Olen ollut (entisen) parhaan ystäväni kanssa riidoissa kolme vuotta. Emme ole nähneet tuona aikana emmekä myöskään näin ollen puhuneet. Nyt minulle on kuitenkin tullut vahva halu olla taas ystäviä ja sopia riidat. Haluaisin kovasti saada ystävyytemme takaisin.
En muista enää tarkkoja yksityiskohtia riidastamme, johon ystävyys katkesi mutta sen muistan kuinka loukkaantunut olin hänen käytöksestään. Minussakin kuitenkin oli vikaa, sillä suhtauduin ehkä turhankin temperamenttisesti ystäväni sanoihin/tekoihin tuolloin enkä kyllä säästellyt omiakaan sanojani. Uskon että näin iso juttu siitä tulikin pidemmän aikaa pinnan alla olleiden asioiden takia. Elämämme muuttui nuihin aikoihin. Minä aloin seurustella ja jätin ystäväni vähemmälle huomiolle, koska samaan aikaan minua ärsytti se että pidin yksipuolisesti häneen yhteyttä, kutsuin kylään jne. Luulen että hän tulkitsi sen niin, että en halunnut olla hänen kanssaan enää niin paljon tekemisissä (hän joskus mainitsikin asiasta). Samaan aikaan ystäväni viihtyi baarissa ja meni yhden yön suhteesta toiseen, joka oli minusta todella hämmentävää ja ajattelin hänen olevan pinnallinen.
Meillä on yhteisiä kavereita, mutta en ole kuullut että hän olisi maininnut minua heille. En kyllä minäkään ole maininnut häntä sen kummemmin kuin jos olemme muistelleet vanhoja.
Miten sopia? Kannattaako edes yrittää saada ystävyyttä takaisin näin pitkän ajan jälkeen? Onko parempi laiha sopu kuin lihava riita? Puhelinnumero on yhä ulkomuistissa ja suuren välimatkan takia en voi oikein pyytää tapaamistakaan... Kannattaisiko soittaa vai tekstata? Mitä muuta sanoisin kuin pyytäisin anteeksi? Olen valmis ottamaan vaikka kaikki syyt niskoilleni ja keskustelemaan asioista. Entä jos hän ei halua sopia? Miten edetä?
Ystävyys takaisin vuosien mykkäkoulun jälkeen
14
2953
Vastaukset
- Mitä kuuluu ...
Kannattaisiko fundeerata edes hetki, onko mitään ystävyyttä ollutkaan, jos ajan kuluminen ja muut menneet ja taakse jääneet ovat esteitä yhteydenotolle.
- gikynjbhuy
Jos kaipaat ystävyyttä tähän henkilöön niin eiköhän se sopiminen kannata. Mikäli siis ystävyys kaatui riitaan. Sitten jos ystävyys taas lopahti eri asioiden summana, niin en itse ottaisi yhteyttä. Hänellä varmasti myös omat syynsä olla ottamatta yhteyttä.
- Tympääntynyt
"Minä aloin seurustella ja jätin ystäväni vähemmälle huomiolle"
Tuo on valitettavasti (liian) monien naisten tapa kun löytävät miehen. Ystävät unohdetaan, ja sitten, kun parisuhde menee karille, tuleekin ystäviä taas yllättäen kova ikävä. Miehet eivät hylkää kavereitaan naisten takia, miten viisasta heiltä. Itse vihaan tätä piirrettä omassa sukupuolessani. Itse olen aina tarvinnut ystäviäni, seurustelin tai en.
Mutta kyllä yhteyttä entiseen ystävään kannattaa yrittää ottaa. Sittenhän sen näkee, onko yhteinen sävel vielä löydettävissä.- 14+7
Kyllä miehetkin tuota valitettavasti harrastaa. Entisen kaveriporukan ainoana sinkkumiehenä olen vuosien saatossa jäänyt pihalle kuin lumiukko.
Ja ei kyllä kiinnosta alkaa väkisin tyrkyttämään seuraa, kun etääntyminen johtunut siitä, ettei toista osapuolta ole enää kiinnostanut pitää välejä yllä.
Joten AP:lle vinkiksi, että jos oikeasti haluat vielä ystävyyttä lämmitellä, niin ota itse yhteyttä. Harva ihminen jaksaa yrittää yksin pitää yhteyksiä ja vielä harvempi enää sen jälkeen kun kokee toisen "hylänneen". - pekkka1
14+7 kirjoitti:
Kyllä miehetkin tuota valitettavasti harrastaa. Entisen kaveriporukan ainoana sinkkumiehenä olen vuosien saatossa jäänyt pihalle kuin lumiukko.
Ja ei kyllä kiinnosta alkaa väkisin tyrkyttämään seuraa, kun etääntyminen johtunut siitä, ettei toista osapuolta ole enää kiinnostanut pitää välejä yllä.
