Ukkossuojaus

Kun lukee ohjeita omakotitalon ukkossuojauksesta niin kysyisin. Neuvotaan että halpa ja turvallinen suojaus saadaan mikäli talossa on peltikatto ja jokaisen kulmaan laitetaan kuparijohdin. Jokaisesta kulmasta johdin täytyisi kaivaa vvähintään 70 sentin syvyyteen ja noin parimetriä talosta pyöreään kaareen.Kysyisin. Kun tuo ympäri taloa kaivettava oja vähintään 70 senttiä on aika työläs niin voisiko ojan korvata siten että joka nurkalta ku tulee alsa kuparijohto niin se vietäisiin maassa muutamien kymmenien senttien syvyydessä talosta poispäin ja maahan iskettäisi vaikka harjateräs. Siis joka nurkalta. Ja harjateräkseen sitten kiinni kuparijoihdin. Mikäli tämä korvaisi ympäri kaivuun saattaisin itse asentaakkin suojauksen.
Ilmianna
Jaa

12 Vastausta



Suojaus on kaksipiippuinen juttu, kun maadoitat talosi katon huolella, siihen iskee salma helpommin, silloin näkee miten homma toimii.
Ilmianna
Jaa
Mielestäni ei missään olosuhteissa ole järkevää käyttää maalipinnoitettuja katemateriaaleja salamasiepparina, vaikka sitäkin on SFS opaskirjasessa (SFS käsikirja "Rakennusten ukkossuojaus" ) ratkaisuksi tarjottu. Maadoitus johtimien liittäminen luotettavasti katemateriaaliin sekä katelevyjen välinen vastus ovat seikkoja, jotka ehdottomasti puoltavat erillisen kaapeloinnin käyttöä.

Ukkossuojauksen maadoitusjohtimen on oltava mekaanisesti luja ja korroosiolle vastustuskykyinen, eikä siinä kulkeva virta saa aiheuttaa johtimelle tai sen ympäristölle vaarallista lämpötilaa.

Maadoitusjohdin tulee asentaa mahdollisimman suoraan välttäen pitkiä vetoja ja jyrkkiä mutkia.
Maadoitusjohdin on pyrittävä asentamaan niin, ettei johtimen jatkoliitoksia tarvita.
Maan sisään jääviä liitoksia on mahdollisuuksien mukaan vältettävä, mutta jos niitä joudutaan käyttämään, on ne suojattava esim. kaapelimassalla tai jollakin suoja-aineella syöpymistä vastaan. messinkiruuvien käyttö maadoitusliittimissä ei ole sallittua.

Kaikkien maadoituksessa käytettävien johtimien tulee olla (maanpinnan alapuolella aina) eristämättömiä, poikkipinta-alaltaan vähintään 16 mm2 kuparijohdinta, tai 35 mm2 galvanoitua, tai ruostumatonta teräsköyttä.
Ilmianna
Jaa
Vanha ketju, mutta löytyy ukkossuojauksesta tietoa hakeville, joten kirjoitan vähän lisätietoa.

Peltikatossa ei niinkään ole merkitystä sillä, ovatko nurkkien alastulojohtimet ja itse kattopellit toisiinsa sähköisesti kunnolla liitoksissa vai eivät. Ajatus maalikerroksen eristävyydestä juontunee siitä, että normaalisti ajattelemme tavallista ihmisen tuottamaa "kotisähköä", jota maalipinnat jonkin verran eristäisivätkin. Salaman voima on kuitenkin aivan toista luokkaa. Salama kulkee kyllä vaivatta läpi kattopeltien maalipinnoitteiden, kulkeehan se läpi paljon heikommin sähköä johtavan ilmankin satoja metrejä tai yli kilometrinkin. Siinä ei muutaman mikrometrin paksuinen pellin maalipinta merkitse mitään. Salama kulkee helposti myös puisten seinärakenteiden läpi (kokemusta on) etsien reittinsä kaikenlaisten metallien kautta, jollaisiksi kelpaavat rakennuksen sisäisten sähköjohtojen lisäksi jopa metalliset esineet (omassa kokemuksessa varaston hyllyllä ollut moottorisaha, metallinen vaatetanko, lumikolan varsi jne.). Kansanomaisesti sanoen salama hakee helposti reitin, joka kulkee metallien kautta.

Olennaista on, että jos salama iskee peltikattoon, niin se ei jatkaisi siitä läpi rakennuksen, vaan johtuisi turvallisemmin maadoitukseen rakennuksen ulkopintaa pitkin. Siksi nuo nurkkien alastulojohtimet ja niiden jatkona kunnollinen maadoitus on tarpeen, eli peltikatosta ja nurkkajohtimista muodostuu ulkopinnalle metallinen kehä (sähköteknisesti puhutaan Faradayn häkistä). Silloin salama ei hypi valokaarena rakennuksen syttyvien rakenteiden läpi, sisällä olevista metalliesineistä toisiin jne.

