Hei viisaat REKYYLISTÄ?

Tuota en usko. Nimenomaan pääosa potkusta tulee ruutikaasujen "rakettimootorista", muutenhan laukaus tosiaan heittäis minne vaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Recoil#Including_the_ejected_gas

33322 kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Recoil#Including_the_ejected_gas

Okei, aika hyvä, mutta en ihan ole vieläkään vakuuttunut. Pitänee itse tehdä testi. 22 kivääri jouseen kiinnitettynä, jossa jännitteellinen potikka (suora liuku) ja siihen oskilloskooppi tapahtuman kuvaajaa näyttämään. Triggaus liipaisimesta (heh heh = liipaisu liipaisusta). Jos joku ymmärsi, saa kymmenen pistettä ja papukaijamerkin.

No eipä tuntuisi, jos vaan kasassa pysyy

Vai et ymmärrä: "En ymmärrä mikä voima siellä piipun suussa enää potkaisisi takaisin." Aattelepa ite: Siinä vaiheessa kun luoti pullahtaa ulos, purkautuvat "rakettikaasut" (niillä se satojen tonnien Atlantis-kantorakettikin nousee) luotiakin vastaan ja ilmaa, ja tuuppaavat asetta taaksepäin. Eikö ole ihan järkeenkäypää? Sen sijaan minä en ymmärrä miksi ase potkisi luodin ollessa piipussa, silloinhan luoti painuu rihloihinkin ja vie asetta eteenpäin. Eikö tykeissäkin ole piipun päässä suuttimet taaksepäin, jotta saadaan kaasupotkulle vastakkainen potku?

tt man z kirjoitti:

Vai et ymmärrä: "En ymmärrä mikä voima siellä piipun suussa enää potkaisisi takaisin." Aattelepa ite: Siinä vaiheessa kun luoti pullahtaa ulos, purkautuvat "rakettikaasut" (niillä se satojen tonnien Atlantis-kantorakettikin nousee) luotiakin vastaan ja ilmaa, ja tuuppaavat asetta taaksepäin. Eikö ole ihan järkeenkäypää? Sen sijaan minä en ymmärrä miksi ase potkisi luodin ollessa piipussa, silloinhan luoti painuu rihloihinkin ja vie asetta eteenpäin. Eikö tykeissäkin ole piipun päässä suuttimet taaksepäin, jotta saadaan kaasupotkulle vastakkainen potku?

Lue lisää

"Sen sijaan minä en ymmärrä miksi ase potkisi luodin ollessa piipussa"

Voiman ja vastavoiman laki eli Newtonin kolmas:
http://www04.edu.fi/kaytannonfysiikka/incl_content/mekaniikka_voima.asp

Jotain merkitystä sillä piipusta purkautuvalla kaasulla voi olla, eikös
piipun suun muotoilulla ole yritetty vähentää sarjatuliaseiden piipun nousua?
Vaihtelevalla menestyksellä...

Kiväärikin on KÄSIASE.

Miksi hiiren loukku käy ilmassa kun se laukeaa. Ei siinä purkaannu kaasua. Pelkkä rekyyli tekee sen.

Pyssy ja ammuja saavat pienemmän kiihtyvyyden kuin luoti.
Luonnollisesti...

Kyse on nopeudsta. Ennen kuin ase on kunnolla edes tömähtänyt olkapäähän, on luoti jo lähtenyt. Kyllä rekyyli syntyy koko ajan, kun luoti kiihdyttää piipussa. Newtonin lait eivät erikseen huomioi aseen piippuja.

åoiuhpiuguy kirjoitti:

Kyse on nopeudsta. Ennen kuin ase on kunnolla edes tömähtänyt olkapäähän, on luoti jo lähtenyt. Kyllä rekyyli syntyy koko ajan, kun luoti kiihdyttää piipussa. Newtonin lait eivät erikseen huomioi aseen piippuja.

Lue lisää

Kyllä Newtonin lait ovat voimassa sekä ennen, että sen jälkeen, kun ase on lauennut. Ruutikaasun paine vaikuttaa aseen lukkoon hylsyn takaosan välityksellä ja työntää piippua taaksepäin. Kaasun paine vaikuttaa samanaikaisesti luodin takaosaan ja työntää luotia ulos piipusta. Luodin ja piipun välinen kitkavoima vaikuttaa molempiin, mutta eri suuntaisesti. Mikäli paineen kasvu ajan funktiona, kitka piipussa ja luodin paino tunnetaan, niin koko systeemin liikeyhtälö voidaan muodostaa eli se mitä piipussa tapahtuu tietyllä ajan hetkellä. Se, että kaikki tapahtuu hyvin nopeasti ei tarkoita sitä, että Newton'in lait eivät olisi voimassa. Ne ovat aina voimassa ilmiön nopeudesta riippumatta.

Kalju Pitkätukka kirjoitti:

Pyssy ja ammuja saavat pienemmän kiihtyvyyden kuin luoti.
Luonnollisesti...

Teloitus antaa hyvät vauhdit.

Tämähän ei ole mukaan uskon asia, lue enemmän niin luulet vähemmän, esim. Newtonin liikelakeja, Pelle.

Kyllä, rekyylin voi tuntea, mutta ei se ole mitään verrattuna tilanteeseen, jossa ammutaan luodin kanssa. On PALJON helpompi lisätä massaa kuin kasvattaa nopeutta.

Fdsafasdfa kirjoitti:

Kyllä, rekyylin voi tuntea, mutta ei se ole mitään verrattuna tilanteeseen, jossa ammutaan luodin kanssa. On PALJON helpompi lisätä massaa kuin kasvattaa nopeutta.

"On PALJON helpompi lisätä massaa kuin kasvattaa nopeutta. "

No senpä takia niin moni on ylipainoinen, ja niin harva juoksee satasen alle 10 sekuntiin.

Fdsafasdfa kirjoitti:

Kyllä, rekyylin voi tuntea, mutta ei se ole mitään verrattuna tilanteeseen, jossa ammutaan luodin kanssa. On PALJON helpompi lisätä massaa kuin kasvattaa nopeutta.

Ja jos vaihtaa esimerkiksi .308 kiväärin patruunan raskaammalla luodilla varustettuun, sen voi tuntea olkapäässään.

En ole kirjoitellut muroplazaan

Johtuu ihan siitä keltä kysyy... melko painavaakin venettä voi meloa.
Mutta kyllähän tuo esimerkkinä alkaa jo ihan hyvä olla, vielä voisi paremminkin kysyä että missä vaiheessa vene alkaa liikkumaan - vasta kun siitä irtautuu hyppyyn vai jo kun ensimmäiset juoksuaskeleet ottaa...

Vääräin! Vene siirtyy vaikka jäisit veneeseen.

Kyllä

Oletuksesi ovat räikeästi todellisuuden ulkopuolella.
Kiväärin piipun pituinen koivuhalko painaa paljon enemmän kuin kivääri.
Kiväärin luoti läpäisee paljon paksumman koivun kuin piipun pituus.

Vaikka nuo totuuden vastaiset olettamuksesi tekisikin, niin siltikin pitäisi lisäksi olettaa voiman jakauman ajan fuktiona olevan sama, jotta potkaisut vastaisivat toisiaan. Toki potkaisu ei edes ole fysikaalinen suure, joten jos ne eivät ole samat ei ole määritelty kumpaa pitäisit suurempana ja kumpaa pienempänä.
Impulssit eivät ainakaan ole samoja ellei ammuntaa suoriteta tyhjiössä ja raidetykin tapaisella laitteella. Osa liikemäärästä nimittäin siirtyy ensin palokaasuun ja sitten ilmaan normaalin kiväärin tapauksessa.

13 + 5 kirjoitti:

Oletuksesi ovat räikeästi todellisuuden ulkopuolella.
Kiväärin piipun pituinen koivuhalko painaa paljon enemmän kuin kivääri.
Kiväärin luoti läpäisee paljon paksumman koivun kuin piipun pituus.

Vaikka nuo totuuden vastaiset olettamuksesi tekisikin, niin siltikin pitäisi lisäksi olettaa voiman jakauman ajan fuktiona olevan sama, jotta potkaisut vastaisivat toisiaan. Toki potkaisu ei edes ole fysikaalinen suure, joten jos ne eivät ole samat ei ole määritelty kumpaa pitäisit suurempana ja kumpaa pienempänä.
Impulssit eivät ainakaan ole samoja ellei ammuntaa suoriteta tyhjiössä ja raidetykin tapaisella laitteella. Osa liikemäärästä nimittäin siirtyy ensin palokaasuun ja sitten ilmaan normaalin kiväärin tapauksessa.

Lue lisää

Jos luoti pysäytetään samalla matkalla kuin se on kiihdytetty, impulssi on sama.
Ainoa ero on ruutikaasun purkautuminen, jonka olemattomuuden huomaat kun käyt armeijan ja ammut pari räkäpäätä.
Mitään ilmanvastusta ei ole kun ei ole esitetty etäisyyttä, halko voi olla kiinni piipussa ja rekyylin tuntu voi olla erilainen eri massaisessa halossa, mutta suuruus on sama.

Höpö höpö kirjoitti:

Jos luoti pysäytetään samalla matkalla kuin se on kiihdytetty, impulssi on sama.
Ainoa ero on ruutikaasun purkautuminen, jonka olemattomuuden huomaat kun käyt armeijan ja ammut pari räkäpäätä.
Mitään ilmanvastusta ei ole kun ei ole esitetty etäisyyttä, halko voi olla kiinni piipussa ja rekyylin tuntu voi olla erilainen eri massaisessa halossa, mutta suuruus on sama.

Lue lisää

Samaa mieltä.
Matkan ei tosin tarvitse olla sama, ja kaasutkin pöllähtävät halon pinnasta sivuille, osa jopa taaksepäin. Rekyyli on aika tarkkaan sama.

Höpö höpö kirjoitti:

Jos luoti pysäytetään samalla matkalla kuin se on kiihdytetty, impulssi on sama.
Ainoa ero on ruutikaasun purkautuminen, jonka olemattomuuden huomaat kun käyt armeijan ja ammut pari räkäpäätä.
Mitään ilmanvastusta ei ole kun ei ole esitetty etäisyyttä, halko voi olla kiinni piipussa ja rekyylin tuntu voi olla erilainen eri massaisessa halossa, mutta suuruus on sama.

Lue lisää

Käy ensin peruskoulu loppuun ja yritä sitten vasta uudelleen.

13 + 5 kirjoitti:

Oletuksesi ovat räikeästi todellisuuden ulkopuolella.
Kiväärin piipun pituinen koivuhalko painaa paljon enemmän kuin kivääri.
Kiväärin luoti läpäisee paljon paksumman koivun kuin piipun pituus.

Vaikka nuo totuuden vastaiset olettamuksesi tekisikin, niin siltikin pitäisi lisäksi olettaa voiman jakauman ajan fuktiona olevan sama, jotta potkaisut vastaisivat toisiaan. Toki potkaisu ei edes ole fysikaalinen suure, joten jos ne eivät ole samat ei ole määritelty kumpaa pitäisit suurempana ja kumpaa pienempänä.
Impulssit eivät ainakaan ole samoja ellei ammuntaa suoriteta tyhjiössä ja raidetykin tapaisella laitteella. Osa liikemäärästä nimittäin siirtyy ensin palokaasuun ja sitten ilmaan normaalin kiväärin tapauksessa.

Lue lisää

"Kiväärin luoti läpäisee paljon paksumman koivun kuin piipun pituus."

-Tuossa olet itse todella pahasti hukassa

13 + 5 kirjoitti:

Oletuksesi ovat räikeästi todellisuuden ulkopuolella.
Kiväärin piipun pituinen koivuhalko painaa paljon enemmän kuin kivääri.
Kiväärin luoti läpäisee paljon paksumman koivun kuin piipun pituus.

Vaikka nuo totuuden vastaiset olettamuksesi tekisikin, niin siltikin pitäisi lisäksi olettaa voiman jakauman ajan fuktiona olevan sama, jotta potkaisut vastaisivat toisiaan. Toki potkaisu ei edes ole fysikaalinen suure, joten jos ne eivät ole samat ei ole määritelty kumpaa pitäisit suurempana ja kumpaa pienempänä.
Impulssit eivät ainakaan ole samoja ellei ammuntaa suoriteta tyhjiössä ja raidetykin tapaisella laitteella. Osa liikemäärästä nimittäin siirtyy ensin palokaasuun ja sitten ilmaan normaalin kiväärin tapauksessa.

Lue lisää

Missä niitä sellaisia kiväärejä on .Mikään metsästyskiväärin luoti ei läpäise 60 sm.
paksuista koivua ,ei sitten millään .

HH.norsukiväärin luotikaan ei läpäise 60 sm. paksuista koivua vaikka ruutimäärä on huima .Luotikin on pitkä ja raskas, mutta siinäpä se vastaus onkin ,leviävä luoti saa
enemmän vastusta puun kuidusta mitä suurempi se on .Maailman nopeinkaan luoti
ei lävistä puuta ,vaan pirstoituu osumalla pieneenkin vastukseen ..22 magnum
ruutilataukselle tehty pienoiskiväärin luoti hakkaa nopeudessa muut kiväärit .
Rekyyliä siinä on lähelle 308 mauseria .

Texasranger kirjoitti:

HH.norsukiväärin luotikaan ei läpäise 60 sm. paksuista koivua vaikka ruutimäärä on huima .Luotikin on pitkä ja raskas, mutta siinäpä se vastaus onkin ,leviävä luoti saa
enemmän vastusta puun kuidusta mitä suurempi se on .Maailman nopeinkaan luoti
ei lävistä puuta ,vaan pirstoituu osumalla pieneenkin vastukseen ..22 magnum
ruutilataukselle tehty pienoiskiväärin luoti hakkaa nopeudessa muut kiväärit .
Rekyyliä siinä on lähelle 308 mauseria .

Lue lisää

Tuoretta varmaan ei mutta sitä ei edellytettykään.
Tarpeeksi lahosta menee läpi että heilahtaa, eikä kukaab ole vaatinut 60 sm paksuutta, pituussuunta kelpaa myös.

Koivun keskimääräiseksi puristusmurtolujuudeksi löysin arvon 77 N/mm2 syitä vasten. Jos piipun pituus on vaikkapa 0,5 m, olisi kiväärin luodinkin läpäistävä tuo 0,5 m koivulankkua.

Osumaenergiaksi sain 3240 J. Se jaetaan luodin alalle 0,0018 m2.

Tulokseksi sain 0,18 MPa:n paineen. Koivun murtolujuus 77 MPa.

Koivu kestää luodin.

Saivatko muut samaa?

sfdes kirjoitti:

Koivun keskimääräiseksi puristusmurtolujuudeksi löysin arvon 77 N/mm2 syitä vasten. Jos piipun pituus on vaikkapa 0,5 m, olisi kiväärin luodinkin läpäistävä tuo 0,5 m koivulankkua.

Osumaenergiaksi sain 3240 J. Se jaetaan luodin alalle 0,0018 m2.

Tulokseksi sain 0,18 MPa:n paineen. Koivun murtolujuus 77 MPa.

Koivu kestää luodin.

Saivatko muut samaa?

Lue lisää

Luodin ala 45.6 mm^2
Pysädtymisen aiheuttaa impulssi 45.6*77*t
luodinliikemäärä 900*0.008
Kun ne merkitään yhtäsuuriksi saadaan ajaksi 0.002 s.
Luodin tunkeutumismatkaksi koivuun tulee siten
900*0.002/2 =0.9 (m)
Jos luoti muuttaa muotoaan (leviää), niin tunkeutuma jää varmasti pienemmäksi

sfdes kirjoitti:

Koivun keskimääräiseksi puristusmurtolujuudeksi löysin arvon 77 N/mm2 syitä vasten. Jos piipun pituus on vaikkapa 0,5 m, olisi kiväärin luodinkin läpäistävä tuo 0,5 m koivulankkua.

Osumaenergiaksi sain 3240 J. Se jaetaan luodin alalle 0,0018 m2.

Tulokseksi sain 0,18 MPa:n paineen. Koivun murtolujuus 77 MPa.

Koivu kestää luodin.

Saivatko muut samaa?

Lue lisää

Näillä eväillä luodin tunkeutumista ei voi laskea. Tunkeutuessaan se leikkaa puukuituja, sekä työntää niitä sivuun. Osa energiasta kuluu luodin ja puun väliseen kitkaan, mikä ei ole vähäinen tekijä. Koetulosten mukaan se uppoaa tai lävistää ainakin o,5 metriä mäntyä. Olen sen itse kokeillut. Meneekö vielä enemmän, sitä en tiedä. Luodin liike-energia on helppo laskea, mutta miten se jakaantuu eri tekijöiden kesken tunkeutuessaan puuhun on toinen juttu.

sfdes kirjoitti:

Koivun keskimääräiseksi puristusmurtolujuudeksi löysin arvon 77 N/mm2 syitä vasten. Jos piipun pituus on vaikkapa 0,5 m, olisi kiväärin luodinkin läpäistävä tuo 0,5 m koivulankkua.

Osumaenergiaksi sain 3240 J. Se jaetaan luodin alalle 0,0018 m2.

Tulokseksi sain 0,18 MPa:n paineen. Koivun murtolujuus 77 MPa.

Koivu kestää luodin.

Saivatko muut samaa?

Lue lisää

Ei todellakaan. Jos jaat 324 Newtonin voiman 0,0018 m2 pinta-alalle saadaan 0,18 MPa:n paine. Tämä ei liity mitenkään 3240 Joulen energiaan. Toisaalta jos luodin poikkipinta-ala on 0,0018 neliömetriä on sen halkaisija noin 48mm. Kyseessä on siten tykki eikä kivääri.

Toisekseen puun lujuus on eri suunnissa aivan eri suuruinen. Sinun laskelmillasi kirveellä ei voi halkoa pölkkyä ollenkaan, todellisuudessa voi. Syynä on tietenkin se, ettei syynsuuntainen isku suinkaan pääosin purista puun kuituja kasaan, vaan irrottaa ne toisistaan. Kyse on siis leikkauslujuudesta eikä puristuslujuudesta, se on vain murto-osa olettamastasi murtolujuudesta. Koska kirves on myös kiilan muotoinen kuten luotikin, ei irrottava voima ole edes kirveen tai luodin suuntainen vaan poikittain. Tämän voiman suuruus on helposti suurempi kuin pitkittäisen luotia/kirvestä hidastavan voiman.

Käytännön kokeella on helppo todeta että kiväärin luodilla voi läpäistä piippua pitemmän puupölkyn, varsinkin jos kyseessä on kesä ja pölkky on sahattu juuri kaadetusta märästä puusta oksattomalta alueelta. Eroja voi tietysti tulla siitä ammutaanko syiden suuntaan vai poikittain.

12+7 kirjoitti:

Luodin ala 45.6 mm^2
Pysädtymisen aiheuttaa impulssi 45.6*77*t
luodinliikemäärä 900*0.008
Kun ne merkitään yhtäsuuriksi saadaan ajaksi 0.002 s.
Luodin tunkeutumismatkaksi koivuun tulee siten
900*0.002/2 =0.9 (m)
Jos luoti muuttaa muotoaan (leviää), niin tunkeutuma jää varmasti pienemmäksi

Lue lisää

Valitaan tällainen luoti : http://en.wikipedia.org/wiki/7.62×53mmR
Linkistä tarkistetaan sivun oikeaa reunaa ylhäältä alkaen, kunnes vastaan tulee Specifications, siitä luetaan: "Bullet diameter 7.85 mm"
Edetään kunnes vastaan tulee otsikko: "Ballistic performance"
Bullet weight/type Velocity Energy
185.4 gr (12 g) FMJ 812 m/s (2,660 ft/s) 3,960 J

Siirrytään lukemaan vasempaa reunaa, jossa lukee: "Ø lands = 7.59 mm, Ø grooves = 7.83 mm"

Puun leikkauslujuus ja poikittaissyyn suuntainen vetolujuus on noin 2 MPa
Poikittaispinta-ala on laskettava muokkautuneesta luodista, eli rihlojen arvoista eikä luodin halkaisijasta ennen ampumista. Lasketaan sekä rihlojen huippu, että pohja halkaisjoilla pinta-alat ja otetaan keskiarvo: (45,2353 mm^2 48,1519 mm^2 ) / 2 = 46,7 mm^2
Jos jätetään kitka huomioimatta (mikä on iso virhe) impulssi olisi 46,7 * 2 * t
Liikemäärä on 812 * 0,012 = 9,744
Laskutavallasi t = 0,104 sekuntia ja matka siis
812 * 0,104 / 2 = 42,4 metriä. Todellisuudessa jos kitkaa ei olisi päätyisi luoti vieläkin pidemmälle, sillä luotia hidastava voima on pienempi kuin puun halkaiseva voima kiilaefektistä johtuen.
Todellisuus on kitkasta johtuen tyystin toinen, mutta puun taakse suojautumisesta ei ole käytännössä mitään hyötyä tuollaista luotia vastaan lähietäisyydeltä ammuttuna. Yli metrin läpäisee helposti, ja järeämpiäkin luoteja löytyy.

13 + 10 kirjoitti:

Ei todellakaan. Jos jaat 324 Newtonin voiman 0,0018 m2 pinta-alalle saadaan 0,18 MPa:n paine. Tämä ei liity mitenkään 3240 Joulen energiaan. Toisaalta jos luodin poikkipinta-ala on 0,0018 neliömetriä on sen halkaisija noin 48mm. Kyseessä on siten tykki eikä kivääri.

Toisekseen puun lujuus on eri suunnissa aivan eri suuruinen. Sinun laskelmillasi kirveellä ei voi halkoa pölkkyä ollenkaan, todellisuudessa voi. Syynä on tietenkin se, ettei syynsuuntainen isku suinkaan pääosin purista puun kuituja kasaan, vaan irrottaa ne toisistaan. Kyse on siis leikkauslujuudesta eikä puristuslujuudesta, se on vain murto-osa olettamastasi murtolujuudesta. Koska kirves on myös kiilan muotoinen kuten luotikin, ei irrottava voima ole edes kirveen tai luodin suuntainen vaan poikittain. Tämän voiman suuruus on helposti suurempi kuin pitkittäisen luotia/kirvestä hidastavan voiman.

Käytännön kokeella on helppo todeta että kiväärin luodilla voi läpäistä piippua pitemmän puupölkyn, varsinkin jos kyseessä on kesä ja pölkky on sahattu juuri kaadetusta märästä puusta oksattomalta alueelta. Eroja voi tietysti tulla siitä ammutaanko syiden suuntaan vai poikittain.

Lue lisää

Hyvin paljon mahdollista, että laskuissani on heittoa. Nimimerkin 12 1 impulssilakiin pohjautuva vastaus luodin tunkeutumismatkasta kuulostaa silti oikeammalta. (0,9 m ajassa 0,002 s). Entä jos vaihdetaan materiaali teräkseen, jolloin speksit olisivat a) S355 ( myötölujuus 355 MPa) b) Ruukki Ramor 550-suojausteräs (ml. 1550 MPa)

12+7 kirjoitti:

Luodin ala 45.6 mm^2
Pysädtymisen aiheuttaa impulssi 45.6*77*t
luodinliikemäärä 900*0.008
Kun ne merkitään yhtäsuuriksi saadaan ajaksi 0.002 s.
Luodin tunkeutumismatkaksi koivuun tulee siten
900*0.002/2 =0.9 (m)
Jos luoti muuttaa muotoaan (leviää), niin tunkeutuma jää varmasti pienemmäksi

Lue lisää

Ei ole väliä laukaisetko " kovilla taikka lead - core " luodilla ,60 sm. koivun massa
on liikaa luodille .Mahlan juoksun aikaan saattaa mennä syvemmälle ,mutta ei
muulloin .

Höpö höpö!

Jos selostus oli mielestäsi virheellinen, olisi asiallista kertoa, missä virhe on, sen sijaan, että sanoo "Höpö höpö!".

Olisi asiallista lukea ketju aloitusviestiä pitemmälle, ei puhuisi puutaheinää niin helposti. Asia on selvitetty moneen kertaan. Ja monen kirjoittajan toimesta.
1. Kun luoti liikahtaa, liikahtaa myös ase. (liikemäärän säilymislaki)
2. Sama pätee myös jousipyssyyn.

Olen lukenut KAIKKI selitykset. Jos olisin samaa mieltä, en olisi kirjoittanut omaani. Aseen massa on niin suuri verrattuna luotiin, että kiihtyvänkin luodin merkitys on vähäinen. Sen sijaan luodin irtoamisen jälkeen purkautuvan ruutikaasun merkitys on suuri.

niettä kirjoitti:

Jos selostus oli mielestäsi virheellinen, olisi asiallista kertoa, missä virhe on, sen sijaan, että sanoo "Höpö höpö!".

Ajattelet nyt virheellisesti, että kaksi yhtäsuurta mutta vastakkaissuuntaista voimaa kumoavat aina toisensa. Näin on vain silloin, kun nämä kaksi voimaa kohdistuvat samaan kappaleeseen.

Ruudin syttyessä aseeseen kohdistuu yhtä suuri voima kuin luotiin. Siis voimat kohdistuvat eri kappaleisiin. Eivät ne silloin toisiaan voi mitenkään kumota. Kumpikin, sekä ase että luoti, kokevat tällöin "rekyylin". Luoti kuitenkin kevyempänä kappaleena saa paljon suuremman nopeuden kuin raskas ase.

Ok. Virheeni oli siinä, etten käsitellyt luotia ja asetta eri kappaleina. Koska ase kuitenkin on painava luotiin verrattuna, aseeseen kohdistuva rekyyli on vähäinen.

Siinä vaiheessa, kun luoti irtoaa piipusta, ruutikaasun paine ja siihen varastoitunut energia on erittäin suuri. Vain pieni osa on mennyt itse luodin lennättämiseen. Kun valtava paine purkautuu ilmakehään, pyssy toimii kuin rakettimoottori, joka työntää asetta ampujaa vastaan, siis aiheuttaa enimmän osan rekyylistä.

Edellisiin laskelmiin on otettu huomioon vain luodin liike-energia, mutta ei ole otettu huomioon sitä, että luodin lennättämiseen on kulunut ruudin energiasta vain pieni osa.

Virheeni on siis siinä, etten nähnyt vähempää rekyyliä, joka syntyy jo luodin ollessa vielä piipussa.

niettä kirjoitti:

Ok. Virheeni oli siinä, etten käsitellyt luotia ja asetta eri kappaleina. Koska ase kuitenkin on painava luotiin verrattuna, aseeseen kohdistuva rekyyli on vähäinen.

Siinä vaiheessa, kun luoti irtoaa piipusta, ruutikaasun paine ja siihen varastoitunut energia on erittäin suuri. Vain pieni osa on mennyt itse luodin lennättämiseen. Kun valtava paine purkautuu ilmakehään, pyssy toimii kuin rakettimoottori, joka työntää asetta ampujaa vastaan, siis aiheuttaa enimmän osan rekyylistä.

Edellisiin laskelmiin on otettu huomioon vain luodin liike-energia, mutta ei ole otettu huomioon sitä, että luodin lennättämiseen on kulunut ruudin energiasta vain pieni osa.

Virheeni on siis siinä, etten nähnyt vähempää rekyyliä, joka syntyy jo luodin ollessa vielä piipussa.

Lue lisää

Virheesi on siinä, että jääräpäisesti pidät kiinni virheellisistä käsityksistäsi.
Ruutikaasujen massa on paljon pienempi kuin luodin massa, siksi niiden vaikutus rekyyliin on paljon pienempi. Myös kaasut ovat saavuttaneet nopeutensa luodin tullessa ulos ja antaneet suurimman osan siitä pienestä rekyylistä, jonka ne antavat.

Vanellus kirjoitti:

Ajattelet nyt virheellisesti, että kaksi yhtäsuurta mutta vastakkaissuuntaista voimaa kumoavat aina toisensa. Näin on vain silloin, kun nämä kaksi voimaa kohdistuvat samaan kappaleeseen.

Ruudin syttyessä aseeseen kohdistuu yhtä suuri voima kuin luotiin. Siis voimat kohdistuvat eri kappaleisiin. Eivät ne silloin toisiaan voi mitenkään kumota. Kumpikin, sekä ase että luoti, kokevat tällöin "rekyylin". Luoti kuitenkin kevyempänä kappaleena saa paljon suuremman nopeuden kuin raskas ase.

Lue lisää

Ruudin syttyessä aseeseen EI kohdistu yhtä suurta voimaa kuin luotiin.
Noiden voimien vastavoimat kohdistuvat molemmat kaasuun, ja niiden resultantti kiihdyttää kaasua. Jos paineaaltoja ei huomioida, siirtyy kaasun massakeskipiste puoleen väliin piippua siinä vaiheessa kun luoti tulee ulos piipusta. Sen kiihtyvyys on siksi suunnilleen puolet luodin kiihtyvyydestä. Tämä pienentää ruutikaasun aikaansaamaa rekyyliä.
Aseeseen kohdistuu siis aina suurempi voima kuin luotiin, mutta ero ei ole todellakaan valtava, vaan aika pieni.
Fysiikkapalstalla asiat tulisi kuitenkin esittää periaatetasolla oikein, vaikka suuruusluokat saisi oikein hieman oikaisemallakin.

niettä kirjoitti:

Ok. Virheeni oli siinä, etten käsitellyt luotia ja asetta eri kappaleina. Koska ase kuitenkin on painava luotiin verrattuna, aseeseen kohdistuva rekyyli on vähäinen.

Siinä vaiheessa, kun luoti irtoaa piipusta, ruutikaasun paine ja siihen varastoitunut energia on erittäin suuri. Vain pieni osa on mennyt itse luodin lennättämiseen. Kun valtava paine purkautuu ilmakehään, pyssy toimii kuin rakettimoottori, joka työntää asetta ampujaa vastaan, siis aiheuttaa enimmän osan rekyylistä.

Edellisiin laskelmiin on otettu huomioon vain luodin liike-energia, mutta ei ole otettu huomioon sitä, että luodin lennättämiseen on kulunut ruudin energiasta vain pieni osa.

Virheeni on siis siinä, etten nähnyt vähempää rekyyliä, joka syntyy jo luodin ollessa vielä piipussa.

Lue lisää

<<< Koska ase kuitenkin on painava luotiin verrattuna, aseeseen kohdistuva rekyyli on vähäinen. >>>

Miten määrittelet termin "rekyyli" ? Sillehän ei ole mitään yleisesti sovittua fysikaalista vastinetta. Jos rekyyli mielletään aseen saamaksi liikemääräksi, niin se ei ole mitenkään vähäinen vaan täsmälleen yhtä suuri kuin luodin saama liikemäärä. Jos rekyyli taas mielletään asetta taaksepäin työntäväksi voimaksi, niin sekään ei ole vähäinen, vaan täsmälleen yhtä suuri kuin luotia eteenpäin työntävä voima.

<<< Kun valtava paine purkautuu ilmakehään, pyssy toimii kuin rakettimoottori, joka työntää asetta ampujaa vastaan, siis aiheuttaa enimmän osan rekyylistä. >>>

Näin ei ole, koska ruutikaasujen massa on pieni verrattuna ammuksen massaan. Patruunapesän paine ja näin ollen aseeseen kohdistuva voima myös pienenee radikaalisti, kun ammus poistuu piipusta. Paine on se, joka rekyylin aiheuttaa.

niettä kirjoitti:

Ok. Virheeni oli siinä, etten käsitellyt luotia ja asetta eri kappaleina. Koska ase kuitenkin on painava luotiin verrattuna, aseeseen kohdistuva rekyyli on vähäinen.

Siinä vaiheessa, kun luoti irtoaa piipusta, ruutikaasun paine ja siihen varastoitunut energia on erittäin suuri. Vain pieni osa on mennyt itse luodin lennättämiseen. Kun valtava paine purkautuu ilmakehään, pyssy toimii kuin rakettimoottori, joka työntää asetta ampujaa vastaan, siis aiheuttaa enimmän osan rekyylistä.

Edellisiin laskelmiin on otettu huomioon vain luodin liike-energia, mutta ei ole otettu huomioon sitä, että luodin lennättämiseen on kulunut ruudin energiasta vain pieni osa.

Virheeni on siis siinä, etten nähnyt vähempää rekyyliä, joka syntyy jo luodin ollessa vielä piipussa.

Lue lisää

"mutta ei ole otettu huomioon sitä, että luodin lennättämiseen on kulunut ruudin energiasta vain pieni osa."
Ruutikaasujen termisellä energialla ei ole mitään vaikutusta rekyyliin. Sitä ei siis tulekaan huomioida, eikä ole mitään merkitystä kuinka suuri osuus ruudin kemiallisesta energiasta siirtyy luotiin. Jos tuon ymmärtäminen tuottaa hankaluuksia kannattaa asia analysoida liikemäärän muutosten kautta, ja unohtaa energia kokonaan.

Ruutikaasun termisellä energialla on vaikutusta rekyyliin sen kautta, että se on luonut paineen, joka purkautuu pyssystä VIELÄ SENKIN JÄLKEEN, KUN LUOTI ON IRRONNUT, ja pyssy toimii hetken rakettimoottorina.

Luotiin ja pyssyyn sitä ennen kohdistunut liikemäärä on yhtä suuri, mutta luodin lähdettyä se lisääntyy vain pyssyssä, ei enää luodissa.. Pyssy EI VOI TOIMIA ilman lisärekyyliä, jos siitä purkautuu ruutikaasua.

Jousipyssyvertausta minun tulee korjata vastaavasti, kuin olen korjannut pyssyn laukaisemista: Jousen rekyyli on vähäinen, koska siitä ei purkaudu ruutikaasua.

Luodin kiihtyvyys piipussa, lähtönopeus ja paino tunnetaan ehkä tarkasti, ja siitä voidaan laskea, minkälainen liikemäärä kohdistuu pyssyyn luodin irrotessa. Ruutikaasun purkautumisen aiheuttama rekyyli on paljon vaikeampi laskea, paljonko ruutia on, paljonko se pyrkii laajenemaan sytyttyään, kuinka nopeasti, minkä kokoinen on sen ottama tila alunperin ja luodin irrotessa jne. Luultavasti muuttujia on niin paljon, ettei laskemalla saada tyydyttävää tulosta, vaan pitäisi turvautua kokeisiin.

Oleellisesta kysymyksestä, mikä on luodin liikemäärän ja ruutikaasun purkutumisesta aiheutuvan rekyylin määrä, vallitsee näköjään kolme mutuotaksumaa

a) ruutikaasun purkautuminen aihettaa vain vähäisen rekyylin
b) ruutikaasun purkautuminen aiheuttaa suuren rekyylin
c) ruutikaasun purkautuminen ei aiheuta rekyyliä.

Itse arvelen vaihtoehdon b mukaisesti, mutta minulla ei ole riittäviä seikkoja laskemiseen eikä empiriaan. Ei muuten näy olevan muillakaan.

nojustiisapäinvastoin kirjoitti:

Virheesi on siinä, että jääräpäisesti pidät kiinni virheellisistä käsityksistäsi.
Ruutikaasujen massa on paljon pienempi kuin luodin massa, siksi niiden vaikutus rekyyliin on paljon pienempi. Myös kaasut ovat saavuttaneet nopeutensa luodin tullessa ulos ja antaneet suurimman osan siitä pienestä rekyylistä, jonka ne antavat.

Lue lisää

Toistaiseksi kukaan ei ole laskelmin eikä empirialla osoittanut, että luodin liike-energialla on suurempi vaikutus kuin ruutikaasun purkautumisella. Kaasun nopeus vielä tullee luodin nopeutta suuremmaksi, kun mekaaninen "tulppa" on poistunut. Ruutikaasun keveydellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska sitä on paljon. Vastakkain on siis mututuntemukset. Jos laskelmat, jotka tässä tapauksessa lienevät vaikeita, tai empiria osoittavat toisin, olen valmis luopumaan arvelustani.

niettä kirjoitti:

Toistaiseksi kukaan ei ole laskelmin eikä empirialla osoittanut, että luodin liike-energialla on suurempi vaikutus kuin ruutikaasun purkautumisella. Kaasun nopeus vielä tullee luodin nopeutta suuremmaksi, kun mekaaninen "tulppa" on poistunut. Ruutikaasun keveydellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska sitä on paljon. Vastakkain on siis mututuntemukset. Jos laskelmat, jotka tässä tapauksessa lienevät vaikeita, tai empiria osoittavat toisin, olen valmis luopumaan arvelustani.

Lue lisää

Empiriaa on tarjolla, kun käväiset ampumassa aseella, jossa on suujarru.

Suujarru tarkoittaa yksinkertaistetusti piipun loppupuoliskolle porattuja reikiä. Esim. haulikossa tähän tyyliin:
http://www.theslidestop.com/wp-content/uploads/2014/09/014.jpg

Näin ruutikaasujen paine purkautuu piipusta sivuille (tai ylös tai jopa taaksepäin) jo ennen kuin ammus ehtii poistua piipusta. Suujarrun idea on nimenomaan pienentää rekyyliä, kun ruutikaasut eivät purkaudukaan ensisijaisesti piipun suulta eteenpäin ja mainitsemaasi "rakettimoottori-ilmiötä" ei tapahdu.

Mikäli hypoteesisi olisi oikea, pitäisi suujarrullisen aseen rekyyli olla aivan olematon. Näin ei kuitenkaan ole. Suujarru kyllä pienentää rekyyliä ihan havaittavasti, mutta ei mitenkään radikaalisti. Joissain aseissa on jopa säädettävä suujarru, jolloin eron suujarrulla ja ilman voi havaita aivan selkeästi yhdellä ja samalla aseella sekä patruunalla. Ampujien suosiossa suujarrut eivät ole, koska rekyylin vähenemä on niin pieni ja ampujalle välittyvä laukaisumelun kasvu sen sijaan niin merkittävä, että pieni hyöty jää suurten haittojen peittoon.

Vastaavan ilmiön huomaat myös kun ammut äänenvaimentimella ja ilman. Äänenvaimennin pehmentää hieman rekyyliä, kun palokaasut eivät pääse purkautumaan vapaasti eteenpäin. Rekyylin pienemä ei ole mitenkään radikaali, mutta ihan selkeästi havaittavissa kuitenkin.

Johtopäätöksenä siis piipun suulta purkautuvat palokaasut aiheuttavat kyllä havaittavaa rekyyliä, mutta ensisijainen rekyylin lähde ne eivät ole. Tervetuloa radalle kokeilemaan.

Vanellus kirjoitti:

Empiriaa on tarjolla, kun käväiset ampumassa aseella, jossa on suujarru.

Suujarru tarkoittaa yksinkertaistetusti piipun loppupuoliskolle porattuja reikiä. Esim. haulikossa tähän tyyliin:
http://www.theslidestop.com/wp-content/uploads/2014/09/014.jpg

Näin ruutikaasujen paine purkautuu piipusta sivuille (tai ylös tai jopa taaksepäin) jo ennen kuin ammus ehtii poistua piipusta. Suujarrun idea on nimenomaan pienentää rekyyliä, kun ruutikaasut eivät purkaudukaan ensisijaisesti piipun suulta eteenpäin ja mainitsemaasi "rakettimoottori-ilmiötä" ei tapahdu.

Mikäli hypoteesisi olisi oikea, pitäisi suujarrullisen aseen rekyyli olla aivan olematon. Näin ei kuitenkaan ole. Suujarru kyllä pienentää rekyyliä ihan havaittavasti, mutta ei mitenkään radikaalisti. Joissain aseissa on jopa säädettävä suujarru, jolloin eron suujarrulla ja ilman voi havaita aivan selkeästi yhdellä ja samalla aseella sekä patruunalla. Ampujien suosiossa suujarrut eivät ole, koska rekyylin vähenemä on niin pieni ja ampujalle välittyvä laukaisumelun kasvu sen sijaan niin merkittävä, että pieni hyöty jää suurten haittojen peittoon.

Vastaavan ilmiön huomaat myös kun ammut äänenvaimentimella ja ilman. Äänenvaimennin pehmentää hieman rekyyliä, kun palokaasut eivät pääse purkautumaan vapaasti eteenpäin. Rekyylin pienemä ei ole mitenkään radikaali, mutta ihan selkeästi havaittavissa kuitenkin.

Johtopäätöksenä siis piipun suulta purkautuvat palokaasut aiheuttavat kyllä havaittavaa rekyyliä, mutta ensisijainen rekyylin lähde ne eivät ole. Tervetuloa radalle kokeilemaan.

Lue lisää

Kiitos valaisevasta kommentista! Ongelmana on vielä se, ettemme tiedä, minkä verran suujarru vapauttaa ruutikaasun painetta sivusuuntaan ja minkä verran jää vapautuvaksi eteenpäin ja aiheuttamaan rekyyliä luodin/haulien irrottua.

Ei se ruutikaasun aiheuttama rekyyli nyt aivan olematonkaan voine olla, koska kaikenlaisia viritelmiä on tehty pyssynsuun/tykinputken muotoilemiseksi ja kaasunpaineen suuntaamiseksi taaksepäin tai sivulle.

Olen ampunut vain sotilasaseilla ja omalla pienoiskiväärillä. Eipä kuntoni aivoverenvuodon jälkeen enää salli ampumaradoille lähteä eikä empiirisesti tutkia asiaa. :)

niettä kirjoitti:

Kiitos valaisevasta kommentista! Ongelmana on vielä se, ettemme tiedä, minkä verran suujarru vapauttaa ruutikaasun painetta sivusuuntaan ja minkä verran jää vapautuvaksi eteenpäin ja aiheuttamaan rekyyliä luodin/haulien irrottua.

Ei se ruutikaasun aiheuttama rekyyli nyt aivan olematonkaan voine olla, koska kaikenlaisia viritelmiä on tehty pyssynsuun/tykinputken muotoilemiseksi ja kaasunpaineen suuntaamiseksi taaksepäin tai sivulle.

Olen ampunut vain sotilasaseilla ja omalla pienoiskiväärillä. Eipä kuntoni aivoverenvuodon jälkeen enää salli ampumaradoille lähteä eikä empiirisesti tutkia asiaa. :)

Lue lisää

Noh, itsellä nyt on semmoista mutukokemusta aiheesta, että perunatykillä ammuttaessa ilman panosta (pelkkä hento paperitulppa päässä, jotta kaasu pysyy sisällä) ei rekyyli ole isompi kuin .22lr ammuttaessa. Sitten taas kun laittaa n. 100 gramman puukapulan piippuun sisään ja ampuu niin moneisti meinaa tykki lähteä käsistä. Samahan nyt on ihan sovellettavissa kunnon aseisiin, kun nopeasti laajeneva kaasu työntää objektia.

niettä kirjoitti:

Toistaiseksi kukaan ei ole laskelmin eikä empirialla osoittanut, että luodin liike-energialla on suurempi vaikutus kuin ruutikaasun purkautumisella. Kaasun nopeus vielä tullee luodin nopeutta suuremmaksi, kun mekaaninen "tulppa" on poistunut. Ruutikaasun keveydellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska sitä on paljon. Vastakkain on siis mututuntemukset. Jos laskelmat, jotka tässä tapauksessa lienevät vaikeita, tai empiria osoittavat toisin, olen valmis luopumaan arvelustani.

Lue lisää

Mikä lie purkautuvan ruutikaasun nopeus, lulisin SUURI. Ja sehän vaikuttaa neliöllisesti (F = mvtoiseen/2). Kiva kun niettä on samoilla linjoilla kanssani. Ihan vaan funtsailin, ilman laskuja (on mun äo kyllä melkein 160) Taidan tosiaan tehdä mittausjärjestelyn 22:lla

Mitä jos ammut luodin vaimentajan läpi ? Piipussa istuva ilma ei merkitse paljoakaan koska rihlauksen ja muun pinnan välillä on korkeuseroja .Luodin lähtöneopeuteen vaikuttaa myöskin sisäpiipun puhdistus ,ja voitelu .Ilman lämpötila ja kosteus myöskin otettava huomioon .

Paksukalloisille Mauserilla otsaan lähietäisyydellä. Eivät enää pakene vuorille ja haise huorille.

Luodittomissa patruunoissa on hyvin vähän ruutia, myös armeijan räkäpäissä. Niiden ruutikaasun purkaus ei ole lähelläkään luodillista patruunaa.

Video oli mielenkiintoinen ja osoitti empiirisesti, että rekyyliä esiintyi selvästi ennen luodin irtoamista. Valitettavasti se loppui juuri ennen, kuin olisi näkynyt ruutikaasun purkautumisen vaikutus. Vaikuttava se kuitenkin oli.

https://www.youtube.com/watch?v=0FbUMqoyjDw

Siinä hidastuksena pidempi laukaus sektio 2.14 kohdassa noin. pikku yksityis kohta piipussa reikä ylöspäin ennen piipun suuta jotta purkautuvan kaasun painen painaa piippua alaspäin hilliten nousua.

ethdhdhhgsh kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=0FbUMqoyjDw

Siinä hidastuksena pidempi laukaus sektio 2.14 kohdassa noin. pikku yksityis kohta piipussa reikä ylöspäin ennen piipun suuta jotta purkautuvan kaasun painen painaa piippua alaspäin hilliten nousua.

Lue lisää

Japanilaisessa " sniper - kiväärissäni "on kaksi millin reikää luotikammion yläpuolella josta pääsee painetta ulos ilman luodin lennon häirintää .Pitkän piipun rihlaus karkeaa ja nopeasti vääntävää ,pitkän kantomatkan takia .
Pultilla varustettu makasiinialue järevä ylimitoitettu kestokivääri .

Kyllä trikkejä löytyy joka lähtöön. Millä vehkeellä seurataan noin tasaisesti 1000m/s lähtevää ja hidastuvaa ammusta. Bluffia selkeesti

Onhan nykyään kameroita joilla mitätään luotien lähdöt ja lennot tarkasti ,ainakin
meilläpäin ei niistä ole puutetta .

Jaahas iPadi sävelsi omiaan.

Rekyyli alkaa heti, mutta luoti poistuu jo niin nopeasti piipusta, ettei vaikutusta juurikaan huomaa.

vzxcvasdf kirjoitti:

Rekyyli alkaa heti, mutta luoti poistuu jo niin nopeasti piipusta, ettei vaikutusta juurikaan huomaa.

Jaksaavat jankata , rekyyli alkaa tuntua heti kun luoti alkaa liikkua piipussa. vzxcvasdf on oikeassa. Aseen like ylöspäin kiihtyy loppua kohti. koska vastus on aseen massa keskipisteen alapuolella, kädet ottaa kiinni niin paljon kun pystyy.

Tekee mieli sanoa noille ruutikaasurekyylimiehille että tehkää aseeseen kaksi kahvaa ja silloin huomaatte ettei ase potkaisekkaan piippua ylös, vaan tasaisesti taaksepäin. Mutta samoilla asetuksilla ette osu mihinkään koska se että piippu nousee muuttaa se toki luodin lentorataa. mitä sitten. Se muuttuu samanverran joka kerran,, ja huomioidaan kohdistuksessa.
Kohta joku sanoo että ei huomioida.
Samalla tavalla Gravitaatio huomioidaan,, mitä pidemmälle ammut sen enemmän otat gravitaatio ennakkoa.

Tuo Mag 357 slom on aivan liian vähän kuvia ja väärästä suunnasta että rekyyliä näkisi kunnolla.

Tuossa ylempänä on monta videota jossa rekyyli näkyy selvästi ennen luodin tai kuulan ulostuloa. Onhan se tietyst mahdollsita että kaikki aseet potkaiseen heti luodin liikkeelle liikkeelle ja kiihdyttäessa nopeuttaan, Mutta VAIN magnum 357 potkaisee vasta luodin tultua ulos :D Mutta se ei hidastuksesta selviä,, surkean laadun takia.

Ase voi potkaista ampujaa eri aikaan kuin luoti asetta. Kiväärin tukki kun voi olla joustava.
Voima ei muutenkaan kasva olkapään ja tukin välillä äärettömän nopeasti vaan matkan funktiona. Vuorovaikutuksen voimakkuus kun riippuu siitä kuinka paljon olkapään kudokset ovat muotoaan muuttaneet.
Milloin ase potkaisee ei siis ole fysikaalisesti määritelty käsite, vaan mielipide josta on aika turhaa kiistellä. Liikemäärän säilymislaki toki on voimassa jokaisena hetkenä, kunhan sitä sovelletaan oikein.

Hitto joo, ja vielä hidastuksessa näkyy selvemmin - Siinä faktaa, mikä on ruutikaasun merkitys

Ihan idioottimaista väittää, että energia voisi jotenkin varastoitua aseeseen ja sitten vasta heilahtaa. Kyllä se on rakettikaasu joka potkii. Uskokaa jo.

alkuperkys kirjoitti:

Hitto joo, ja vielä hidastuksessa näkyy selvemmin - Siinä faktaa, mikä on ruutikaasun merkitys

Tuollaisella peruskameralla tehdystä hidastuksesta ei näy sitten yhtään mitään tämän keskustelun kannalta olennaista. Kahden perättäisen framen välinen aika on useita kymmeniä millisekunteja. Ammus viipyy piipussa matalankin lähtönopeuden aseilla (kuten haulikko) alle kaksi millisekuntia. Eli jos tarkastellaan viimeistä framea ennen ruudin syttymistä niin sitten jo heti seuraavassa framessa ammus onkin jo kaukana piipun ulkopuolella. Kaikki olennainen jää näkemättä.

Vanellus kirjoitti:

Tuollaisella peruskameralla tehdystä hidastuksesta ei näy sitten yhtään mitään tämän keskustelun kannalta olennaista. Kahden perättäisen framen välinen aika on useita kymmeniä millisekunteja. Ammus viipyy piipussa matalankin lähtönopeuden aseilla (kuten haulikko) alle kaksi millisekuntia. Eli jos tarkastellaan viimeistä framea ennen ruudin syttymistä niin sitten jo heti seuraavassa framessa ammus onkin jo kaukana piipun ulkopuolella. Kaikki olennainen jää näkemättä.

Lue lisää

Täh? On tässäkin yks puupää. Vittu, jos piippu ei hievahdakaan ennenkun lieska näkyy niin väite on yksinkertaisesti todistettu - vaikka kuvia olis vain kaksi. VASTA RUUTIKAASUT HEILAUTTAA ASETTA

Vanellus kirjoitti:

Tuollaisella peruskameralla tehdystä hidastuksesta ei näy sitten yhtään mitään tämän keskustelun kannalta olennaista. Kahden perättäisen framen välinen aika on useita kymmeniä millisekunteja. Ammus viipyy piipussa matalankin lähtönopeuden aseilla (kuten haulikko) alle kaksi millisekuntia. Eli jos tarkastellaan viimeistä framea ennen ruudin syttymistä niin sitten jo heti seuraavassa framessa ammus onkin jo kaukana piipun ulkopuolella. Kaikki olennainen jää näkemättä.

Lue lisää

Täh? On tässäkin yks puupää. Vittu, jos piippu ei hievahdakaan ennenkun lieska näkyy niin väite on yksinkertaisesti todistettu - vaikka kuvia olis vain kaksi. VASTA RUUTIKAASUT HEILAUTTAA ASETTA.

Alkuperkysjaväit kirjoitti:

Täh? On tässäkin yks puupää. Vittu, jos piippu ei hievahdakaan ennenkun lieska näkyy niin väite on yksinkertaisesti todistettu - vaikka kuvia olis vain kaksi. VASTA RUUTIKAASUT HEILAUTTAA ASETTA.

Lue lisää

Tajuathan, että jos kuvassa yksi ase ei ole edes lauennut, kun taas kuvassa kaksi luoti ja ruutikaasut ovat poistuneet kauas pois aseesta... Ei siinä paljoa johtopäätöksiä tehdä minkään asian suhteen...

Lopputulos: paska rölli tai helvetin pöljä lukiolaistietäjä.

Alkuperkysjaväit kirjoitti:

Täh? On tässäkin yks puupää. Vittu, jos piippu ei hievahdakaan ennenkun lieska näkyy niin väite on yksinkertaisesti todistettu - vaikka kuvia olis vain kaksi. VASTA RUUTIKAASUT HEILAUTTAA ASETTA.

Lue lisää

Katsopa nyt vaikka tämä ennen kuin nolaat itseäsi enempää:
https://www.youtube.com/watch?v=vfuO87nnENc

Vanellus kirjoitti:

Katsopa nyt vaikka tämä ennen kuin nolaat itseäsi enempää:
https://www.youtube.com/watch?v=vfuO87nnENc

Lue lisää

Mistä tiedät, millaisessa penkissä piippu on? Mistä voi päätellä, mikä on luodin ja mikä ruutikaasun aiheuttamaa rekyyliä?

niettä kirjoitti:

Mistä tiedät, millaisessa penkissä piippu on? Mistä voi päätellä, mikä on luodin ja mikä ruutikaasun aiheuttamaa rekyyliä?

Ai nyt pitää tietää missä penkissä ase oli kiinni? Sekö vaikuttaa ruutikaasun rekyyliin?

Vanellus oli löytänyt tosi hyvän kuvan jossa näkyy diamond ilmiö piipun tyhjentyessä ilmasta ennen luotia.
Ja mikä tärkeintä rekyyi on selvä paljon ennen kuin luoti tai ruutikaasut tulee ulos.
Postasin itsekkin monta videota jossa todellakin piippu liikkuu jo paljon ennen luodin ulos tuloa. Usein noita hidastuksia kiihdytetään luodin poistuttua kun näytettävää on vähemmän, joka saa vielä potkaisuun "kiihtyvän" ilmiön, vaikka todellisuudessa näin ei olisikaan.

Tässä tomppeli Alkuperkysjaväit .lle video.. sano kun näet ruutikaasut. rekyyli on :D

https://www.youtube.com/watch?v=Cr0475FzOlo
1.04 kohta , samoin 1.27 Niin vain ase pakittaa.

uiuieuiuisuysyd kirjoitti:

Ai nyt pitää tietää missä penkissä ase oli kiinni? Sekö vaikuttaa ruutikaasun rekyyliin?

Vanellus oli löytänyt tosi hyvän kuvan jossa näkyy diamond ilmiö piipun tyhjentyessä ilmasta ennen luotia.
Ja mikä tärkeintä rekyyi on selvä paljon ennen kuin luoti tai ruutikaasut tulee ulos.
Postasin itsekkin monta videota jossa todellakin piippu liikkuu jo paljon ennen luodin ulos tuloa. Usein noita hidastuksia kiihdytetään luodin poistuttua kun näytettävää on vähemmän, joka saa vielä potkaisuun "kiihtyvän" ilmiön, vaikka todellisuudessa näin ei olisikaan.

Tässä tomppeli Alkuperkysjaväit .lle video.. sano kun näet ruutikaasut. rekyyli on :D

https://www.youtube.com/watch?v=Cr0475FzOlo
1.04 kohta , samoin 1.27 Niin vain ase pakittaa.

Lue lisää

Rekyyliä on sekä luodin vuoksi ETTÄ ruutikaasun vuoksi. Nyt on siis kyse siitä, mikä on kummankin osuus. Et ole videoillasi etkä teoreettisesti laskuillasi osoittanut, mikä on kummankin osuus.

Heti, kun näytetysti vastataan kysymykseen, keskustelu on ratkaistu. Väittelemällä sitä ei voi ratkaista.

niettä kirjoitti:

Rekyyliä on sekä luodin vuoksi ETTÄ ruutikaasun vuoksi. Nyt on siis kyse siitä, mikä on kummankin osuus. Et ole videoillasi etkä teoreettisesti laskuillasi osoittanut, mikä on kummankin osuus.

Heti, kun näytetysti vastataan kysymykseen, keskustelu on ratkaistu. Väittelemällä sitä ei voi ratkaista.

Lue lisää

Noh, jos nyt välttämättä pitää jotain laskeskella. Esim. 12 gauge slugi sisältää noin 1.6 grammaa ruutia ja 25 gramman slugin. Kaasu ei voi piipussa virrata nopeampaa kuin slugi ja maksimaallinen kaasun nopeus saavutetaan aikalailla siinä vaiheessa, kun luoti on juuri poistumaisillaan (ei ole vastapainetta enää). Jos nyt oletetaan, että kaikki ruuti muuntuu kaasuksi (mitä ei tapahdu oikeasti), on kaasun ja slugin liikemäärät siltikin aivan ereissä lukemissa.

uiuieuiuisuysyd kirjoitti:

Ai nyt pitää tietää missä penkissä ase oli kiinni? Sekö vaikuttaa ruutikaasun rekyyliin?

Vanellus oli löytänyt tosi hyvän kuvan jossa näkyy diamond ilmiö piipun tyhjentyessä ilmasta ennen luotia.
Ja mikä tärkeintä rekyyi on selvä paljon ennen kuin luoti tai ruutikaasut tulee ulos.
Postasin itsekkin monta videota jossa todellakin piippu liikkuu jo paljon ennen luodin ulos tuloa. Usein noita hidastuksia kiihdytetään luodin poistuttua kun näytettävää on vähemmän, joka saa vielä potkaisuun "kiihtyvän" ilmiön, vaikka todellisuudessa näin ei olisikaan.

Tässä tomppeli Alkuperkysjaväit .lle video.. sano kun näet ruutikaasut. rekyyli on :D

https://www.youtube.com/watch?v=Cr0475FzOlo
1.04 kohta , samoin 1.27 Niin vain ase pakittaa.

Lue lisää

Mitä mitä mitä? Ruutikaasut - jousipyssy - Mitä tekemistä niillä on keskenään? Ei kyllä mitään mielestäni. Olenko tyhmä?

asdfasdfasdf1231 kirjoitti:

Noh, jos nyt välttämättä pitää jotain laskeskella. Esim. 12 gauge slugi sisältää noin 1.6 grammaa ruutia ja 25 gramman slugin. Kaasu ei voi piipussa virrata nopeampaa kuin slugi ja maksimaallinen kaasun nopeus saavutetaan aikalailla siinä vaiheessa, kun luoti on juuri poistumaisillaan (ei ole vastapainetta enää). Jos nyt oletetaan, että kaikki ruuti muuntuu kaasuksi (mitä ei tapahdu oikeasti), on kaasun ja slugin liikemäärät siltikin aivan ereissä lukemissa.

Lue lisää

Jaa, että minkäsuuruinen paine syntyy kaasusta? Kuinka nopeasti se purkautuu? Kuinka suuri rakettivaikutus tästä syntyy?

Alkuperkysväit kirjoitti:

Mitä mitä mitä? Ruutikaasut - jousipyssy - Mitä tekemistä niillä on keskenään? Ei kyllä mitään mielestäni. Olenko tyhmä?

Sitä että jousipyssyssäkin on rekyyliä kun nuoli lähtee.. vertaa nuoli ja luoti.
vaikka nuoli ei paljoa paina eikä vaijeri tai siimä tai kaaren osat jotka lähtee taulua kohti.
Miten voi olla rekyyliä? vaikka ei ole ollenkaan noita ruuti kaasuja. on vain objekti joka kiihdyttää vauhtia.ampujan kädessä. Sinun mielestä nimenomaan ruutikaasut tekevät rekyylin. Eikös tuokin osoita ettei näin ole.
Voit myös kokeilla kuulakärkikynällä jossa se terä laukaistaan napilla sisään. kun sen laukaiset kynän kuorikin liikkuu rekyylin voimasta vaikka taatusti ei kaasua purkaudu kynästäsi.

niettä kirjoitti:

Jaa, että minkäsuuruinen paine syntyy kaasusta? Kuinka nopeasti se purkautuu? Kuinka suuri rakettivaikutus tästä syntyy?

Riippuu hyvin suuresti käytettävästä ruudista. Varsinkin haulikoissa hyödynnetään hitaasti palavia / pienen paineen luovia. Jos nyt lähdettäisiin jostain niin (dm/dt)v kaavalla tuota nyt voitaisiin lähteä mallintamaan. Nyrkkisääntönä semmoinen, että mitä raskaampi ammus niin sitä suuremman osan se aiheuttaa rekyylistä verrattuna kaasun aiheuttamaan.

Sanoja, muttei selkeitä numeerisia faktoja, eika laskelmia. Kuten sanoin, niillä on keskustelu ratkaistu, mutta ei väittelyllä.

niettä kirjoitti:

Sanoja, muttei selkeitä numeerisia faktoja, eika laskelmia. Kuten sanoin, niillä on keskustelu ratkaistu, mutta ei väittelyllä.

Johan tuolla joku esitti asiasta esimerkin. Periaatteessa kuitenkin siten, että hitaan painavan luodin tapauksessa rekyyli aiheutuu pääosin luodista, kevyen nopean luodin tapauksessa kaasuvirtauksella on rekyyliin suurempi osuus.

Jos haluat numeroarvoja, niin verkosta löytyy perusteet asian yksityiskohtaiseen laskemiseen esimerkiksi hakusanoilla "interior ballistics recoil". Siispä itse laskemaan siitä, eikä valittelua, ettei kukaan tee laskelmia puolestasi.

Jotta_tälleen kirjoitti:

Johan tuolla joku esitti asiasta esimerkin. Periaatteessa kuitenkin siten, että hitaan painavan luodin tapauksessa rekyyli aiheutuu pääosin luodista, kevyen nopean luodin tapauksessa kaasuvirtauksella on rekyyliin suurempi osuus.

Jos haluat numeroarvoja, niin verkosta löytyy perusteet asian yksityiskohtaiseen laskemiseen esimerkiksi hakusanoilla "interior ballistics recoil". Siispä itse laskemaan siitä, eikä valittelua, ettei kukaan tee laskelmia puolestasi.

Lue lisää

Edelleen sanija.

niettä kirjoitti:

Jaa, että minkäsuuruinen paine syntyy kaasusta? Kuinka nopeasti se purkautuu? Kuinka suuri rakettivaikutus tästä syntyy?

Patruunapesän/piipun painetta on helppo mitata. Tässä esim. haulikon piipussa vallitseva paine ajan funktiona. Paine valitettavasti yksikössä PSI. Ammus poistuu piipusta 3,5 millisekunnin kohdalla:
http://pic20.picturetrail.com/VOL1373/6511424/24488932/406243471.jpg

Kun tähän nyt sovelletaan impulssi-momentti-teoreemaa, niin aseen saama liikemäärä on suoraan verrannollinen tuon käyrän rajoittamaan pinta-alaan. (Liikemäärän muutos on voiman ja sen vaikutusajan tulo ja voima taas riippuu suoraan paineesta) Nyt voimme siis jakaa tuon pinta-alan kahteen osaan:
1) Käyrän rajoittama pinta-ala välillä [0 ms; 3,5 ms], joka kuvaa siis sitä rekyyliä, joka syntyy ammuksen ollessa vielä piipussa
2) Käyrän rajoittama pinta-ala välillä [3,5 ms; ääretön], joka kuvaa piipusta ulos purkautuneiden palokaasujen aiheuttamaa rekyyliä.

Kuvaajasta näkee vasemmalla korvallaankin, että ensimmäinen pinta-ala on huomattavasti suurempi. Siis tässä tapauksessa piipusta purkautuvien palokaasujen vaikutus aseen saamaan rekyyliin (liikemäärään) on aivan olematon. Tämä tuskin kuitenkaan nimimerkille "niettä" kelpaa, koska en ole tuota pinta-alaa laskenut. Vain havainnut, että toinen on paljon suurempi kuin toinen.

Useimpien "tavallisten" aseiden (pistoolit, kiväärit, haulikot) p(t)-kuvaaja näyttää juuri tuolta. Poikkeuksiakin on ja tiedän, että joku niistä alkaa pian saivarrella. Joissain tapauksissa palamaton ruuti uudelleensyttyy vielä ammuksen poistuessa piipusta ja tästä aiheutuu valtava paineennousu ja "jälkirekyyli", joten joissain erityistapauksissa piipusta purkautuvilla palokaasuilla on merkittävä vaikutus rekyyliin. Perusaseissa kuten haulikoissa ei ole.

Sorry vaan 3,5 ms kohdalla "The shot leaves the barrel" tarkoittaa että luoti jättää HYLSYN (barrel) - ei poistu piipusta. Maalaisjärjellä, jos karkeasti luoti painaa 10g ja ruuti 5g, luoti lähtee 1000m/s ja ruutikaasut keskimäärin 2000m/s (paljonko lienee?) on jo tässä tapauksessa kaasujen aiheuttama liike-energia kaksinkertainen.

alkuperkys kirjoitti:

Sorry vaan 3,5 ms kohdalla "The shot leaves the barrel" tarkoittaa että luoti jättää HYLSYN (barrel) - ei poistu piipusta. Maalaisjärjellä, jos karkeasti luoti painaa 10g ja ruuti 5g, luoti lähtee 1000m/s ja ruutikaasut keskimäärin 2000m/s (paljonko lienee?) on jo tässä tapauksessa kaasujen aiheuttama liike-energia kaksinkertainen.

Lue lisää

Tässähän ei ole kysymys liike-energiasta, vaan liikemäärästä, joka olisi sama sekä luodilla että kaasuilla antamillasi arvoilla. Kaasut aiheuttavat rekyyliä jo ennen luodin poistumista piipusta. Joten tässäkin tapauksessa suurin osa rekyylistä tulisi ennen luodin poistumista piipusta.

Vanellus kirjoitti:

Katsopa nyt vaikka tämä ennen kuin nolaat itseäsi enempää:
https://www.youtube.com/watch?v=vfuO87nnENc

Lue lisää

Joo hieno kuva. Siinä vaiheessa kun latinki tupsahtaa ulos oman mittansa, pölähtää kaasua noin satakertainen määrä, joten sen nopeus pitää olla satakertainen (helppoa vai mitä, ymmärtänet?). Ja kun nopeus vaikuttaa energiaan neliöllisesti, on kaasun energia 100x100 eli 10000 ja vaikka ruutia olis kymmesosa lyijystä, on kaasun liike-energia kuitenkin tuhatkertainen (siis kun nopeus kerrotaan massalla = Energia). Mitäs tästä sanot?

inttämiseenväsynyt kirjoitti:

Tässähän ei ole kysymys liike-energiasta, vaan liikemäärästä, joka olisi sama sekä luodilla että kaasuilla antamillasi arvoilla. Kaasut aiheuttavat rekyyliä jo ennen luodin poistumista piipusta. Joten tässäkin tapauksessa suurin osa rekyylistä tulisi ennen luodin poistumista piipusta.

Lue lisää

Hei, hei 1x1x10 =10 ja 2x2x5=20. Tarkistapa laskusi inttämiseenväsynyt

Voi helvetin helvetti... Näyttävästi nämä pari tyyppiä eivät vain tuppaa ymmärtämään liikemäärän ja liike-energian yhteyttä. Sillä ei ole mitään väliä paljonko liike-energiaa yhtälössä on, sillä liikemäärä tällöin voi vaihdella hyvinkin laajasti riippuen massasta ja nopeudesta.

Ja lisäksi, kaasun nopeus EI voi olla kaksinkertainen piipussa, mikäli luoti kulkee 1000m/s. Jos et tätä edes ymmärrä niin älä tule pätemään tänne...

Ja kyllä "The shot leaves the barrel" meinaa ihan sitä piipusta poistumista. Vaivaudu edes vähän tutustumaan englannin kieleen ja mahdollisesti googletukseen niin asiat helpottuu yllättävän paljon.

Ei voi olla niin vaikeaa...

alkuperkys kirjoitti:

Joo hieno kuva. Siinä vaiheessa kun latinki tupsahtaa ulos oman mittansa, pölähtää kaasua noin satakertainen määrä, joten sen nopeus pitää olla satakertainen (helppoa vai mitä, ymmärtänet?). Ja kun nopeus vaikuttaa energiaan neliöllisesti, on kaasun energia 100x100 eli 10000 ja vaikka ruutia olis kymmesosa lyijystä, on kaasun liike-energia kuitenkin tuhatkertainen (siis kun nopeus kerrotaan massalla = Energia). Mitäs tästä sanot?

Lue lisää

Ymmärrätkö edes mitä paine meinaa? Jos et edes painetta tai sen käyttäytymistä osaa sisäistää vaan johdat siitä nopeusyhtälön niin kyllä jokin on pielessä...

alkuperkys kirjoitti:

Joo hieno kuva. Siinä vaiheessa kun latinki tupsahtaa ulos oman mittansa, pölähtää kaasua noin satakertainen määrä, joten sen nopeus pitää olla satakertainen (helppoa vai mitä, ymmärtänet?). Ja kun nopeus vaikuttaa energiaan neliöllisesti, on kaasun energia 100x100 eli 10000 ja vaikka ruutia olis kymmesosa lyijystä, on kaasun liike-energia kuitenkin tuhatkertainen (siis kun nopeus kerrotaan massalla = Energia). Mitäs tästä sanot?

Lue lisää

<<< Mitäs tästä sanot? >>>

Sanon, että olet luultavasti trolli, koska kukaan ei oikeasti ole noin idiootti.

Vanellus kirjoitti:

Patruunapesän/piipun painetta on helppo mitata. Tässä esim. haulikon piipussa vallitseva paine ajan funktiona. Paine valitettavasti yksikössä PSI. Ammus poistuu piipusta 3,5 millisekunnin kohdalla:
http://pic20.picturetrail.com/VOL1373/6511424/24488932/406243471.jpg

Kun tähän nyt sovelletaan impulssi-momentti-teoreemaa, niin aseen saama liikemäärä on suoraan verrannollinen tuon käyrän rajoittamaan pinta-alaan. (Liikemäärän muutos on voiman ja sen vaikutusajan tulo ja voima taas riippuu suoraan paineesta) Nyt voimme siis jakaa tuon pinta-alan kahteen osaan:
1) Käyrän rajoittama pinta-ala välillä [0 ms; 3,5 ms], joka kuvaa siis sitä rekyyliä, joka syntyy ammuksen ollessa vielä piipussa
2) Käyrän rajoittama pinta-ala välillä [3,5 ms; ääretön], joka kuvaa piipusta ulos purkautuneiden palokaasujen aiheuttamaa rekyyliä.

Kuvaajasta näkee vasemmalla korvallaankin, että ensimmäinen pinta-ala on huomattavasti suurempi. Siis tässä tapauksessa piipusta purkautuvien palokaasujen vaikutus aseen saamaan rekyyliin (liikemäärään) on aivan olematon. Tämä tuskin kuitenkaan nimimerkille "niettä" kelpaa, koska en ole tuota pinta-alaa laskenut. Vain havainnut, että toinen on paljon suurempi kuin toinen.

Useimpien "tavallisten" aseiden (pistoolit, kiväärit, haulikot) p(t)-kuvaaja näyttää juuri tuolta. Poikkeuksiakin on ja tiedän, että joku niistä alkaa pian saivarrella. Joissain tapauksissa palamaton ruuti uudelleensyttyy vielä ammuksen poistuessa piipusta ja tästä aiheutuu valtava paineennousu ja "jälkirekyyli", joten joissain erityistapauksissa piipusta purkautuvilla palokaasuilla on merkittävä vaikutus rekyyliin. Perusaseissa kuten haulikoissa ei ole.

Lue lisää

Kyllä se kelpaa minulle, vaikka lasku ei ole ihan loppuun suoritettukaan. Pinta-alojen suhde on kovaa faktaa, joka osoittaa, että ruutikaasun purkautumisen merkitys on todella vähäinen, toisin kuin olin mutuna arvellut. Minusta asia on kyllä ratkennut. Kiitos vaivasta!

asfdasdfa kirjoitti:

Voi helvetin helvetti... Näyttävästi nämä pari tyyppiä eivät vain tuppaa ymmärtämään liikemäärän ja liike-energian yhteyttä. Sillä ei ole mitään väliä paljonko liike-energiaa yhtälössä on, sillä liikemäärä tällöin voi vaihdella hyvinkin laajasti riippuen massasta ja nopeudesta.

Ja lisäksi, kaasun nopeus EI voi olla kaksinkertainen piipussa, mikäli luoti kulkee 1000m/s. Jos et tätä edes ymmärrä niin älä tule pätemään tänne...

Ja kyllä "The shot leaves the barrel" meinaa ihan sitä piipusta poistumista. Vaivaudu edes vähän tutustumaan englannin kieleen ja mahdollisesti googletukseen niin asiat helpottuu yllättävän paljon.

Ei voi olla niin vaikeaa...

Lue lisää

"Ja lisäksi, kaasun nopeus EI voi olla kaksinkertainen piipussa, mikäli luoti kulkee 1000m/s. Jos et tätä edes ymmärrä niin älä tule pätemään tänne..." En noin väittänytkään. Mutta jos kaasua ihan selkeästi tulee, samassa ajassa PIIPUN SUUSTA noin satakertainen määrä panokseen verrattuna (sehän on puristuneena suureen paineeseen). Kai uskot minkä näet? Viikonloppuna tein mittauksia 22 kiväärillä, paineanturilla ja oskilloskoopilla, jonka kuva liipaistuu siitä kun luoti tulee ulos (katkaisee tinalangan). Alustava tulos: Ei mitään rekyyliä ennen luodin ulostuloa? - Pitää vielä parannella mittausjärjestelyä. Ei tämä mulle ole mikään maailman tärkein asia, mutta en anna periksi ennen kun olen täysin varma.

Miksi jaksat kiistellä yksinkertaisesta asiasta.
Rekyyli vaikuttaa välittömästi luodin irrotessa hylsystä, asia on totuus jonka kiistäminen romuttaisi koko fysiikan perusteet.
Rekyylin vaikutus aseen liikkeeseen on aseesta , tuennasta, massan suuruudesta, ajasta ym riippuva, kuten kaasujen/luodin osuus rekyylin voimaan, ja ase liikahtaa aina enemmän tai vähemmän jo ennen luodin tuloa piipusta.
Tämä heilahdus on aina samanlainen samanlaisilla panoksilla ja korjataan kohdistuksella ja juuri tästä syystä tarkkuusammunnassa panosten laadulla on merkittävä osuus.

https://www.youtube.com/watch?v=8c3aHHG7_Q0

alkuperkys kirjoitti:

"Ja lisäksi, kaasun nopeus EI voi olla kaksinkertainen piipussa, mikäli luoti kulkee 1000m/s. Jos et tätä edes ymmärrä niin älä tule pätemään tänne..." En noin väittänytkään. Mutta jos kaasua ihan selkeästi tulee, samassa ajassa PIIPUN SUUSTA noin satakertainen määrä panokseen verrattuna (sehän on puristuneena suureen paineeseen). Kai uskot minkä näet? Viikonloppuna tein mittauksia 22 kiväärillä, paineanturilla ja oskilloskoopilla, jonka kuva liipaistuu siitä kun luoti tulee ulos (katkaisee tinalangan). Alustava tulos: Ei mitään rekyyliä ennen luodin ulostuloa? - Pitää vielä parannella mittausjärjestelyä. Ei tämä mulle ole mikään maailman tärkein asia, mutta en anna periksi ennen kun olen täysin varma.

Lue lisää

Newtonin lait ovat fysiikassa todella niin tuoretta ja epämääräistä kamaa, että ne kannattaa ehdottomasti kiistää.

alkuperkys kirjoitti:

"Ja lisäksi, kaasun nopeus EI voi olla kaksinkertainen piipussa, mikäli luoti kulkee 1000m/s. Jos et tätä edes ymmärrä niin älä tule pätemään tänne..." En noin väittänytkään. Mutta jos kaasua ihan selkeästi tulee, samassa ajassa PIIPUN SUUSTA noin satakertainen määrä panokseen verrattuna (sehän on puristuneena suureen paineeseen). Kai uskot minkä näet? Viikonloppuna tein mittauksia 22 kiväärillä, paineanturilla ja oskilloskoopilla, jonka kuva liipaistuu siitä kun luoti tulee ulos (katkaisee tinalangan). Alustava tulos: Ei mitään rekyyliä ennen luodin ulostuloa? - Pitää vielä parannella mittausjärjestelyä. Ei tämä mulle ole mikään maailman tärkein asia, mutta en anna periksi ennen kun olen täysin varma.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=1X5TD8PB0yg
Tuossakin näkyy tosi selvästi rekyyli ja aseen suoranainen kääntyminen ennen kuin luoti tulee ulos, Rekyyli kun vaikuttaa heti
En ymmärrä miten mittaat rekyylin oskilloskoopilla ? mutta eipä se ole tärkeää tässä kohtaa :D

Minä taas en ymmärrä millä muulla asian voisi mita kuin skoopilla, kun olen tehnyt ko mittauksia kymmeniä vuosia. Oskilloskoopilla mitataan nopeita sähkön muutoksia, joista se piirtää kuvaajan halutulta aikapätkältä. Tässä tapauksessa rekyylin aiheuttama paine muutetaan paineanturissa sähköiseksi ja kuvasta nähdään paineenmuutokset ennen ja jälkeen triggaushetkeä, joka on se kun luoti tulee ulos ja katkaisee tinalangan.

alkupkys kirjoitti:

Minä taas en ymmärrä millä muulla asian voisi mita kuin skoopilla, kun olen tehnyt ko mittauksia kymmeniä vuosia. Oskilloskoopilla mitataan nopeita sähkön muutoksia, joista se piirtää kuvaajan halutulta aikapätkältä. Tässä tapauksessa rekyylin aiheuttama paine muutetaan paineanturissa sähköiseksi ja kuvasta nähdään paineenmuutokset ennen ja jälkeen triggaushetkeä, joka on se kun luoti tulee ulos ja katkaisee tinalangan.

Lue lisää

Miksi mitata mitään painetta? Eikös kyse ole siitä potkaiseeko ase vai ei ennen luodin ulostuloa. Jos ymmärsin mittaavasi painetta. ennekuin luoti tulee ulos? Perän ja ja jonkin välissäkö?
Eikös ole selvää että katsoo vain tarpeeksi hidastettua kuvaa, jossa ase liikkuu ennekuin luoti tulee ulos. mm jousipyssyn rekyylikin erottuu kun nuolikiihdyttää. kaikki nämä on ihan selvää. kun katsoo tarpeeksi hidastettua kuvaa.. Ei tarvitse mitata mitään. katsoo vain.

Justiinsa niin. Tein mittauksen. Kuvassa http://uppaa.fi/image/QjQ alempi käyrä nättää (nousee ylös) missä kohtaa luoti katkaisee tinalangan piipun päässä ja ylempi näyttää aseen liikkumisen ajan funktiona. En enää oikein viitsisi väitellä, kun kuviasta siis näkyy, ettei mitään potkua ole ennen kun luoti tulee ulos.

Ja täysin sama näkyy tässä käytännössä 1min 26 sekunnin kohdalla hidastettuna https://www.youtube.com/watch?v=EsTKFnThh6Q Jos nämä kaksi kuvatusta eivät näytä että potku tulee vasta kun luoti on ulkona, niin en voi mitään, voitte laskea laskemasta päästyänne, tai väittää jostain kameratrikeistä - Miksi muuten kukaan tekisi sellaista? Minä ainakin haluan vain totuuden, ei ole intohimoa kumpaankaan suuntaan.

No niin nyt sitten sait haluamasi totuuden joten tämä turha jutustelu voidaan lopettaa kun et oikeasta totuudesta tunnu välittävän.

alkuperky kirjoitti:

Justiinsa niin. Tein mittauksen. Kuvassa http://uppaa.fi/image/QjQ alempi käyrä nättää (nousee ylös) missä kohtaa luoti katkaisee tinalangan piipun päässä ja ylempi näyttää aseen liikkumisen ajan funktiona. En enää oikein viitsisi väitellä, kun kuviasta siis näkyy, ettei mitään potkua ole ennen kun luoti tulee ulos.

Lue lisää

Olet ensimmäinen tutkija, joka on kokeellisesti osoittanut Newtonin toisen virheelliseksi !
Nyt äkkiä tarkka selostus Scienceen ja Nobeli ja kuolematon julkisuus ynnä kunnia seuraa välittömästi.

Jotenkin en jaksa uskoa tuota Newtonin toista voitavan kumota noin helposti, ainakaan kun et ole esittänyt mitään mittaustarkkuuteen vaikuttavia seikkoja tai edes mittausmenetelmää, mutta onnea nyt vaan yrityksillesi.

alkuperkys kirjoitti:

"Ja lisäksi, kaasun nopeus EI voi olla kaksinkertainen piipussa, mikäli luoti kulkee 1000m/s. Jos et tätä edes ymmärrä niin älä tule pätemään tänne..." En noin väittänytkään. Mutta jos kaasua ihan selkeästi tulee, samassa ajassa PIIPUN SUUSTA noin satakertainen määrä panokseen verrattuna (sehän on puristuneena suureen paineeseen). Kai uskot minkä näet? Viikonloppuna tein mittauksia 22 kiväärillä, paineanturilla ja oskilloskoopilla, jonka kuva liipaistuu siitä kun luoti tulee ulos (katkaisee tinalangan). Alustava tulos: Ei mitään rekyyliä ennen luodin ulostuloa? - Pitää vielä parannella mittausjärjestelyä. Ei tämä mulle ole mikään maailman tärkein asia, mutta en anna periksi ennen kun olen täysin varma.

Lue lisää

Pienoiskiväärin panoksilla ei ole mitään potkua .12 GA. haulikko potkaisee kuin muuli .30 - 30 winchester on samoilla lukemilla 308 mauserin kanssa .30.06
samoin vaikka hylsytilavuus ruudille onkin suurempi .Tukin rakenne,sekä piipun seinän paksuus ovat myöskin ratkaisevia .Kuitenkin rihlan kierretiheys ,eli vääntö
tekee suuren eron luodin lähtönopeudelle ,sekä rekyylille .Rihlaton " suora - putki
mustaruuti ase " on meluisa ,ja savuava, mutta miltei ilman rekyyliä .

alkuperky kirjoitti:

Justiinsa niin. Tein mittauksen. Kuvassa http://uppaa.fi/image/QjQ alempi käyrä nättää (nousee ylös) missä kohtaa luoti katkaisee tinalangan piipun päässä ja ylempi näyttää aseen liikkumisen ajan funktiona. En enää oikein viitsisi väitellä, kun kuviasta siis näkyy, ettei mitään potkua ole ennen kun luoti tulee ulos.

Lue lisää

Kerro hieman koejärjestelyistäsi, koska newton ei näytä vaikuttavan niissä.
Missä tämä paine mitattiin.

Kyllä se rekyyli alkaa aiemmin. Rekyyli vaikuttaa jo liipaisin- ja iskurikoneiston liikkuessa. Tosin rekyyli on tällöin vähäistä, koska osat ovat keveitä ja liikenopeuksien muutokset hitaita.

"Tarkoitus ei ole se, että ase räjähtää omille silmille. Eli ylilatausta ei pidä kokeilla. Myös alilataus tuottaa tiettyjä ongelmia automaattiaseissa"

-Etkö ole alilataus detonaatiosta kuullut johon ei vaikuta on ase automaatti tai ei?

sdefrgth kirjoitti:

"Tarkoitus ei ole se, että ase räjähtää omille silmille. Eli ylilatausta ei pidä kokeilla. Myös alilataus tuottaa tiettyjä ongelmia automaattiaseissa"

-Etkö ole alilataus detonaatiosta kuullut johon ei vaikuta on ase automaatti tai ei?

Lue lisää

Olen kuullut ja se alilataus on suunniteltua ei mielivaltaista kokeilua. Jokin raja on alilatauksellekin. Harkittu alilataus on oma juttunsa.
Ei tässä nyt voi mennä teknisiin yksityiskohtiin. Luodin ja ammuksen "ruuti" lataus on tekninen juttu johon vaikuttaa monet tekijät.
Eri "ruudeilla" on erilaisia ominaisuuksia jotka on syytä huomioida. Sopivan ruudin löytäminen ja annostus on kokemusta vaativa homma.

Automaattiaseissa täytyy huomioida myös lataus- ja ammuntanopeus, luodin(ammuksen) on lähdettävä tieltä pois ennenkuin uusi luoti tulee tilalle. Rekyyli usein hoitaa hylsyn poistyönnön. Tässä on huomioitava se "ruudin" palonopeus (paineen nousunopeus) eli sopiva ruuti on löydettävä ko. aseeseen.
Kaikki "ruudit" eivät kelpaa automaattiaseisiin, konetuliaseissa ammuntanopeus on jo varsin suurta. (satoja kpl/minuutti) Oma lukunsa on se luodin tai ammuksen kulkema tehollinen matka eli tarkoitetussa kohteessa iskuvoima. (massa ja nopeus liike-energiana tämähän tulee siitä "ruudin" palamisen paineennoususta )
Ei luoti tai ammus muualta saa lisäenergiaa.
Lopuksi palamisen lämpö alkaa vaikuttaa aseen tarkkuuteenkin lämmönlaajentumisen vuoksi. (aseen tarkkuus heikkenee) Tämän vuoksi niitä piippuja joudutaan vaihtamaankin. Pitkissä piipuissa on huomioitava piipun taipumakin pitkäkestoisissa ammunnoissa jos ollaan tarkkoja.

Sotahistoriat kertoo siitäkin, että Saksan itärintamalla jotkut raskaat tykit tulivat liiallisen ammunnan vuoksi osittain käyttökelvottomaksi. Kestorajansa sillä tykilläkin on.

Toinen_mielipide kirjoitti:

Kyllä se rekyyli alkaa aiemmin. Rekyyli vaikuttaa jo liipaisin- ja iskurikoneiston liikkuessa. Tosin rekyyli on tällöin vähäistä, koska osat ovat keveitä ja liikenopeuksien muutokset hitaita.

Lue lisää

Niinpä niin. Tietysti nämäkin vaikuttaa asiaa, mutta pääasiallisin rekyyli syntyy ruudin räjähdyspalamisen aiheuttamasta paineennoususta. Tämä vaikuttaa myös liipasin- ja iskurikoneistoon ja myös aseen lukkoon.
Aseessahan lukko ottaa vastaan paineaallon paineennousun ja paineennousu työntää myös luodin tai ammuksen matkaan. Luoti tai ammus liikkuu saamansa liike-energian varassa.

Kyllä mekaaniset rakenteetkin on huomioitava. Silti ruudin räjähdysmäistä palamista ja siitä seurannutta paineennousua voidaan pitää merkittävimpänä tekijänä.

monen_summa kirjoitti:

Niinpä niin. Tietysti nämäkin vaikuttaa asiaa, mutta pääasiallisin rekyyli syntyy ruudin räjähdyspalamisen aiheuttamasta paineennoususta. Tämä vaikuttaa myös liipasin- ja iskurikoneistoon ja myös aseen lukkoon.
Aseessahan lukko ottaa vastaan paineaallon paineennousun ja paineennousu työntää myös luodin tai ammuksen matkaan. Luoti tai ammus liikkuu saamansa liike-energian varassa.

Kyllä mekaaniset rakenteetkin on huomioitava. Silti ruudin räjähdysmäistä palamista ja siitä seurannutta paineennousua voidaan pitää merkittävimpänä tekijänä.

Lue lisää

Tarkoitin vain huomautuksellani sitä, että rekyyliä, eli aseen tukispisteisiin kohdistuvaa dynaamista voimaa, esiintyy aina kun aseen osan, sen ammuksen panoksen tai luodin liikemäärä muuttuu. Tietysti liikemääränmuutos on suurin silloin, kun luoti, palamiskaasut ja -jätteet lähtevät liikkeelle.

Tarkoitatko että jos paine tasaantuu täysin (pieni paine / pitkä piippu), niin luodin lähtö, ei aiheuta lainkaan rekyyliä jos kaasuja ei purkaudu piipusta ?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko että jos paine tasaantuu täysin (pieni paine / pitkä piippu), niin luodin lähtö, ei aiheuta lainkaan rekyyliä jos kaasuja ei purkaudu piipusta ?

Aseessa on rekyyli, vaikka piipusta ei purkautuisi palokaasuja lainkaan:

https://www.youtube.com/watch?v=K73kKODFyzw

Tämä venäläinen ase lopettanee tämän typerän keskustelun tähän. ; )

Kollimaattori kirjoitti:

Aseessa on rekyyli, vaikka piipusta ei purkautuisi palokaasuja lainkaan:

https://www.youtube.com/watch?v=K73kKODFyzw

Tämä venäläinen ase lopettanee tämän typerän keskustelun tähän. ; )

Lue lisää

Myös raidetykillä on rekyyli vaikka siinäkään ei ole palokaasuja ja ammus kiihdytetään sähkomagneettisen voiman avulla.

Mikään ei lopeta näitä keskusteluita. Tiede - lehden palstalla on keskusteltu valon nopeudesta, rekyylistä, keskihakuvoimasta ja hitausvoimasta kymmenien tuhansien viestien voimalla. Ikiliikkujan riittää muodostamaan yksi joka ei usko tai ymmärrä selityksiä ja yksi joka haluaa välttämättä jatkaa tuolle opin ojaankaatamalle vastailua.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko että jos paine tasaantuu täysin (pieni paine / pitkä piippu), niin luodin lähtö, ei aiheuta lainkaan rekyyliä jos kaasuja ei purkaudu piipusta ?

Ruutikaasujen aiheuttamalla rekyylillä on merkitystä suuremmissa aseissa. Käsiaseissa yleensä vain luokkaa 20% mutta pitkäpiippuisissa sillä alkaa olla isompi merkitys.

Googleen hakusanoiksi nämä:

gunpowder contribution to recoil.

Löytyy taulukoita tästä aiheesta jota on kyllä tutkittu ihan huolella varsinkin USA:n puolella.

Kollimaattori kirjoitti:

Aseessa on rekyyli, vaikka piipusta ei purkautuisi palokaasuja lainkaan:

https://www.youtube.com/watch?v=K73kKODFyzw

Tämä venäläinen ase lopettanee tämän typerän keskustelun tähän. ; )

Lue lisää

Muutamia hidastusvideoita kun katsoo niin piippu perääntyy ennekuin juuri mitään tulee ulos. selvähän se massat liikkuvat jo piipussa. Sama se on vaikka jousipyssyllä ampuisi rekyyliä on tai sellaisella kuulakärkikynällä jonka saa napista laukaistua. mita isomman kappaleen laittaa nupin eteen sen kovempi rekyyli.
Railgun myös hyvä esimerkki, ei kaasuja ja potkaisee.
Täällä todellakin keskustellaan ja intetään maailman tappiin samasta asiasta.
Kuten joku kirjoitta samaa

Airfoil

Anonyymi kirjoitti:

Myös raidetykillä on rekyyli vaikka siinäkään ei ole palokaasuja ja ammus kiihdytetään sähkomagneettisen voiman avulla.

Mikään ei lopeta näitä keskusteluita. Tiede - lehden palstalla on keskusteltu valon nopeudesta, rekyylistä, keskihakuvoimasta ja hitausvoimasta kymmenien tuhansien viestien voimalla. Ikiliikkujan riittää muodostamaan yksi joka ei usko tai ymmärrä selityksiä ja yksi joka haluaa välttämättä jatkaa tuolle opin ojaankaatamalle vastailua.

Lue lisää

"Ikiliikkujaan riittää ..." moderoijaidiootti, joka esti n. viikko sitten empiiristä dataa selkeästi esittelevän kirjoitukseni rekyyliin vaikuttavistä tekijöistä: aseen ja luodin massasuhteesta ja palokaasujen rakettivaikutuksesta.

Valitan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ikiliikkujaan riittää ..." moderoijaidiootti, joka esti n. viikko sitten empiiristä dataa selkeästi esittelevän kirjoitukseni rekyyliin vaikuttavistä tekijöistä: aseen ja luodin massasuhteesta ja palokaasujen rakettivaikutuksesta.

Valitan.

Lue lisää

Jos/kun perusteetta poistetaan niin pyydä palauttamista Suomi24 palautelomakkeen kautta. Helpottaa jos sulla on laittaa palautteeseen lähetetyn viestin linkki eli se #123456 - loppuinen osoite.

Yleensä on turvallista laittaa yksi linkki viestiin. Jos tulee useampia linkkejä niin sitten viesti lähtee spämminä. Laita mieluummin vaikka linkin sijaan googlen hakusanoja.