En jaksa enää! Elämälläni ei ole mitään tarkoitusta!

Unohda itsetuhoiset ajatukset! Vaikka itsestäsi ei nyt tuntuisi siltä, Sinä OLET ARVOKAS IHMINEN!!! Olet vielä nuori, elämä edessäsi, ja olet jo seurustelusuhteenkin onnistunut luomaan!!! Siis et ole mikään tumpelo, oikeesti!!! Lopeta itsesäälissä pyöriminen ja hokeminen, ettei Sulla oo kavereita! Suuntaa ajatuksesi esim siihen, mitä voisit muille tehdä ilahduttamaan heitä. On muitakin, jotka miettivät, että kukaan ei välitä. Jo pieni hymy kauppajonossa, pieni auttava ele jollekin, esim oven auki pitäminen. Aloita tällaisista ja tee päätös, että "kostat" pahan hyvällä!!! Olet silloin pahantekijöiden yläpuolella eikä heidän ilkeytensä satuta Sinua enää! Harjoittele hyviä tekoja toisille, tee päätls, että jos joku vaan tulee rinnallesi kulkemaan, anna kulkea vapaasti ahdistamatta, mutta palvele ja tee hyvää,voita sillä hänet! Joku päivä rinnallasi on neito, joka pitää itseään onnekkaana, että löysi Sinut, jolla on muutakin pääkopassa ja sydämessä kuin bailabaila ja kippistä vaan! Sinulla on oma identiteettisi kypsyminen, joka pitää vain käydä läpi, anna itsellesi aikaa ja vapaus kasvaa! Älä surkuttele, vaan ala katsella, mitä kaikkea HYVÄÄ, KAUNISTA ja MUKAVAA on ympärilläsi, elämässäsi. Se, että olet itse kiusattu, voi ollakin voimavarasi: ymmärrät elämää enemmän kuin ne, jotka kiusaavat toisia! HE ovat raukkoja, et Sinä! Sylje katkeruus sisimmästäsi, PÄÄTÄ, että ANNAT ANTEEKSI, vaikka tunteet sanois mitä! Tunteet seuraavat tekoja, päätöksiä, ja tällä tavoin voit VAPAUTTAA ITSESI katkeruuden suosta, johon kiusaajat mielellään kiusattunsa saattavat. Päätä Sinä olla hyvä! Sinä pärjäät ja saat vielä ystäviä ja läheisiä! Elämä on edessäsi, päätä käyttää se hyvin, tehdä hyvää, sillä se tuottaa Sinullekin suurimman tyydytyksen, ilon ja voiman!
Lähetän täältä Sinulle virtuaalihalauksen!

Itsekin olen aika samanlaisessa tilanteessa, eri syistä mutta kuitenkin. Olen jo löytänyt itseni junaradan varresta odottamassa tuomiotani mutta jäinpä vielä jatkamaan odottelua. Olen yksinäinen, hiljainen, ujo, en tule juttuun kenenkään kanssa, ja jos joku juttelee en osaa vastata. Mutta olen sinustakin nuorempi, ehkä olisi vielä jotain elämää edessä, ehkä sitten kun pääsen vaihtamaan maisemaa missä kukaan ei tunne minua. Ehkä sinunkin pitäisi jatkaa odottelua, tiedän kyllä hyvin miltä sinusta tuntuu.? Itsekin ole kokenut vaikeita menetyksiä mutta täällä vielä ollaan, mutta kuka tietää kuinka kauan....

Älä missään nimessä tee mitään niin kamalaa itsellesi! Lue tämä Angelica Zambranon todistus ja se muuttaa elämäsi suunnan:

http://www.divinerevelations.info/documents/prepare_to_meet_your_god/finnish_prepare_to_meet_your_god_angelica_zambrano_saving_again.pdf

ÄLä mieti itsemurhaa. Tuo tyttö on vain väsynyt kun et ole jättänyt häntä rauhaan. Väkisin ei tunnetta pidetä yllä. Kyllä sinä pääset vielä elämään ja löydät seuraa ja tyttöystävän.
Seurustelusuhteet ovat aika kinkkisiä ja harvalla se onnistuu ensirakkauden kanssa.

Kaikista pahinta tässä on kuitenkin se, että se tyttö itse sanoi että haluaa olla aina ystäväni. Hänellä on kuitenkin masennus ja hän otti eron minusta, kun hän alkoi suunnitella itsemurhaa ja yritti sitä, jossa kuitenkin epäonnistui. Hän kuitenkin tapaili muita kavereitaan, mutta minut jätti ulkopuolelle. Sen itsarijutun sain tietää vasta sen jälkeen, kun hän oli yrittänyt sitä ja kertoi vasta silloin siitä mulle. Hän oli monta viikkoa sairaalassa sen jälkeen. Sen jälkeen hän sanoi mulle, ettei ehdi tavata mua koska hänellä on muita kavereita ja minun pitäisi vain unohtaa hänet. Sanoin että vaikea unohtaa, koska on tunteet vielä tallella. Siihen hän vastasi, että jätä minut rauhaan. En suostunut jättämään rauhaan, koska mulla oli vielä tunteita häntä kohtaan, vaan jatkoin kirjeiden ja tekstareiden laittamista, mistä hän lopulta tulistui, tuli kahden miespuolisen kaverinsa kanssa käymään mun luona ja kävi minuun käsiksi ja uhkasi tappaa minut jos vielä otan yhteyttä! Se oli kaikista pahinta! Entinen rakas alkoi vihata mua! Ok myönnän että tein väärin kun en jättänyt rauhaan, mutta olin vain erittäin katkera siitä, että hänkin jätti minut ulkopuolelle. Minut on aina jätetty ulkopuolelle, ja uskon että niin tulee aina tapahtumaan. Siksi mun olisi vain parempi kuolla pois.