Peltikatollekin kunnollisten johtimien asennusta puoltaa kuitenkin se, että niiden avulla koko katolla vallitsee varmuudella sama sähköinen potentiaali kuin maassa. Toisin sanoen koko rakennuksen ulkopinta vastaa sähköisesti maata (maa ikään kuin sulkee rakennuksen alleen sähköisesti ajatellen). Jos katon pellit eivät ole kunnolla liitoksissa toisiinsa, katto ei välttämättä kauttaaltaan ole maan potentiaalissa, jolloin salamanisku joutuu ikään kuin etsimään reittinsä peltien kautta sinne, missä maan potentiaali vallitsee, ehkä vasta siellä missä nurkkien alastulojohtimet ovat liitoksissa kattopeltiin. Todennäköisesti tuo reitti silloinkin kyllä löytyy kattopeltejä pitkin, vaikka ne eivät ennen salamaa olisikaan kunnolla toisiinsa liitoksissa sähköisesti. Salamavirta tässäkin tapauksessa hyppii helpoiten metallista viereiseen metalliin.

Harjateräksiä ei kannata laittaa nurkkien alastulojohtimien jatkeeksi maahan korroosion vuoksi. Harjateräs syöpyy jo sinällään maassa, mutta jos alastulojohdin on kuparia, niin eri metalleista muodostuu lisäksi sähköinen pari, jossa epäjalompi teräs syöpyy vielä paljon nopeammin kuin sellainen maassa oleva teräs, johon ei ole yhdistetty kuparia. Kannattaa tilata kupariset maadoitustangot, joihin nurkkien kuparijohdot yhdistää. Kupariset maadoitustangot eivät ole hirveän kalliita.

Jos nurkkien alastulojohtimet ovat kuparia, niitäkään ei tulisi yhdistää peltikattoon suoraan, jottei muodostu sähköistä paria, jossa peltikatto alkaa syöpyä (paitsi tietysti jos katto on kuparipeltiä). Välissä tulisi olla kupari-teräsliittimet, joilla kuparin suora kytkentä kattopeltiin saadaan ehkäistyä.

Joka tapauksessa parempi on kaivaa talon ympäri se oja kuparijohtimesta tehtävälle rengasmaadoitukselle kuin laittaa joka nurkkaan maadoitustanko. Rengasmaadoitus nimittäin ensinnäkin on varmempi maadoitus kuin yksittäiset nurkkamaadoitukset, koska jokin tai jotkin nurkat eivät välttämättä ole kunnolla sähköä johtavassa maassa. Lisäksi rengasmaadoitus tekee rakennuksen ulkopinnan häkistä suljetun ja ehkäisee mm. salamavirran kulkua rakennuksen alle. Lisäksi se ehkäisee mm. rakennuksen vieressä oleviin puihin iskevien salamoiden kulkemista maata pitkin rakennukseen, koska salamavirta osuu puun ja rakennuksen välissä maassa upotettuna olevaan renkaaseen eikä todennäköisesti siis jatka siitä enää rakennukseen asti lainkaan tai ainakaan täydellä voimallaan.

Rengasmaadoituksen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla kovin syvällä, 15-20 cm syvyyskin riittää (kallioisella tontilla jopa kallion pinnalle tuleva kaapeli) , mikäli rakennuksen ympärillä ei ole toimintaa, joka voisi vahingoittaa lähellä maan pintaa olevaa kaapelia. Renkaan maadoitus on silloin kuitenkin syytä varmistaa parilla siihen kytkettävällä upotettavalla kuparitangolla, koska jos maan pintakerrokset ovat hellekesänä kuivuneet, rengas ei välttämättä ole kunnolla tai juuri lainkaan maadoittuneena ilman maadoitustankoa tai paria. Maadoitustankojen tarkoitus on ulottaa maadoitus niin syvälle, että löytyy kostea, sähköä johtava maakerros.

Tuo maadoitusrengaskin on siis paljasta eli eristämätöntä kuparia, joka kestää korroosiota hyvin verrattuna alumiiniin tai teräkseen.
Ilmianna
Jaa
Täytyy kyllä omaan taloon kuparia haudata kun salaojat jossain vaiheessa tehdään. Kupari ei montaa sataa maksa. Nurkasta nurkkaan maan päältä ja alta, siinä on naapureille/internetille kauhisteltavaa. Ylijännitesuojat vielä niin kelpaa myrskyjä bongailla! Mutta kyllä tuohon tonni varmaan palaa kun kaikki tekee viimeisen päälle joka paikassa.

