KTM-tutkinnon arvostuksesta ja koulutusmääristä

Manning

Valmistuin viime syksynä ja nyt onnistuin 4kk työttömyyden ja helvetillisen työnhakemisen jälkeen viimein saamaan koulutustani vastaavan työpaikan. Tutkintoni ei ole pelkkä "höpöhöpö käsienheiluttelu-tutkinto" vaan olen lukenut paljon myös ns. "kovia" sivuaineita. CV minulla on ikääni nähden varsin vakuuttava, joten haastattelukutsuja tuli runsaasti heti tyttömyyden alusta lähtien, mutta paikat menivät aina muille. Yleisin palaute oli, että olin hyvä hakija, mutta löysivät pätevämmän. Kun lopulta sain työpaikan, jäi palkkani luontaisetuineen vielä satoja euroja Sefen palkkasuosituksesta. Myös opiskelukavereilla on ollut vaikeuksia saada kesätöitä ja vielä suurempia vaikeuksia vakipaikkojen saamisessa. Tässä on nyt moneen kertaan käynyt mielessä, että miksi KTM-tutkinnon arvostuksen on annettu valua näin alas. Selkeä syy mielestäni on se, että KTM:ien koulutusmäärät ovat aivan poskettomat, mikä aiheuttaa ylitarjontaa työmarkkinoille ja KTM:ien yleisen tason laskemista. Mielestäni on typerää, että Sefe jakelee epärealistisia palkkasuosituksia, vaikka paras keino hyvän palkkatason ylläpitämiseksi olisi rajoittaa aggressiivisesti koulutusmääriä (kuten esim Lääkäriliitto on tehnyt). Uskon, että sisäänottomääriä voitaisiin helposti tiputtaa 50% jokaisessa yliopistossa, ja siitä huolimatta nuoria ekonomeja valmistuisi helposti sen verran, ettei työvoimapulaa pääsisi syntymään. Kapitalistinen yhteiskunta kuitenkin toimii niin, että niukkuus luo arvoa ja ylitarjonta taas tiputtaa sitä. Tällä palstalla liikkuu varmasti paljon lukiolaisia jotka haaveilevat kauppakorkeasta hyvän palkan ja työllistymisen toivossa. Omat havaintoni valitettavasti ovat, että KTM:ien kissanpäivät ovat ohi ja tutkinto on arvostukseltaan ja palkkaukseltaan varsin keskinkertainen.

Mitä mieltä olette? Eikö nyt kannattaisi ruveta leikkaustalkoisiin, ennen kuin KTM-tutkinto pyörii arvostuksen suhteen samassa kastissa tradenomien kanssa. Trendi on ollut melkoisen huono viime aikoina.

42

7116

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • VeikkoVen

      Laskentatoimi ja rahoitus on ainakin säilyttänyt arvostuksensa, sinulla ilmeisesti pääaineena jokin "höpölöpö" eli johtaminen, markkinointi tai vastaava.

      Fakta on, että oli sinulla sitten miten kovat sivuaineet tahansa - aina menee pääaineiden lukijat edellesi.

    • Koo Tee Äm

      Oletko yrittänyt hakea töitä pääkaupunkiseudulta? Ymmärrän kyllä että työllisyystilanne ekonomien suhteen on varsin heikko tietyillä paikkakunnilla mutta luulisi Helsinki-Espoo-Vantaa akselilta paikkoja löytyvän.

      • Manning

        Olen hakenut kaikkialta Suomesta ja myös ulkomailta. Lopulta työpaikka löytyi suhdeverkoston kautta pieneltä paikkakunnalta. On syytä muistaa että Aalto sekä Turun ja Tampereen kauppikset syöttävät PK-seudulle valtavalla massatuotannolla uusia ekonomeja, eli ei Helsinkiin lähteminenkään välttämättä takaa sen parempaa työllistymistä. Nuorten ekonomien tarjonta ylittää kysynnän kaikkialla Suomessa.


    • Nimim...

      Sinun tilanteesi ei ole ollenkaan huono, jos et joutunut 4 kuukautta pidempään koulutusta vastaavaa paikkaa hakemaan. Yleensä töihin pääseminen voi kestää tuon aikaa tai pidempään, ja enemmän koulutusta vastaava työpaikkakin odottaa vasta joskus tulevaisuudessa.

      Tosiaankin korkeakoulutusjärjestelmää pitäisi Suomessa järkevöittää. Monille aloille koulutetaan aivan liikaa, kun taas toisille (lue: lääketiede) liian vähän.

      Kysyntä ja tarjonta määrittelee myös palkkatasoa, mutta tosiasia silti on, että harva ekonomi on valmistuessaan ja uransa alkupuolella yritykselle niin arvokas osaamistasoltaan, että sille kannattaisi kovin huimia ansioita maksaa. Jos/kun olet pätevä, niin palkkataso nousee varmasti.

    • Mai2012

      No en tiedä, ainakaan täällä itärajan tuntumassa ei tuota ongelmaa ole. Työvoima varmaan pakenee muualle, pk-seudulle töitä hakemaan. Itse en ole edes vielä ehtinyt valmistua (gradu kesken) ja sain jo koulutusta vastaavan paikan ja suositusten mukaisen palkan. Tyrkyttivät vielä palkankorotustakin heti koeajan jälkeen. Pääaineena luin yritysoikeutta ja taloutta, sivuaineena verotusta.

    • fasd

      Kyllä laskentatoimen lukijoille töitä löytyy

    • 1245

      Jos ei kauppatieteilijöille löydy duunia niin kenelle sitten?
      Mikä olisi parempi koulutus jos ei lääkistä ja oikista lasketa mukaan?

    • JP955

      Aalto vähensi 2010 --> 2011 yli 50 paikkaa ja jatkaa paikkojen karsimista.

      Pääkaupunkiseudulla on ihan hyvin töitä nuorille ekonomeille. Kannattaa opiskellessa tehdä kesät mahdollisimman lähellä omaa alaa olevia töitä, ne ovat todella arvokkaita valmistuessa.

      • mbobkrbk

        Ihan tosi?

        Vai oikein kannattaa? Ongelma taitaa monelle olla se, että löytäisi edes jotakin.


    • abcba

      Tuskinpa jatkaa: Opetus- ja kulttuuriministeriön "kehittämis"suunnitelman mukaan vuonna 2016 kauppiksissa aloittaa yhtä paljon porukkaa kuin vuonna 2009.

    • TYÖ kunniaan!

      turhiahan nou kauppatieteilijät ovet yhteiskunnalle, eivät tuota mitään ja silti nettoaavat hirveitä palkkoja. kyllä duunari maksaa!
      kuka rakentaa talot, kuka kylvää pellot, kuka hoitaa vanhukset, kuka kuljettaa maito tölkit, kuka auraa kadut... no ei ainakaa ekonomi. suomessa arvostetaan aivan liian vähän sellaisia ammatteja, jotka OIKEASTI PYÖRITTÄVÄT tätä yhteiskuntaa. Bisnes hemmot kuorii kermat päältä ja kun tuottoa ei synny heidän mielestään tarpeeksi viedään tuotanto muualle. tällä menolla tullaan oikeasti tällä vuosisadalla näkemään uusi sisällissota tässä maassa, kuilu kasvaa kokoajan. vaan mitäpä näistä mietteistä enpähän ole kuin ammattikoulun käynyt mies miten minä voisin tietää. .joopajoo.

      • servator

        Ainakin kirjoitustaitosi ovat ammattikoululaiselle tyypillisellä tasolla. Ennen kuin alkaa harjoittamaan yhteiskuntafilosofiaa, kannattaisi varmaan opetella kirjoittamaan sanat "maito__tölkit" ja "bisnes__hemmot" oikein säilyttääkseen edes pienen määrän uskottavuutta.


    • JP955

      2011 --> 2012 Aallossa vähennettin reilu 10 paikkaa, tästä eteenpäin en tiedä tarkemmin. Voi olla että opiskelupaikkojen määrät kasvaa sitten muissa yliopistoissa.

    • tt

      Minä olen käsittänyt asian niin, että koulutusmäärät pysyvät samana suhteutettuna ikäluokan kokoon. Nyt ikäluokka hieman pienenee ja tässä syy paikkojen vähentämiseen. Käytännössä koulutusmäärät eivät juri vähene, koska suhteellisesti kulutetaan sama määrä.

    • 22

      Olen huomannut saman KTM-tutkinnon kohdalla, poislukien rahoitus. Tutkinnosta ei jää käteen muuta kuin kyky pystyä ajattelemaan kokonaisuuksia sekä omaksua uutta tietoa nopeasti. Mitään konkreettista osaamista ei jää taskuun. Se on sitten vain pyrittävä löytämään firma, joka haluaa palkata nopeasti oppivan tyypin, joka ei juuri sillä hetkellä tiedä kyseisen alan asioista mitään.

    • ...jotta kuinka?

      "Se on sitten vain pyrittävä löytämään firma, joka haluaa palkata nopeasti oppivan tyypin, joka ei juuri sillä hetkellä tiedä kyseisen alan asioista mitään.... "


      ...mikä sitten on melko hankalaa sekin, kun työttömänä näyttää paljon olevan niitäkin, jotka tietävät toimialastakin aika tavalla JA joilla on koulutustakin melko lailla.

      Onko nyt sitten kaikki työttömiä, tiedä häntä, mutta ainakin meillä näyttää hiippailevan aika lailla vanhempaakin tyyppiä, pääasiassa dippainssejä, inssejä, muilta tieteenaloilta ja kaupallisenkin puolen osaajaa, joilla tuntuu olevan paitsi virtaa, myös kokemustakin aika tavalla. Miten muualla?

      • rauhassa vaan

        Ei kannata huolestua, jos ne ovat työttömiä, eivät ne kelpaa juuri kellekään, varsinkaan, jos ikää on yli 40v.

        Ihnmetyttää välillä, kuinka niitä edes päästetään opiskelemaan. Ihan turhaa resurssien tuhlausta, sen verran vähemmän haluttuja nuo ovat, ettei siitä koulutuksesta ole kuitenkaan monelle hyötyä.

        Ovat toki päteviä, useimmat, mutta onneksi sillä ei tänä päivänä työpaikkoja jaeta, eihän rnormiopiskelijatkaan saisi koskaan töitä, jos näin olisi


    • aaltoktm

      Aalto pyrkii kokonaan lakkauttamaan kandidaatti tutkinnot ja keskittymään maisteri tutkintoihin kuten kunnon yliopistot maailmalla. Faktat kuntoon ja kyllä Aallon strategiassa lukee paikkojen raju vähentäminen!

      Ulkomaille työhön hyvät herrat ja rouvat!

      • draham zambam

        Minä muutin ulkomaille ja ihan hyvin pyyhkii. Tosin kilpailu on kovaa muuallakin, mutta varteenotettava vaihtoehto silti itse kullekin. Vinkkinä se, että älkää yrittäkö ulkomaille suomalaisen firman kautta lähetettynä työntekijänä, vaan suoraan. Muuten kestää vuosia, ennenkuin firma kokee teidät lähettämisen arvoiseksi.

        Aalto tulee panostamaan lisää ulkomaisiin opiskelijoihin, joten kv-liikkuminen kasvaa molempiin suuntiin. Se kannustaa myös suomalaisia valmistuvia kokeilemaan onneaan ja ainakin hankkimaan työkokemusta ulkomailta, vaikka myöhemmin palaisi Suomeen.

        Opiskellessa kannattaa ehdottomasti lukea runsaasti sellaisia kieliä, joita voisi tarvita ulkomailla. Jokainen kielikurssi on kuin kolikoita säästöpossuun. Toki muutkin aineet ovat tärkeitä, mutta useimmiten hyvä kielitaito auttaa ulkomaille pääsyssä enemmän kuin mikään muu. Ainakin Aallossa kieliopinnot ovat aina olleet tasokkaat, joten käyttäkää niitä kun voitte.