Illat on mulla tosi vittumaisia ja yksinäisiä. Nytkin oon vain nukkunu ja istunu netissä. Toivottavasti mun loppuelämä ei olisi tällaista. :(

Mun mielest suhu olis kiva tutustuu:)

Jos jotakuta kiinnostaa, saa ottaa yhteyttä osoitteeseen [email protected]

Toivon että löytäisin täältä itselleni suunnilleen ikäistäni seuraa, sellaisia jotka eivät hylkäisi, vaan pysyisivät rinnallani.

Up

Olen kokeillut kirjeenvaihtoa, ja jutellutkin sitä kautta joidenkin kanssa, mutta ne tyypit aina lopettaa kirjoittelun muutamaan viestiin, eivätkä enää vastaa kirjoituksiini.

Olemme itseasiassa jo tehneet exän kanssa sovinnon. Hän sanoi mulle muuttavansa tästä rapusta pois. Mutta exä on ilmeisesti muuttamassa yhteen sen nykyisensä kanssa, VOI VITTU MIKÄ HOMO SE EXÄN NYKYINEN ON KUN VEI MULTA NAISEN! TEKISI MIELI PIESTÄ KOKO VITUN HOMO! MULLA ON OIKEUS SAADA ITSELLENI NAINEN JA OLLA ONNELLINEN ILMAN ETTÄ SITÄ NAISTA VIEDÄÄN saatana! Haluaisiko joku yksinäinen nainen tutustua minuun täällä, jos haluaa, niin olen ilmoittanut jo osoitteeni eräässä aiemmassa viestissäni tässä ketjussa.

Hei nimimerkki, aina kolmas pyörä.

Aloitit ketjun 2kk sitten, olet tänä aikana saanut aikalailla tsemppaavia viestejä ja olet kuullut, että kaltaisiasi on monia muitakin. Et siis ole yksin tässä ikävässä elämänvaiheessa, jota elät. Viimeksi kirjoitit, että olette tehneet sovinnon exän kanssa. Sehän on ihan hyvä juttu, jokatapauksessa. Olet kovin harmissasi kuultuasi, että hän on luultavasti muuttamassa yhteen nykyisen ystävänsä kanssa. Tietysti se kirpaisee, paljonkin, mutta sinähän olit jo irtautunut hänestä ja jossain määrin sopeutunut eroonne, niin kurja juttu kuin se olikin. Rohkeasti vaan eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Tilanteesi voi muuttua minä päivänä tahansa, kun vaan jaksat itseä uskoa ja toivoa. Yritä miettiä erilaisia paikkoja, joissa tavata uusia ihmisiä. Jatka sitä kirjoittelua sinnikkäästi. Joku kyselikin jo oletko mennyt mukaan johonkin seurakunnan juttuun. Joissakin seurakunnissa on ns. sinkkutoimintaakin :)

Kaikkea hyvää elämääsi,
Pirkko-pappi

Näitä lukiessa toivoo, että harakiri-porukalle olisi oma osionsa. Kyllä tässä vittu kun vituttaa itse kutakin, kun on menettänyt läheisensä. Useampia on mennyt kuka mistäkin syystä.

Mietin vain, että jos oikeasti olisi noin synkät fiilikset mitä kirjoittajilla niin olisivatko täällä kirjoittamassa henkistä testamenttiaan.

Tuskinpa se exän nyxä homo sentään on :)

Exästäni haluan sanoa vielä sen verran, että hänkin on ollut syrjitty nuoruudessaan eikä hänelläkään ole pahemmin ollut kavereita elämänsä aikana, joten luulisi hänen tietävän, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle.

Mielipiteitä

Mä tiedän asioista sen verran, että exäni nyxällä on paljon enemmän kavereita kuin mulla ja hänellä olisi naismaailmassakin varmasti enemmän menestystä kuin mulla. MIELESTÄNI ON SAATANAN EPÄREILUA ETTÄ NE TYYPIT KETKÄ OVAT YKSINÄISIÄ NIIN EIVÄT SAA NAISTA JA NE JOILLA ON VITUSTI KAVEREITA SAAVAT VAIKKA KASOITTAIN NAISIA! VÄHÄN NIINKUIN ETTÄ RIKKAAT RIKASTUU JA KÖYHÄT KÖYHTYY! MÄ OLISIN VARMASTI TARVINNUT NAISTA PALJON KIPEÄMMIN KUIN EXÄNI NYXÄ, SIKSI OLISI OLLUT REILUA, ETTÄ EXÄNI SEURUSTELISI MUN KANSSA, EI NYXÄNSÄ KANSSA! VAADIN TASA-ARVOA!