Ihmiset eivät tunnu tajuavan että maadoituksella (ja hyvin monella muullakin) säädetään ainoastaan tilastollisia muuttujia itselle edullisemmiksi, mitään 100% varmaa ei ole vielä keksitty paitsi kuolema.
Ilmianna
Jaa
"Välissä tulisi olla kupari-teräsliittimet, joilla kuparin suora kytkentä kattopeltiin saadaan ehkäistyä." ==>> Teoriassa ok, mutta mistä hitosta sellaisia liittimiä saa? Netistä en löytänyt ja paikallinen K-rauta ei edes ymmärtänyt, mistä on kysymys.
Ilmianna
Jaa
Tämäkin ketju on hyvä esimerkki täältä Suomelta löytyvästä ihan kaikkien alojen epämääräisestä tietotaidosta!
Ja tämä "Ruma mies" on osannut kaivaa näinkin vanhan ketjun muttei osaa käyttää googlea!
Ja googlesta löytyy enemmänkin tietoa ukkossuojauksesta
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tyypillinen junttikommentti! Moittii, käyttäytyy ylimielisesti ja antaa ymmärtää olevansa itse sekä maadoituksen että googlettamisen erikoisasiantuntija. Silti ei pysty kertomaan, millä googlehaulla löytyy liitin, jolla kuparikaapeli liitetään kattopeltiin. Jos olet niin pätevä, todista osaamisesi!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Suojaus on kaksipiippuinen juttu, kun maadoitat talosi katon huolella, siihen iskee salma helpommin, silloin näkee miten homma toimii."

Ex-johtaja teki Kaakkois-Aasiassa ukkossuojauksia (ja siellähän räiskii merkittävästi useammin kuin Suomessa) ja väittää, että perusteellisesti maadoitettuun rakennukseen ei salama iske. Maadoitus muuttaa rakennuksen varauksen maadotituksen mukaiseen potentiaaliin. Salama taas etsityy sinne, missä varaus on suurin. Salama ei osu rakennukseen, jos jossain muualla on suurempi varaus.

En sitten tiedä, koskeeko tuo teoria positiivisesti vai negatiivisesti varautuneita pääsalamia. Jotenkin voisin ymmärtää sen, että ylöspäin lyövät pää- ja jälkisalamat voisivat hakeutua muualle.

"Välissä tulisi olla kupari-teräsliittimet"

Al/CU liittimiä löytyy, eikä alumiini lisää sinkityn teräksen korrosiota.
Ilmianna
Jaa
Taas varsinaista todistettua tietoa jos väitetään että ukkossuojauksen ansiosta salama lyö suojattuun taloon! Eipä se kuitenkaan ihan niin mene !!
Ja mitäpä se haittaa jos lyökin, onhan se suojattu !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei pidä olla ylimielinen!

Ukkossuojaus on muutakin kuin maadoitus. Ylijännitesuojaus on toinen tärkeä osa suojausta.

Kovin salamaherkillä alueilla oikein mikään ei tunnu riittävän.

Ylijännitesuojauksesta ja maadotuksesta ei ollt apua tapauksessa, jossa murtohälyyttimen johtoihin indusoitui jännite salaman iskiessä lähistöllä salamansieppaaajaan.

Salama tuppaa olemaan "korkeammassa kädessä" varauduist siihen miten varauduit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tiedoksi vaan että se vasta on junttimaista jos ei osaa googlea käyttää !!
Ilmianna
Jaa
Sitä paitsi googlaamalla löytyy muitakin yhtä päteviä ja paljon helpompia tapoja tehdä ukkossuojaus kuin katon nurkista maadoittaminen
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Ukkossuojaus

Kun lukee ohjeita omakotitalon ukkossuojauksesta niin kysyisin. Neuvotaan että halpa ja turvallinen suojaus saadaan mikäli talossa on peltikatto ja jokaisen kulmaan laitetaan kuparijohdin. Jokaisesta kulmasta johdin täytyisi kaivaa vvähintään 70 sentin syvyyteen ja noin parimetriä talosta pyöreään kaareen.Kysyisin. Kun tuo ympäri taloa kaivettava oja vähintään 70 senttiä on aika työläs niin voisiko ojan korvata siten että joka nurkalta ku tulee alsa kuparijohto niin se vietäisiin maassa muutamien kymmenien senttien syvyydessä talosta poispäin ja maahan iskettäisi vaikka harjateräs. Siis joka nurkalta. Ja harjateräkseen sitten kiinni kuparijoihdin. Mikäli tämä korvaisi ympäri kaivuun saattaisin itse asentaakkin suojauksen.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta