Nartun sterilisointi kokemuksia?

Miksi sterilisoisit ? Minkä ikäinen, uros / narttu ?

Kyllä kannattaa ehdottomasti ainakin tämä on mun mieleipide ja sopi meidän elämäntilanteeseen. Minulla on uros ja narttu, ja vaikka sainkin nartun/uroksen juoksujen ajaksi ihan muualle hoitoon, olin jo kahtien juoksujen jälkeen ihan valmis leikkauttamaan sen. Näkyviä valeraskauksia ei ollut mutta en pitänyt siitä että sai jännittää millon ne tulee, lisäksi vieraiden irtouroksien lähestymisyritykset ym. Elämä on paljon helpompaa ilman juoksuja!

Tyttöni oli reilun vuoden kun sterilisoitiin. Kolme kuukautta oli edellisistä juoksuista ja lääkäri sanoi että voi leikata, mutta leikkauksessa olikin tullut vielä vähän maitoa nisistä, eli valeraskaus oli vieläkin vähän päällä.Silloinhan ei voi leikata. Päivän vai kaksi oli kauluri ja sen jälkeen vain kun en ollut paikalla pidin. Silloin oli kylmä talvi joten ainut ikävä mikä jälkiseuraamuksena oli että neidin vatsaa vähän palelsi kun karvat oli ajeltu. Kaikki muu meni odotetusti.

Hinta taisi olla kahdensadan paikkeilla (koiran paino 22 kg, vaikuttaa hintaan). Tehtiin hakunilassa karvakamuissa. Ihan ok paikka vaikka en siellä enää käykään. Jos hintaa mietit, niin aika pieni verrattuna loppelämän "kärsimyksiin". Jos käyt koirakouluissa ym. et voi mennä sinne juoksujen takia. Koirapuisto on poissuljettu jos on juoksut. Tietysti jokaisella on oma mielipide ja tämä on mun.

Täällä on kokemus uroksen kastroinnista. Cockeripojalla oli piilokives, joten syy kastrointiin oli siinä.
Leikkaus tehtiin viime kesänä, kun veijari oli 1v ja 4 kk. Emme olleet ajatelleet tehdä sitä silloin vielä, mutta naapurimme kaksi ihanaa tyttöä peräkkäin olleilla juoksuillaan tekivät elämästämme kovin hankalaa. Koira ei syönyt, läähätti vain, eikä tahtonut edes jaksaa lenkkeillä. Saimme eläinlääkäriltä hormonipiikin ja elämähän helpottui heti ja leikkauspäätös tehtiin.
Leikkaus meni hyvin. Piilokives oli kivestiehyessä, ei vastaontelossa, joten operaatiokin oli helppo. Toipuminen meni hyvin ja 10 päivän jälkeen tikit poistettiin ja elämä on jatkunut normaalisti sen jälkeen.
Koira ei muuttunut luonteeltaa miksikään ja agilityssäkin keskittyy ehkä hiukan paremmin.
Välittömästi siirryimme lightruokaan, joten lihomistakaan ei ole ollut. Tosi ruoan perään on hanakampi kuin ennen.

Tutustu tähystyksellä tehtävään sterilisaatioon. Minun koirani leikattiin tähystäen, toipui todella nopeasti:

-Koiran oli leikattaessa 2-vuotias. N. 10 kg narttu
-Kun hain koiran leikkauksesta, se käveli itse pois heräämöstä. Koira ei valitellut kipuja, vaikutti herättämisen jälkeen lähinnä hieman hämmentyneeltä ja tokkuraiselta vahvojen kipulääkkeiden ansiosta. Annoin kahtena seuraavana päivänä kipulääkettä.
-Haava oli suljettu sulavilla tikeillä. Haavan päällä ei tarvinnut pitää mitään suojaa(!). Itse asiassa eläinlääkäri sanoi, että leikkaushaavaa ei saa peittääkään niin paranee paremmin. Puin koiralle ulkoilun ajaksi suojapaidan, että kuraa ei joutunut haavaan.
-Tötterö oli päässä sisätiloissa n. 2 viikkoa. Ei siis lenkeillä. Koiran ei annettu koskea haavaan.
-Leikkaushaava (koko n. 4 cm) parantui nopeasti. Nykyään koiran vatsasta ei erotu kuin todella tarkasti tihrustaen arpi, lähinnä näkyy vain kohta, jossa iho on todella tasainen.
-En muista hintaa
-Leikkaava lääkäri: todella kokenut Mikael Granholm. Leikkaa käsittääkseni myös Helsingin seudulla
-Koira on muuttunut ehkä hieman eloisammaksi. Ruokahalussa ei muutoksia. ei painonnousua. Ruuan määrä pidetty ennallaan (Lenkkeilyä päivässä vähintään 3 tuntia)
-En muista leikkauksen hintaa, on kalliimpi kuin ns. vanhanaikainen leikkaus. Toipumisaika kuitenkin huomattavasti lyhyempi!

!!!Tämä on tärkeää: Sellaiset koirat, joiden peruskunto on hyvä, toipuvat leikkauksesta paremmin kuin esim ylipainoiset koirat. Kannattaa huolehtia ennen leikkaukseen kiirehtimistä, että koira on normaalipainoinen. Esim. tähystäen tehdyssä leikkauksessa on sanomattakin selvää, että liiallinen rasva elimistössä haittaa olennaisesti leikkauksen suorittamista ja siitä toipumista.

Leikkauspäivänä ja sitä seuraavina ensimmäisinä toipumispäivinä koiralle kannattaa antaa helposti sulavaa ruokaa: lajityypillisesti raaka liha. Tällöin raskaan ruuan(esim nappulat) sulattaminen ei rasita toipuvaa koiraa. Tähystäen leikatun koiran vatsassa kun saattaa olla epämukavia tuntemuksia, sillä näkyvyyttä laikattavaan alueeseen on parannettu mm. kaasun avulla.

Lisäksi ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota myös öljyihin liittyen: kalaöljy sisältää veren hyytymiseen vaikuttavia ainesosia. Öljyn antaminen suositellaan lopettamaan ennen leikkausta. Varoaika muistaakseni pari viikkoa ennen leikkausta ja n. kuukausi leikkauksen jälkeen.

Leikkausta ei kannata hermoilla. Minun mieleni rauhoittui oitis, kun olin keskustellut leikkaavan lääkärin kanssa. Hänen asiantuntemuksensa ja asenteensa toivat minulle levollisen olon. Edellytykset leikkauksen onnistumiseen olivat kunnossa. Koirani (ei sairauksia) peruskunto oli myös hyvä ennen leikkausta ja on toki ollut sellainen sen jälkeenkin. Sanoisin, että ei kannata myöskään liikaa miettiä sitä, miten koira mahdolisesti muuttuu leikkauksen jälkeen. Minun koirani on muuttunut ehkä hieman vilkkaammaksi. Koira on kuitenkin oma itsensä. Uskoisin, että sinäkin kuitenkin pyrit aina olemaan koirallesi hyvä omistaja, tuki ja turva, joten jos luonteen muuttuminen tuottaa yllätyksiä, pystyt varmasti suhtautumaan niihin asiallisesti ja järkevästi. Koiran kouluttaminenhan kestää tavallaan koko koiran elämän joka tapauksessa. Loppujen lopuksi koiran omistaja kuitenkin asettaa säännöt ja rajat koiralleen - sama koira se on kuitenkin leikkauksen jälkeenkin :)

Ehkä tärkeimpänä vielä: koiran inhimillistäminen ei kannata. Kun viet koiran leikkaukseen, pysy rauhallisena. Koira EI tiedä tulevasta. Koira ei myöskään leikkauksen jälkeen käsitä mitä on tapahtunut. Älä siis surkuttele koiraa ja suhtaudu siihen poikkeavalla tavalla, näin se ei itsekään hermoile ja toipuu nopeasti.

Kysy ihmeessä lisää, jos mieleesi tulee jotain!

tähystyksellä tehty sterilisaatio ei poista kohtua ja märkäkohdun vaara jää,vai olenko käsittänyt väärin?

Munasarjat ja osa kohdusta poistetaan. Hormonituotannon muutos aiheuttaa kohdun surkastumisen. Tämän vuoksi kohtutulehduksen riski on todella pieni - keskustelin leikkaavan lääkärin kanssa siitä ennen toimenpidettä. Punnitsin toimenpiteen hyödyt ja mahdolliset haitat tarkkaan. Mm. Riski leikkauksen seurauksena mahdollisesti ilmenevään virtsankarkailuun/pidätysongelmiin on pienempi tähystysmenetelmällä leikatuilla koirilla.


Mm. näillä hakusanoilla löytyy tähystysmenetelmällä koiransa leikkauttaneiden kokemuksia lisää: sterilisaatio tähystys kohdun surkastuminen.

huom! lopullinen varmuus siitä, voiko koiran leikata tähystysmenetelmällä saadaan vasta leikkauksen yhteydessä, jolloin kohtu tutkitaan. Jos kohdussa on poikkeamaa/muutoksia, leikkaus suoritetaan perinteisellä menetelmällä, jolloin siis poistetaan koko kohtu.

Tiedän kolme narttua, jotka on sterilisoitu ja toipuminen on kestänyt n-viikon. Leikkausarveksi jäi 2cm viilto. Nämä sterilisoinnit suoritettiin venäläisen eläinlääkärin toimesta, ja on huomattavasti turvallisempi ja helpompi leikkaus kuin suomalaisten eläinlääkäreiden! Suomalaiset kun leikaavat niin ison arven, ja toipumisessa kestää yleensä paljon kauemmin. Ainoa ongelma on löytää venäläistä eläinlääkäriä, mutta suosittelen :)

Voin suositella hakunilan PIKKU TASSUA. Edullinen ja asiantuntevaa, nykyaikaista hoitoa! n.6kk sitte leikattiin narttumme ja oisko maksanu tasan 400! Eli paljon edullisempi kuin monet muut, mutta hyvä! Vähä epäilytti kun hinta oli melkeen 100€ halvempi ku useammassa, mut kävin tsekkaan paikan enne varausta ja hyvä oli. Tästä lähtien se on meidän oma el.klinikka vaikka muutimme kauemmas!

Sessumme sterilointi ei ollut ihan helpoimmasta päästä, koska sillä oli ainainen hormonitoiminta, eli juoksut-valeraskaus-juoksut-valeraskaus-juoksut... jnejnejne.
Eli verikohtu. Muutaman kerran jouduimme perumaan leikkauksen kun juoksut ehtivät taas alkaa varattuna aikana, sitten päädyimme viemään sen ihan juoksujen lopussa ja valeraskauden alussa... ei lopussa siksi että se tuotti nisistään niin paljon "maitoa" .

Tämän tiesin ongelmaksi ja kyllä muakin pelotti jättää toinen leikeltäväksi!! Itkun kanssa lähdimme odottamaan että leikkaus olisi ohi! Sitten EL soittikin kesken leikkauksen, että oli tullut komplikaatioita, munasarjat olivat kaikkien sisäelinten takana... Minä tietysti hätäännyin kovasti! EL rauhoitteli minua ja soitti vain varmistaakseen tuon koirani hormonihäiriön (menetti paljon verta)
Ja kertoakseen että leikkaus pitenee jonkin verran!

No sitten lopen pääsimme hakemaan koiramme pois ja saimme ohjeet miten toimia ja särkylääkkeet mukaan. Sieltä sitten yhtäkkiä alkoi kuulua kopista hirveetä ulinaa... koiramme oli herännyt ja aivan hädissään tietysti tapahtuneesta! Ei se pysynyt itse pystyssä, oli vain aivan paniikissa (osaksi myös siitä tötteröstä)
Lääkkeethän vaikuttivat edelleen,eli kipua ei ainakaan olisi pitänyt tuntua heti paljoa. Koira kannettiin autoon kun ei pysynyt pystyssä itse, lähdimme kotiin. Edelleen itkin, tuntui ihan kamalalta: mitä olinkaan mennyt tekemään!!

Kotona sitten laitettiin sille iso pehmeä peti olohuoneeseen, jossa se sitten aloitti heräilyn. Se makasi ja sai välillä paniikkikohtauksen aina kun heräsi ja huomasi tietysti tötterön päässään ja varmaan koko sekavuusolotilan.. Yritti nousta äkkiä ylös säikähtäen, muttei jalat kantaneet eli se oli semmosta säheltävää kaatuilua. Makasin sitten sen kanssa ensimmäisen vuorokauden, silittelin ja rauhoittelin ja pidin aina kiinni kun sai sen *kohtauksen*.

Eläinlääkäri sanoi että koiran pitäisi siitä toeta iltaan mennessä (leikkaus oli aamulla) ainakin sen verran että kävisi pissalla ja tarpeillaan ja silloin saisi antaa jo ruokaakin kun tokkeroinenolo olisi poissa.Soitin sitten illalla klinikalle, että tarviiko huolestua kun ei vieläkään ole edes noussut jaloilleen saati sitten pysynyt pystyssä! Sanoivat että pitää seurata aamuun ja jos ei vieläkään ole minkäälaista toipumista, silloin käynti siel uudelleen. Samoin piti seurata ienten väriä.

No Sessu nousi sitten aamuyöllä... oisko ollu neljän pintaan itse ylös!!! Oli niin helpottunut olo! Hoiperrellen se jaksoi jalotella muutamia askeleita, mutta tötterö viilsi paata ja ei jaksanu kannatella vielä päätään! Ohjasin sen takaisin nukkumaan. Se oli ihmeissään, mutta rauhottui selkeästi kun olin lähellä kokoajan. Jos se jäi hetkeksikkään yksin sai se sen paniikki kohtauksen heti ja tilanne olis voinu mennä pahaksi..

Haava on n.20cm pitkä (komplikaatioiden takia) ja se vuosi niin että side oli vaihdettava.. illalla ei enää viitsitty sitä kiusata joten päästin että aamulla se vaihdetaan vasta kun vähän "toipuneempi". Side oli hankalasti jämähtänyt kun kuivunutta verta niin paljon.. onneksi koirani luottaa ja sitä on helppo käsitellä, mutta puolessa välissä sidettä painettiin side takaisin ja suunta kohti eläinlääkäriä: näytti siltä että tikit oli auki yhdestä kohdasta ja veriside takertunut siihen kiinni. Varmistaaksemme että tikit on kiinni, oli hyvä että käytiin, hoitaja puhdisti haavan ja tarkisti muutenkin Sessun tilan. Tikit olivat kiinni, näyttivät vain pahalta. Pari kertaa jousin vaihtamaan siteen.

Ulkona käytiin pissalla ekan kerran leikkausta seuraavana iltapäivällä... sitten se oli jo vähän paremmassa kunnossa.

Tokkurasta se selkis kolmantena päivänä vasta kunnolla. Tötteröä en pitänyt sillä kuin öisin, koska se selvästi hankalooitti sen elämää ja se törmäili sillä seiniin ja lattioihin ym koko ajan. Mutta minulla oli mahdollisuus olla sen kanssa kotona ja vahtia sitä kokoajan ettei pääse nuolemaan haavaa. Tosin kolme ekaa yötä se oli todella kipeä.. simahti ihan pienestä kävelystä sisälläkin, jaksoi istumatta n. 3-4metriä.Kun heräsi niin itki kipua ja tietysti koko hommaa (ei ole sellainen uikuttajakoira, että uikuttaisi kipua herkästi.. ei juuri ikinä.)

Sitte neljäntenä päivänä se oli parempi, ulkona käytii edelleen vain tarpeilla pihalla, ei jaksanut vielä enempää... mentiin ihan sen jaksamisen mukaan.
Ulos mennessä suojattiin haava.

jatkuu...

itse en asu PK-alueella, mutta kerron silti kokemukseni.

eli omistan löytökoiran, jonka sitten leikkautin kun oli ensin käynyt terveystarkastuksessa, ja ollut siis minulla pari vuotta jo. ell. arvioi koiralla tuolloin olevan ikää n. 5 vuotta.

lopullinen syy miksi päädyin leikkaukseen oli se, että koiralle tuli vuotoa kohtuun, ja kun saatiin leikattua niin ell. totesikin että oli hyvä että leikattiin, aika paljon oli verta tihkunut kohdusta koko ajan.. onneksi huomasin oireet, koira joi paljon koko ajan, ja oli vaisu.mutta syynä leikkaukseen myös se että vanhemmiten tulee nisäkasvaimia ja/tai kohtutulehdus/märkäkohtu helposti, sitä riskiä en halunnut.

leikkaus meni hyvin, aamulla vein koiran, päivällä leikattiin ja illalla 7 aikaan sain hakea kotiin. koira oli tietysti vielä tokkurainen, ja tietenkin aristi vatsaansa. nostettiin varovasti autoon ja kotiin huilimaan, kaulurin ja lääkkeiden kera.
pari viikkoa muistaakseni pidettiin kauluria, kunnes tikit käytiin haavasta poistamassa. kaikki meni hyvin tähän asti, koira oli pirteä jo heti toisena päivänä leikkauksen jälkeen! mitään komplikaatioita hänelle ei onneksi tullut missään vaiheessa. eikä oikeastaan muuttunut mitenkään, vähän tuo paino on vaan noussut vaikka ruokavalio tiukka nyt onkin.
mutta koira on terve, se on pääasia, eikä tarvitse enää pelätä kohtutulehduksia tai odottaa juoksuaikoja!

kiitos siitä Porin kaupungin eläinlääkärille :)

Meillä koiralta leikattiin tähystyksessä munasarjat, kohtu jätettiin surkastumaan kun oli täysin normaali. Kaikkineen koira oli toimenpiteessä kaksi tuntia, ja kovasti vinkui kun sitä menin hakemaan, mutta ottaen huomioon että oli herännyt nukutuksesta ihan juuri, niin tämä varmasti normaalia. Tähystyksen paras puoli on se että narttu käveli itse lääkäristä ulos, pääsi autoon ja oli jo seuraavana päivänä suhtkoht normaalissa kunnossa. Leikkauspäivän koira lepäsi, hieman vinkui mutta nukkui suurimmanosan ajasta, eniten sitä häiritsi paita, joka suojaa leikkausarpia. Särkylääkettä annettin kahtena päivänä ja seuraavana päivänä käytiin jo kevyellä lenkillä. Koiran täytyi vältellä riehumista ja hyppimistä ensimmäiset kaksi viikkoa, joten se aika käytiin hihnalenkeillä ja sitä mukaan pidemmillä, mitä paremmin koira toipui.

Itse mieten kauan tähystysleikkauksen ja perinteisen toimenpiteen välillä, koska tähystysleikkaus on tyyriimpi. Kuitenkin koiran toipumisaika ja kivuttomampi toimenpide menivät onneksi edelle, ja tavallaan kun ei tarvinnut olla töistä kuin yksi päivä pois, tavallaan jopa tasasi leikkauksien väliset kustannukset.

Nyt ollaankin jo normaalissa rytmissä, ja koiran kanssa ilo liikkua kun hormonit ei hyrrää pahasti.

Kannattaa myös tsekata tarjouksia, joskus noissa tähystyssteriloinneissa on tosi hyviä kampanjoita!

Meillä tänään narttu leikattiin (kohtu,munasarjat,napatyrä.)
Kovin tokkurainen ja sekavan oloinen on.
Ei ole noussut jaloilleen ulahtelee kun yrittää nousta ja itkee kauheesti haavaa.
Ei juo tai syö..
Milloin olisi hyvä aika viedä pissalle?
Onko normaalia että koira noin paljon itkee haavaa?

Oltiin torstaina 2wee nartun kanssa leikkauksessa (kohtu ja munasarjat). tämä on nyt kolmas päivä leikkauksesta ja koira on muuten pirteä, muttei ole juonut kertaakaan itse leikkauksen jälkeen.. onko epänormaalia??

Vanha aloitus, mutta varmasti monelle edelleen ajankohtainen. Niinpä ajattelin kertoa oman kokemukseni narttukoiran steriloinnista.

Eli meillä narttu vähän päälle 4v. narttu leikattiin tähystämällä tammikuussa. Kohtu jätettiin, koska se oli täysin normaali. Ell kysyi, että haluanko kohdun poiston myöskin ja hänen kerrottuaan enemmän asiasta, päädyin siihen että mikäli kohtu on ok, niin se saa jäädä. Siihen ell sitten totesi, että hän olisi päättänyt itse samoin. Vältetään turhaa leikkelyä, kun kohtutulehduksen vaaraa ei kohdun jättämisestä huolimatta ole.

Ell oli todella pätevä ja leikkaus nopea. Meille sanottiin, että parin tunnin päästä voi tulla hakemaan, mutta soittivatkin jo n. 1,5 tunnin kuluttua, kun koira oli suht virkeänä ylhäällä ja metelöi kovasti. Ei siis kivusta, vaan vieraasta paikasta ja siitä ettei kotiväki ollut paikalla. Käveli itse autoon ja nuokkui sylissä kotimatkan. Torkkuihan tuo loppupäivän, mutta kävi heti itse pissalla ja juomassa. Kipuja ei tuntunut olevan, pari päivää syötin kipulääkkeitä. Koira oli vajaassa viikossa ns. normikunnossa, toki pari viikkoa vältettiin esim. leikkejä muiden koirien kanssa. Haavasuojana oli 10 päivää haavapuku, joka tosin meillä otettiin n. viikon jälkeen pois. Haavat (ihan pikkiriikkiset) paranivat tosi hyvin ja nykyään niitä ei edes erota.

Olen todella tyytyväinen valintaani, eli siis tähystykseen. Minulla kävi hinnan suhteen tuuri, kyseisellä eläinklinikalla oli juuri silloin tarjous jolla tähystyksen sai samaan hintaan normileikkauksen kanssa. Hintaa tuli lääkkeineen ja haavapukuineen n. 505 euroa. Normihinta olisi ollut n. 750 euron luokkaa. Tuolla 750 euron hinnalla toimenpiteen varasin, mutta tarjouksen johdosta (ell itse kertoi siitä) saimme sen 500 euroon. Tällä kokemuksella olisin mielelläni maksanut myös tuon 750 euroa!

Koira voi erinomaisesti, juoksujen harmit on takana ja voidaan leikkiä poikakavereiden kanssa ympäri vuoden. Se on myös tasoittanut pahimman särmän, tyttö oli aika ärhäkkä. On nykyään koko ajan todella hyväntuulinen. Mitään huonoja sivuvaikutuksia ei ole ollut, ei esim. virtsankarkailua. Ainakaan vielä. Tyttö leikattiin syystä (en ala niitä syitä tähän erittelemään, mutta jos joku jo hermostuu turhista "leikkelyistä", niin sanon sen verran että tähän päätökseen oli muitakin syitä kuin "juoksujen hankaluus"), yleisesti ottaen vältän kaikkia turhia toimenpiteitä koirien kanssa. Tähän leikkaukseen olen ollut enemmän kuin tyytyväinen ja vaikka kyseinen eläinklinikka on alueen kalleimmasta päästä, niin mahdolliset tulevat leikkaukset (toivottavasti ei tule!) hoidetaan kyllä tämän talouden koirien osalta siellä! Rokotukset ym. käydään tutulla hyvällä eläinlääkärillä tässä lähistöllä, mutta mikäli leikkauspöydälle joku lemmikeistä joutuu, niin suunta on kyllä tuonne samaan paikkaan!

En suosita sterilisaatiota. Siihen voi myös koira kuolla.