osuuksia OP sijoitusrahastoissa sekä suoria itse tekemiäni osakesijoituksia. Tilanne on se että rahastot ovat vain muutaman prosentin voitolla mutta oma salkku tällä hetkellä 60% voitolla jokavuotiset osingot siihen päälle. Minun on siis mahdotonta ymmärtää koko rahasto-omistuksia. Koko hommassa on selvä kusetuksen maku. Pankki käärii voitot asiakkaan riskillä. Rahasto-osuuksien arvonnousu on lisäksi lähes nolla.
Mitä järkeä sijoitusrahastoissa?
Minulla on
33
1301
Vastaukset
- Omenia ja appelsiin?
Noiden tietojen pohjalta asiaan on vaikea ottaa kantaa. Vertailuun vaikuttaa pelkän tuottoprosentin lisäksi vaihtoehtojen sijoitusajat ja sijoitusten allokaatiot. Jos nyt kuitenkin sijoitusajat ovat samaa luokkaa, selittyy ero sillä, että olet painottanut osakkeita yhtiöissä, joilla nyt vaan on sattunut menemään hyvin.
Rahastoissa on yleensä enemmän hajautusta. Vastaavasti osakesalkkusi arvo laskee myös paljon herkemmin suuria summia kerralla niukan hajautuksen takia.
Saman sisältöisen osakesalkun ja osakerahaston ero ei ole kuin hallinnointipalkkion luokkaa. Jos vaikka osakkeet tuottaa 12 % vuodessa niin rahasto tuottaa sitten ~10 % vuodessa (olettaen 2 % hallinnointipalkkio). - qrppe
Sijoittaminen ns. aktiiviseen rahastoon, joka sijoittaa kotimaisiin suuryrityksiin on lähinnä ... tuota... miten sen nyt nätisti sanoisi... suora rahansiirto pankin omistajien (kuten minun) taskuun? (Nordean osakkeenomistajana onkin ihan mukava olla)
Rahastoilla (mieluiten toki indeksirahastoilla ja indeksiosuusrahastoilla eli etf:llä) on kuitenkin etunsa, ja se on sitä suurempi mitä eksoottisemmille markkinoille mennään. Vai kuinka helposti ja halvasti sijoitat suoraan kaukoidän markkinoille, vieläpä hajautetusti eri maihin ja osakkeisiin? Tai edes Keski-Eurooppaan?- Marmorilattiat
Op:ltä et saa tuottoja, pikku säästöpankin rahastoni on tuottanut "pirusti"
- 18-5
Sijoitusrahastoja on ympäri maailmaa, en koskaan ole käyttänyt suomalaisia voi olla hyviäkin lähes 30 vuoden kokemus tulot keskimäärin 15% vuosi tänään uusissa muodoissa lähes veroton.
- hyvin on tuottanut
Minulla positiivisiä kokemuisia sijoitusrahastoista. Suunnilleen vuosi sitten erääntyi
200000€ määräaikainen talletus ja ostin suomirahastoa koko summalla, nyt on jo 70000€ voitolla. Pitänee kohta ostaa sijoitus asunto noilla rahoilla kun hinnat tullut alas hieman.- korkorahastotappiolla
Onko super?
- VapStuben
Olen samaa mieltä nimimerkkin Hyvin on tuottanut (10.6.2014 klo 19:11) kanssa.
- sijoittaja
No, sijoitusrahastot ja suora osakekauppa eroaa jo siinä, mikä muoto kenellekin sopii. Itse en aloittelijana uskaltaisi valita suoraan "pörssitiskiltä", mihin osakkeisiin rahojani satsaisin. On helpompaa antaa pankin tai muun rahoituslaitoksen huolehtia sijoittamisesta ja nauttia itse tuotoista, edes pienemmistä sellaisista. Suoraa osakekauppa harrastavat etenkin ne, joilla on joitain sisäpiirin aavistuksia tai tietoja tulevaisuuden suhteen, voivat seurata kuukausitolkulla tiettyjen firmojen osakekäyriä jne.
Aiheesta kannattaa lukea lisää sivulta http://salkku.info/rahastot, jossa on selitetty todella yksityiskohtaisesti - ja silti ymmärrettävästi - mistä rahoitussijoituksissa oikein on kyse, ja mitkä on erot suoriin osakekauppoihin verrattuna!- Ja pankki tienaa
Juuri tähän pelkoon perustuu se, että Suomessa kansa on köyhää ja pankit varakkaita. Tarvitaan isoveli rahaa vahtimaan. Kun isoveli ostaa osakkeet sinun puolestasi ja perii siitä prosentit, kaikki on hyvin.