      • abcba

        Missä kunnon yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa alempaa korkeakoulututkintoa? (Wikipedia määrittelee yliopiston näin: "A university is an organization that provides both undergraduate education and postgraduate education." Yliopistolaki taitaa olla samoilla linjoilla.)

        Ei sillä strategialla ole niin paljon merkitystä; jos OKM sanoo että teiltä valmistuu näin ja näin monta kandia vuodessa niin sittenhän valmistuu.


    • highlighter

      Mielestäni Aallon hallituksen ja rehtorin linjauksia tulisi kritisoida nykyistä äänekkäämmin. On kyseenalaista keskittyä vain maisteriopiskelijoihin ja korkeimman opetuksen antamiseen vain englanniksi. Supistettu kandivaiheen sisäänotto tietysti periaatteessa kasvattaa Aallon kauppiksen arvostusta, ja antaa mahdollisuuden poimia muiden yliopistojen valioyksilöt tekemään gradunsa Aallolle. Mielenkiintoinen kysymys on, miten tämä vaikuttaa kauppiksen opiskelijayhteisöön ja -kulttuuriin.

      Laskentatoimen ja rahoituksen pääaineet työllistävät havaintojeni ja käsitykseni mukaan ainakin pk-seudulla edelleen hyvin. Markkinointiin ja johtamiseen mulla on vähemmän tarttumapintaa, mutta ainakin huhupuheet väittää että työnsaanti hyvillä ehdoilla olisi vaikeaa (tulijoita on paljon ja palkat voidaan pitää pieninä). Kuulisin mielelläni lisää kokemuksia.

      Summa summarum, Ekonomiliitto on kyllä suossa tämän paisuneen opiskelijamäärän kanssa. Homma on mokattu ja sen korjaaminen on vaikeaa. Syytän provinssien kouluja. Tilanne ei varmaan parane kymmeneen vuoteen, ellei koulutusmääriä leikata tuntuvasti. Ja palkkasuosituksissa kyllä väitetään olevan jonkin verran ilmaa melkein alalla kuin alalla...

    • yrittäjä, ekonomi

      Olen rehellisesti ottaen sitä mieltä, että jo siinä on KTM-tutkinnossa maansisäisesti epäonnistuttu, että valtaosa valmistuneista pyrkii palkansaajiksi.

      Palkansaajista on ylitarjonta, enkä sano palkansaajia epäonnistuneiksi. Sanon vaan sen, että palkansaajamarkkinoilla on ylitarjonta.

      Mitä tulee arvostukseen, minä en henkilökohtaisesti arvosta mitään titteleitä tai tutkintoa itsessään. Katson kaikessa vain onko kyseessä tekijämies.

      Itseasiassa monen maisterin olen laittanut alussa siivoamaan vessoja, ihan nähdäkseni sen kuinka herraskaisia he ovat, jos ovat herraskaisia päätän koeajat samantien.

      Tällä tavoin siilautuu mukavuuden haluinen porukka juuri sinne minne se kuuluu, eli isoon korporatiion paperinpyörittäjäksi.

    • highlighter

      "Mitä tulee arvostukseen, minä en henkilökohtaisesti arvosta mitään titteleitä tai tutkintoa itsessään. Katson kaikessa vain onko kyseessä tekijämies."

      Tuollainen lähetymistapa olisi tietysti kannatettava, mutta mielestäni on kyllä täysin relevanttia puhua arvostuksena niistä mielikuvista, joita tutkintonimikkeisiin liitetään. Vielä parempi olisi tietysti puhua mielikuviin vaikuttavista tekijöistä.

      Otetaan esimerkiksi nimitysuutiset sanomalehdessä: maininta tutkinnosta antaa ihmisestä yhdellä silmäyksellä tietyt perustiedot. Arvostus ja informaatioarvo ovat tietysti eri asioita. Mun silmissäni esimerkiksi tutkimuspäällikkö saa tiettyä arvovaltaa tohtorin tutkinnosta. Ja kyllä tietyn viitteen ihmisen tekemistä valinnoista kertoo se, onko hän toimitusjohtajanimityksen hetkellä kauppat. yo vai valmis KTM... vai tradenomi tai merkonomi, tai vaikka metsänhoitaja.

      • yrittäjä, ekonomi

        Minun silmissäni, tutkimuspäällikkö ei ansaitse vielä mitään sillä onko hän tohtori.

        Ei edes arvostusta.

        Sitten kun tutkimuspäällikkö löytää menetelmät, korrelaatiot, ja ohjelmistojen kaavoista virheet, ja laittaa ns. "pakan kuntoon" ja pyörimään, on arvostus taattu. Vielä kun löytyy se "oma-aloitteisuus", niin se on sit jo jotain.

        Edelleenkin painotan asioita, jotka ovat joillain "hyppysissä" toisilla ei. En osaa tätä sen kummemmin avata.

        No jokatapauksessa KTM-tutkinto on sellainen yleistutkinto, vertauskuvallisesti kuin ylioppilas 50-luvulla, että en nyt sitä jalustalle nostaisi.

        Tietysti kukin voi laskuhumalasssaan kuvitella olevansa vaikka itse Ruotsin kuningas.

        Mutta sisukkaasti kannattaa tutkia eri asioita, ja lähteä vääntämään vaikka sitten yrittäjänä. En sulkisi pois ulkomaille lähtöäkään. Jos idea on kunnossa, kannattaa starttia hakea esim. Virosta.

        Toki tämä kaikki edellyttää epämukavuusvyöhykkeelle astumista, ja ei välttämättä ole niin suosittua, kun on oppinut yliopistossa saamaan opintotukea ja halvan ruuan.

        En silti vähättele, toivotan tsemppiä varsinkin näinä vaikeina aikoina valmistuville. Tiedän että potentiaali porukassa on, porukka, valmistuvatkaan eivät ole tyhmiä, he eivät vain useinkaan tiedä mitä elämältään haluavat.


    • .'.

      Mitäs vikaa siinä on että ammattitaitoisuus, työkokemus ja "hyvä tyyppi" lyövät paprujen ohi? (Yliopisto)koulutuksen ei ole tarkoitus valmistaa ammattiin, vaan opettaa ja kehittää ihmistä, jotta hän voi jatkaa kehittymistään, mihin sitten suuntautuukaan.

      On kuule ajat sitten kadonnut se, että työnantajaa kiinnostaisi vain tutkinto. Heitä kiinnostavat ihmiset, jotka hoitavat homman ja tulevat viihtymään työssään, johon hakevat.

      Mielestäni kyseessä ei ole mikään arvostuksen lasku, vaan tarpeiden ja tarjonnan realisoituminen. Ja työn arvostuksen lisääntyminen.

    • Ammattilaisvinkki:

      Et sä sillä pelkällä paperilla tee mitään. Ts. tutkinnolla ei ole yksiselitteistä "arvoa" eikä täten myöskään "arvostusta".

      Työllistyminen on kokonaisuudesta ja henkilöstä kiinni. Useimmiten todennetuista käytännöntaidoista kuin siitä että "mä luin x vuotta kirjoja ja tein tenttejä tuolla laitoksessa".

    • Maisterigg

      Kyllä niitä palkkasuosituksia kannattaa pitää riittävän korkealla, onhan heitäkin jotka ovat olleet valmistuessaan vuosia työelämässä. Jos palkkasuosituksia lasketaan, niin palkkatasokin laskee.

      • ekonom1

        Niin pidä vaan kiinni palkkasuosituksistasi.

        Onhan se tietynlainen perustaso mistä lähtään liikkelle.

        Kun lasket sivukustannuksesi ja oheiskulusi sisään, eli kerrot palkkasi luvulla 2, tiedät mitä se maksaa työnantajalle.

