io1bLePlHo&NR=1&feature=endscreen
Suurimmat mitatut, todetut ja myös teoriassa edes mahdollisest aallot ovat Pohjois-Itämerellä olleet 14 metriä korkeita. Tällöin merkitsevä - eli keskimääräinen aallonkorkeus on noin 7-8 metriä - jolloin keskimäärin yksi aalto sadasta voi olla kaksinkertainen korkeudeltaan. Tällaiset kelit ovat harvinaisia, mutta niitä on Helsinki-Tukholma linjan alueella - ei ehkä edes ihan joka vuosi, joka kolmas, neljäs vuosi.
Noin 6 metrin keskimääräinen aallonkorkeus on sen sijaan jo melkein joka vuosi, tosin sekään ei välttämättä osu myöhäisiltaan/yöhön, jolloin Hel-Sto laivat ovat Pohjois-Itämerellä, Hangon ja Ahvenanmaan välissä, Tällöin suurimmat yksittäiset aallot ovat n. 10-11 metrisiä. Joinain vuosina, kuten vuonna 2011 joulukuussa, tällaisia kelejä oli useastikin. Siinä laiva keinuu kyllä, keinumisen voimakkuus ja se miltä se tuntuu riippuu paljon laivan nopeudesta ja suunnasta aaltoihin nähden.
Mariellassa on visiiri, mutta kuten kaikissa muissakin ruotsinlaivoissa nykyään, visiirin jälkeen on vesitiivis portti ajorampin takana, jollaista ei Estonian onnettomuuden aikana ollut missään. Mariellasta voi siis teoriassa viisiri pudota ja muissa perhosportti, ja silti autokansi on eristetty vesitiiviillä portilla merestä, Estonian aikana näin ei ollut Estoniassa eikä muissakaan ruotsinlaivoissa. Nyt on. Sitäpaitsi myrskyllä on yleistä, että Hel-Sto laivojen nopeus putoaa joka 8-10 solmun tuntumaan pahimmalla aallokko-alueella ja ne tulevat satamaan helposti tunnin parikin myöhässä kovan myrskyn aikaan, eli matkustajien mukavuutta ja turvallisuutta pyritään kyllä ottamaan myös nopeutta hiljentämällä huomioon.