Kookoonpanot

Juu!

Jääkiekon ketjuja ei tehdä tuosta vain laittamalla parhaat kentälle samaan ketjuun. Olen panostanut ketjuissani roolitukseen ja kemioihin laittaen mahdollisimman paljon samasta joukkueesta samaan ketjuun ja käyttäen vanhoja arvokisojen ketjuja. Lehterää oli vaikea sijoittaa kun Kontiolaa ei ole, mutta hänen paikka on oikeassa laidassa kolmos tai kakkosketjussa. Laitoin hänet nyt kakkoseen, koska hänen etunsa on nopeus, syöttely ja pelisilmä, kun taas Jussilla on Suomen tarkimpia laukauksia ja parhaat kädet.

Maalivahdeissa taas tulee aina valita se jolla menee sillä hetkellä hyvin ja tällä hetkellä Rinne on ykkösvaihtoehto tolppien väliin. Muut Suomalaiset maalivahdit ovat pelanneet huonosti tai keskinkertaisesti.

Jopas sinä olet todellinen tietäjä! :D
Ensinnäkin Timonen ja Salo eivät enää pelaa, saatikka vuonna 2016...
Lisäksi, Olli Jokinen ja Jesse Joensuu eivät kumpikaan mahtuisi edes tämän vuoden joukkueeseen (jos World Cup tänä vuonna pelattaisiin) ja vielä vähemmän heillä on mahdollisuuksia mahtua joukkueeseen syksyllä 2016!
Minskin MM-kisoissa jo näimme, ettei Erik Haula oikein soveltunut laidalle... Haula siis keskelle ja esim. Mikke laitaan. :)

Puolustajat: Määttä, Vatanen, jokipakka, Ristolainen, Lindell, Linbohm, Pokka, Honka,

Hyökkääjät: Koivu, Filppula, Ruutu, J, Jokinen, Mi,Granlund, Barkov, Komarov, Korpikoski, Teräväinen, Lehterä, Pulkkinen, Ma,Granlund, Immonen, salminen,

Mallivahdit. 1 Rinne
2 Rask
3 Lehtonen

Lähimmät haastajat yllä mainituille lienevät mm. Armia, Hartikainen, Kapanen, Rantanen, Lindell, Pokka, ja Hietanen... Saapa nähdä kuinka pelaajat tässä hieman yli puolentoista vuoden aikana kehittyvät ja ketkä pystyvät murtautumaan NHL-joukkueidensa kokoonpanoihin. Mielenkiintoista myös nähdä Jesse Puljujärvi, joka on tuolloin juuri varattu NHL:ään, kenties ensimmäisenä suomalaispelaajana koko draftin ykkösnimenä?

barkov unohtui.ykkössentteriksi ja mikke laitaan kapasen tilalle. ja sitten maalivahdit rask,lehtonen(rinne) ja saros tai koskinen

Markus "RinkkaSelkä" hännikäine tilalle. Kyllähä nyt yksi head and shoulder vittupää pitää joukkueessa olla.

Ainii Koivu 3 ja teräväinen ja kemppainen vaihtelee 4

Kemppainenkin käy Haulan tilalle neloseen, jolloin Donskoita voisi kokeilla nelosen laidassa ja Teräväinen laittaa kolmosen laitaan ruokkimaan Koivua. Ja Nimenen tilalle ehkä sittenkin Raanta tai Rämö.

Granlund ainakin pois ykkösestä ja Koivun ketjuun. Barkoville yleensäkin parhaat ja tasapainoisimmat mahdolliset laiturit (maalintekijä & rouhija tms.). Pakeissa olis ihan hyvä olla myös puolustajia, jos löytyis jostain...

Barkov osaa myös tehdä maaleja, ja on pelinrakentaja, joten Granlund on tuossa liikaa. Suoraviivaisemman joukkuekaverinsa Koivun kanssa menee paremmin. Vatanen ja Ristolainen on molemmat hyökkääviä pakkeja, joiden puolustaminen toistaiseksi aika heikkoa, joten varsin huono parisommitelma. Taitaa vielä molemmat pelata samalla puolellakin. Voisit itse ensin kirjoittaa jotain älykkäämpää ja arvostella muiden vastauksia sitten vasta?

Ylipäätään jotain ketjukohtaisia kokoonpanoja on jokseenkin älytöntä nyt vielä sommitella, kun tämäkin kausi on pahasti kesken ja ensi syksyn terveys- ym. tilanteista ei tiedetä yhtään mitään. Kilpailu paikoista joukkueessa on kovaa, varsinkin nuoret pelaajat mutta myös monet vanhemmat kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia, ja muutenkin tilanteet elävät kokonaisvaltaisesti. Ennenaikaista haahuilua.

Suomen akileen-kantapää lienee puolustus vaikka Ristolainen onkin yllättänyt positiivisesti ottamalla tärkeitä kehitysaskelia tämän kauden aikana ja Määttä on toipunut syöpälapsesta pelaavan kokoonpanoon. Ristolainen ja Vatanen ovat silti suomen ainoat NHL-seurojen kärkiketjuissa pelaavat pakit. Kätisyydet eivät kuitenkaan täsmää jonka johdosta parivaljakko on rikottava ykkös- ja kakkospariin. KHL:stä nostaisin mukaan viime vuosien vakio pakkiparin maajoukkueesta. Jos seitsemällä pakilla mennään ehkä mahdollisuus Lindbohmille, jos välttämättä neljäs pakkipari halutaan Lindell voisi olla varteenotettava pari Lindbohmille. Toki suomen pakkitilanne on niin ohut että melkein kuka tahansa voi tulevan puolen vuoden aikana ottaa tarvittavat askeleet lunastaakseen paikan WC-joukkueessa.

Ristolainen – Määttä
Vatanen – Jokipakka
Lepistö – Hietanen
Lindell – Lindbohm

Haastajat:
AHL: Pokka/Honka/Rissanen
KHL: Mäntylä/Eronen/Lajunen

Maalivahtitilanne suomella on loistava. Arvatenkin kenet vaan voi valita vähintään kuudesta vaihtoehdosta ja pelaava maalivahti tullaan ilmeisesti valitsemaan päivän kunnon mukaan. Omissa papereissa Rinne-Rask jakaa torjuntavastuun ja Niemi varmistaa jos tulee eteen loukkaantumisia tai feng-shui on jostain syyst päässy vituilee.

Rinne
Rask
Niemi

Haastajat:
NHL: Raanta/Lehtonen/Rämö

Suomen pakkitilanne on niin naurettava että jos ylivoimalle ei valita 4 hyökkääjää yhden pakin lisäksi on valmennusjohto päästään vialla ja koko paskasakki pitää hetimiten viedä sotaoikeuteen maanpetturuudesta ja tuomion luvun jälkeen teloittaa niille paikoilleen.

Koivun ykkönen ottaa vastuulleen ensimmäisen ylivoimaviisikon. Ristolainen ottaa pakit paikan ja saa toiseksi viivamieheksi Filppulan kolmannesta ketjusta.