        Voidaan kysyä, oletko firmalle palkkasi arvoinen ?

        Tämän voit tehdä ihan itsetutkiskeluna.


      • Onko tämä vitsi?
        ekonom1 kirjoitti:

        Niin pidä vaan kiinni palkkasuosituksistasi.

        Onhan se tietynlainen perustaso mistä lähtään liikkelle.

        Kun lasket sivukustannuksesi ja oheiskulusi sisään, eli kerrot palkkasi luvulla 2, tiedät mitä se maksaa työnantajalle.

        Voidaan kysyä, oletko firmalle palkkasi arvoinen ?

        Tämän voit tehdä ihan itsetutkiskeluna.

        Onpa typerä kysymys.

        Oletan, että työnantaja osaa ihan itse laskea, kuinka paljon yhdestä lisätyöntekijästä aiheutuu yritykselle kustannuksia.

        Varmasti työnantaja osaa myös arvioida suunnilleen, kuinka paljon yhden työntekijän palkkaaminen lisää firman tuottavuutta.

        Kun työnantaja osaa suhteuttaa työntekijän tuottavuuden ja kustannukset toisiinsa, niin hänen pitäisi jo tietää vastaus em. kysymykseen ilman, että sitä tarvitsee erikseen työnhakijalta kysyä.

        Pitäisi olla myös sanomattakin selvää, että työnantaja mainitsee työhakemuksessa pätevyysvaatimukset juurikin sen takia, että hän varmasti tietää, onko työntekijä pätevä työhön, jotta hänellä on edellytykset pärjätä työtehtävissään.

        Yleensä se koulutus on nimenomaan osoitus pätevyydestä. Yksikään työnantaja ei varmaankaan kuvittele, että ekonomi työskentelisi palkalla, minkä hän saisi ilman korkeakoulutustakin.


      • Katsovähänpidemmälle
        Onko tämä vitsi? kirjoitti:

        Onpa typerä kysymys.

        Oletan, että työnantaja osaa ihan itse laskea, kuinka paljon yhdestä lisätyöntekijästä aiheutuu yritykselle kustannuksia.

        Varmasti työnantaja osaa myös arvioida suunnilleen, kuinka paljon yhden työntekijän palkkaaminen lisää firman tuottavuutta.

        Kun työnantaja osaa suhteuttaa työntekijän tuottavuuden ja kustannukset toisiinsa, niin hänen pitäisi jo tietää vastaus em. kysymykseen ilman, että sitä tarvitsee erikseen työnhakijalta kysyä.

        Pitäisi olla myös sanomattakin selvää, että työnantaja mainitsee työhakemuksessa pätevyysvaatimukset juurikin sen takia, että hän varmasti tietää, onko työntekijä pätevä työhön, jotta hänellä on edellytykset pärjätä työtehtävissään.

        Yleensä se koulutus on nimenomaan osoitus pätevyydestä. Yksikään työnantaja ei varmaankaan kuvittele, että ekonomi työskentelisi palkalla, minkä hän saisi ilman korkeakoulutustakin.

        No tuota...

        Taloustilanteesta ja suht' järjettömistä koulutusmääristä johtuen moni ekonomi joutuu työskentelemään palkalla jonka saisi ilman korkeakoulutusta - jos nyt haluaa töitä tehdä. Totta kai pätevä henkilö tulee saamaan osaamistasoaan vastaavaa palkkaa varmasti siinä vaiheessa kun on pätevyytensä pystynyt osoittamaan, eli nimenomaisesti sen, että hänelle kannattaa maksaa (aivan kuten edellinen kirjoittaja kehottaa kysymään: "oletko palkkasi arvoinen?").
        Vaihtoehto on tietysti sekin, että odottelee sitä työpaikkaa joka maksaa "suositusten mukaista" palkkaa jo 0-kokemuksen omaavalle vastavalmistuneella, mutta aika voi käydä pitkäksi sitä odotellessa...


