Hautaus

Minkähän takia kuolinilmoituksia ei ole lehdissä?

Ei kai eläviä haudata?
JT:t jää tänne maapalle samalla kun 99.9% muusta väestöstä haudataan.

Joissakin osissa maailmaa perheen lisäksi
muut sukulaiset ja heimon vanhimmat ovat yleensä mukana päättämässä kuolleen hautaamisesta.
Uskollisen kristityn täytyy siksi tehdä selväksi, että tällä kertaa hautajaisten järjestämisestä vastaavat Jehovan todistajat ja ne toteutetaan Raamatun periaatteiden mukaisesti (2. Kor. 6:14–16).
Kristillisissä hautajaisissa ei pitäisi tapahtua mitään, mikä loukkaa toisten uskovien omaatuntoa tai kompastuttaa muita, jotka tietävät, mitä uskomme ja opetamme kuolemasta.
Kun kristillisen seurakunnan edustajaa pyydetään pitämään hautajaispuhe, nimitetyt vanhimmat voivat esittää hyödyllisiä ehdotuksia ja antaa hengellistä tukea, niin että kaikki järjestelyt olisivat sopusoinnussa Raamatun periaatteiden kanssa.
Jos jotkut, jotka eivät ole Jehovan todistajia, haluavat tilaisuudessa noudatettavan epäpuhtaita tapoja, on tärkeää olla luja ja selittää kristillinen kantamme rohkeasti mutta ystävällisesti ja kunnioittavasti (1. Piet. 3:15).

Mutta entä jos ei-uskovat sukulaiset silti vaativat, että epäpuhtaita riittejä on noudatettava? Tällöin uskova perhe päättää ehkä jäädä pois hautajaisista. (1. Kor. 10:20.)
Kun näin käy, paikallisessa valtakunnansalissa tai jossakin muussa sopivassa paikassa saatetaan pitää yksinkertainen muistotilaisuus,
jotta kuollutta kaipaamaan jääneille omaisille ja ystäville voidaan antaa ”Raamatun kirjoitusten lohdutusta” (Room. 15:4).

Vaikka paikalla ei ole vainajan ruumista, tällainen tilaisuus olisi arvokas ja täysin hyväksyttävä (5. Moos. 34:5, 6, 8).
Ei-uskovien tahditon puuttuminen järjestelyihin saattaa lisätä painetta ja surua, jota tunnemme. Voimme kuitenkin saada lohtua sen tietämisestä, että Jumala panee merkille vakaan päätöksemme toimia oikein ja voi antaa meille ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” (2. Kor. 4:7).

Laadi kirjallinen tahdonilmaus
Neuvottelu ei-uskovien sukulaisten kanssa on paljon helpompaa,
mikäli ihminen on laatinut kirjalliset ohjeet hautajaistensa järjestämisestä, sillä todennäköisesti sukulaiset kunnioittavat vainajan toiveita.

Ohjeista on hyvä ilmetä, miten hautaus tulee toimittaa, missä hautajaiset pidetään ja kenellä ainoastaan on valtuudet järjestää ne. (1. Moos. 50:5.)

Asiapaperi on pätevin silloin,
kun se on allekirjoitettu ja allekirjoitus todistettu oikeaksi.
Raamatun periaatteiden valistamat kaukonäköiset ihmiset tietävät,
ettei heidän tarvitse odottaa, kunnes he ovat hyvin iäkkäitä tai parantumattomasti sairaita, ennen kuin he harkitsevat tällaisen paperin kirjoittamista (Sananl. 22:3; Saarn. 9:12).
"Kristilliset hautajaiset – arvokas, hillitty ja Jumalaa miellyttävä tilaisuus"
w09 15/2 s.29
Kyllä olen nähnyt paikallislehdissä jt.n kuolinilmoituksiakin.
Ehkäpä vainaj on eläessään kertonut ettei sellaista tahdo?

Hesarissa olen myös nähnyt kuolinilmoituksia,
joista ainakin jt osaa päätellä että vainaja oli jt.

Hautakivi on ja haudat hoidetaan, eipä ole sen epäsiistimpiä kuin naapurihaudatkaan :)
Muistotilaisuus Valtakunnansalilla on vahvasti henegellinen tilaisuus.

VARTIOTORNISSA 1.12.1983 olleessa kirjoituksessa ”Eteenpäin Jumalan järjestön kanssa” kerrottiin Jehovan valtakunnan puolesta taistelleen urhoollisen soturin Grant Suiterin elämäkerta.
Artikkelin lopussa kerrottiin, että veli Suiter oli saanut kriittisen vaurion selkärankaansa. Se tapahtui toukokuun 30. päivänä. Vaikka veli Suiter halvaantui lähes täysin, hän taisteli elämästään lähes puoli vuotta.

