Onko syvällisyys älykkyyttä?

Missä?

Syvällisyys on ennemminkin ominaisuus kuin merkki älykkyydestä. Syvällinen ihminen voi olla älykäs. Syvällinen ihminen voi myös olla normaaliälyinen, joka tykkää vain ajatella asioita monesta näkökulmasta.

Ei tietenkään! Syvällisyyttä ei voi mitatta numeroilla! Syvällinen ihminen ei välttämättä jaksa tajuta geometrisia kuvioita ja muuta jännää, jolla Ainoa Oikea Älykkyyss mitataan, ainakin meidän seurassa!

Mitä on "syvällisyys"? "Pinnallisuuden" vastakohta? Onko se jotain määrättyjä aihepiirejä, joista puhuminen tekee ihmisestä toisten silmissä syvällisen? Vai onko syvällinen ihminen sellainen, joka menee aiheessa kuin aiheessa syvemmälle ja analyyttisemmin kuin ei-syvällinen?

Minusta "syvällisyyys" on lähellä viisautta, joka on puolestaan kykyä ymmärtää, miten asia on.

Olen miettinyt aivan samaa että mitä ko."syvällisyys" tarkoittaa.
Onko se sitä että pohdiskellaan elämää suurempia kysymyksiä vai juuri sitä kuten ed.mainittu kirjoittaja kirjoitti:"sellainen,joka menee aiheessa kuin aiheessa syvemmälle ja analyyttisemmin kuin ei-syvällinen?"
Vai onko tämä kenties molempia?
Toisaalta voiko nuori ihminen olla syvällinen?
Sen teorian mukaan että syvällisyys olisi yhtäkuin viisaus,ei voi olla,sillä harvemmin nuori ihminen ymmärtää asioita kovinkaan hyvin.
Ehkä syvällisyys on sitä että pyrkii ja yrittää ymmärtää joitan asioita mitä saattaa olla mahdoton ihmisen koskaan täysin käsittää.

Syvälliset ihmiset tuppaa olemaan fiksumpia koska ajattelevat asioita moniulotteisemmin kuin pinnalliset. Pinnallisia on siten helpompi sahata linssiin ja ohjailla haluttuun suuntaan. Missä meneekin rikoksen raja, nimittäin lapsia ja nuoria ei todellakaan ole viisasta johtaa harhaan..! Aivan kuten vammaisia on väärin käyttää hyväksi!
Ikä ja kokemus tuo varmuuden asioista!

Kyllä se mun mielestä ainakin kuuluu älykkyyteen. Olisi erittäin tyhmää rajata älykkyys vain johonkin matemaattisen hahmotuskykyyn.

Sanoisin, että se on viisautta ja se ei välttämättä kuulu ns. "älykkyyteen".
Älykkyys on materiassa ja viisaus on hengessä. Kaksi eri asiaa.

Onko se sitä Syvähenkistä Elämää?

Syvällisyys älykkyyttä? Pitäisi varmaan kysyä onko älykkäät ihmiset syvällisiä. Useimmiten varmaan on, jos syvällisyydellä tarkoitetaan asioihin paneutumista pienempiä yksityiskohtia myöten. Useimmat normi-ihmiset eivät halua tai paremminkin eivät voi uppoutua kovinkaan syvällisesti asioihin, koska asioihin perehtyminen syvällisesti vaatii tiettyä älykkyyttä, jotta sen asian syvällisen merkityksen ymmärtää. Jos ihminen ei jotakin asiaa ymmärrä lainkaan, niin ei siihen voi kovin syvällisesti voi uppoutuakaan. Tämä nyt lienee päivänselvää.

Useimmilla älykkäillä ihmisillä on jokin tietty ala, jolla he ovat erityisen hyviä, suorastaan neroja. Se että ihminen on jollakin elämän osa-alueella älykäs, ei tarkoita sitä että he olisivat jonkinlaisia yleisälykkäitä jokasuhteessa. Tosin sellaisiakin voi olla, mutta kovin harvassa.

Lopputulemana sanoisin että syvällisyys on yksi älykkyyden osatekijä. Syvällisyys ei itsessään ei ole vielä älykkyyttä. Älykkyys on synnynnäinen, monen eri tekijän summa. Älykkääksi ei voi opiskella, jos ei omaa tiettyjä synnynnäisiä lahjoja. Geenit!

Outo tosiaan tää Suomi24- foorumi, kun etusivulta just ton aiheen mukaista klikkasin, mutta johti toiseen keskusteluun, ja sitten tossa on toi keskustelu.:/ Vastasin omalla mielipiteelläni toiseen keskusteluun tästä aiheesta, enkä enää jaksa toista kertaa jauhaa samasta aiheesta. Minusta toi toien keskustelu on kyllä törkeä.

Tiedän kyllä, vanha topic mutta jäi kaivertamaan neljännen viestin kohta "Toisaalta voiko nuori ihminen olla syvällinen?
Sen teorian mukaan että syvällisyys olisi yhtäkuin viisaus,ei voi olla,sillä harvemmin nuori ihminen ymmärtää asioita kovinkaan hyvin."