Mutta kun kaikkein tärkeintä olisi se, että itse pitää itsestään ja viihtyy itsensä kanssa. Sitten vasta voi löytää niitä ihmisiä, jotka todella välittävät sinusta. Tiedän, että kuulostaa karulta, mutta vain sillä tavalla voi löytää jotain todellista. Ja usko pois meistä aika moni käy läpi saman koulun. Ja se oppi tulee aina uudestaan niin kauan kunnes sen on todella sisäistänyt.

HALUAN NAISEN!

JUURI NIIN, NAISEN HALUAN!

Olenko vielä kertonut siitä mitään, että mun on erittäin vaikea saada täältä omalta paikkakunnalta uusia ystäviä, koska jostakin syystä eräs haukkumanimeni on levinnyt tällä alueella varmaan joka puolelle. Mulla tuskin on mitään mahdollisuuksia löytää tyttöystävää täältä kaupungista, koska tuskin kukaan tyttö haluaa seurustella sellaisen pojan kanssa, jota oikein tunnetusti kiusataan. Tänäänkin kun töissä käytiin eräällä ammattikoululla, niin jotkut tuntemattomat tyypit haukkui mua sieltä. Sanoivat sen saman niinsanotun lempinimen, millä sadat nuoret mua nimittelevät. Mistäkähän nekin voivat tietää mun niinsanotun lempinimen, vaikka he tuskin tuntevat mun alkuperäisiä kiusaajiani? Mulla ei oo mitään mahiksia varmaan koskaan saada tyttöystävää, ainakaan täältä omalta alueeltani. Yrittääkö ne kiusaajat pitää mua naisettomana lopun elämäni? Mutta kun en halua olla sinkkuna lopun elämää, vaan kaipaan naisen lämpöä ja kosketusta :´( Päivät pitkät lähinnä tuijottelen seiniä, enkä kohta uskalla enää kauppaankaan mennä, kun niitä saatanan teinejä tulee siellä vastaan

Huomasin Facebookista äsken, että se mun paras kaveri ja hänen tyttöystävänsä ovat jo olleet yli 2 vuotta yhdessä ja se nainen on erittäin riippuvainen mun parhaasta kaverista ja roikkuu hänessä koko ajan kiinni. VITTU MÄ NIIN HALUAISIN ETTÄ JOKU NAINEN ROIKKUISI MYÖS MINUSSA KIINNI JA OLISI NIIN RAKASTUNUT MINUUN ETTÄ EI ANTAISI MULLE HETKEN RAUHAA, SAATANA KUN VITUTTAA ETTÄ MUN PARHAASSA KAVERISSA ROIKKUU KOKO AJAN HÄNEN RAKASTAVA TYTTÖYSTÄVÄNSÄ KIINNI JA MUA EI RAKASTA KUKAAN! HÄNELLÄ ON NAINEN JOKA ON SUORASTAAN RIIPPUVAINEN HÄNESTÄ JA MUA EI RAKASTA KUKAAN! OLEN HÄNELLE NIIN SAATANAN KATEELLINEN! NIIN KATEELLINEN ETTÄ VERI EI KIERRÄ! MUA VITUTTAA KATSELLA KUN KAVEREILLA ON SYVÄSTI RAKASTAVAT NAISET JA MUA EI RAKASTA KUKAAN! EIKÄ MUN NS. "EXÄKÄÄN" VARMAAN OIKEESTI KOSKAAN VÄLITTÄNYT MUSTA, SUHDE OLI LÄHINNÄ VAIN PELKKÄÄ SEKSIÄ! MULLE IHAN OIKEESTI RIITTÄISI SE, ETTÄ MAAILMASSA OLISI EDES YKSI AINOA NAINEN, JOKA OLISI MINUSTA NIIN RIIPPUVAINEN, ETTÄ ROIKKUISI MINUSSA KOKO AJAN KIINNI! SAATANA VITTU PERKELE HELVETTI JUMALAUTA! SIIS EDES YKSI NAINEN! SE RIITTÄISI MULLE! EDES YKSI! SE RIITTÄISI OIKEESTI MULLE!

Jos miellät parisuhteen tuollaiseksi, niin et ole koskaan onnellinen eikä kukaan jaksa kauaa rinnallasi. Tietenkään tunteelle ja pakkomielteelle ei hetkessä voi mitään, mutta tervettä tuollainen ei ole.
Ei sitä kukaan jaksa, jos toinen riippuu kuin takiainen, vahtii, kyttää ja rajoittaa elämää. Mielikuvissa tuollainen menettelee, mutta ei todellisessa elämässä. Olet myös itse niin takertuva ja mustasukkainen, ettei sinua kukaan nainen kauaa kestä. Kun ihastumisvaihe on ohi niin kumppanin hurma loppuu ja hän alkaa hapuilla vapauteen.
Sinulla on valtava rakkauden ja yhteyden tarve. Etsit sitä turvaa toisesta ihmisestä, jonka pitäisi täyttää sinussa tuo turvattomuus ja olla miltei Jumalan paikalla. Miellät sen ihmiseen, joten luonnollista seksuaalisuutta liisterinä käyttäen. Tällainen ihminen "rakastuu ja ihastuu" ihan järjettömällä tavalla - voi jopa turvautua väkivaltaan, jos hylkääminen uhkaa tai on edes epäilys siitä. Ja vaikka toinen olisi rinnalla, niin molemmilla on paha olla. Yrität pakottaa jonkun välittämään itsestäsi.
Taidat olla todella rikkinäinen ihminen. Onkos sinua kiusattu, oletko ollut lapsena heiteltävä ajopuu?