YV1: (varalla Lehterä&Hietanen)
Jokinen – Koivu – Komarov
Ristolainen – Filppula

Barkovin kakkonen taas ottaa vastuun toisesta ylivoimaviisikosta. Viivamieheksi kelpaa Vatanen kakkospakkiparista jonka kaveriksi nostetaan kolmosketjusta Pulkkinen jotta kakkosylivoimassakin riittää laukaisuvoimaa täydentämään Teräväisen ja Granlundin pelintekotaitoja. Vaikka Pulkkinen tippuisi ulos pelaavasta kokoonpanosta niin että Korpikoski toimii kolmosen ja Ruutu nelosen vasempina laitureina tulisi selvittää voiko Pulkkista roikottaa ylimääräsenä hyökkääjänä mukana ja heittää jäälle vain kakkosylivoiman aikana.

YV2: (varalla Lehterä&Hietanen)
Teräväinen – Barkov – MiG
Vatanen – Pulkkinen

Ensimmäinen alivoima rakentuu Koivu-Komarov kaksikon ympärille ja puolustajina toimii ykköspari Ristolainen-Määttä.

AV1:
Koivu – Komarov
Ristolainen – Määttä

Toisessa alivoimassa lähtisin korostamaan kokemusta pakkiparin osalta ja antaisin Lepistö-Hietanen parille vastuuta pikemmin kuin Vatanen-Jokipakka kaksikolle. Barkov-Filppula lienee paras kaksikko Koivu-Komarov vaihtoehdon jälkeen. Vaihtoehtoisesti voi pyöritellä Teräväinen-Barkov kaksikkoa toisesta kentästä, Filppula-Korpikoski parivaljakkoa kolmannesta kentästä jos Pulkkinen siirretään sivuun ylimääräiseksi hyökkääjäksi ja puhtaaksi ylivoima jyräksi ja siinä tapauksessa myös Ruutu-Kemppainen parivaljakon neljännestä ketjusta.

AV2:
Barkov – Filppula
Lepistö – Hietanen

Tällöin peliaika jakautuisi eniten suomen kapealle viisikolle jotka kykenevät haastamaan pelaajan kun pelaajan turnauksessa. Kapteeni Koivu adjutantti Komarovin kanssa on suomen pelin sielu ja sydän jota varmistaa puolustuksessa Ristolainen. Barkov ja Filppula ottavat harteilleen alemmat ketjut ja varmistavat että tekeminen kaukalossa on yhtä laadukasta vaikka kentällä ei ole Koivu-Komarov kaksikko.

Paljon perusteltuja väitteitä ja vähän jotain, mistä tulee lähinnä mieleen tunnevammaisuus ja persoonallisuushäiriöt. Mutta eikö tuo ehdottamasi kakkosketju (Barkov-MG-Teuvo) ole kuitenkin liian pehmeä, ja liian täynnä pelkkiä pelinrakentajia? Mitkä sen varaan rakennetun "kakkosylivoiman" roolitukset olisivat? Granlund maskimiehenä, ja pari muuta joukkueen suurinta taituria messissä pyörittämässä ylivoimien jämäsekunteja...??

Ehkä Barkovin ketjuun ei väkisin kannattaisi tunkea viittä muuta nuorta pelinrakentajaa ja kiekonpitäjää, vaikka jätkä osaa kyllä maalejakin tehdä ja pelata suoraviivaisesti tarvittaessa.

"Kolmosketju ykkösketjuna" on ihan mukava idea sinänsä, mutta kannattaisiko Suomen harvoja tehoihin kykeneviä rouhijoita (Koivu, Komarov) sittenkään laittaa samaan ketjuun, jättäen pari muuta ketjua suhteessa aika pehmeiksi? Pienen kaukalon turnaus... jne.

Puolustuksessa suurin ongelma taitaa olla hyvien puolustavien pakkien puute. Ei melkein voi kuin toivoa, että nuoret lahjakkuudet kehittyvät vielä tämän kauden aikana tuolla osa-alueella lisää. Muuten ei mielestäni turhaan kannattaisi ennakkoon pakistoa haukkua, kyllähän sieltä pelinavaus- ja hyökkäystaitoja ainakin löytyy.

Alivoimavastuuta Suomen NHL-pakeista saavat joukkueissaan tällä hetkellä eniten Ristolainen, Vatanen ja Määttä, tässä järjestyksessä. Hyökkääjistä ylivoimaisesti eniten av:aa pelaa Jokinen. Kannattaisiko myös maajoukkueen alivoimavastuita miettiä enemmän näiltä pohjilta?

Eli loistava onnistuminen: yleensä mut mielletään tunnevammaseks jolla ei oo kykyä esittää ensimmäistäkää perusteltua väitettä... Pitää lähettää äidille linkki et se saa kerranki olla pojastaan ylpee

Mä alotan kommentoimalla lyhyesti sun ideaa pilkoo erilleen Koivu ja Komarov. Suomen junnukasvatukses oli vuosikymmenen ajan "kaikki pelaa" mentaliteetti mut siit luovuttiin ilmeisesti ihan perustelluista syistä ku huomattii ettei junoritoiminnan kautta synny poikkeuksellista lahjakkuutta. Suomen WC joukkue on vähän ikävästi murrosvaiheessa jossa meillä on iso kasa näitä 83:n tienoilla syntyneitä pelaajia jotka kaikki on loistavia kolmosketjun rouhioita ja sit meil on ruvennu tulee näit nuoria taitavia Barkoveita, Laineita ja Puljujärviä joita varataan NHL:ään top 3 varausvuoroilla. Tää sun idea et kaikki pelaa ja tasapäistetään ketjuja ei toiminu 80-luvulla eikä se toimi vieläkään. Mä ymmärrän et sosialidemokratia on sokassu suurimman osan suomalaisista uskomaan siihen et jokanen meist on erikoinen ja kaikki ansaitsee mahdollisuuden mut jos me katotaa realiteettejä ni suomel on änäris yks pakki joka pelaa ykkösparis ja yks joka pelaa kakkosparis. Kahen pakin lisäks meil on vaan kuus hyökkääjää jotka pelaa säännöllisesti peliajas mittattuna kahdes ensimmäises kentäs. Suomen pitäis käytännös näist 8 pelaajast rakentaa joukkue joka taistelee maita vastaan jolla on heittää kentälle 20 pelaajaa jotka saa vastuuta eri nhl-seurojen kärkiketjuissa ja -pakkipareissa. Kuulostaa hassulta mut koska kyse on ammattilaisurheilust ni peluutuksee ei vaikuta pelaajan sukujuuret, hassu sukunimi tai iso nenä vaan pelaajat saa eri määrän vastuuta riippuen siitä mikä pelaajan taitotaso on ja mitä mahdollisuuksii yksittäisel pelaajalla on viedä eteenpäin joukkueen peliä ollessaan jäällä.

Mä toistan oman näkemyksen vielä kertaalleen. Nään et Koivu-Komarov voi muodostaa WC:n ikävimmän tutkaparin joka vie pelihalut vastustajien supertähdiltä ja tekee siin sivussa muutaman tärkeen maalin jolla tapetaan koko vastustajan usko omaan tekemiseen. Tälle kaksikolle olisin valmis antamaan vastuuta suuresti sillä ikävä tosiasia on että näitten parin pelaajan takaa suomi voi rakentaa halutessaan kolme loistavaa nelosketjuu mut heput jol ois kärkiosaamista meilt puuttuu kokonaan ellei selänne päätä viel kerran tehdä paluuta tai olli jokisen leikkaus onnistuu odotettuu paremmin ja pääliköl on edes viel vuoskymmen huippulätkää.

Tota sun mikkihiiri-ketjuks mieltämää kakkosta me taidetaan kattoo eri tavalla. Toki Granlund ja Teräväinen on suhteellisen pienikokoisia mutta vaikka Barkov on ikäisekseen poika vielä ei voi puhua mikkihiirestä sillä kokoa on aikalailla tasan saman verran kun Koivulla ja samalla kannattaa huomioida että Barkovin-poikanen todennäköisesti kasvaa viel parin kesän ajan koossa enkä ihmettele jos WC:n aikoihin Koivu tulee tuntemaa ittensä poikaseks Barkovin rinnalla vaikka onki itekki miehen kokonen.

Millä keinoilla kasvattaisit tätä mun laatimaa "kakkosketjua" jos oletetaan et se on auttamattoman pieni? Vaihtamalla Teräväisen ykköseen ja laittaisit tilalle täsmälleen samanpitusen Jokisen? Tiputtaisit Teräväisen kolmoseen ja nostaisit tilalle täsmälleen samanpitusen Pulkkisen? Korpikoski ja Ruutu on tietty vähän pidempii ku suomen kolme muuta vasenta laiturii mut mut... Mä en nää et kummastakaan näistä herrast on pelaamaan kärkiketjuissa vaikka Ruudulla ja Koivulla löytyy yhteistä historiaa maajoukkueesta. Korpikoski-Ruutu parivaljakko tuo yksinkertasesti enemmän hyötyy alemmissa ketjuissa jossa uskon suuren koon olevan myös suurempi etu. Laine on astetta Teräväistä kookkaampi mut nää kisat taitaa tulla liian aikaseen ellei ihmeitä tapahdu kevään aikana ja näytöt MM-kisoissa on sitä luokkaa et änärist tipahtaa ykkösvaraus.

Toinen vaihtoehto lienee MG:n siirtäminen toiseen oikeella laidalla pelaavaan jantteriin mut sikäli ku kolmes ekas ketjus suomen leftit on Teräväisen pitusia se johtais vaa siihen et joko ykkösest tai kolmosest tulis tällänen sun karsastama mikkihiiriketju? Granlundin pudottaminen joukkueest ja tilalle Pakarisen tai Puljujärven nostaminen ois kyl itelle iso yllätys mut toisaaltahan juhannustaikoja tehdää samoihin aikoihin ku joukkuetta kasataan...

No nyt tulikin jo näitä vähän kauempaa haettuja perustelutyylejä aina harrasteurheilun vanhojen sloganien sekä demokratian parjailumantroista lähtien. :-)

Eipä Leijona-koostumusten tasapainottamisessa ja roolituksessa ole kyse niinkään juniorikasvatuksesta tai suomalaisesta hyvinvointivaltiosta vaan lähinnä jääkiekosta. Eikä olennaisinta tietty ole vain pelaajien pituus vaan ominaisuudet ja pelityyli kokonaisuutena. En epäilisi ehdottamaasi yhdistelmää Barkov-MG-TT ensisijaisesti liian _lyhyeksi_ vaan vähän turhan pehmeäksi ja yksipuoliseksi, epätasapainoiseksi ja liian helposti horjutettavaksi kovassa paikassa. Iso, taitava ja monipuolinen Barkov ei myöskään mitenkään välttämättä tarvitse rinnalleen kahta muuta luontaista pelinrakentajaa (ja kiekonpitäjää), kun muitakin vaihtoehtoja koota ketjut on runsaasti, mm. mainitsemasi sentteri/laituri-paljouden ansiosta...

Ja kun viimein itse ylistelet sitä yksilöosaamista (joka ei toiminut hyvin rakennetun joukkuepelin puuttuessa 80-luvulla eikä toimi vieläkään...), niin eikö näille mainituille taitureille (AB, MG, TT) pitäisi miettiä Suomen ylivoimaan kenties vähän isompaakin roolia kuin kaikkien dumppaaminen samaan kakkos-yv:aan jäännösminuutteja pelaamaan? Ja mitkä ne yv:n roolit sitten olisivat? Vai vedettäisiinkö huipputaidoilla & yksilödiktatorisesti ilman suunnitelmaa ja rooleja koko kakkos-yv?

Vakavammin ja vastauksena kysymykseesi: jos halutaan spekuloida, niin saisihan tuosta perusketjusta heti tasapainoisemman näköisen vaihtamalla Komarovin, Jokisen tai Filppulan, teoriassa vaikka Lehteränkin siihen (MG:n/TT:n tai molempien tilalle). Muitakin vaihtoehtoja on, kun noita palasia voi pyöritellä niin monin päin... Ja tämähän on nyt ylipäätään vain spekulointia: lopulta ketjut täytyy kuitenkin koota sitten syksyllä pelaajien pelivireiden ja terveydentilojen pohjalta nopeasti. Muutella äkkiä jos eivät lähde toimimaan, jne. Mutta periaatteessa mahdollisuuksia riittää. Yleensä ei vain ole järkevää laittaa pelkkiä taitureita yhteen ketjuun ja rouhijoita / tasapainottavia pelaajia toiseen, kun monipuolisempia, luovempia ja vaikeammin puolustettaviakin yhdistelmiä on mahdollista koota ja kun osaamistakin löytyy eri rooleihin hyökkäyksessä melko hyvin.

Noita NHL:n tämänhetkisiä peliaikoja ja -roolejahan ei kannata myöskään liikaa yksinään tuijottaa, vaikka niillä oma merkityksensä onkin. Hyvä nähdä myös niiden taakse kunkin pelaajan edustaman joukkueen tilanteeseen ja omaan asemaan siinä. Rakennusvaiheessa olevan joukkueen nuorena ykkösvarauksena ja valmentajan luottopelaajana saa ja pitääkin pelata enemmän isommassa roolissa kuin tähtijoukkueessa valmentajan sylkykupista lähtien pelipaikkaa itselleen taistellessa. Eiväthän nämä tilanteet silti välttämättä koko totuutta pelaajien tasosta ja World Cup -potentiaalista kerro, kuten historian arvoturnauksia seuranneina tiedetään...

Lopulta niillä pelaajilla on taas Suomen mentävä, joita on käytettävissä. Monesti on menty yli odotustenkin. Harmi tosiaan tämän turnauksen osalta, että on paljon nuoria lahjakkuuksia, jotka eivät ihan vielä ehtine mukaan, kuten kuvailit. Tulevissa kisoissa ehkä sitten heidän vuoronsa, ja toivottavasti saadaan myös lisää puolustuspään vahvuutta sinne mentäessä. Ja katsellaan nyt; jotain yllättäviä ehdokkaitahan voi vielä tässä kevään aikanakin ilmaantua kilpailemaan paikoista joukkueessa...

...Ok, vastauksesi kakkos-yv-piruiluihin olikin jo alempana. Onhan noissa ylivoimaideoissa rakenteensa, mutta kolmen syöttöniekan laittamisesta samaan (kakkos-)koostumukseen ja niistä parhaan vielä maskimieheksi en silti ihan äkkiä innostuisi. Ainakin vastuu pitäisi sitten olla jotain muuta kuin klassisen "kakkos-yv:n" jäännösminuutit...

eli kaikki hyvin jos nimetään kakkos yv ykkös yv:ks - mun papereis yv vastuu menee kuitenki aika pitkälti tasan noitten kenttien välillä mut jos sun joulumieli kohoa tästä ni miks en sitä sulle antais: koivun ykkönen on "henkinen kolmonen" ja "kakkos yv" ja barkovin kakkonen on "henkinen ykkönen" ja "ykkös yv".

No, en halua pilata joulumieltäsi, kunhan kommentoin sitä, mikä noissa ehdotuksissasi on ongelmallista, rakentavassa hengessä. Itsekin kirjoitit melko kärjekkäästi valmennuksen teloittamisesta ym. taktiikoistasi, joten ajattelin, että kai siihen nyt jotain voisi heittää vastaukseksi, vaikka sitten ottaisikin hiukan hipiääsi...

Omasta mielestäni näissä ketjukoostumusten fantasioinneissa ei tosiaan tässä vaiheessa ole paljon tolkkua ylipäätään, joten sikäli ne eivät ehkä ole oikeita tai vääriä, täysin hyviä tai huonoja. Toki hyvä, että edes kommentoit omiasi jopa huolellisesti; niitä voi silloin jaksaa jopa lukea ja joiltakin ajatuksia herättäviltä kohdin koittaa kommentoida.

Vatanen saattaa kuitenkin olla Ristolaista edellä puolustuspäässä / av-taidoissa... :) Ylipäätään nämä nuoret tähtipakit eivät puolustuspään osalta kyllä välttämättä paljon vähemmän epäilyksiä herätä kuin pienemmällä vastuulla NHL:ssä tai jopa kokonaan Euroopassa pelaavatkaan. Toivottavasti syksyn vire on sitten monilla hyvä ja Suomen viisikkopeli toimii totutunlaisesti.

Myös Haula ja Korpikoski ovat muuten av-spesialisteja, jos/kun halutaan tasailla kuormia enemmän, laittaa yv:lle ja av:lle vähän eri miehiä.

"yksi mahdollinen kakkosketju olisi tällöin Filppula-Barkov-MG mutta se ei sinänsä poistaisi kritiikkiä sitä kohtaan että meidän kakkosessa on 3 peliä tekevää kaveria."

Taas spekuloidaan ankarasti: No Filppulahan on heti monipuolisempi ja toisi sekä tasapainoa että kokemusta enemmän kuin Teräväinen. Kuten ehkä vielä enemmän Jokisen istuttaminen joukkuekaverinsa Barkovin laitaan vastaavin vaihdoksin.

"Teräväinen ... pystyy tasoittamaan ketjun peliä tarvittaessa puolustussuuntaan."

Tästä(kään) en ole niin vakuuttunut. Toki joku Pulkkinen olisi epäilemättä vielä ongelmallisempi vaihtoehto.

"Se että kritisoit ketjua ratkasuvoiman puutteesta ei syty minulle sillä Barkov ja Teräväinen ovat suomalaisten sisäisesessä maalipörsissä tällä hetkellä sijoilla 2 ja 4."

Ei ratkaisuvoiman puute ollut pointtini vaan uhkaava, perinteinen "taitavan mutta liian pehmeän 'tulosketjun'" syndrooma, joka ilmenee kovassa paikassa pelin jäätymisenä, hajoamisena ja tehottomuutena, kun vastustaja jyrää ja tukkii "barcelonalaisen futiskontrollin" ja vääntövoimaa, vaihtoehtoja, rutiinia ei vain ole enää vastata tähän. Ja lisäksi taitoniekat ovat kaikki samassa korissa, jolloin muistakaan ketjuista ei taas ehkä löydy riittävää luovuutta tukemaan olemassaolevaa energiaa ja maalintekopotentiaalia.

Muihin kirjoittelin jotain jo ylempänä. En ala esitellä tarkkoja ketjuehdotelmia, kun en koe sitä tässä vaiheessa oikein mielekkääksi; suorana tekstinä voi spekuloida spekulointeja. "Sentterivalintojesi" kuluvan kauden aloitustilastot tarkistin huvikseni, ja nehän olivat hyviä eli parhaita mahdollisia suomalaisia. Tokihan sekin mahdollisuus on vielä olemassa, että ketjun laituri voi hoitaa aloitukset, eli vaihtoehtoja voidaan tuoltakin pohjalta tarvittaessa miettiä...

Omalla tavalla haluisin kyl nähdä Haulan kisakoneessa mukana mut toisaalta Kemppainen pelas vakuuttavaa kiekkoo ennen loukkaantumistaan aika pitkälti samas roolis Haulan kanssa ja näitten veljesten väliltä ku valitaa kumpi nousee nelosen keskelle on Donskoin historia Kemppaisen kaa kai se ainoo tekijä joka puoltaa Kemppaisen valintaa Haulan edellä. Toisaalta jos Donskoille löytyy rooli muualta ku nelosen laidasta ei hetkenkää epäillystä etteikö Haula vie nelossentterin paikan Kemppaisen nenän edestä.

Teräväistähän on tällä kaudella istutettu vasemmalle laidalle ketjuun jossa Kane pelaa keskellä ja Hossa oikealla. Kane on Granlundin kanssa saman pitunen ja Hossa pari tuumaa lyhyempi ku Barkov. Onko ongelma ettei ketju ole vakiintunut vielä täysin se ettei Teräväisen henkilökohtaiset taidot riitä pelaamaan ykkösketjun tasolla vai se että Teräväinen-Kane parivaljakko on liian pieniä pelaamaan kapeessa kaukalossa yhdessä? Oma veikkaus on et ku Teuvo saa vähän lisää kokemusta ja tasaisuutta peliinsä ketju Teräväinen-Kane-Hossa tulee tekemään tuhoisaa jälkeä änäris. Miksi ketjulla Teräväinen-Barkov-Granlund ei olisi edellytyksiä samaan?

Mua epäilyttää sun ehdotuksessa vaihtaa Teräväisen ja Jokisen paikkoja ykkösen ja kakkosen laidoilla miten Teräväinen pärjää Koivun ja Komarovin kanssa. Kuten mainitsit Jokisen avut on olemassa puolustus suuntaan kuten myös Koivun ja Komarovin. Jos Jokinen istutetaan kakkosen laitaan Barkovin ja MG:n kanssa kuka nousee ykkösen laitaan? Tässä tapauksessa rakentaisin itse Korpikoski-Koivu-Komarov ketjusta ykkösen. Toki koen edelleen että Jokinen-Koivu-Komarov olisi parempi ketjuna.

Suomen ongelmanahan ei oo löytää peliä tekeviä kavereita ku esim omassa ketjuruletissa istutin Lehterän kolmosen laitaan ruokkimaan Pulkkista ja neloseen ratkaisuihin niin kotoisissa pudotuspeleissä ku maajoukkuetasollakin pystyneen kaksikon. Nyt ku suomen kahden suunnan vasemmat laiturit on käytetty ykkös ja kakkosketjuihin jää jäljelle täyttää kolmosen ja nelosen vasen laita ilmeisesti sitte nelikolla Ruutu - Pulkkinen - Teräväinen - Laine. Ruutu kaiketi ottaa kokemuksellaan nelosketjun laidan mut kolmikossa Pulkkinen-Teräväinen-Laine on kaks liikaa ja itse pelkään et suomen ongelma tulee olemaan tuttua tutumpi maalinteko. Tarvitaan siis Pulkkista tai Lainetta eli Teräväinen jää joko kotiin tai on joukkueen 13. hyökkääjä. Itse uskon että Teräväisestä on ottamaan isompi rooli joukkueessa. Ehkä jopa kakkosketjun laidalta Barkovin viereltä...

Kivahan se on lukee sun kritiikkiä mut toisaalta toi tyyli et nostat keskusteluun mahdollisen ongelman ja tarjoot siihen jotaki laastaria toisesta paikasta ilman että huomioit mikä tän laastarin vaikutus on ollut edellisessä paikassa ja miten se vaikuttaa kokonaisuuteen on ikävän puuduttava ja antaa mielikuvan ettet kykenee laaja-alaseen kriittiseen keskusteluun ja vaihtoehtojen punnitsemiseen kaikista näkökulmista. Suomen maajoukkueen ketjuruletin pohtiminenhan on juuri siitä syystä innostavaa että pelaajamateriaali on rajattua eikä jokasesta ketjusta ole mahdollista saada täydellistä. Joku valinta vaikuttaa toiseen asiaan ja kotimanageritkin joutuu tarkkaan pohtimaan kuka mahtuu joukkueeseen ja kuka ei. Toisaalta sanonta kai menee et jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia ;)

Jaa, olisikohan se sitten tilanteen mittainen sanonta. :-)

Yleisesti voit koittaa ottaa asiahuomiot rakentavina suhteessa omiin spekulointeihisi, ja muun vaikka huumorin kera tai muuten kevyemmin.

Jos arvoturnausmaajoukkueiden kokoamisista ja pelaamisista laajalti punnitsevan kriittisessä mielessä puhutaan, niin ei kai valmennus ylipäätään ensisijaisesti pyri valitsemaan yhdeksää kuukautta ennen kisoja joukkuetta sen pohjalta, millaiset valmiiksi veistetyt ketju- ja yv-/av-muodostelmat pelaajista saisi aikaiseksi(!?). Ennemmin valinnat tehdään lähempänä kisoja sen hetken tilanteen mukaan, ja silloinkin etsien ensin mahdollisia, etukäteen alustavasti kartoitettuja yhdistelmiä ja niiden muunnelmia, joista sitten vasta pelaajavalintojen jälkeen ja harjoitusten kautta muodostetaan turnausjoukkueen ketjut ja erikoistilannemiehitykset. Joita edelleen tarpeen ja kokemusten mukaan muutellaan koko ajan turnausprosessin ja yksittäisten otteluiden edetessä.

"Kotimanagerien" nykyisin innolla esittelemien yksityiskohtaisten ketjufantasioiden ongelmana on mielestäni se, että ne ovat paitsi ylipäätään ennenaikaisia myös ylenmääräisen ja epärealistisen joustamattomia kaikessa (hiukan näennäisessä?) pikkutarkkuudessaan. Samalla yleensä jää aina huomioimatta enemmän tai vähemmän tärkeitä tekijöitä, joissa sitten riittää viitseliäille pyöriteltävää loputtomiin. Lopuksi kaiken kruunaa usein (ei sinun kohdallasi) perustelujen esittämisen täydellinen puute tai niukkuus, minkä myötä koko ketjuehdotuslitanioiden lukeminen jossain keskustelufoorumeilla on tietysti ennen muuta äärimmäisen mielenkiintoista.

Näistä syistä en siis näe koko yksityiskohtaista ketjulistailua ja -palapeliä oikein mielekkäänä tai realistisena, ja pääasiassa siksi en viitsi sitä yrittää harrastaa. Mielestäni sen aika on ehkä sitten turnauksen aikaan jos joskus. Sitä ennen väljempi spekulaatio valinnoista ja kokoonpanomahdollisuuksista on ehkä tilanteeseen sopivampaa. Mitään erityisiä pätemisen ja tärkeyden aiheita nämä eivät kyllä ylipäätään täällä ole, vaan lähinnä viihdettä ja huvia... Eikä siinä mitään, jos joku haluaa huvikseen hahmotella pelaaja- ja roolikohtaisia ketjulistauksia; itse en vain koe tuota niin kiinnostavaksi.

No aiempiin vielä: Ei kai noita ihan jokaisen laiturin kenttäpuoliakaan ylipäätään tarvitsisi lyödä niin tarkoin vielä lukkoon; monilla laituriehdokkailla on edellytykset pelata sillä itselleen oudommallakin laidalla tarvittaessa. (Kuten useita senttereitä voi eri variaatioissa harkita keskelle tai laitaan.) Samoin esim. kätisyydet tuskin lopulta ihan yhdenmuotoisesti joka ketjussa osuvat, eivätkä ole välttämättä ensisijainen peruste määrittää sitä puolta, jne. Erilaisia vaihtoehtoja voi ja ehkä tulisi pitää avoimempana tässä vaihessa ja vielä oletettavien pelaajavalintojen pohjaltakin.

Puheena olleista pelaajista vaikka Koivu-Granlund on yksi ilmeinen ja tuttu, mahdollinen yhdistelmä ketjun pohjaksi, johon sitten sopii erilaisia vaihtoehtoja toiseen laitaan. Suoraviivainen / monipuolinen sentteri taitava pelintekijälaituri jotain mitä halutaan. Toisaalta noita taitavia pelintekijälaitureita on muitakin, ja vähän vastaava sentteri taas vaikka Filppula...

Propagoimasi Koivu-Komarov on myös ihan huvittavan kuuloinen mahdollisuus kokeiltavaksi - edellyttäen vain, että molemmat ovat sitten lähes yhdeksän kuukauden päästä samanlaisessa huippuliekissä ja -roolissa kuin nyt viime viikkoina...(!) Usein tällaiset tilanteet eivät säily samanlaisina pitkiä aikoja. Toisaalta molemmat ovat tunnetusti erikseenkin monikäyttöisiä, tasapainottavia palikoita lukuisiin erilaisiin muodostelmiin; sopivat periaatteessa melkein mihin vaan...