Miksi nuori ei voisi olla syvällinen? Miks nuori ei voisi ymmärtää asioita kovinkaan hyvin? Onhan se totta, että y l e e n s ä nuorilla elämänkokemusta ei ole hirveästi muusta kun lapsuusiän leikeistä, teini-iän draamoista sunmuista. Mutta onhan täällä maailmassa paljonkin - jopa Suomessa - nuoria, keillä on lapsuus ollut aivan kamala ja täynnä koettelemuksia. Ei ehkä hirveän monella ja useimmat ei pysty ottaa lapsuutensa haavoja voimavarana, vaan joutuu tunnemelskansa ja ajatusvyöryjen takia esim. terapiaan tai jopa osastolle. Riippuen ihan kokonaan ihmisestä ja koettelemuksista. Jotkut taas osaavat geometrisia hahmotuksia, joku osaa kieliä ja joku osaa ratkaista elämänongelmia, jotkut vaikka 16-vuotiaatkin osaavat luoda optimaaliset ratkaisut asioihin ja syventyä asioihin huomattavasti enemmän, kuin jotkut 50-kymppiset.

Nimim. ikää on 19, kuulun erääseen vertaistukiryhmään missä pääosin 30-50 vuotiaita ihmisiä ja he kauhistuivat lyhyttä elämänkertaani ja kutsuivat mm. pikkuvanhaksi, kokeneeksi, viisaaksi ja syvälliseksi ihmiseksi. Mutta hei, meitähän on erilaisia ;)

Mielenkiintoinen ja kiehtova kysymys, koska myös minulle on aina sanottu, että olen syvällinen. Subjektiivisesti miellän käsitteen syvällisyys raskasmielisyydeksi, vaikka se voi olla älykkyyttä myös, enkä ajattele käsitettä syvällisyys sidonnaisena älykkyyteen, tahi saatika ainakaan siitä eriävänä siten, että muka voisi olla älykkyyttä ilman syvällisyyttä. Älykkyyttä minusta ei myöskään ole Mensa-tyylilajin jaotellaan ihmiset lokeroihin- kaavojen mukaan homma, vaan pätemisistä tulee mulle mieleen lähinnä natsismi kaikenmoisine lahjakkaat sitä ja vähemmän lahjakkaat versus.. Jos kaipaat tieteellistasoista oppikirjakommentointia ja retorista käsitekikkailua kysymykseesi, sinulla on varmaan väärä palsta. Minä en osaa kommentoida.:/


En ole kiinnostunut älykkyyden käsitteestä tai älykkyydestä keskustelemisesta tän foorumin osalta, vaan kommentoin nyt siksi, että mua kiinnostaa lukea netistä miten paljon ihmisiä kiehtoo älykkyys ja mua kiinnostaa se, että miten suuri kaipuu ihmisillä on jokaisella saada kokea olevansa erityisen älykäs. Olen kallistunut vähän sille kannalle, että älykkäin saattaa olla ihmisjoukossa se ns. "havukka-ahon ajattelijatyyppinen" hemmo, jonka mielestä on hauskaa katsoa, kuinka muut kilpailevat saadakseen ihailua.;) Eikä tämä luonnollisestikaan ole tiedettä, sitä en kehtaisi Suomi24:ssa suoltaa.

Toki ihmisyydessä on inhimillistä miettiä, että onko umpityhmä vaiko fiksu; Mensa ei tarjoa normaalijakaumaa vaihtoehdoksi. Olenko minä umpityhmä vaiko tavis, en oikeasti tiedä. Tiedän kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat minua tyhmempiä minun mielestäni.:D Ja samaten tyhmyyteen verrantona tiedän omissa lähisukulaisissanikin olevan Mensa-tason älykkäitä, eli jos uskoisin sen urpo-älykkyysseuran määrittelyyn ihmisyyden olemuksesta, ajattelisin varmaan olevani aivan über- special geneettisestikin jo. Ei vaan ole käynyt mielessä käydä Mensa-testissä, koska olisi karmivaa saada tietää, että olisi pälli. Ja kun lähisukulaisenikaan ei halunnut liittyä, vaikka ylitti neron rajat testissä kirkkaasti, ajattelen minäkin suurinpiirtein ehkä niin, että "ei_ kaikenlaiselle älykkyys-bisnekselle."

Syvällisyys on ymmärrystä. Eikä ikinä voi olla mitattavaa tai vertailtava määre.

Terveisin: nimimerkkiä tänne Suomi24:n omaamaton naamaton nimetön keskustelupalstakommentoija höhheliini.

No jos kaikki nuo osiot taitaa, on todella hyvä!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria

No, taviksilta taitaa AINAKIN puuttua luonnon ymmärtäminen...Kiinan saasteet jne. köh köh.

Pinnallinen ihminen on sellainen, joka voisi kirjoittaa päiväkirjaan että:
"Rakas päiväkirja, tänään aamupäivällä epäilin erästä asiaa. Menin peilin eteen ja pakotin itseni hymyilemään positiivisesti, ja lopulta pääsin eroon tuosta kateudesta, kostonhalusta ja kaunasta."

Jos syvällisyys on kyseenalaistamista ja kriittistä ajattelua, niin syvällisyys on älykkyyttä.

Syvällisyyden vastakohta on kai pinnallisuus, joka ei merkitse pelkkää tyhmyyttä vaanmyös tunteiden laimeutta ja lyhytkestoisuutta, sekä kyvyttömyyttä erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä.

Intrapersoonallista lahjakkuutta. Tämäkin on yksi lahjakkuuden laji, ihan siinä missä loogis-matemaattinenkin ym. lahjakkuudet.

Syvällisyys ...kolikon kääntöpuoli voi olla sekavuus ja eksyminen.
Ei nähdä metsää puilta, eli kokonaisuuksien ja olennaisuuksien hahmottaminen...

Rajansa siis kaikella ja älykkyys on pitkälti subjektiivista.