- aerag
Ja pankki tienaa kirjoitti:
Juuri tähän pelkoon perustuu se, että Suomessa kansa on köyhää ja pankit varakkaita. Tarvitaan isoveli rahaa vahtimaan. Kun isoveli ostaa osakkeet sinun puolestasi ja perii siitä prosentit, kaikki on hyvin.
Kaikki on aika hyvin, kunhan huolehtii että ne "isonveljen" perimät prosentit on mahdollisimman pienet. Rahastoilla joka tapauksessa päästään huomattavasti parempaan hajautukseen kuin itse sijoittamalla - ja jos ei ole apinaa parempi osakevalinnassa, lopputuloskin on usein paljon parempi.
Esimerkiksi Nordnetin kuukausisäästöllä (hankintakulu = 0 euroa) rahat iSharesin maailmanlaajuiseen osingot uudelleensijoittavaan core msci world -ETF:ään, jonka TER on 0,20 %.
Pohjoismaiset sijoitukset Nordnetin superrahastoihin, joiden kulut yhteensä max 0,5 % (= valuutanvaihtokulut ostettaessa ja myytäessä 0,25 % suuntaansa), suomirahastolla pyöreä 0 %.
Milloinkahan suomalaiset pankit tajuavat, että niiden noin 1,85 % hallinnointikulut 1 % osto/myyntikulut ovat _vähän_ liikaa? ja höpö höpö. Pörssistä saa kaikki riskinhajoittajat pitkään mukana olevat saman tuoton. Pankeilla ei ole hallussaan mitään osaamista mistä kannattaa maksaa mitään. Rahastot ovat ihmisten huijaamista.
- amatöörisäästäjä
"Milloinkahan suomalaiset pankit tajuavat, että niiden noin 1,85 % hallinnointikulut 1 % osto/myyntikulut ovat _vähän_ liikaa?"
Kyllähän pankit tämän tietävät. Mutta niin kauan kun tietämättömät ihmiset kuuntelevat kritiikittömästi niitä pankin sijoitusneuvojan (=pankille edullisimpia tuotteita myyvän myyjän) 'neuvoja', ei pankin kannata tehdä mitään asialle. Kauppa käy ja rahaa tulee.
Tämä politiikka tietenkin karkoittaa sitten ne valistuneemmat sijoittajat, joilla usein on isompi salkkukin. Mutta koska heitä on määrällisesti vähemmän, ei menetys ole niin iso kuin tyhmästä massasta saatava voitto. Ei mitään järkeä. Rahaston osakkeet kannattaa omistaa itse suoraan eikä välistävetäjän kautta. Välistävetäjärahasto ei tuo mitään vaan ainoastaan vie.
- amatöörisäästäjä
Tarkistin huvikseni, että vähäiset säästöni ovat indeksirahastojen kautta yli 400 eri osakkeessa ympäri maailman.
Kerrohan, miten pitäisin läheskään tuollaista valikoimaa salkussani edes suunnilleen indeksien osoittamissa suhteissa lähellekään noin 0,6% kokonaiskuluilla? Ostot haluan kuitenkin tehdä kuukausittain, koska säästän palkastani. Enhän edes pystyisi tekemään yksittäisen osakkeen arvoa pienempiä ostoja.
Jos luopuisin rahastoista ja ostaisin niiden sijaan osakkeita, joutuisin samalla tinkimään hajautuksesta. Paljon. Ja koska haluaisin kuitenkin edelleen hajauttaa myös maantieteellisesti, kuluni nousisivat varmasti. Puhumattakaan kuluista mitkä syntyisivät, jos yrittäisin muutella salkkuani indeksin sisällön muuttuessa. Huh.
Palkastaan säästävälle piensijoittajalle halvat indeksirahastot ovat kertakaikkisen loistavia sijoitusinstrumentteja. amatöörisäästäjä kirjoitti:
Tarkistin huvikseni, että vähäiset säästöni ovat indeksirahastojen kautta yli 400 eri osakkeessa ympäri maailman.
Kerrohan, miten pitäisin läheskään tuollaista valikoimaa salkussani edes suunnilleen indeksien osoittamissa suhteissa lähellekään noin 0,6% kokonaiskuluilla? Ostot haluan kuitenkin tehdä kuukausittain, koska säästän palkastani. Enhän edes pystyisi tekemään yksittäisen osakkeen arvoa pienempiä ostoja.