Parisuhdehölppää!!!

Ihmisillä on kuulkaa ihan oikeita vaikeuksia, joiden tähden he haluaisvat lopettaa elämänsä.

Ei minkään pississuhteen päättymisen vuoksi, vaan ihan oikeiden vaikeuksien, joita on jatkunut vuosikymmeniä.

Mä tiiän suurinpiirtein kaikki omaa ikäluokkaa olevat ihmiset täältä paikkakunnaltani, ja tiiän 100% varmasti, että täältä mun ei oo mahdollista naista löytää. Joten netti jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Miten mun pitäis naisia oikein lähestyä, ja toimia että sinkkunaiset malttais tutustua muhun paremmin, eikä lopettais kirjoittelua muutaman sähköpostiviestin jälkeen?

Sitä paitsi, epätoivoisuuteni johtuu siitä, että netistä oon yrittänyt etsiä naista, ja joskus oon päässyt viestittelemään jonku kanssa. Mutta sitten yhtäkkiä naisesta ei oo kuulunu enää yhtään mitään. Ei vastauksia viesteihin eikä muutakaan reagointia. Enkä ole edes ollut mitenkään epätoivoinen silloin kun oon yrittänyt naisiin tutustua, silti on tehty oharit. Väkisinkin siinä tulee epätoivoiseksi ja katkeroituu, kun ei edes tiedä syytä, miksi niin on käynyt.

Onks sul ig, tinder, facebook?

Onhan noi

Kaiken lisäksi parhaan kaverini tyttöystävä tuntuu inhoavan mua, ainakin sellaisia signaaleja hän mulle lähettää, koska hän tiuskii mulle aina, kun näen hänet. Käyttäydyn kuitenkin ihan hyvin heidän seurassaan, joten ihmetyttää paljon.

Tämä maailma on mulle velkaa siitä, että se pakottaa mut kestämään yksinäisyyttä. Eivätkä mun epätoivoni ja katkeruuteni ole yksinäisyyteni SYITÄ, vaan ne ovat SEURAUKSIA siitä, miten maailma on mua kohdellut. Koska mua on oikeesti kohdeltu väärin, mulla on täysi oikeus olla siitä epätoivoinen ja katkera. Vai eikö muka saisi tuntea pahaa oloa siitä, että on väärinkohdeltu? Koska en olisi ollenkaan katkera, jos mua ei olisi kohdeltu väärin elämässäni. Jos asiat muuttuisivat, katkeruuteni häviäisi heti, koska eihän mulla olisi enää mitään syytä sellaiseen.

Kokeile heinää. Se helpottaa iha vitusti

Hei .Itse olen 3 lapsen yhden. Äiti ja lasten isä kohteli kaltoin pahoin piteli siitä asti en ole miehiin luottanut ja ja elämässä ollut huolia lapsistani vanhempi sairas ja taistelee joka päivä ..neuvo et ole ainoa kenellä vaikea elämä elä päivä kerrallaan ja etsi jotai hyvääkin elämässä voimia sinulle

Moikka "ainakolmaspyörä"!

Tämä keskustelu onkin säilynyt jo pitkään aktiivisena. Olet saanut paljon kommentteja, pääasiassa positiivisia ja kannustavia. Tiedän viestistäni tulevan todella pitkä, joten olen jakanut sen muutamaan osaan. Toivon todella, että tästä olisi sinulle jotain apua!