Teräväinen: Eiköhän ole aika vahvasti matkalla World Cup -joukkueeseen - tuskin kukaan tai mikään häntä nyt pudottaa ulos, jos on terveenä ja kehitys jatkuu yhtään nähdynlaisena. On myös sekä taitavana että ratkaisukykyisenä pelaajana oletettavasti oiva palanen erilaisiin ketjumuunnelmiin. Vierelle olisi (mielestäni) hyvä kuitenkin saada sopivasti kokemusta ja kovuutta sekä puolustusvalmiutta. Chicagossa ketjussa on tosiaan ollut kokenutta mestaria, supertähteä, kahden suunnan taikuria (Kane, Hossa...). Onhan Barkovilla ja Granlundilla kuitenkin noihin ominaisuuksiin vielä eroa ja matkaa... Riittäisikö ketjun vääntövoima, kokemus - riittäisikö muihin ketjuihin taitoa ja luovuutta? Siksi heitin, että jotain vähän muuta tarvittaisiin näiden rinnalle - ja samalla joku tai jotkut kolmesta viimeistelyyn kykenevästä syöttötaiteilijasta vapautuisi(vat) käytettäviksi muissa hyökkäysmuodostelmissa. Joista saisi sitten samalla tasapainoisemmin energisiä pieneen kaukaloon. Jne.

Haula/Kemppainen/Donskoi etc.: Eiköhän näiden lähinnä nelosketjun rooleista lähtökohtaisesti kamppailevien valintojen osalta ole hyvä katsoa, miten kevään pelit NHL:ssä / mahd. muissa liigoissa sujuvat, mitkä ovat syksyn tilanteet, kuka on terveenä ja tikissä - ja sitten tehdä hierarkiat ja valinnat sen mukaan.

World Cup:han on siitä mielenkiintoinen turnaus meille kaikille kotimanagereille et lähtökohtaisesti kentälle on mahdollista valita jokainen edustuskelpoinen pelaaja sillä turnaus pelataan ennen eurooppalaisten sarjojen ja änärin harjotusleirien alkua. Toki joku voi olla klesana kuntouttamassa esim toukokuussa leikattua olkapäätä tai vastaavaa mut lähtökohtaisesti kaikkien maiden parhaat pelaa.

Oma lähtökohta kun pohditaan parhaita pelaajia on että he pääsääntöisesti löytyvät NHL:n puolelta ehkä lukuunottamatta venäjän ja valko-venäjän joukkueita. Syitä siihen että joku joka pärjäisi NHL:ssä pelaisi jotain toista sarjaa näen kaksi, joko se on ikä-kysymys tai johtuu motivaation puutteesta. Jos huippu-urheilija esimerkiksi priorisoi perhe-elämän sen edelle että mittauttaisi parhaassa peli-iässä omaa maksimisuoriutumista maailman parhaita vastaan maailman parhaassa liigassa koen yksiselitteisesti ettei tämän pelaajan kohdalla motivaatio vastaa huippu-urheilun vaatimuksia. Ikä-kysymys taas viittaa sekä liian nuoriin pelaajiin kuten vaikkapa Laine ja Puljujärvi että pelaajiin jotka ovat tietoisesti valinneet pelata suuressa roolissa jotain toista sarjaa ennen siirtymistä pohjois-amerikkaan. Suomalaisista tämän tien on valinnut mm Selänne, Komarov, Lehterä ja Kontiola vaikka Kontiolan kohdalla valittu polku ei tuottanut haluttua lopputulosta.

Lisäksi koska kyseessä on World Cup joka pelataan kapeassa kaukalossa on kasatessa suomen joukkuetta annettava erityishuomio pelaajille joilla on kokemusta kapeassa kaukalossa pelaamisesta. Jos suomen tilannetta verrataan edelliseen 2004 järjestettyyn world cupiin jolloin joukkue muodostettiin kolmesta maalivahdista, kahdeksasta puolustajasta ja viidestätoista hyökkääjästä on tilanne kääntynyt siinä mielessä päälaelleen että silloin joukkueen puolustus oli mahdollista muodostaa kokonaisuudessaan NHL-pelaajista mutta hyökkääjien kohdalla oli tarpeen kartoittaa myös Euroopan-sarjat joista valittiinkin 4 pelaajaa 15:sta.

Suomen hyökkäys on verrattavissa edellisiin kisoihin siinä mielessä että meillä on jälleen kerran ainoastaan kourallinen pelaajia jotka peliaikatilastoiden mukaan pelaa säännöllisesti joukkueensa ykkös- tai kakkoskentällisissä mutta sen sijaan annamme edellistä kertaa enemmän tasotusta muille joukkueille siinä että meiltä puuttuu NHL:stä se terävin kärki, Selänteen ja Päällikön kaltaiset pelaajat jotka kykenevät ratkaisemaan pelejä ilta illan jälkeen.

Pelaajat jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa änärissä pelaavat illasta toiseen maailman parhaita vastaan kapeassa kaukalossa joka on täsmälleen sama lähtökohta kun World Cupissa. Ikävä kyllä suomella on vain 14 kenttäpelaajaa jotka pelaavat enemmän kun jämä minuutteja änärissä ja omasta mielestä meidän on hyödynnettävä jokanen näistä pelaajista ja olisin itse valmis leimaamaan jo nyt, 9 kuukautta ennen itse turnausta, ison kasan pelipasseja. Kossupullo vetoa että WC-joukkueesta löytyy ilman vakavia loukkaantumisia nimet: Ristolainen, Vatanen, Koivu, Barkov, MiG, Filppula, Määttä, Jokinen, Komarov, Lehterä, Jokipakka, Korpikoski, Teräväinen, Donskoi. Olen valinnut nämä kaverukset puhtaasti yhden kriteerin mukaan: he ovat keskimäärin 14 eniten peliaikaa saavaa pelaajaa änärissä. 4 pakkia ja 10 hyökkääjää jolloin joukkuetta tulisi täydentää vielä neljällä pakilla ja viidellä hyökkääjällä.

Syy näin radikaaliin ratkaisuun on nimeenomaan se että näin jokaisella on mahdollisuus tarkastella joukkueen runkoa ja tuoda keskusteluun omia mielipiteitä ja pohdiskeluita siitä miten tätä runkoa tulisi täydentää jotta suomella olisi mahdollisuudet pärjätä kisoissa. Tällöin myös ketjuruletit muodostuvat käteviksi työkaluiksi kun pohditaan yksittäisen pelaajan roolia jossain ketjussa ja sitä löytyykö pelaajalle ylipäätänsä roolia joukkueessa. Varmasti kevättä kohti mentäessä keskusteluun nousee uusia nimiä sitä mukaan kun nuoret pelaajat ottavat kehitysaskelia ja esim vuosi sitten en olisi uskonut että Donskoi on pystynyt vakiinnuttamaan paikkansa NHL:ssä mutta nämä seikat vain tuovat oman lisämausteensa keskusteluun.

Heitänpäskin nuorten kisojen innoittamana uudet ketju-viritelmät jossa huomioin kritiikkisi TT-AB-MiG ketjua kohtaan ja otan kopin yleisestä mielipiteestä naittaa Koivu ja MiG yhdeksi tutkapariksi.

