Suomi on etäopiskelun kehitysmaa

Ns. etäopiskelu on suuri kupla. Siinä olisi ainesta lööppilehdille ja M.O.T.ille. Opettajat kopioivat kursseja, opiskelijat kopioivat vastauksia. Kaikki saavat parhaat arvosanat tekemättä mitään. Ja oppimatta mitään. Palkka juoksee.

Minusta koko etäopiskelu on aika näennäistä. Jos ihminen ei viitsi pyllyään tuolilta nostaa ja ovesta ulos astua, niin mihin ammattiin semmoinen tyyppi on omiaan.

Tohtorin tutkinto etänä! Yhtä hyvin voidaan myydä tohtorin todistuksia ilman opintoja opiskelijaa tuntemattakaan. Onhan niitäkin kai.

Verkossa voidaan toki tehdä paljon, mutta, mutta... no, moni työ vaatii ihan konkreettista harjoitteluakin ja fyysistä läsnäoloa.

Täyttä p***aa nämä 2 viimeisintä vastausta. Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Totuus on se, että etäopiskelu vaatii opiskelijalta huomattavasti enmmän ahkeruutta, oma-aloitteisuutta ja itsekuria kuin lähiopetus, josta voi selvitä läpi kunhan vaan istuu p***e penkissä tekemättä yhtään mitään.

Ainakaan itse en ottaisi töihin yhtään etäopiskeluna tutkintonsa suorittanutta tyyppiä. Enkä haluaisi hoitajakseni etäopiskelusta juuri valmistunutta sairaanhoitajaa, joka ei ole harjoitellut "piikin" antamista.

Oma kokemus verkkopainotteisesta opiskelusta laurean ammattikoulussa oli sellainen, että vaikka ryhmän piti olla verkkopainotteinen niin tosiasiassa etäpäiviä saattoi koko kuukaudessa olla vain pari vaivaista.
Enemmän pitäisi olla vaihtoehtona tuollaisia täydellisesti etänä suoritettavia kouluja, tuollainen on ihan pelleilyä, että väitetään verkkopainotteiseksi ja sitten kuitenkin istutaan koulussa 90% ajasta.

Korkeakoulututkintoja tulisi saada suorittaa etäopiskellen. Esimerkiksi IT-alan opinnoissa oleellisimmat asiat tulisivat selviksi ilman käyntejä luokissa. Monet ihmiset, jotka eivät muuten opiskelisi, saisivat tutkinnon. Työttömyys vähenisi. Ihmisten ei tarvitsisi muuttaa suurimpiin kaupunkeihin.
En pidä Suomen kouluista ja opiskelisin, jos voisin tehdä sen kotona.
Normaalisti ihmisten on hyvä olla porukassa kouluissakin, mutta varsinkin keskittymishäiriöiset ja muuten erilaiset hyötyisivät paljon. Jotku saattaa oppia tehokkaammin kotonaan. Ajan voi käyttää erittäin tehokkaasti ja ystäviäkin voi saada muista kurssilaisista tai mistä tahansa ohjatusta toiminnasta mitä nykyään on. Ei koulukiusausta, syrjintää tai alttiutta huonoille vaikutteille. Vastuullisuus lisääntyisi ja organisointitaidot paranisivat. Sukulaissuhteiden ylläpitäminen ei rajoitu lomaviikolle.
Korkekoulututkinnon saa etäopiskellen mm. Briteissä, Espanjassa, USA:ssa, Kiinassa, Indonesiassa... Ruotsissa. Miksei Suomessa?
Asiasta voisi tehdä adressin.

Etäopiskelu tekisi opettajista työttömiä joten tuon takia Suomessa homma ei etene. Esim. englannin kielioppiopinnot voisi tehdä täysin youtube videoiksi. Itse olen parhaillaan enkun iltaopiskelija ja voin kertoa, että opetus on mennyt täysin ala-arvoiseksi. Johtuen varmaankin siitä, että kirjakustantajat ovat päässeet määrittämään oppimateriaalin sisällön. Opetushallistus on pelkkä kumileimasin joka ainaostaan antaa pitkän lobbauksen tuloksena yhä enemmän rahastusmahdollisuuksia kirjakustantajille.

Suomessa etäopiskelu on todellakin mahdotonta nettilukion jälkeen. Siis minkäänlaiseen tutkintoon johtava etäopiskelu. TOELLA kehitysmaa tuossa suhteessa.

Tämä aloittajan puheenvuoro pitäisi toimittaa opetusministeriöön. Suomi on ihan per****ä etäopiskelun suhteen. Aikuisille on vain kaikenmaailman näyttötutkintoja tarjolla, mutta etänä ei YHTÄÄN MITÄÄN. Nuorisoakin koulutetaan luokissa istuen tutkintoihin joista ei ikinä pääse mihinkään töihin, eli rahaa on ihan turhiinkin koulutuksiin, mutta etäopiskeluun ei euron latia. Paska maa tämä edelläkävijäksikin tietotekniikan suhteen kehuttu Finlandia...