Joten AP:lle vinkiksi, että jos oikeasti haluat vielä ystävyyttä lämmitellä, niin ota itse yhteyttä. Harva ihminen jaksaa yrittää yksin pitää yhteyksiä ja vielä harvempi enää sen jälkeen kun kokee toisen "hylänneen".Kerro rehellisesti ja yksinkertaisesti mitä todella ajattelet, vaikkapa maililla. Sitä on helppo lukea ja ajatella rauhassa. Jos hän haluaa sopia,hän vastaa, ellei niin unohda koko asia.
Syyllisyyksiä on turha enää jauhaa, mutta toki voi todeta että olet pahoillasi koska tiedät loukanneesi häntä. Sitä voi aina pyytää anteeksi. Samoin voit kertoa että toivoisit vanhojen asioiden unohtamista ja haluaisit saada ystävyytenne takaisin.
Joskus suurin este on omien korvien välissä, eli voihan olla että hänellä ei enää ole mitään sinua vastaan. Siksi asioista ei kannata turhan dramaattista tehdä.
Itse olen ollut joskus samassa tilanteessa, pyysin anteeksi ja sain. Toivon onnea sinulle tässä asiassa. On hienoa että haluat sopia, se osoittaa kaunista luonteenlaatua.
- harmin paikkoja
Olen melkein samanlaisessa tilanteessa, mutta olen itse se hylätty osapuoli. 14-vuoden ystävyys ei merkinnytkään "parhaalle ystävälleni" mitään kun hän löysi miehen, tai ainakin niin minusta tuntui.
Jos hän ottaisi yhteyttä ja pahoittelisi tapahtunutta, niin minäkin olisin valmis sopimaan. Tosin en usko että hän koskaan enää ottaa yhteyttä minuun.- sama juttu..
Minulle kävi täysin samalla tavalla. Välillä vieläkin mietin että miten pystyi näin tekemään. Oltiin ihan voisi sanoa perheenjäseniä toisillemme. Vietin myös paljon aikaa mm. hänen perheensä kanssa. Lapsuudesta asti, ala-asteelta. Sitten parikymppisinä hän alkoi seurustella. Minusta mies oli ihan kiva, vaikka ei ehkä samalla aaltopituudella niin oltu. Hän kuitenkin aina vältteli minua ja jotenki aina oli vaivaantunutta kun vietettiin aikaa kavereiden kanssa, ei puhunut minulle tämä mies ym. Sit joskus otin asian puheeks tän mun ystävän kanssa ja hänkin tiedosti asian. Noh, lopuks meni niin ettei sitten mua aina pyydetty mukaan kaikkiin juttuihin, ja ystävä alkoi käyttäytymään etäisesti. Sitten ei vaan olla enää pidetty yhteyttä. Tästä on n.6vuotta. Surullista, ja ystävyys merkitsi minulle todella paljon. Pahalta tuntuu myös että ihan kuin siellä päässä olisi päätetty että vika on vaan ja ainoastaan minussa.
- 28964r
Kuulostaa siltä, että ap on ottanut paljon opikseen tuosta menneestä ystävyydestä. Oman osuuden tajuaminen riidoissa on kasvattavaa.
Minulla itselläni on sellainen kokemus, että jos ystävyys on jostain syystä päättynyt, se on ollut siinä. Eli aika tietoisesti olen ne ystävyydet päättänyt, koska olen todennut, ettei tämä ole ystävyyttä enkä halua tuon ihmisen kanssa enää aikaani viettää. En ole ikinä katunut päätöstäni, mutta yhden kerran vanha ystäväni koetti ottaa yhteyttä. Huomasin, ettei meillä edelleenkään ole mitään yhteistä, joten toivottelin vain hyvät jatkot.
Jos sinua harmittaa ystävyytenne päättyminen, varmasti kannattaa ottaa yhteyttä. Mutta voi olla, että ystävälläsi on muita ystäviä nyt, elämä on mennyt eteenpäin ja olet jäänyt taakse. Toivottavasti voitte kuitenkin olla yhteyksissä hyvässä hengessä, koska riitaan loppunut ystävyys on mielestäni surullinen. - Avunpyyntö
Vanha ketju, mutta koen tällä hetkellä samoja tunteita vanhaan kaveria kohtaan. Meidän tiet erosivat vuosia sitten kun kaverin poikaystävä ei maksanut velkoja ja utelin monta kertaa milloin maksaa, niin en rahoja saanut ( ensimmäinen syy oli rahan laina) kaverille laitoin viestiä että homma ei pelaa tälleen ja perustelin miltä musta tuntui meidän kaverisuhde (ykspuolinen kaverisuhde) olin se osapuoli joka antoi ja kaveri otti.
Ensimmäistä kertaa kun näin vanhan kaverin sanoin veloista ja olin tosi tyly sanoin "en aio olla missään tekemisissä" enkä ole pitänyt mitään yhteyttä.