On tosi surullista kuulla, että olet miettinyt/ mietit itsemurhaa ja koet, että elämälläsi ei olisi mitään annettavaa sinulle. Ja, että elämä pakottaisi sinut kestämään yksinäisyyttä. Olet joutunut kokemaan kovia elämäsi aikana: koulukiusaaminen, yksinäisyys, hylkääminen. Kaikki edellä mainitut ovat isoja asioita elämässä. Ne itsessään tai niiden puute saa varmasti aikaan kuvaamasi tunteet. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen yksilö, joka tarvitsee elämäänsä läheisiä ihmisiä. Läheisten ihmisten läsnäolo, rakkaus ja myötätunto ovat asioita, joita yhteiskunta tarvitsee selvitäkseen. Kenenkään ei kuuluisi olla yksin. Tietenkin on päiviä, jolloin ihminen kaipaa omaa aikaa ja yksinäisyyttä, sen tietää jokainen. Mitä tulee hylkäämiseen/ jättämiseen. Kerroit olevasi aina ollut epäsosiaalinen, vähän ujo? Se on sinun ominaisuutesi. Se ei tee sinusta mitenkään huonompaa ihmistä. Eivät kaikki ole äänekkäitä, sosiaalisia tapauksia, eikä tarvitsekaan. Meitä on niin moneen, ihmiset ovat erilaisia ja niin pitääkin olla. Se tekee elämästä elämisen arvoista. Maailma olisi aika tylsä paikka, jos kaikki olisivat täysin samanlaisia. Tekstistäsi käy ilmi se, että olet vain tutustunut vääränlaisiin ihmisiin. Et ole vain löytänyt rinnallesi tosiystäviä, jotka olisivat samalla aaltopituudella kanssasi. Fakta on se, että oikeita ystäviä on vaikea löytää. Ei niitä tule tosta noin. Eikä se tarkoita, että sinussa itsessäsi on vikaa. On vain vaikeaa löytää rinnalleen tosiystäviä, niitä kun oikeasti on harvassa. Ystävien löytäminen vain edellyttää, että käyt paljon julkisissa paikoissa, kukaan ei kuitenkaan osaa sinua kotoota etsiä :) Kiusaaminen on tietysti väärin ja kenenkään ei kuuluisi kokea sitä koskaan. On vain valitettavaa, että se on nykyään tosi yleistä. Yleensä ihmiset, joiden pitää kiusata muita kertoo heistä itsestään. Heillä ei välttämättä ole elämässään kaikki hyvin ja saavat nautintoa siitä, kun saavat nöyryyttää muita. Väärin se jokatapauksessa on, mutta olen itse aina ollut sitä mieltä, että on oltava vahva ja pidettävä puolensa! Enkä tarkoita sitä, että pitäisi alkaa väkivaltaiseksi tai tarvitsisi itse muuttua yhtä typeräksi. Mutta niin kauan kuin antaa kiusaajille "tilaa" eli antaa nöyryyttää itseään ni niin kauan ne myöskin tekevät niin. He tietävät, että kiusattu ottaa itseensä ja tulee paha mieli. He nauttivat siitä ja jatkavat. Sinunkin on siis vain pysyttävä vahvana ja pidettävä puolesi! En tiedä, mistä kiusaaminen on johtunut tai minkä perusteella sinua on haukuttu ja nimitetty esim. kehariksi. Tietävätkö nämä kiusaajat sinun elämästäsi jotain, että pystyvät sen perusteella sinua kiusaamaan ja haukkumaan vai mistä se johtuu? Yksi tekijä voi olla myös se, että he näkevät sinusta ulkoapäin, että olet ujo ja heikko. Yleensä sellaisiin on kiusaajien helppo lähestyä. He tiedostavat sen, että voi sanoa ja tehdä mitä vaan, sillä se loukkaa jokatapauksessa ja on itse puolustuskyvytön. Niin se vain on. Toinen tekijä voi olla myös erilaisuus, niin typerältä kuin se kuulostaakaan. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, ihmisiä on niin erilaisia. Myös kiusaajat huomaavat sen ja voivat saada siitä itselleen päänvaivaa. On se sitten erilainen käyttäytyminen tai poikkeava ulkonäkö. Väärin on sekin. Mistä puuttuu arvostus ihmisiä kohtaan? Arvostus siitä, että ihmiset ovat erilaisia, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Kerroit, että kiusaajat alkoivat levitellä sinusta jotain juttuja? Ovatko jutut tuulesta temmattuja vai onko jutuilla jotain perää, mitkä ovat mahdollisesti matkalla muuttuneet ja sinut saatu huonompaan valoon? Yleensä jutuilla on aina jotain perää, mutta sitten matkalla muuttavat muotoaan. Tosin onhan niitäkin ihmisiä, jotka nauttivat kun saavat keksiä muista ihmisistä juttuja :) Kiusaaminen on vain sitä, että mielestäni kukaan muu ei pysty siihen vaikuttamaan kuin sinä itse. Puhutaan, että opettajat ja rehtorit, kuraattorit yms. puoleen käännytään kun kokee tulevansa kiusatuksi. Oma mielipide asiaan on, että ehdottomasti ei. Muuten vain lisää vettä kiukaaseen eli kiusaajat innostuvat lisää. He huomaavat kiusatun olevan heikko ja puolustuskyvytön, koska haet muilta apua. Minusta kaikki lähtee itsestään: vain kiusattu saa sen loppumaan, olemalla vahva!

Veti kyllä sanattomaksi tuo edellinen. Vau mikä viesti! Kyllä saa olla aloittaja kiitollinen. En ole koskaan lukenut vastaavaa. Tuo oli kyllä tunteella, taidolla ja ajan kanssa kirjoitettu. Lämmin ihminen asialla. Kaikki niin tottakin vielä. Huh!

Oon vain niin vitun kateellinen huomatessani miten kavereiden facebook-kuvia kommentoivat heidän tyttöystävät tyyliin "mulla on sua kova ikävä, tuu pian takas jooko?" Sanoispa mullekkin joku noin ja pitäisi elämänsä tärkeimpänä asiana! Kun kerran kaikille muille joku sanoo noin, niin olisi ihan oikeus ja kohtuus että mullekkin joku ihana nainen sanoisi noin!

Sitten vielä tällaista. Oon miettinyt asioita tarkemmin, ja oikeastaan voisi ehkä ajatella että mun ja "exäni" suhde ei ehkä mikään oikea suhde koskaan ollutkaan, koska se perustui lähinnä siihen että muija kaipasi lähelleen ihan ketä tahansa ihmistä masennuksen syövereissä, joten kuka tahansa oikeastaan kelpasi hänelle silloin "suhteeseen", joten en ehkä sittenkään sanoisi sitä ainakaan vakavaksi suhteeksi, joten voisi ehkä sanoa että EN OLE VIELÄ KOSKAAN AINAKAAN VAKAVASTI SEURUSTELLUT! EN TUNNE KETÄÄN MUUTA JOKA OLISI NÄIN KOKEMATON KUIN MINÄ, TAIDAN OLLA AINOA IHMINEN MAAILMASSA JOKA ON NÄIN KOKEMATON, AINAKIN TYÖPAIKALLANI KAIKKI OVAT AINAKIN KERRAN SEURUSTELLEET IHAN VAKAVISSAAN! JA VÄHINTÄÄN VUODEN!

Joo joo, mutta kun omasta mielestäni mä olen kokenut elämässäni aivan liikaa vääryyttä, kun ottaa huomioon kaikki mitä olen tänne elämästäni ja itsestäni kirjoittanut, eikö mun olisi jo viimein aika kokea jotakin hyvyyttäkin välillä?

Mulla olisi yksi ainoa toivomus, mutta jostakin kumman syystä senkin täyttäminen tuntuu olevan maailmalle aivan mahdoton tehtävä, ja se toive olisi seuraava: Joku kaveriton, yksinäisyydestä kärsivä sinkkunainen ottaisi minuun yhteyttä netin kautta, ja voisimme pikkuhiljaa tutustua toisiimme ja katsoa, lähtisikö juttu kenties kehittymään. Olen jo vaikka kuinka pitkään yrittänyt etsiä netin kautta yksinäisiä sinkkunaisia, sellaisia jotka kärsisivät kaverittomuudesta ja yksinäisyydestä ja kaipaisivat seuraa, mutta en ole vielä löytänyt yhtäkään. Mistä voisi netissä löytää sellaisen yksinäisen, kaverittomuudesta kärsivän sinkkunaisen? Mun mielestä sellainen nainen sopisi mulle paljon paremmin kuin joku suosittu bilehirmu. Meillä olisi varmasti erittäin paljon yhteistä sellaisen naisen kanssa, mutta ihme kun en ole vieläkään löytänyt, vaikka netin kautta sellaisen luulisi olevan helppoa. Sellainen asperger-tyyppinen nainen siis. Mistä ja miten sellaisen löytäisi täältä netin kautta?

Tässä on nyt tapahtunut väärinkäsitys. En tietenkään tarkoita että naisen pitäisi olla aina kaveriton, tarkoitin vain, että alkuvaiheen kaverittomuus olisi etu, koska uskoisin sellaisen naisen kaipaavan suhdetta kipeämmin kuin jonkun sosiaalisen biletyypin. Toki voisimme jossakin vaiheessa yhdessä yrittää hankkia lisää kavereita, itelläkin on pari miespuolista kaveria, joihin voisin hänet tutustuttaa, ja sitä kautta hänkin saisi lisää sosiaalista elämää itselleen. Minusta on TODELLA LOUKKAAVAA, että te provosoitte mua omien mielipiteideni perusteella ja ajattelette, että "taas tuo ap vonkaa säälipillua". Ja vieläpä pidätte mua hulluna, niin kuin olen huomannut, että naisettomuudesta valittavia miehiä ylipäätänsä pidetään outoina ja hulluina tässä universumissa. Ilmeisesti yksinäinen mies ei saisi sanoa mielipiteitään, mikä on mielestäni todella epätasa-arvoista. Jos nainen valittaisi yksinäisyydestä, hän saisi kyllä kaiken mahdollisen tuen, mutta jos mies kehtaakin valittaa yksinäisyydestä, hänelle vain naureskellaan ja pidetään outona hyypiönä. JOKAISELLA ihmisellä on perustarve jakaa elämänsä jonkun toisen (mieluiten samanhenkisen) kanssa, rakastaa ja tulla rakastetuksi. Feministit muutenkin tuntuvat ylipäätänsä vastustavan meitä alemman tason AT-miehiä. Mielestäni on todella ikävää, että läheisyyttä kaipaavaa miestä pidetään hulluna. Tiedän tämän olevan yleistä, koska olen perehtynyt asiaan netissä, lukenut keskustelupalstoja yms. Joo haukkukaa mua vaan niin paljon kuin vaan ikinä haluatte, pitäkää vaan mua hulluna psykopaattina, tehkää ihan mitä lystäätte, ei vois vähempää kiinnostaa teidän haukut, mutta silti sanon mielipiteeni, muiden mielipiteistä välittämättä.

Ei niin mukavaa tarinaa, mutta saattaa olla ohimenevää kuten se "arvoton nain en" joka tuolla tavalla kohtelee ja käyttäytyy... hänessä et varmaan menettänyt mitään usko jo!

Ainakin itselläsi on tunne-elämä ja ajatukset koossa ja älyä päässä enemmän kuin keskimääri ( mm. täällä kirjoittavilla).
Mutta tuo tytön ja kavereiden käytös oli paha moka, sinä saisit halutessasi heille kuria ja järjestystä ilmoittamalla poliisiin tapahtuneesta esim. laiton uhkaus ja kolmen toimesta.
Tähän mahdollisuuteen voit ainakin ja heille viitata jos asia toistuu ja koet olevasi heidän tai muidenkin taholta uhattuna!

Kyllä se virkavalta kuriin laittaa tuon kaltaiset yksilöt se on varmaa, kirjaa ylös tapahtumat jos toistuu ja kun aika on kypsä ja saat rohkeutta tee ilmoitus - jos saat vielä todistajia tms. materiaalia auttaa asiaa.

Kyllä olet ansainnut parempaa, joten älä lannistu tämänhetkisestä tilanteestasi, tai alistu keskinkertaisuuksien kanssa mihinkään mukaan, jos siitä seuraa vaan ikävyyksiä. Ystäviä tulee jos niiden on aika tulla, mutta tottahan se kotoa ei kukaan tule hakemaan. Miten jos haet kontakteja lähikunnista - muissa merkeissä yms. Lykkyä tykö... elämä kantaa.... ja uskon myös antaa.

Sanattomaksi vetää... huhhuh

Luota itseesi ja siihen että universumi haluaa sinulle hyvää. Käsittele negatiiviset tunteesi.

Tule pois uhritietoisuudesta. Älä syytä ketään. Varsinkaan itseäsi.

Vaikea tässä on itseään rakastaa, ja ylipäätään luottaa yhtään mihinkään, kun ihmiset yksi toisensa jälkeen, VARSINKIN NAISET, hylkäävät minut, enkä edes tiedä syytä. Exäkin varmasti tiesi, että mä sorrun ryyppäämään ja masennun jos hän lopettaa yhdeydenpidon minuun, ja SILTI HÄN TEKI SEN. Ekan kerran hän särki mun sydämen sanomalla että haluaa muuttaa suhteen kaveruudeksi. Pari kuukautta myöhemmin hän särki uudestaan mun sydämen sanomalla, ettei halua enää olla EDES KAVERI. ENKÄ OO EDES TEHNY HÄNELLE MITÄÄN PAHAA? Silloinkin ryyppäsin monta päivää putkeen, kun exä sanoi ettei enää halua olla edes kaveri. SE TULI KUIN SALAMA KIRKKAALTA TAIVAALTA. Miksi mun rakkaus ei kelpaa? Varsinkin naiset inhoavat mua, ja baarissakin saan joskus haukkuja naisilta ilman mitään syytä. Aina kun olen tutustunut uuteen ihmiseen, olen ollut erittäin itsevarma enkä ole näyttänyt epävarmuuttani enkä mitään muutakaan negatiivista vastapuolelle, silti hylätään tai torjutaan. Minkäs mä sille voin kun olen rumaksi, naisten halveksimaksi mieheksi syntynyt :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'(

Kuulostaa tosi ikävältä! Minulla on suoraan sanoen ollut aika vastaavia kokemuksia. En ota kantaa tai tuomitse ihmisiä heidän valinnoistaan. Mutta jos olet kiinnostunut jakamaan kokemuksiasi niin voit kirjoittaa minulle osoitteeseen [email protected]


Tärkeintä on tietää, että emotionaaliset vastoinkäymiset on AINA voitettavissa! Mieli murtuu, murenee, ja myös PARANEE sitten aikanaan! Ja naiset tulee ja menee ;=))

Moi! Ootko viwlä elossa ja mitä kuuluu?

Toissapäivänä näin taas, kun exä ja hänen ukkonsa työnsivät lastenrattaita kadulla, ja mulle exä aikoinaan väitti, että hän ei halua lapsia ikinä!

Näin ammattilaisen silmin ehdotan että pysyttelette kaikki poissa tämän tyypin piiristä. Diagnostiikka on todella helppo mutta pitkä.

Mulle on käynyt tässä viimeisen vuoden aikana ainakin 5 kertaa niin, että olen päässyt netin kautta kontaktiin naisen kanssa, ollaan juteltu niitä näitä, sitten, AIVAN YHTÄKKIÄ, nainen on poistanut mut chatin yhteyslistaltaan, olen aina yrittänyt pyytää takaisin, mutta nainen on hylännyt kaveripyyntöni. Pahinta on se, että en edes tiedä syytä, miksi niin on käynyt. Joten SIKSI olen epätoivoinen.

Hei ei sinun pidä surra tätä tyttöä ei naisia aina ymmärrä itsekin olen taipailu jokin aikaa yhtä naista emmekä ole päässeet paria ulkoilu lenkiä pitemmälle ja mitä tulee yksinäisyyteen olen ollut ikäni yksinäinen mies en vaan osaa olla ihmisten kanssa ymmärrän kyllä olossi mutta kannattaa miettiä se mitä jätät perheellesi on suru ja tuska vaikka jätäisit viimeisen viestin ei suru ja itse syytökset loppu koskaan

Moi!
Sinuna unohtaisin kaikki itsetuhoiset ajatukset. Olet vasta 20v, ja elämä edessä. Mikähän mahtaa olla rahatilanne? Mikäli rahaa, intoa, motivaatiota jne löytyy, kannattaisi lähteä jonkin matkan päähän. Muuttaa pois ja aloittaa uusi elämä. Hankkia ystäviä uudella sinällä. Yritä tehdä itsestäsi hieman sosiaalisempi. Tätä vot harjoitella esim kaupassa, kysymällä joltakin tuntemattomalta apua, tms.
Ota yhteyttä tuttuihisi, ja sovi tapaamisia. Älä ajattele, että olet turha. Ajattele, että jos jäät paikallesi, sinusta tulee turha. Pyri elämässä eteenpäin, tutustu ihmisiin, hanki mukava paikka asua, pidä tuttuihisi yhteyttä, ja ennen kaikkea usko itseesi. Voit käydä terapeutilla, tai ollain muulla sellaisella, jos siltä tuntuu.

Jaksele!

jooo o no ei tässä itelläkää oo mitään elämää.. kotona istuen se pitkälti joka ikinen päivä menee.. kotinhommiin perustuu mun elämä. em oikeastaan muuta tekkään oon varmaan vähä tällänen kontrolli ja siivous friikki, joka päivä pittää kaikki paikat hyvin siivota, pestä vaatteet ym silitystä ruuan laittoa. kyllä tämä vain vähän tympii jo. kavereita ei oikeestaan ole. vaikka olisi niin tiedä häntä olisinko niin innostunut mut joo kylhän kaikki tollaset norm kanssa käymiset olisi ihan tervetulleita. ulkonakaan en käy joskus sen verran kun kauppaan meen tai kun roskia vien siinä se sitten olikin.

Ilmeisesti naisten mielestä yksinäinen, aitoa rakkautta kaipaava mies luokitellaan mielenterveyspotilaaksi, joka tarvitsee terapeuttia.

Kukaan nainen ei ole masentumisen arvoinen, niitä on maailma täynnä ja vain ihmisiä nekin ovat. Ikisinkkunakin voi olla todella onnellinen, jokainen parisuhde väljähtää jossain vaiheessa mutta jos rakastaa itseään tarpeeksi niin ei tarvitse ketään rinnalle.

Eräällä kirjeenvaihtopalstalla olen jo vuosia etsinyt itselleni seuraa, ja monia kertoja olenkin saanut sieltä juttukavereita, mutta aina käy sama homma, vastapuoli lopettaa vastaamisen ilman selvää syytä, eräs nainen antoi tässä joulun alla Whatsapp numeronsa mulle, ja muutaman viikon juttelimmekin siellä, MUTTA, yhtäkkiä hän vain esti mut Whatsapissa ilman selvää syytä. MIKSI MULLE AINA KÄY NÄIN? Onko minut tarkoitettu epäonnistumaan elämässäni?

Tuossa alapuolella on linkki kirjeenvaihtosivustolle josta etsin seuraa, olen jättänyt viimeisimmän ilmoitukseni 28.3.2017. Ilmoitukseni löytyy 16-24-vuotiaiden osiosta.

https://kirjeenvaihtokaverit.net/kirjeenvaihto/16-24-vuotiaat/

Ei pitäs edes ajatella noin, elämällä on aina merkitystä!

No miettikääpä omalle kohdallenne seuraavanlaista: Olisitte suurinpiirtein koko kyläyhteisönne pilkan kohteena, ja jossakin vaiheessa löytäisitte sattumalta hetkeksi jonkun ihanan ihmisen elämäänne, ja sitten sekin kääntäisi selkänsä sen takia että löysi muita ihmisiä elämäänsä, niin ettekö todellakaan olisi sitä mieltä, että olette kokeneet liikaa vääryyttä elämässänne?

Jätin muutes tuolle kirjeenvaihtosivulle uuden ilmoituksen, tuorein ilmoitukseni on jätetty 6.5.2017, ottakoon yhteyttä ken tahtoo.

https://kirjeenvaihtokaverit.net/kirjeenvaihto/16-24-vuotiaat/

Mulla on vieläkin, ja varmasti koko loppuelämäni ikuinen trauma siitä, kun muutama vuosi sitten eräs 4 vuotta nuorempi tyttö sanoi kaverilleen minusta, että "mitä vittua toi kehari tekee täällä?"

Intialainen Guru sanoi että paras hoitokeino yksinäisyyteen, masennukseen ja itsemurha-ajatuksiin on että alkaa auttaa muita. Sekin voi olla toisinaan vaikeaa, mutta aina voi tehdä jotain vaikkapa netissä lohduttamalla ihmisiä ja jakamalla tietoa, tai keräämällä marjoja metsästä ja viemällä vanhuksille yms. Ei pelkästään se että toisten kiitokset kohottaa omaa mielialaa, vain ihminen kokee myös usein armoa, kuten itsekin olen kerran ollut täysin ihmeissäni siitä avusta jonka yllättäen sain osakseni aivan odottamatta ihan tuntemattomien ihmisten taholta. Karmasta siinä on kysymys, mutta vaikkei uskoisikaan siihen, jokainen on armoitettu tekojensa mukaan.

Eräällä kirjeenvaihtopalstalla olen jo vuosia etsinyt itselleni seuraa, ja monia kertoja olenkin saanut sieltä juttukavereita, mutta aina käy sama homma, vastapuoli lopettaa vastaamisen ilman selvää syytä, eräs nainen antoi tässä joulun alla Whatsapp numeronsa mulle, ja muutaman viikon juttelimmekin siellä, MUTTA, yhtäkkiä hän vain esti mut Whatsapissa ilman syytä. MIKSI MULLE AINA KÄY NÄIN?

Wtf

Vittu mä en jaksa enää. Tekotapaa suunniteltu ja loppuviestiä hiottu hyväksi.

Mä olen ainoa, jonka kyseinen huora sulki ulos kaveripiiristään!

AP

Peruskoulu samallatavalla meni itelläkin. Jotain valosia hetkiä ollu? Nyt jo 49v. Ja ihan paskaa!! Koita ajoissa apua hakee!! Älä tuhlaa elämääs murehtimiseen. Muuta johonkin!