Alan ymmärtää mitä aloittaja tarkoittaa.
Kehoitetaan maksullisiin etäopintoihin ja siellä sisällä ollessa selviääkin, että se on vain osa sitä mitä pyydettiin. Samalla nimikkeellä, mutta ei kuitenkaan se. Eli pitäisi ensin opiskella n 60-120 op. avoimessa (maksusta) ja sitten vasta pääsee (ehkä) opiskelemaan sitä pientä osaa (60 op) mitä työnantaja vaatii. Ja sitä pääsee opiskelemaan vain jos hakee yo:lle siäslle. Ajatella sen pienen palasen vuoksi.
Kysymys kuuluu minulle :kauanko minulla on aikaa ja rahaa roikkua yliopistojen kirjoilla ETÄOPPIJANA? Kaikki aika ja ylimääräinen raha menee opintoihin, joka onkin vain kynnys(-raha) - ja kenelle?

Mua alkaa ihmetyttämään nämä työnantajien kelpoisuusvaatimukset, että tietävätkö he itsekkään mitä pyytävät ja onko esim. yliopisto tajunnut tämän ristiriidan - ja siksi he tarjoavat puutaheinää maksusta?

Miksi ei tarjota sitä mitä työelämässä tarvitaan - etäopiskelumahdollisuudella?

Miten nää opintojen nimitykset ja niiden opetussisältö voi erota eri yliopistojen välillä näin valtavasti? Eli samaa asiaa tarjotaan pienellä otsikon muutoksella. Mistä se perusosa ja aineopinnot oikeastaan muodostuvat? Samaan asiaan saa eri ihmisiltä eri vastaukset. Yo:n etusivulla se on selkeää huttua, niillä termeillä mikä valtakunnan mediassa ja meteriaalissa on mainittu. Tarjontalistassa se onkin muuttunut ja muuttuu eri lukuvuosina. Sitten opiskelija arpoo "onkohan tää se sama vai eri?".
Jos antaa palautetta sivustojen otsikoinnista ja löydettävyydestä, niin saa täysin eri vastauksen kuin mitä oli kysymässä.

Totuus on se, että ne kolme samannäköistä valikkoa on siellä koska
-se ensimmäinen perustettiin vuonna 2011 ja sinne laitettiin ne kaikki alaluokat
-joku kävi vahingossa perustamassa uuden otsikon sinne vuonna 2013 ja sen alle laitettiin taas kaikki. Jokainen yliopisto nimesi vielä omansa vähän eri tavalla. Ihan vain erottuakseen.
- se uusin on siellä ylinnä. Vanhin alinna. Siinäkin on ne kaikki eri suuntumisvaihtoehdot. EI suinkaan eroteltuna/ merkittyinä, kuten ne esitetään yliopiston sivustolla, koska ne kirjoitti kesähessu ja kukaan ei tarkistanut niitä ennen julkaisua.
Valtakunnallista yhtenäistä nimitystä tälle opetuskokoneisuudelle ei yo: lla ole, vaikka se kansansuussa onkin. Yliopistot ovat keskenään niin riitaisia ja kilpailu on kova. SE näkyy siinä opetustarjonnan listaamisessa.
Kyse on ehkä yhdestä suosituimmasta: jonne löytyy maksavia oppilaita.
En sano mikä. Eihän yliopistokaan halua olla tämän selkeämpi.

Samaan syssyyn ihmettelen keinotekoisesti paisutettuja tutkintoja. Miksi yhtä ja samaa pilkkua pitää mennä nussuttamaan vuodeksi? Miksi opetettavaa asiaa ei voi ilmaista lyhyemmin ja ne lisähörhöt omina kokonaisuuksina.

Muutenkin Suomen yliopistojen elämä näyttää todella sisäänpäinkääntyneeltä. Osa niistä on olemassa vain itsensä vuoksi. Siellä on joukossa niitä, jotka ovat tarjunneet (ulosannistaan päätelleen) olevansa laitos joka tarjoaa opetusta talon ulkopuolisessa maailmassa elävälle väestölle.

Kieli mitä he käyttävät, asenne ja ilmaisu jonka sieltä saa. "Ei - hei - sä et nyt tajunnut tätä." -Ihan tosi.
Korostan että tajuaa, se hänen status sillä hetkellä ei ole muodostunut hyvästä tavasta kuulla ja kuunnella - vaan vattuilemalla.

Alan pikkuhiljaa ymärtämään mitä jotkut miehet tarkoittavat "akateemiset akat"- termillä. Eikä se ole vain akateemiset akat vaan myös ukot.

Jos vastaanottaja EI TAJUA edelleenkään, niin onko ohjeissa vika? Puhummeko eri kieltä? Missä on vika? Kohtaako kysyntä ja tarjonta? Voiko olla niin, että jokainen kuulija sittenkin tulkitsee eri tavalla? Miksi kysyminen on kiellettyä?

Hei !

Tarkotus olisi aloittaa ensi syksynä opiskelu (yliopilastutkinto) kyseisessä
Otavan opistossa. Kyselen minkälaisia kokemuksia siellä opiskelusta ??
Monta ainetta kirjotit ja minkälaisilla arvosanoisoin pääsit ??
Kauan meni lukiossa ?? 3:ssa vuodessa ajattelin selvitä.

Minä opiskelin talouden ihan itseopiskeluna.Siinä mielessä hieno juttu että kirjasto on olemassa.