Toisella kerralla näin vanhan kaverin ja sen poikaystävän kun olin poikaystäväni kanssa kaupassa. Aluksi tunsin jäätävän väli tulon molempien kohdalta ja sitä samaa sanoi poikaystäväni kun hehkuin "oli hyvä että saimme jään murrettuun" nyt meitä molempia askarrutaa lähestymistapa että oli puhe siitä voimme mennä joku päivä kahville heidän luo. Mukava tapa osoittaa meille ei niillä oo meitä kohtaan mitään vastaan, mutta hieman tuntuu sarvet pystyssä uskallanko lähestyy kaveria ja kaverin poikaystävää ns. "Ei mitään ole tapahtunut" silloin viime vuonna sanoin niille rumasti, ja ne tietty sanoi takas mullekin ofc...
En halua tilanne palaa siihen pisteeseen mistä ensin suutuin niille, siksi kahville kutsuminen kiinnostaa mutta suojelen itseäni siltä varaudella etten lähde muistuttelee vanhoja asioita syyttelemällä. Tilanteessa on kaksi puolta, siksi en halua suurennella asiaa isoksi. En syyttelemään itseäni kun lainasin rahaa enkä syyttele niitä ettei voinut maksaa takaisin.- putosin_kieseiltä
Ei nyt käy järkeen "avunpyyntö" tää sun juttusi.
Ymmärsinkö oikein, lainasit kaverisi poikaystävälle rahaa ja suutuit kaverillesi siitä kun tämän poikaystävä ei maksanut sulle velkaansa takaisin?
Oliko isostakin summasta kyse?
Luulisi että sinä ja ystäväsi mies olitte molemmat lainaamishetkellä jo aikuisia. Ymmärräthän, että aikuiset ihmiset sopivat keskenään rahasotkunsa, ei sen takia tartte ystävyyssuhdetta kaveriin katkaista eikä omaa poikaystävää sotkea asiaan.
Eihän se sun kaverisi sitä rahaa lainannut, joten miksi sinä tivasit häneltä koska sen mies maksaa velan takaisin?
Hei nimimerkki, Avunpyyntö
Jännität onnistuuko kaverin kanssa ystävyys uudestaan, kun se on vuosia sitten loppunut. Toivottavasti onnistuu. Mietin onko tämä kaverisi poikaystävä edelleen se sama, jolle olet vuosia sitten lainannut rahaa, etkä saanut sitä koskaan takaisin. Jos ei ole sama, niin tilanne lienee helpompi. Eihän kaverisi ole vastuussa poikaystävänsä raha-asioista, jos entinen poikaystävä jätti maksamatta velkansa, se ei ole hänen syynsä. Jos hän on saman poikaystävän kanssa tulossa teille kylään, juttu voi olla mutkikkaampi, mikäli aiot kysyä sitä lainattua rahaa takaisin, joka olisi tietysti aivan reilua, että hän maksaisi lainaamansa pian. Sanot, ettei hän voinut maksaa takaisin, ehkä hänen taloudellinen tilanteensa on muuttunut ja nyt onkin mahdollista maksaa takaisin. Tai jos sinä et kaipaa sitä rahaa, se on erinomainen asia ja auttaa kovasti välien uudestaan hyväksi saamiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kaikki kaverisuhteet säily vuosikymmeniä. Me ihmiset muutumme, jotkut kaverisuhteet jäävät pois elämästä ja saamme uusia ystäviä. Niin voi käydä monesta syystä.
Ystävällisesti,
Pirkko-pappi- Moneymoney
Mielenkiintosta mutta ei yllättävää, Kirkon työntekijä käyttää monta riviä rahan miettimiseen.
- Onneksikirkostaeronnut
En muista vähään aikaan lukeneeni mitään yhtä typerää. Pappi kirjoittaa kuin vähä-älyiselle, lapselle. Itsestäänselvyyksiä ja vähän muutakin.
"Tai jos sinä et kaipaa sitä rahaa, se on erinomainen asia ja auttaa kovasti". ... Siis että kuinka? Näinkö seurakuntien sielunhoivaajat neuvovat nuoria, vanhempiakin, talousasiansa sössineitä, ahdinkoon joutuneita? Että "tule kusetetuksi, älä pidä huolta saatavistasi. Lainaa rahaa lainaamisen ilosta - on erinomainen asia jos et kaipaa takaisinmaksua".
Ei ole totta...
- Anonyymi
Hei! olen alaaste ikäinen tyttö. Menetin just mun parhaimman ystävän, se vaivaa minua koska hän on minulle tärkeä. Onko neuvoja kuinka saada hänet takaisin?😖🤔
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2803104En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e791565- 431470
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan401291Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471210En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o251207Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61170Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(431129- 261107
Ihan mielenkiinnosta kyselen...
Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko141013