Laine-Barkov-Puljujärvi
Jokinen-Koivu-MiG
Teräväinen-Filppula-Komarov
Korpikoski-Lehterä-Donskoi

Tavallaanhan näiden kahden nuorukaisen nostaminen Barkovin rinnalle ykköseen voi olla se salainen ase jolla saadaan tasapainotettua muut ketjut. Onko näistä kahdessta 17-vuotiaasta superlupauksesta sitten pelaamaan miehiä vastaan tuloksellista kiekkoa on asia erikseen. Itse odottaisin vielä muutaman vuoden ennen kun kasaisin ketjun Laine-Barkov-Puljujärvi mutta tärkein päämäärä on kai saavutettu sillä keskustelu on avattu suomen WC-joukkueen pelaaja valinnoista. Saa ottaa osaa...

Ennen muuta pelaajien terveydentilat ja toisaalta hetkelliset pelivireet ovat ne syyt, joiden vuoksi joukkuevalinnat roolituksineen ratkeavat merkittäviltä osin vasta syksyä kohti ja turnauksen edellä. Tuo yksittäisten pelaajien päivän vire on lopulta hyvin ratkaisevaa myös sen suhteen, miten erilaiset yhdistelmät sitten käytännössä lähtevät tai eivät lähde toimimaan. Hyvässä tikissä ja kehityssuunnassa olevista pelaajista on hyvä rakennella koostumuksia, peliään syystä tai toisesta hakevista taas vaikeampi... Näitä asioita voidaan tarkkailla kuluva loppukausi ja miettiä erityisesti sitten syksyä kohti.

Valintojen yleisten lähtökohtien osalta olet oikeassa: P-Amerikan huipputurnauksen maajoukkue koottaneen lähinnä siellä vaikuttavista pelaajista, ja Suomen harvat asemansa vakiinnuttaneet NHL-kiekkoilijat muodostavat sen rungon, ovat pelikunnossa pysyessään "varmoja" valintoja. Lopuille paikoille löytynee ottajat NHL:ssä pelipaikasta taistelevista / farmisarjojen pelaajista ja jokusista Euroopan sarjojen pelaajista.

Jos tästä lähtökohdasta tosiaan lähtee tällä hetkellä pelaajatilannetta katsomaan, niin oikeastaan hyökkäyksen osalta jonkinlaiseksi kysymysmerkiksi ehkä nousee vähän yllättäenkin voiman ja toisaalta kokemuksen riittävyys: Maajoukkueeseen on totuttua runsaammin tarjolla nuoria ja taitavia hyökkääjiä, vastaavasti vähemmän niitä "tylsiä" kokeneita työhevosia ja vääntäjiä. Siksi jotkut Korpikosket, Ruudut, Haulat yms. saattavat olla syksyä kohti taas yllättävänkin kovaa valuuttaa, jos vain ovat kunnossa.

Pulju ja Laine eivät ehkä ehdi vielä kasvaa riittävän vahvoiksi näihin peleihin. Jos heidänlaisensa pelaaja ensi kesän tuoreena huippuvarauksena yllättäen valittaisiin joukkueeseen, niin rinnalle ketjurakennelmiin pitäisi sitten saada ainakin taas sitä kokemusta ja kovuutta...

Koska boffus pitää ketjumanageroinnista, niin heitetään lopuksi hänelle kysymys: miksi et uskoisi Teräväisen tarvittaessa pärjäävän myös samassa ketjussa esim. Koivun ja Komarovin kanssa? Siinähän olisi kaksi vahvaa, sekä maalinteon että puolustamisen osaavaa taistelijaa ja yksi taitava, yllätyksellinen, myös osaltaan viimeistelynkin osaava syöttötaiteilija sopivasti koossa.

Kyllä noita hyökkäysketjujen sommitelmamahdollisuuksia tulee riittämään, kun saadaan sopiva nippu hyvässä tikissä olevia pelaajia poimittua joukkueeseen näistä olemassaolevista tarjokkaista.

Tämä hyökkäyskoostumus olisi myös aika mielenkiintoinen, mutta ei taida Laine ehtiä. Myös Haula on nopeutensa vuoksi laiturina.

Jokinen-Koivu-Granlund
Laine-Barkov-Teräväinen
Komarov-Filppula-Donskoi
Haula-Lehterä-Korpikoski

Huhtikuun lopulla on tuo viimeisin kirjoitus (ei toukokuu). Veikkaa ite lähemmäs ketjukoostumukset jos uskallat ja "osaamista" löytyy urpo. Ai niin ei se käy. Pointtina näissä veikkauksissa on kuka arvaa lähemmäs ja millä koostumuksilla saattaisi tulla tulosta. Ja ylipäänsä ketä valitaan. Näyttää suakin kiinnostavan kun täällä kerta käyt kommentoimassa.

Käyn kommentoimassa, koska voisin keskustella kokoonpanoista fiksumminkin kuin kaltaistesi ketjuhaahuamistensa kanssa tärkeilevien tampioiden kanssa. Olen yllä jo kertonut syyt, miksi niissä ei ole oikein mieltä. Kertoo ennakkokeskusteluiden paskasta tasosta, jos ja kun ne sisällä juuri muuta kuin toinen toistaan kehnompia "ketjumuodostelmia" omista käsityksistään ja tiedoistaan liikoja luulevien "kotimanagerien" toimesta.

Viittasin "toukokuun lopulla" siis joukkueen nimeämisen ajankohtaan, jolloin jokseenkin kaikki sitä ennen esitellyt "ketjut" jo osoittautuivat erheitä viliseviksi. Ei tarvinnut odottaa edes turnaukseen tai harjoituspeleihin asti - jolloin ne todelliset kentälliset ja roolinjaot vasta asetellaan kohdilleen valmennuksen toimesta ja hiotaan joukkueessa.

Sori vielä kun kerroin totuuden tärkeilystänne. Sen voi tosin ottaa myös huumorilla, jos ei käy pikkuvalmentajan ylpeyden päälle liikaa. ;P

...Täällä ei siis ole mitään vaikeuksia myöntää, että "osaamista" Suomen joukkueen valmentamiseen ei löydy (eikä se kiinnostakaan) vaan sen ja kokoonpanoratkaisut hoitaa valmennus, alati muuttuvissa ja monisyisissä materiaalitilanteissa. Tässä myöntämisessä (ei nähdäkseni välttämättä niinkään "osaamisessa") on tosiaan se olennainen ero moniin "osaaviin" fantasiamanagereihin nähden. :)

Spekulointi taas on mukavaa ja kuuluu viihteeseen, ja saavathan sitä halukkaat joidenkin virtuaalimanageripelien jäljittelyn kauttakin harjoittaa. Hieman surkuhuvittavaa vain on, kun monilla koko aiheiden ajattelu ja niistä keskustelu näyttää tapahtuvan näiden - ahtailla ja erilaisten käytännön sokeuksien läpitunkemilla - ehdoilla, vieläpä niin että muunlaisia lähestymistapoja ei voida edes kuvitella...