Jos luopuisin rahastoista ja ostaisin niiden sijaan osakkeita, joutuisin samalla tinkimään hajautuksesta. Paljon. Ja koska haluaisin kuitenkin edelleen hajauttaa myös maantieteellisesti, kuluni nousisivat varmasti. Puhumattakaan kuluista mitkä syntyisivät, jos yrittäisin muutella salkkuani indeksin sisällön muuttuessa. Huh.
Palkastaan säästävälle piensijoittajalle halvat indeksirahastot ovat kertakaikkisen loistavia sijoitusinstrumentteja.Ei hajautukseen tarvita satoja osakkeita. Joitain kymmeniä, vähintään kymmenen riittää. Suorissa sijoituksissa painotushajautuksia tarvitsee tehdä harvoin ja maantieteellinen hajautus ei lisää kuluja ollenkaan. Suorissa ostoissa hankintakulut ovat samaa luokkaa tai pienemmät, eikä vuosittaisia välistävetopalkkioita eli ns. hallintopalkkiota tarvitse maksaa ollenkaan.
- amatöörisäästäjä
Carpo kirjoitti:
Ei hajautukseen tarvita satoja osakkeita. Joitain kymmeniä, vähintään kymmenen riittää. Suorissa sijoituksissa painotushajautuksia tarvitsee tehdä harvoin ja maantieteellinen hajautus ei lisää kuluja ollenkaan. Suorissa ostoissa hankintakulut ovat samaa luokkaa tai pienemmät, eikä vuosittaisia välistävetopalkkioita eli ns. hallintopalkkiota tarvitse maksaa ollenkaan.
Kuvitellaan, että hajautus hoituisi valitsemalla vaikkapa 20 osaketta maailmanlaajuisesti, sopivasti eri toimialoilta.
Näitä sitten ostaisin kuukausittain. Kulut esim. Nordnetissa olisivat kotimaisen (näitä olisi ehkä 1 salkussa) osakkeen osalta 5 €, pohjoismaisen 10 €, eurooppalaisen ja amerikkalaisen 15 € ja kanadalaisen 20 €.
Mistä ja mihin hintaan ostaisin muiden maiden osakkeeni?
Jos kuvitellaan, että maantieteellinen hajautus jätettäisiin puutteelliseksi ja tyydyttäisiin vain edellä mainittuihin maihin, kulut 20 osakkeen ostosta olisivat noin 300 €,mikä olisi aika helvetin iso osuus kuukausittaisesta säästösummastani.
Ok, ei jokaista osaketta tarvitse ostaa joka kuukausi. Jos vaikka kaksi kertaa vuodessa? Vuosikulut olisivat edelleen 360 €. Tämä vastaa 0,6% hallinnointipalkkiota 60 000 euron pääomasta.
Olen valmis tinkimään aiemmasta kannastani sen verran, että suorat osakesijoitusket voivat olla kilpailukykyinen vaihtoehto piensäästäjälle jos:
- Säästöjen määrä alkaa olla 100 k€ luokkaa (tai tietenkin yli).
- On valmis tinkimään hajautuksesta paljon, ja ottamaan huonosti valittuihin yksittäisiin osakkeisiin liittyvän riskin. Lisäksi joutuu hyväksymään vajavaisen maantieteellisen hajautuksen.
- On valmis näkemään paljon enemmän vaivaa, kun joutuu joka kuukausi erikseen pohtimaan mitähän tällä kertaa ostaisi sen yhden tai kaksi osaketta, että hajautus pysyy halutunlaisena. - amatöörisäästäjä
amatöörisäästäjä kirjoitti:
Kuvitellaan, että hajautus hoituisi valitsemalla vaikkapa 20 osaketta maailmanlaajuisesti, sopivasti eri toimialoilta.
Näitä sitten ostaisin kuukausittain. Kulut esim. Nordnetissa olisivat kotimaisen (näitä olisi ehkä 1 salkussa) osakkeen osalta 5 €, pohjoismaisen 10 €, eurooppalaisen ja amerikkalaisen 15 € ja kanadalaisen 20 €.
Mistä ja mihin hintaan ostaisin muiden maiden osakkeeni?
Jos kuvitellaan, että maantieteellinen hajautus jätettäisiin puutteelliseksi ja tyydyttäisiin vain edellä mainittuihin maihin, kulut 20 osakkeen ostosta olisivat noin 300 €,mikä olisi aika helvetin iso osuus kuukausittaisesta säästösummastani.
Ok, ei jokaista osaketta tarvitse ostaa joka kuukausi. Jos vaikka kaksi kertaa vuodessa? Vuosikulut olisivat edelleen 360 €. Tämä vastaa 0,6% hallinnointipalkkiota 60 000 euron pääomasta.