    • *ittu että *ituttaa

      Laskentatoimen esimiehenä ja palkka luontaisetuineen nippa nappa 2500€. Yksityisellä. Neuovotteluvaraa ei kuulema ole, kun viimeksi asiasta mainitsin. Kauankohan tässä vielä jaksaa kokemuksen vuoksi paikassa notkua.

    • Suhdetoimintaa

      Surullista luettavaa kun samaan aikaan Aalto EE:ssä on nostettu sihteeristä Senior program managereiksi merkanttitason hyviä kavereita. Luulisi, että edes Aalto-yliopistossa arvostettaisiin oman talon KTM-tutkintoja.

    • kiitosTuKY

      Olin varma, että haluan lukea rahoitusta, mutta ekan vuoden opiskeltuani aloin miettimään, että miksi rahoitusta tai laskentatoimea, ylipäätänsä kauppatieteitä, kutsutaan TIETEIKSI. Ainoa, mikä kauppakorkeakoulussa on tieteellistä on kansantaloustiede.
      Pääsin ekan vuoden jälkeen pankkiin kesätöihin (enkä edes suhteilla) ja olin siellä vielä seuraavat kaksi kesää. Kandivaiheen pääaineena opiskelin markkinointia, sillä tiesin, ettei rahoitus palvele minua sen enempää kuin markkinointikaan. Markkinoinnista sai vähemmällä työllä paperit.
      Nyt olen neljännen vuoden opiskelija ja päätin, etten kyllä loppuelämääni palkansaajana ole. Yrittäjäksi olen ryhtynyt.

      Haluan tässä nyt painottaa, että ei se rahoitus ole pääaineena niin ylivoimanen, toki jotkut työt sitä vaatii. Mutta pankissa työskennellessäni 4 lähimmäistä kanssatyöntekijääni olivat merkonomi, 2 tradenomia ja ekonomi, kaikki alle 30v ja korkeahkot palkat (merkonomi vastasi mm. 500.000 euron sijoituksista). Kyseinenen pankki sijaitsee Turun keskustassa.

      Jos minulta kysytään, "höpölöpöä" on koko kauppakorkeakoulu. Työt opitaan käytännössä, teoriat vain saattavat nopeuttaa oppimista.

      Tsemiä kaikille.

    • xcxcxcxcxcxcxcxcxc

      Kannattaa miettiä todella tarkkaan, millainen se oma luonne todellisuudessa on, ennen kuin lähtee KTM:ksi opiskelemaan. Harmi vaan, että suurin osa ei tämmöisiä sisäisiä keskusteluja juurikaan käy lävitse. Moni KTM:ksi opiskeleva sopisi paremmin yhteiskuntatieteelliseen lukemaan pehmeämpiä aloja. Tarttee tietynlaisen luoteen ja kilpailuvietin lähteä kaupalliselle alalle.

      • oasikdoarg

        Allekirjoitan tämän täysin. Olen huomannut kauppiksessa, että ne sosiaalisimmat ja suulaimmat tyypit tulevat olemaan niitä tulevaisuden menestyjiä. Raakaa peliä, varsinkin tällaiselle hiljaisemmille ja kilteille kuin minä, mutta toisaalta voit aina hieman seurata mitä nämä tyypit tekevät ja ottaa jotai osviittaa siitä, mitä kannattaa tehdä ja tutustua näihin tyyppeihin.


    • Fuksi2013

      Kauppakorkeaan hakeutuu aivan liikaa niitä hiljaisia ja kilttejä viiden laudaturin tyttöjä ja poikia suoraan lukiosta. Niitä, ketkä menevät kauppakorkeaan toivoen varmaa työllistymistä palkansaajina. Luulevat, että varmaa rahaa tiedossa kun valmistuu. Todellisuudessa kauppa se on mikä kannattaa, eikä kiltteys ja hyvät pänttäystaidot ole siinä pelissä sitä kovinta valuuttaa, vaan se, että tahdotaan tehdä bisnestä. Raha pitää saada kilpailijoilta ja asiakkailta sinne oman yrityksen tilille, jolloin osakkeiden arvo kasvaa ja yritykseen sijoitetaan lisää.