No mutta, ei kai tuossa muuta kuin latelemaan uusia valmiita korttitaloja! Katsotaan montako kertaa joukkueen ja pelaajiston todelliset tilanteet vielä ehtivät muuttua ennen kuin niiden kestävyyttä ja osuvuutta todellisuuden suhteen päästään edes tarkastelemaan... Tietty jos ollaan oikein ahkeria, eikä tuhlata aikaa perusteluihin ja avoimempaan keskusteluun, niin joku voi sen oikean permutaationkin tuurilla tulla esittäneeksi. Jännittävää.

Viestiketjun otsikko on "Kokoonpanot" (väärin kirjoitettuna tosin). Mitä se sinun vähillä aivosoluillasi tulkittuna sitten mahtaa tarkoittaa? Minusta se ainakin voisi tarkoittaa KESKUSTELUA Suomen joukkueen KOKOONPANOISTA. Ei jotain loputtomia mutu-ketjulitanioita vaihtelevan aukkoisesti perusteltuina ja ennen aikojaan. Ehkä aivosolujeni määrä on sitten väärä, kun näin luulen - sinulla taas kotivalmentaja-virtuaalikirurgina otsalohkoinesi näistäkin kysymyksistä vaikuttava "osaaminen"... ;)

"Virheet" näissä fantasiaketjujen latelemisessa vuosi tai puoli vuotta ennen turnausta ovat lähinnä rakenteellisia, koska se jättää niin monia jääkiekkoon ja kokoonpanokysymyksiin olennaisesti kuuluvia asioita lähtökohtaisesti täysin sivuun.

En siis kritisoinut lähinnä tai erityisesti sinun ketjuhahmotelmaasi edellä. Turhaan pillastuit viestistä. Pahoittelut toki, että vielä vastasin urpotteluun samanlaisella.

Katsotaan niitä joukkueen "rotaatioita" sitten syksystä. Mukavaa korttitalojen rakentelua sillä välin kaikille innokkaille valmentajajampoille. :)

"Olihan Koivu ja Granlund sekä Jokinen ja Barkov Mm-kisoissakin samassa ketjussa, miksei näin olisi WC-kin mahdollista?!"

Vastataanpa nyt tähän kuitenkin vielä: Onhan se mahdollista, tietenkin. Toisaalta mahdollista on myös, että näitä pareja ei ole tarpeen / kannattavaa säilyttää. Barkov-Jokisessa ei ole tosiasiassa mitään ihmeellistä pelillistä magiaa ollut näkyvissä; pelaavat samassa seurajoukkueessa mutta eri ketjuissa - aivan hyvin siirrettävissä erilleen maajoukkueessa. Koivu-Granlund ehkä vähän tiiviimmin toimiva yhteys, mutta molemmat pystyvät kyllä pelaamaan parasta peliään myös erillään - ei mitenkään välttämätöntä pitää yhdessä. Erilaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia, ja oikeastaan tämä on vain hyvä tilanne, lisää materiaalin joustavuutta.

Hyökkäyskoostumuksia laadittaessa tietysti alkuvaiheessa ratkaistaan, ketkä pelaavat senttereinä. Sinun viimeisimmässä hahmotelmassasi oli tähän yksi hyvä ja varteenotettava malli: Barkov - Koivu - Filppula - Haula. Monet spekuloijat kai olisivat tottumuksesta laittamassa Filppulaa laitaan, mutta hän pelasi kuitenkin hyvän kevään ja joukkueensa isoimpia minuutteja nimenomaan keskushyökkääjänä (& aloittajana) edeten NHL:n konferenssifinaalien 7. peliin (edelliskaudella Stanley Cup -finaaleihin). Tämä kertoo erinäisistä tärkeistä seikoista Filppulan parhaisiin potentiaaleihin liittyen; hän on kokenut, hyvä aloittaja, peliälykäs ja erinomainen tasapainottava pelaaja, jollainen toimii hyvin juuri sentterinä. Toisaalta sitten myös Lehterä on ihan mitat täyttävä keskushyökkääjä, Haula taas voi pelata myös laidassa, kuten periaatteessa Filppulakin. Hyviä mahdollisuuksia riittää.

Kun sentterit ovat suunnilleen selvillä, voi ryhmitellä laitureita ja/tai yhdistellä tutkapareja. Tässä nousee esille kuitenkin heti tärkeä ongelma: yhdenkin keskushyökkääjäehdokkaan loukkaantuminen voi muuttaa täydellisesti koko paletin (sentteristö ja sen myötä koko ketjutasapainonäkymät menevät uusiksi). Samoin pelaajien päivän vireet vaikuttavat todella paljon: jos jollakulla tärkeällä pelaajalla tai yhdistelmällä ei syksyllä kuljekaan, muutoksia on harjoituspelien myötä tehtävä, ja ne taas voivat vaikuttaa koko hyökkäyspalapeliin, eivät vain parin pelaajan paikkaan. Valmennus tekee silloin(kin) ratkaisut...

Junioriosastosta Lainetta voisi varmasti kokeilla Barkovin rinnalle; tässä oli jopa oikeasti hyviä aineksia ja potentiaaleja havaittavissa MM-kisoissa. Toiseen laitaan tasapainoa ja sopivasti taitoa. Jos homma ei toimisi, niin sitten Laineelle muu ketjurooli / 13. hyökkääjän paikka ja painottuminen ylivoimapeliin. Vastaavasti Aho voisi olla omiaan MM-joukkueen tapaan tasapainoiseen "kolmosketjuun", jossa olisi kuitenkin vaarallisuutta ja taitoa hyökkäyspäässä. Ehkä jopa ylivoimakokeiluissa, tilanteen mukaan.

Siinä jotain, aika ilmeisiäkin näkymiä. Voi tarttua tai sivuuttaa maun mukaan.

On tuo pakkikalusto kyllä sellaista uhkaavaa hellepilveä, että toivottavasti vanhenevat pari vuotta kesän aikana ja Marjamäellä on ylivertainen viisikkopuolustustaktiikka.

Itse lähtisin hahmottamaan ketjupalapeliä tämäntyyppisillä näkymillä: http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/howaboutthat/3520448/Optical-Illusions-the-top-20.html ;) (Oli tuossa nimim. lätkäfanilla ihan hyvä luonnos.)

...Ai joo - kaikki tiukimmin ja niukka-antisimmin ylpeät paremmintietäjät saakoot tyytyä tähän täsmällisempään maisemaan: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/41/11/da/4111dafec643b1fbc6987a98fe8d078e.jpg

Filppula on sentteri (Lehterä laidassa). Ja Laine Barkovin rinnalla ykkösessä.

Laine 3 ketjuun ja donskoi 2

No ei Lainetta mihinkään puukätiseen energiaketjuun, vaan sinne missä on taitoa - eli Barkovin ketjuun... Donskoi nyt menee missä vaan roolissa paremmin; Koivun tai Filppulan rinnalle - eli Filppulan, tulee hyvä tasapaino...

...Tai jopa neloseen Haulan kanssa, jos Teräväinen on kolmosessa. Tasaisen peluutuksen kautta nelosessakin näin vahvaa ratkaisupotentiaalia.

Pöö.

Onhan siellä muut paitsi Pulju. Ei tietty ketjuna mutta mukana, ja syystä. Muissa jengeissä sitten lisää samanikäisiä.