Olen valmis tinkimään aiemmasta kannastani sen verran, että suorat osakesijoitusket voivat olla kilpailukykyinen vaihtoehto piensäästäjälle jos:
- Säästöjen määrä alkaa olla 100 k€ luokkaa (tai tietenkin yli).
- On valmis tinkimään hajautuksesta paljon, ja ottamaan huonosti valittuihin yksittäisiin osakkeisiin liittyvän riskin. Lisäksi joutuu hyväksymään vajavaisen maantieteellisen hajautuksen.
- On valmis näkemään paljon enemmän vaivaa, kun joutuu joka kuukausi erikseen pohtimaan mitähän tällä kertaa ostaisi sen yhden tai kaksi osaketta, että hajautus pysyy halutunlaisena.Ai niin, unohtui kokonaan se melkoisen oleellinen pointti, että osakkeista saa osingon joka vuosi, ja joutuu myös maksaman veroa joka vuosi.
Rahastosijoituksessa osingot sijoitetaan verottomasti uudestaan ja verot maksetaan vasta kun myydään. Tuon verovelan korkoa korolle tuotto on merkittävä osa rahaston pitkän aikavälin tuotosta ja tarkoittaa sitä, että indeksirahaston tosiasiallinen tuotto piensijoittajalle, vaikka kohtuullinen hallinnointikulu huomioitaisiinkin, ylittää vastaavien suorien osakesijoitusten tuoton. amatöörisäästäjä kirjoitti:
Kuvitellaan, että hajautus hoituisi valitsemalla vaikkapa 20 osaketta maailmanlaajuisesti, sopivasti eri toimialoilta.
Näitä sitten ostaisin kuukausittain. Kulut esim. Nordnetissa olisivat kotimaisen (näitä olisi ehkä 1 salkussa) osakkeen osalta 5 €, pohjoismaisen 10 €, eurooppalaisen ja amerikkalaisen 15 € ja kanadalaisen 20 €.
Mistä ja mihin hintaan ostaisin muiden maiden osakkeeni?
Jos kuvitellaan, että maantieteellinen hajautus jätettäisiin puutteelliseksi ja tyydyttäisiin vain edellä mainittuihin maihin, kulut 20 osakkeen ostosta olisivat noin 300 €,mikä olisi aika helvetin iso osuus kuukausittaisesta säästösummastani.
Ok, ei jokaista osaketta tarvitse ostaa joka kuukausi. Jos vaikka kaksi kertaa vuodessa? Vuosikulut olisivat edelleen 360 €. Tämä vastaa 0,6% hallinnointipalkkiota 60 000 euron pääomasta.
Olen valmis tinkimään aiemmasta kannastani sen verran, että suorat osakesijoitusket voivat olla kilpailukykyinen vaihtoehto piensäästäjälle jos:
- Säästöjen määrä alkaa olla 100 k€ luokkaa (tai tietenkin yli).
- On valmis tinkimään hajautuksesta paljon, ja ottamaan huonosti valittuihin yksittäisiin osakkeisiin liittyvän riskin. Lisäksi joutuu hyväksymään vajavaisen maantieteellisen hajautuksen.
- On valmis näkemään paljon enemmän vaivaa, kun joutuu joka kuukausi erikseen pohtimaan mitähän tällä kertaa ostaisi sen yhden tai kaksi osaketta, että hajautus pysyy halutunlaisena.jep, Osakkeita ostetaan vain pari kertaa vuodessa eli kulut ovat vain kymppejä vuodessa. Vaivaa osakkeiden valinnassa ei tarvitse nähdä. Tavallisia hyviä perus arvo-osakkeita on hyvin tarjolla. Euroopan ja Amerikan pörsseistä voi ostaa myös muiden maanosien osakkeita ja huonon yksittäisen osakkeen riski nimenomaan poistuu hajautuksella.
Indeksirahastojen hallinointipalkkio on kieltämättä pieni eikä niihin sijoittaminen ole niin suuri virhe. Osakerahastoissa joissa palkkiot on prosenttien luokkaa, menettää kokonaistuotosta pitkällä aikavälillä kymmeniä prosentteja maksettuna palkkioina ilman mitään todellista vastinetta maksetuille palkkioille.- Sisäänheittotuote
amatöörisäästäjä kirjoitti:
Ai niin, unohtui kokonaan se melkoisen oleellinen pointti, että osakkeista saa osingon joka vuosi, ja joutuu myös maksaman veroa joka vuosi.
Rahastosijoituksessa osingot sijoitetaan verottomasti uudestaan ja verot maksetaan vasta kun myydään. Tuon verovelan korkoa korolle tuotto on merkittävä osa rahaston pitkän aikavälin tuotosta ja tarkoittaa sitä, että indeksirahaston tosiasiallinen tuotto piensijoittajalle, vaikka kohtuullinen hallinnointikulu huomioitaisiinkin, ylittää vastaavien suorien osakesijoitusten tuoton.On muuten mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan nämä ilmaiset indeksirahastot pysyvät ilmaisina. Niiden pyörittäminen aiheuttaa kuluja ja jollakin tavalla rahat on saatava takaisin. Nordnet käyttää ilmeisesti tällä hetkellä osakekaupan palkkiorahaa rahastojen subventoimiseen. Jos rahastot kasvavat todella suuriksi - ja miksipä ilmaiset eivät kasvaisi - kustannuksetkin alkavat nousta niin korkealle, ettei tällainen enää onnistu.
Mieleen tulee epäilys, että nyt vedetään sisään rahaa tappiolla ja aikanaan aletaan periä palkkioita. Kun verotuksen takia rahastoista luopuminen kävisi vielä kalliimmaksi, asiakkaat on saatu vangiksi. - poppoopopo
amatöörisäästäjä kirjoitti:
Kuvitellaan, että hajautus hoituisi valitsemalla vaikkapa 20 osaketta maailmanlaajuisesti, sopivasti eri toimialoilta.
Näitä sitten ostaisin kuukausittain. Kulut esim. Nordnetissa olisivat kotimaisen (näitä olisi ehkä 1 salkussa) osakkeen osalta 5 €, pohjoismaisen 10 €, eurooppalaisen ja amerikkalaisen 15 € ja kanadalaisen 20 €.
Mistä ja mihin hintaan ostaisin muiden maiden osakkeeni?
Jos kuvitellaan, että maantieteellinen hajautus jätettäisiin puutteelliseksi ja tyydyttäisiin vain edellä mainittuihin maihin, kulut 20 osakkeen ostosta olisivat noin 300 €,mikä olisi aika helvetin iso osuus kuukausittaisesta säästösummastani.
Ok, ei jokaista osaketta tarvitse ostaa joka kuukausi. Jos vaikka kaksi kertaa vuodessa? Vuosikulut olisivat edelleen 360 €. Tämä vastaa 0,6% hallinnointipalkkiota 60 000 euron pääomasta.
Olen valmis tinkimään aiemmasta kannastani sen verran, että suorat osakesijoitusket voivat olla kilpailukykyinen vaihtoehto piensäästäjälle jos:
- Säästöjen määrä alkaa olla 100 k€ luokkaa (tai tietenkin yli).
- On valmis tinkimään hajautuksesta paljon, ja ottamaan huonosti valittuihin yksittäisiin osakkeisiin liittyvän riskin. Lisäksi joutuu hyväksymään vajavaisen maantieteellisen hajautuksen.
- On valmis näkemään paljon enemmän vaivaa, kun joutuu joka kuukausi erikseen pohtimaan mitähän tällä kertaa ostaisi sen yhden tai kaksi osaketta, että hajautus pysyy halutunlaisena.jos haluaa voittaa inflaation ja saada mahdollisimmat turvallisesti ja vähällä vaivalla ehkä vähän säästettyäkin, on rahastot hyvä. Suorilla sijoituksilla ja vaivannäöllä voi ottaa riskiä ja joskus onnistua enemmän, mutta myös hävitä. selkeä homma
- seuraa mua
Laitoin ylijäämä rahaa 40.000e Nordean rahostolle, jossa osa sijoitettiin ulkomaille hajauttaen ja osa pitkäaikais- ja lyhyille tileille. En itse tajua rahasta muuta, kuin sen arvon. Totta varmaan on, että ilman 'välistävetäjää', saisi rahoilleen paremman tuoton, mutta en halua/osaa itse osakekauppoja tehdä. Kuukaudessa on jo arvo noussut n.450e. Olen tyytyväinen.
- eläkeukko
Vuodesta 88 asti olen ollut ns a unto sijoittaja .ensimmäinen asunto oli vuokrattuna 100% koko ajan .Vuokralaiset maksoi sijoitetun pääoman 2 kertaisesti .
Parhaillaan oli 4 asusunto osaketta ja kaksi omakotitaloa vuokralla. Täällä hetkellä vuokraan enää kahta yksiötä, joilla paras tuotto suhde hankinta hintaan nähden. Brutto tuotto noin 11.000e vuosi. Käytössä on joka kuukausi mukava eläkkeen lisä. Olen kyllä kokeillut muutamalla kymppitonnilla näitä pankin esittämiä sijoituksia. Onneksi omani sain pois. - JoppeJooo
Rahastohan on köyhän sijoittajan täydenvaltakirjan omaisuudenhoitoa.
Pitää vain osata valita oikea rahastoyhtiö omaisuuttaan hoitamaan.
Pankkien rahastot eivät oikeasti puolusta pääomaa, vaan rahastojen sääntöjen sallimalla tavalla. Useissa rahastoissa on selkeä hallintoeste pääoman puolustamiseksi voimakkaassa markkinan laskussa.
Pankkien hoivaan rahastoihin en rahojani anna, "yksityinen" puoli hoitaa tämän oikeasti hyvin. ja kustannustehokkaasti.
Tärkeintä ei ole pienet kulut nousukaudella, vaan rahaston reaalituottoon suhteutettu kulurakenne. Jos ei tuota, kulut minimaaliset.- kjhf
Olet sikäli oikeassa, että kulutaso ei ole ainut valintaperuste rahastoissa. Periaatteessa tuottotaso kulujen jälkeen on ratkaiseva asia. Eli siis, vaikka kulut olisivat 5 %, se ei haittaa jos rahaston sijoitukset tuottavat 15 % samaan aikaan kun vertailuindeksi tuottaa 5 %.
Ainut vaan, että 75 % eurooppalaisista aktiivisten rahastojen rahastonhoitajista hävisi vertailuindeksilleen vuonna 2014. Siis vain 25 % teki sen, mistä heille maksetaan palkkaa, eli päihitti indeksin niin selvästi, että siitä jäi kulujen jälkeenkin jotain hyvää sijoittajalle.
Jos tuo 25 % olisi sama porukka vuodesta toiseen, asiassa ei olisi mitään ongelmaa - pitäisi vain sijoittaa niihin rahastoihin, jotka päihittää indeksin. Mutta kun se ei mene niin. Mennyt tuotto ei ole tae tulevasta, ja voi olla että kaikki nuo tuohon 25 %:iin kuuluvat rahastonhoitajat häviävät indeksilleen tänä vuonna.
Joka tapauksessa oleellista on tajuta, että suurin osa rahastoista ei kulujen jälkeen pärjää indeksilleen, ja sen voittavan rahaston valinta on aikamoista arpapeliä. Jos ei luota arpaonneensa, kannattaa sijoittaa siihen indeksiin mahdollisimman pienillä kuluilla - silloin saa ko. markkinan keskimääräisen tuoton, ja vain hyvin pieni osa sijoituksista menee kuluina niille "välistävetäjille" joita täällä jotkut kauhistelevat. - erkkimerkk
kjhf kirjoitti:
Olet sikäli oikeassa, että kulutaso ei ole ainut valintaperuste rahastoissa. Periaatteessa tuottotaso kulujen jälkeen on ratkaiseva asia. Eli siis, vaikka kulut olisivat 5 %, se ei haittaa jos rahaston sijoitukset tuottavat 15 % samaan aikaan kun vertailuindeksi tuottaa 5 %.
Ainut vaan, että 75 % eurooppalaisista aktiivisten rahastojen rahastonhoitajista hävisi vertailuindeksilleen vuonna 2014. Siis vain 25 % teki sen, mistä heille maksetaan palkkaa, eli päihitti indeksin niin selvästi, että siitä jäi kulujen jälkeenkin jotain hyvää sijoittajalle.
Jos tuo 25 % olisi sama porukka vuodesta toiseen, asiassa ei olisi mitään ongelmaa - pitäisi vain sijoittaa niihin rahastoihin, jotka päihittää indeksin. Mutta kun se ei mene niin. Mennyt tuotto ei ole tae tulevasta, ja voi olla että kaikki nuo tuohon 25 %:iin kuuluvat rahastonhoitajat häviävät indeksilleen tänä vuonna.
Joka tapauksessa oleellista on tajuta, että suurin osa rahastoista ei kulujen jälkeen pärjää indeksilleen, ja sen voittavan rahaston valinta on aikamoista arpapeliä. Jos ei luota arpaonneensa, kannattaa sijoittaa siihen indeksiin mahdollisimman pienillä kuluilla - silloin saa ko. markkinan keskimääräisen tuoton, ja vain hyvin pieni osa sijoituksista menee kuluina niille "välistävetäjille" joita täällä jotkut kauhistelevat.Kaikki indeksirahastot häviävät indeksille. Kannattaa tutkia tarkkaan millainen rahaston performanssa on aiemmin ollut ja onko sama salkunhoitaja edelleen puikoissa.
- hlups
erkkimerkk kirjoitti:
Kaikki indeksirahastot häviävät indeksille. Kannattaa tutkia tarkkaan millainen rahaston performanssa on aiemmin ollut ja onko sama salkunhoitaja edelleen puikoissa.
... tarkkaan ottaen, jotkut indeksirahastot pärjäävät tai jopa päihittävät indeksin, koska ne eivät seuraa sitä 100 % tarkasti, ja lisäksi tienaavat rahaa esim. osakelainauksella. Mutta joka tapauksessa, indeksirahaston idea on, että se seuraa indeksiä, ja rahastonhoitajan vaikutus asiaan on noin 0.
- Halla-ahon_äänestäjä
Niin siis jos ostan yhtä osaketta joka nousee 100 prosenttia on salkkuni 100 prosenttia voitolla
MUTTA
sijoittajan on helpompi sijoittaa 500 000 euroa rahastoihin ja harva uskaltaa ostaa sillä esim. pelkästään Nokiaa, jolla olisi helposti saanut nyt 300 prosentin voiton kännyköiden myynnin jälkeen. Kyse on riskinottokyvystä joka voi lähestyä hulluutta
Ostatko rahastoja 500 000 eurolla jotka nousivat 2009 - 2015 (nousuputki) aikana sanotaan
yhteensä vaikka 50 prosenttia eli 250 000 euroa
vai ostatko 10 000 Nokiaa sopivassa kohdassa (et uskalla 500 000 lla ostaa)
joka nousee 300 prosenttia 40 000 euroon eli 30 000 euroa
siis otatko 250 000 eroa markkinoilta vai 30 000 euroa markkinoilta on tämä kysymys
Mutta jos pystyt hyvin analysoimaan firmoja et tietenkään osta rahastoja vaan suoraan osakkeita - salkkuviikari
Rahastoilla voi välttää mokat. Kaverillani oli osakesalkku jossa oli Elcoteqia ja Talvivaaraa 30% salkusta. Voit arvata että jätkää potuttaa. Meikäläisellä on FIMin Suomirahasto (Fenno) ja se on tuottanut huomattavasti paremmin. Ostin myös Intia rahastoa joka alkaa olla jo myyntihinnassa koska noussut yli 100% reilussa vuodessa.
- VanhaMies50plus
Kyllä sijoitusrahastossa saattaa olla jonkinlaista järkeä.
Itselläni on osakkeissa 98% sijoitettavasta (6numeroa pilkun vasemmalla puolella)
Rahastoon olen nyt lisäsijottanut 2%, vielä ainakin näyttää siltä että jatkan rahastoon sijoittamista.
Miksi rahastoon eikä indeksiin?
Rahasto tuottaa heikommin kuin indeksi, johtuen kuluista, tämä nousussa ja tasamaalla.
Mutta kun kurssit laskevat, oikeat rahastot puolustavat oikeasti pääomaa. Useimmat rahastot vain odottavat tai siirtelevät pääomaa huonosta vaihtoehdosta toiseen huonoon vaihtoehtoon, osassa rahastoja tämä puolustamattomuus on ihan kirjoitettu rahaston sääntöihin...
Ajattelin nyt jonkinvuoden ajan tätä rahastopuolta katsella, omien suorien osakesijoitusten hoitaminen ja järkevänä pitäminen vaatii aikamoisia ponnistuksia.
Onneksi löysin oikean suomalaisen rahastotalon rahastotuotteen, ajattelin pitäytyä tässä yhdessä rahastossa, kunnes se edustaisi liian suurta yksittäistä riskiä, tai totean rahastot oikeasti liian heikkotuottoiseksi.
Sanotte mitäsanotte, mutta osakkeiden seuraaminen ja niiden myyminen ja ostaminen ottaa älyttömästi aikaa, koska yritän tehdä sen jotenkin älyä käyttäen, en vain hyvällä onnella.
Mutta nyt muutaman vuoden lähes kaikki osakkeet ovat tuottaneet mitään tekemättä.
Mutta ei tällaiseen jatkuvaan nousuun saa uskoa loputtomiin, tälläkin on minun näkövinkkelistä rahastoja suosiva paino. - privatebanker
Oikeasti. Osakkeet, aktiiviset rahastot, ETF:t, ETC:t, johdannaiset, bondit, indeksiobligaatiot yms. ovat vain työkaluja. Rakenna salkkukokonaisuutesi siten että omaan tavoitteeseesi ja riskinottohalukkuuteesi on oikea työkalukombinaatio. Ei voi sanoa mikä työkalu on "paras", vaan mikä sopii mihinkin tilanteeseen. Kokonaisuus ratkaisee eikä mikään yksittäinen sijoitusinstrumentti. Tämmöinen väittely jossa vängätään rahastot vs. suorat osakkeet on yhtä hyödytöntä kuin väitellä kumpi on parempi työkalu saha vaiko vasara.
- onkojalkeevaiei
en lulenut ap. viestistä kuin otsikon, mutta vastaan vähän kokemuksesta.
Esim.Jos OP-maltillisen rahaston osuus arvo oli 119e/osuus ja se nousi yhdessä päivässä n. 2e/osuus ja rahastonomistajalla oli vaikka 35-osuutta,niin rahaston arvo nousi hetkessä 70e. Sittemmin osuuden arvo on noussut 7e/osuus, eli jopa pari sataa euroa. Osuusksien määrä toki laski, muta arvo rahastossa nousi. Tuossa rahastossa vuoden tuotto on muuttunut reilusta 10% melkeen 19%. toki jos nostaa rahaa takaisin, niin se vie noita summia, kun nosto maksaa 1%, mutta toissalta säännöllisesti säästämällä noston saa takaisin aika pikaisesti. - Halla-ahon_äänestäjä
Sijoitus on pitkäaikaista. Lähde siitä että et vaihtele kohteita koska syntyy kuluja. Päiväkauppa on erikseen ja sitä voi harjoittaa nuorena, jolloin pitää harjoitella osaamaa myös warrantien perusteet. Mutta kunnon tilin tekeminen vaatii suurta panostusta ja pitkäaikaista odotusta. Vaikka kurssi nousisi 100 prosenttia ja olet sijoittanut 1000 euroa saat vain 1000 euroa lisää,
hyvä sekin, ja ehkä uskallat sijoittaa yhteen osakkeeseen yhteen kohteeseen todellakin 1000 euroa.
Mutta jos sinulla on 100 000 euroa, niin uskallatko ostaa nyt Huhtamäkeä sillä vaikka monet ovat sitä mieltä että sen USA-invaasio on hyvä?
Ehkä uskallat panna 100 000 euroa johonkin rahastoryppåäseen joka siis on hajautettu ja oletetaan että se 5 vuoden aikana ilman mitään työtä nousee 80 prosenttia olet saanut voittoa 80 000 euroa
Kyse on tästä, uskallatko, osaatko sijoittaa? Oma arvioni on että sijoittamaan ei opi enintään voi opetella laskemaan warrantikaavoja ja diskonttausta ja vertailemaan ebitda-lukuja mutta sijoittamaan ei opi enintään välttämään aloittelijan ansoja ja liian hyviä lupauksia markkinoilla eikä tietenkään mene ponzi-pyramidi-huijauksiin wincapita mukaan kun on sijoittanut
oikeasti jonnekin vähän aikaa
Jos joku teistä nyt väittää että kyllä joku osaa sijoittaa niin esitän kysymyksen
miksi osakevälittäjien työntekijät jotka analysoivat jatkuvasti osakkeita ovat töissä ja palvelevat teitä kuukausipalkalla, miksi he eivät opi sijoittamaan
miksi wahlroos ei ole osakevälittäjänä vaan herrana?
Mutta kireitä siimoja sijoittamille ja kalstajille
miettikää seuraavaa puhetapaa joka on yleistynyt
- korot ovat alhaalla eikä ole inflaatiota
- ei ole mitään muuta sijoituskohdetta kuin osakkeet
- osakkeet nousevat arvossa joten tuotot laskevat
- sjoittaja laskee tuottovaatimustaan ja ostaa lisää osakkeita koska muutakaan ei ole
- osakkeet nousevat arvossa joten tuotot laskevat
- sjoittaja laskee tuottovaatimustaan ja ostaa lisää osakkeita koska muutakaan ei ole
- osakkeet nousevat arvossa joten tuotot laskevat
- sjoittaja laskee tuottovaatimustaan ja ostaa lisää osakkeita koska muutakaan ei ole
- osakkeet nousevat arvossa joten tuotot laskevat
- sjoittaja laskee tuottovaatimustaan ja ostaa lisää osakkeita koska muutakaan ei ole
- osakkeet nousevat arvossa joten tuotot laskevat
- sjoittaja laskee tuottovaatimustaan ja ostaa lisää osakkeita koska muutakaan ei ole - nuolensinappia
tunge sinä rahstot vittuus.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031555
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781194- 881127
- 1391026
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1957Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 20870
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9714Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8660