    • diidapa

      Ei kai KTM laske palkkoja, eikö ne oo taas merkonomin tehtäviä. En tiedä muuta kun rahishärät on kovaa valuuttaa. Aina voi pyrkiä ulkomaille Lontoon pankkimaailmaan esim.

    • joopajoo777

      Kerron oman tarinani.
      Opiskelen tällä hetkellä Turun kauppakorkeakoulussa, pääaineena tietojärjestelmätiede ja sivuaineina markkinointi sekä toimitusketjujen johtaminen. Maisteriksi valmistumiseen on tällä hetkellä vähän päälle vuosi, mutta mitään koulutusta vastaavaa duunia ei ole näköpiirissä. Jotta saisin voita leivän päälle, ensimmäisenä opiskeluvuonna oli lähdettävä kaupan kassalle töihin ja sillä tiellä olen tälläkin hetkellä, vaikka kaikin keinoin yritän rimpuilla vastaan ja vaihtaa työpaikkaa sellaiseen, missä kykyjäni arvostettaisiin. Valitettavasti se ei ole helppoa, koska jokaiseen paikkaan on satoja hakijoita. Yksilöityjä hakemuksia olen lähettänyt yli 500 kappaletta vuoden aikana, mutta ollaan vieläkin samassa pisteessä.
      Olen sosiaalinen tyyppi ja osallistun näihin kuuluisiin "kissanristiäisiin", mutta karu totuus on se, että suurin osa opiskelutovereistani on samassa tilanteessa kuin minä eli hanttihommissa. Vanhemmillani ja tuttavillani ei siis ole suhteita mihinkään.
      Eli neuvoni kaikille kauppakorkeakouluun pyrkiville: miettikää vähintään kahdesti, mieluummin kolmesti ennen hakemista. Jos haluatte törmätä helvetilliseen työnhakuun ja päätyä koulutusta vastaamattomiin hommiin, hakekaa ihmeessä kauppikseen. Olen oppinut näiden vuosien aikana ainoastaan sen, että kylteri menestyy joko syntymällä sopivaan perheeseen (vanhemmilla pitää olla oma firma tai suhteet) tai sitten melkoisella tuurilla. Mutta tälläistä.

    • censori

      Suomessa on ivan liikaa yliopistoja missä voi suorittaa kauppatieteitä, käsittääkseni arvostetuin on Aalto ja KTM tutkinto os osaa ottaa oikeat aineet on ihan arvostettu tutkinto. Huikeimmat opiskelee DI TUTo ja lisäksi KTM. Aika kova yhdistelmä.

    • Pörssihai

      Eikös kauppakorkean käyneet ole juuri niitä bisnesnälkäisiä sliipattuja öljytukkia. Ovat saaneet viimeiset niksit ja kujeet joilla tehdään kovaa bisnestä. Koko ajan nupissa takoo "ostan-myyn-teen diiliä-voitan". Ovat markkinatalous aatteella aivopestyjä bisnesmoguleja, jotka eivät pienestä lama turbulenssista hätkähdä. DDDDDD. Sori tarkoitus ei ollut kettuilla.Ihan pikkasen vaan heittää kapulaa jalkoihin.

      • asderasd

        Niitäkin on. Suurin osa sellaisia, jotka eivät tismalleen tiedä mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Kaupallinen koulutus hyvä, jos ei ole vielä ihan varma mitä haluaa tehdä. Ei yliopistossa saada "niksejä ja kujeita" bisneksen tekoon, vaan siellä joudutaan kuuntelemaan tylsiä luennoitsijoita, jotka opettavat kun muutakaan ei osaa. Yliopistoissa ei paljon markkinataloudesta jauheta, vaan markkinatalouden hyödyllisyys oivalletaan itse.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      154
      2646
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1996
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      22
      1991
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1786
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1540
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1306
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1202
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1198
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1171
    Aihe