Toiselle pahan toivominen..

Tyttöystäväsi on nolo ja lapsellinen.

lapset joutaakin helvettiin

On kaksi eri asiaa toivoa ja tehdä jotain pahaa toiselle ihan käytännössä. Ihminen on sellainen otus, että se saattaa toivoa toiselle pahaa onnea, koska perimmäinen ajatus lienee se, että toisen onni, menestys tai ihan silkka olemassaolo on uhka tai muuten vain pois itseltä.

Mielestäni tällaiset ajatukset pitäisi kuitenkin pitää omana tietonaan. Ihmisen pahaa tai pimeää puolta on kuitenkin mahdotonta poistaa tai kieltää, sillä me osaamme olla todella pahoja, olemme aloittaneet sotia ja päivittäin kuulemme uutisista, kuinka ihminen on riistänyt toisen omaisuutta tai pahimmassa tapauksessa jopa hengen.

Tässä tapauksessa kehottaisin tyttöystävää pitämään suunsa kiinni ja näppiksensä kurissa. Kyllä se lapsi siitä kasvaa ja hiljenee, eikä kukaan täällä ole jäänyt lapseksi. Hänen kannattaisi myös kehittää sitä kuuluisaa empatiaa, sillä ei se lapsi pahuuttaan tai ilkeyttään huuda, vaan siksi, että sillä on jokin hätä tai kasvukipuja.

Tyttöystäväsi on kakara vielä. Kun 10 vuoden päästä joku toivoo hänelle ja hänen lapselleen samaa, voi olla eri ääni kellossa.

Huutaville lapsille ei voi aina mitään, joillakin on paha koliikki ja se on yhtä rasittavaa lasten vanhemmille. Olisi tyttöystäväsi iloinen ettei ole oma lapsi.

Mikä meidät suomalaiset on muuttanut näin suvaitsemattomiksi. Mitään ei suvaita, KUNNES sattuu omalle kohdalle, sitten muuttuu puheet ja ajatukset.

no hei: mä en pidä lapsista - ja saattaisin ehkä läpällä heittää fb:ssä jotain niiden"lopullisista ratkaisuista" kavereilleni... mut joo, jättäisin kyl tollaset purkaukset omaan arvoonsa.

ihan eri asia, jos toivoo ihan oikeille ihmisille jotain pahaa .

Asiassa häiritsee se, että tyttöystävä ei hyväksy jos hänelle tärkeitä asioita käsittelee samalla `huumorilla´, sekä se että itselläni on lapsi edellisestä suhteesta.

Omasta mielestäni tuollainen toisen kuolemisen toivominen kertoo ihmisen kypsymättömyydestä ja heikosta ajattelukyvystä.

Jos oikeasti on kokenut ja kohdannut kuolemaa/kuolemia ei niistä puhuta edes herjalla. Ne ovat asioita jotka koskettavat ja todella syvältä. En toivoisi ikinä kenenkään kuolemista (toki jokaisen kohdalla se on joskus väistämätön paha) sen takia että hänessä jokin häiritsee minua.

Toistan siis että ajattelematonta ja kypsymätön on tyttöystäväsi.

Saa kai jokainen toivoa mitä haluaa?

Kovin täyspäistä, fiksua taikka aikuismaista ei ole toivoa kuolemaa muille, mutta varmaan 99% maapallon ihmisistä on toivonut tai toivoo jonkun toisen kuolemaa. Että se siitä. Kuuluu elämään, ja nuo toiveet toteutuu kyllä. Ajankohta vaihtelee, jonkun toive toteutuu heti, mutta ihan varmasti jokainen elollinen otus kuolee joskus.

Inhimillistä, joskin syvemmin ajateltuna helkkarin typerää. Sitähän inhimillisyys toisinaan on, typerää möhlimistä ja klimppistä järjenjuoksua. Tuossa kohtaa ei kauheesti voida puhua toivojan elämänymmärtämyksestä kuitenkaan.

Saati käsityskyvystä mitä tulee aiheeseen lapset ja itkut. Saati käsitystä tunteesta miltä se tuntuu, kun oikeasti menettää lapsen tai toisen itselle rakkaan ihmisen. Ei täällä naapureita varten ja mieliksi eletä. Hommais korvatulpat, jos on hermot noin loppu itkun takia. Tai muuttaa johonkin missä ei ole muita ihmisiä kilometrien säteellä. Pääsis helpommalla, kun ei ole vaaraa törmätä ilmiöön naapurien äänet.

Lapsellinen, keskenkasvuinen, kehittymätön, ajattelamaton, tyhmä, ymmärtämätön ...