Siitä huolimatta, että hän oli pahoin vammautunut ja puhekyvytön, hän oli jatkuvasti hyvin kiinnostunut Jehovan maanpäällisen järjestön edistymisestä. Hän palveli tuon järjestön sihteerinä ja rahastonhoitajana 36 vuotta.

Hänen maallinen elämänsä päättyi kuitenkin marraskuun 22. päivän aamuna, ja siitä ilmoitettiin Brooklynissa ja Vartiotornin maatiloilla työskentelevälle Beetel-perheelle seuraavan aamun palvontatilaisuuden ja aamiaisen jälkeen.

Brooklynin Beetelin valtakunnansalissa pidettiin keskiviikkoiltana 23. marraskuuta muistotilaisuus, joka välitettiin sisäisen televisioverkoston kautta ruokasaleihin ja puhelinyhteyden välityksellä Vartiotornin maatiloille.

Siten useimmat Beetel-perheen 3123 jäsenestä ja Gileadin oppilaasta sekä monet vieraat saattoivat kuulla useiden perheeseen kuuluvien veljien pitämät puheet.
Ne eivät olleet vain kiitospuheita. Sen sijaan niissä kannustettiin kaikkia läsnäolevia oppimaan veli Suiterin uskollisesta elämästä.
Hän osoittautui todella ”vanhurskauden tammeksi” ja voittajaksi taistellessaan Valtakunnan etujen puolesta. (Jesaja 61:3; Ilmestys 14:13)

Arvostuksen sanoja esitettiin myös siitä uskollisesta tuesta, jota hänen vaimonsa Edith antoi miehelleen tämän antaumuksellisen maallisen palveluksen viimeisinä aikoina.

kaverini kertoi kuinka oli ollut hautajaisissa jossa oli jehovan todistajista eronnut vainaja. kirkossa oli ollut mukana joukko jehovan todistajia. nämä todistajat toimivat hyvin epäkunnioittavasti eivätkä nousseet edes seisomaan kirkossa. hitto mitä sakkia todistajat kuvittelevat olevansa. aivopestyjä säälittäviä ylimielisiä kun käyttäytyvät tuollaisella tavalla

Kaverini kaverin kummin kissan kaiman siskon
veljentyttären isoäidin siskopuoli kertoi ihan samaa :D

Onneksi pidin pääni ja järjestin hautajaiset rakkaimpani tahdon mukaisesti, kyselemättä jt-sukulaisilta jotka yrittivät viimeiseen asti häiritä, painostaa, ahdistella sairastunutta ex-jt:tä. Enkä ole mikään trolli. Kyllä se on niin tosi asia, että jehovan todistajat osaavat painostamisen jalon taidon !

Valtakunnansalissa on muistotilaisuus, jossa puhe, laulut ja rukoukset. Hautausmaalla tai krematoriossa puhutaan ja lauletaa lyhyestu ennen hautaamista tai tuhkaamista. Ns. siunausta ei ole, koska esim. luterilaisten siunaustapa ei perustu Raamattuun. He lausuvat siunatessaan sanat, joilla Jumala kirosi Aadamin.
Lopuksi usein kokoonnutaan johonkin pitopaikkaan kahville tai aterialle muistelemaan vainajaa, lohduttamaan toinen toistaan ja laulamaan.

Minun äitini( Jehovan todistaja) jäi ilman hautajaisia. Tuhkatkin vedettiin vessanpöntöstä alas.
Minä ex jt yritin jotain järjestellä, mutta eihän se tullut kuuloonkaan jt sukulaisilleni.

Yritin myös käydä katsomassa kuolevaa äitiäni sairaalassa, mutta jt-sukulaiseni pitivät vartiota etten sinne pääse. Uhkasivat vetää turpaan jos menen. Menin kuitenkin, salaa.

Olivat jt sukulaiseni juuri syömässä, ruokatunnilla vartiostaan, sillä välin menin minä.

Kun sitten lähdin sairaalasta pois tulivat jt "kytät" vastaan. EIVÄT vetäneet turpiin, vellihousuja kun ovat. Ja olisittepa nähneet heidän naamansa. Minä' nauroin itsekseni. "siitäs saitte".

Vartiotorniin on kirjoitettu ohjeet mennä kaupittelemaan vartiotorneja hautausmaiden ja hautajaissaattueiden liepeille.
Mutta ei kai tarkoita että todistaja menisi todistajan hautajaisiin lehtinipusta tekemään erikoistarjousta, vaan kristittyjen hautajaisia.
Jos todistajan maahanpanijaisissa on sukulaisväkeä, joka on pysyttäytynyt lahkon ulkopuolella, niin silloin tosiaan hautajaispuhe on suunnattu heille värväykseksi, mutta he eivät sitä tiedä.

