Pystyiskö suomen kieleen lisäämään kestopreesens suffixin?

Myöskään ei ole kovin hyvää naisten kannalta puhua IHMISISTÄ, siinä tulee mielleyhtymä _VAIN_miehistä, eli puhuttaisiin IHNEISISTÄ TIA IHNÄISISTÄ kun puhutaan naisista? Ensinmainittu neideistä ja toinen äideistä?

Onko Ihpinen poika-ihminen? Ja ihtinen tytöstä?

>>Juuri kirkoitan nyt.

Suomen kielen aikakäsitys on toinen kuin englannissa. Suomen kielen tavallinen preesens kattaa myös kestopreesensin. Suomen kielessä ei ole suurta tarvetta edes olla-verbillä muodostetulle kestomuodolle. "Minä kirjoitan kirjettä" ilmaisee tiiviimmin lähes saman merkityksen kuin "Minä olen kirjoittamassa kirjettä".

Suomen kielessä on jo nyt mainio tapa ilmaista sukupuoli käyttämättä varsinaisia persoonapronomineja. Nimittäin voimme käyttää sanoja mies ja nainen samassa merkityksessä. Esimerkiksi näin: "Matti katosi Maijan kotoa. Miestä ei näkynyt missään." Sama englanniksi: "Matt had disappeared from May's place. He wasn't to be found anywhere."

Näissä asioissa suomen kieli on etevämpi kuin englanti.

Kestopreesens voidaan ilmaista esim. olen kirjoittamassa, mennyt kestomuoto olin kirjoittamassa. Ei tarvita mitään vääntelyä. Sukupuolesta riippumaton hän-sana on parempi kuin että olisi vaikkapa englannin kielen tapaan sukupuolesta kiinni pronomini. Ihminen-sanalla ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa, älä nyt yritä levittää suomeen sitä englannin heikkoutta, että ei ole sanaa, joka tarkoittaisi samaa kuin suomen ihminen, ruotsin människa jne. Lounaismurteissa ihminen-sana on tosin liittynyt sukupuoleen, mutta aivan päinvastoi kuin sinulla, sillä lounaismurteiden ihminen-sana on tarkoittanut vain naispuolista ihmistä!

Mitä idemmäs ja etelämmäs mennään, sen vähempiarvoisempi nainen on ja se näkyy myös kielessä. Seemiläiskansojen kristinuskolla oli vaikeuksia saada Suomen alueella lopetettua esimerkiksi käytännöt, että myös nainen sai perintöä, vallitsi omaa omaisuuttaan itse ja oli täysvaltainen todistaja käräjillä. Pohjan Akka kun ärähti, niin muut kuuntelivat ja tottelivat, Pohjan Ukko myös.

Tuota teoriaa en ymmärrä, ei minun mielestäni tuossa ole kyse ilmansuunnista, kyllä kaikissa ilmansuunnissa arvoa annetaan molemmille sukupuolille, mutta siinä olet oikeassa, että EROJA on....
Saksalaislla on se neutri DAS, Das kvinna? mitä ei kovin monessa muussa(Hollannissa taitaa olla sama?) kielessä ole.... Ja ruotsalaiset ei varmaan ittekään aina tiedä, mihin deklinaatioon sanansa monikossa vääntyy.... Vaikka ei kaikki Suomessakaan osaa kirjakieltä kovin hyvin.

Mutta Mooses sanoi, että kolmas kerta(epäily) turmelee Herran pyhyyden, siksi ei kannata etsiä kovin monille asioille välimuotoa, tai jos etsii, niin voi olla varma, että kohta niitä on keskella niitä kaksikin(2 2=4)
Eli ei saa epäillä, eikä olla varma, riittää kyllä ja ei, vaikka ei sitäkään kaikki uso.... Se riippuu varmaan ihmisen iästäkin... Tällä hetkeellä olen hieman kyllä-kyllä-iässä, kun olen yli 26 vuotias..... 54 vuotiaana väitetään, että ihminen vasta oppii laskemaan päässä kuunnolla. En tiedä miksi, mutta niin väitetään...
81 vuoden iässä alkaa se epäily, että olikohan kaikki nuorien tiedot ihan humpuukia, kun ei nuorempien tietoja aina vanhat ymmärrä, vaikka kyllä nuoret ovat tavallisesti silti oikeammassa....

Se on suffiksi, ei suffixi. Suomessa käytetään x-kirjainta vain marxilaisuudessa.

Onhan meillä jonkinlainen kestopreesens, esim. I'm running -lausehan kääntyy suomeksi ihan helposti olen juoksemassa.

Onhan noita kieliä suurten yhteiskunnallisten muutosten mukana tietoisestikin muokkailtu. Kyllä kai kestopreesensin lisääminen mahdollista olisi. Mikäänhän ei estä tutun "olen tekemässä"n ylikäyttöä. Hetken kuulostaisi idiootilta, mutta kielihän on lopulta vain se miten on totuttu sanomaan.
Mitään syytä moiseen en kyllä keksi.

Tiede-lehden artikkeli suomen kielen piirteistä verrattuna muihin kieliin.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/suomen_kieli_on_konstikas_ja_vaikea_koska_siina_on

Kannattaa lukea!

Suomen poliittisessa kielessä on jo hyväksytty kestopreeses. Tämä käy ilmi jatkuvasta ja pysyvästä ilmaisusta "kestävyysvaje".

"Olen kirjoittamassa"

http://suomi.kerrostalo.huone.net/sanojentaivutus_verbit.html