Kun tällä foorumilla on mainittu että vartiotornin opit muuttuvat, niin mainittakoon tältä kannalta, että ennen oli hautajaisissa itkeminen kielletty.
Meikäläiselle ei oikein syy ole selvinnyt.
Mutta sitten tuli tähän muutos. Vartiotorniseuran johto kirjoitti löytäneensä Raamatusta jakeet, että Jeesuskin itki Lasarusta, ja jatkoi että saatte siten tekin, todistajat, itkeä hautajaisissa.
Näin siis lahkon johtoelin, joka kirjoittaa olevansa Jehovakanava, mutta kirjoittavat henkilöt eivät ilkeä laittaa nimeään kirjoituksensa alle.

adriann 8.12.2017 17:50

"Olet kirjoittanut tämän saman arvottoman tekstin aikaisemminkin "

-Pidät siis vartiotorneja arvottomana ?
Itse muistan lukeneeni tuosta itkukiellosta hautajaisissa myös entisten todistajain, uskonnon uhrien haastattelututkimuksesta, jossa haastateltu kertoi että perheenjäsenensä hautajaisissa hän ei saanut mötätuntoa, vaan ankaraa tuomitsevuutta, koska itkeminen oli kiellettyä (onhan vartiotornikaupustelussa vastaavasti kielletty muu kuin hymyily ?).

Onko teillä muuten nyt kun on joulu tuloillaan, niissä oppitilaisuuksissanne, joissa kertaatte tietojanne muinaisista pakajumalista ja niiden tärkeydestä vartiotorniuskonnolle, myös kiinnitetty huomiota värvääjien ilmetarjontaan kun nämä asiat sitten värvättävälle puhutaan ?

w84 1/2 24.11.2011 17:55

"VARTIOTORNISSA 1.12.1983 Suiter oli saanut kriittisen vaurion selkärankaansa.
Hänen maallinen elämänsä päättyi kuitenkin marraskuun 22. päivän aamuna, ja siitä ilmoitettiin Brooklynissa ja Vartiotornin maatiloilla työskentelevälle Beetel-perheelle seuraavan aamun palvontatilaisuuden ja aamiaisen jälkeen."
-Siinä on taas tuo "pavontatilaisuus".
Kuka kertoisi minkälainen rituaali se on, perustellaanko sitä jollakin Raamatunkin jakeella, vai pelkästään vartiotornin pääkirjhoituksella, millaisella sitten ?
Näin ulkopuolisena on kuullut että lahkossa tehdään päin vastoin kuin Jeesus on neuvonut, esim. viiniä ei juoda. Jos kuitenkin joku juo, niin ei raamatullisen merkityksen vuoksi, vaan koska on kirjauttanut itsensä vartiotorniseuran pitämään taivaaseen menevien kortistoon.
Siis minkälainen on tuo lahkon palvontarituaali ?

"Brooklynin Beetelin valtakunnansalissa pidettiin keskiviikkoiltana 23. marraskuuta muistotilaisuus ... kannustettiin kaikkia läsnäolevia oppimaan veli Suiterin uskollisesta elämästä"
-Jassoo. Niin. Kristityillä on Jeesus, Raamatussa annettuna. Mutta olen kuullut, että vartiotorni sanoo Jeesusta Mikaeliksi. Kai sitten vartiotorni on katsonut Suiterin lyövän Mikaelin laudalta ? Silloin jos asia edes tulee puheeksi.

Eikös lahkossa näin joulun aikaan kaiveta haudasta muinaisen Rooman jumalat, ja puhuta niistä ?

Jouluhan sijoitettiin allakkaan, jotta se nopeuttaisi vanhan pakanajuhlan unohtamista.
Ja tässä onnistuttiin.

Mutta vartiotorniseura haluaa ylläpitää perinteitä ja niin todistajat lukevat ja opettelevat niitä jumalien nimiä sekä niille kuuluvia palvontamenoja ja varmasti sellaistakin, mitä emme osaa sanoa, ja sitten leuhkivat sillä että tietävät siitä kertoa. Näin siis vartiotorniuskonnossa.

Jouluevankeliumissa, Luuk. 2:10 "mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle"

Ja Luuk. 15: 23 "Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! "

Näin siis Raamattu kertoo tämän psykologian, meidän tulee ilojuhlalla myönteisesti vahvistaa itsellemme ilmoitus Jeesuksen syntymästä.

Suosittelen hakemaan tietoa ennen kuin rupeatte pilkkaamaan että "JT:teet lyövät palleille jos itket tilaisuudessa." Pelkkiä ennakkoluuloja ja pilkkaavia huhuja. Kattokaa vaikka Jehovan Todistajien sivuilta mielummin kuin tälläisestä trolli pesästä.