Valesokkelin kengitys?

Hohhoijaa. Olipas järkevä ja asiapitoinen kommentti. Pakkohan se on ollakin, kun sen tekee Allerin ilmaistyöntekijänä toimiva rakennusfirman puolijoutilas sihteerikkö iltahomminaan. Mitä muut olisi voinut odottaa, no ei kerrassaan mitään muuta.

PS. Jos peukku väsyy niin voin auttaa

Google kertoi että hintaa tulisi 1000 euroa seinämetri. Siihen siis ulkoseinät ja väliseinät. Äkkiseltään mietittynä saattaa pitää paikkansa.

Tesla 20:25 06.04.11Kuten todettu niin kyseisessä rakennuksessa oleva matalaperustus ns. "valesokkelirakenne" on todellinen riski ja muutamia tuollaisia rakenteita avanneena lähes aina alajuoksu ja runkotolpat ovat kärsineet kosteusvaurioita.Korjaustapana tuollaisessa on ns. "kengitys" jossa alajuoksu nostetaan harkkojen avulla 30cm maanpintaa ylemmäs. Kengityksen hinta ulkopuolisen tekemänä tuollaisessa okt-kohteessa on keskimäärin 700-1000€/ seinämetri. Kustannuksia nostaa rakenteiden uusimisen lisäksi desinfiointi ja mikrobinäytteidenotto jotta varmistutaan ettei mikrobikasvustoa jää rakenteeseen.En ostaisi.

Nyt en ite kerkiä vielä googlailemaan, mutta ite ymmärsin just sen tolppakenkänä (väärin?). Ja tuo hirsijuttu olikin tuttu. Sitten tutustuin vähän aikaa sitten termokenkäänkin.

Pelkkä kengitys (eli metallijalka tolppaan) on turha, jos itse ongelmaa ei poisteta korottamalla sokkelia. Mutta jopa sellastakin tehdään, että alajuoksu vaihdetaan uuteen ja vähän koitetaan bitumilla estää kosteutta. Niin ja kengitetään tolpat. Kuin maton alle lakaisis o_O

miss.007 kirjoitti:

Nyt en ite kerkiä vielä googlailemaan, mutta ite ymmärsin just sen tolppakenkänä (väärin?). Ja tuo hirsijuttu olikin tuttu. Sitten tutustuin vähän aikaa sitten termokenkäänkin.

Pelkkä kengitys (eli metallijalka tolppaan) on turha, jos itse ongelmaa ei poisteta korottamalla sokkelia. Mutta jopa sellastakin tehdään, että alajuoksu vaihdetaan uuteen ja vähän koitetaan bitumilla estää kosteutta. Niin ja kengitetään tolpat. Kuin maton alle lakaisis o_O

Lue lisää

Googlasin ja tälläinen kommentti oli alan asiantuntijalta (tiiän tän kirjottajan):
"Valesokkelikenkä ei poista kokonaan valesokkelin rakennusfysikaalista ongelmaa. Homehtumisriski jää edelleen rakenteeseen. Sokkelikenkä korvaa runkopuun alaosan, joka on lahonnut, mutta se ei poista homehtumisriskiä.
En suosittele."

miss.007 kirjoitti:

Googlasin ja tälläinen kommentti oli alan asiantuntijalta (tiiän tän kirjottajan):
"Valesokkelikenkä ei poista kokonaan valesokkelin rakennusfysikaalista ongelmaa. Homehtumisriski jää edelleen rakenteeseen. Sokkelikenkä korvaa runkopuun alaosan, joka on lahonnut, mutta se ei poista homehtumisriskiä.
En suosittele."

Lue lisää

Tuon valesokkelikengän olen ymmärtänyt että alajuoksua sahaillaan poikki ja poistetaan. Ja runkotolppa katkaistaan. Eli huono alajuoksu kokonaan ja pois ja huono osa runkotolpasta. Rautatanko (valesokkelikenkä) kannattelee taloa. Koko talon painoa ei tarvitsisi tukea korjauksen aikana.

Seinärakennetta täytyy sitten jollaintapaa muuttaa alkuperäisestä. Ja tietysti se että kosteutta ei kuulu olla sielä alajuoksulla muutenkaan (muutettava rakennetta). Valesokkelikenkä olisi vähän halvempi ja helpompi. Kallis on on jokatapauksessa jos sen kuntoon aikoo saada. Talosta ei jää juuri mitään jäljelle.

15 16 kirjoitti:

Tuon valesokkelikengän olen ymmärtänyt että alajuoksua sahaillaan poikki ja poistetaan. Ja runkotolppa katkaistaan. Eli huono alajuoksu kokonaan ja pois ja huono osa runkotolpasta. Rautatanko (valesokkelikenkä) kannattelee taloa. Koko talon painoa ei tarvitsisi tukea korjauksen aikana.

Seinärakennetta täytyy sitten jollaintapaa muuttaa alkuperäisestä. Ja tietysti se että kosteutta ei kuulu olla sielä alajuoksulla muutenkaan (muutettava rakennetta). Valesokkelikenkä olisi vähän halvempi ja helpompi. Kallis on on jokatapauksessa jos sen kuntoon aikoo saada. Talosta ei jää juuri mitään jäljelle.

Lue lisää

Juu, sitähän se kengitys on. Ja juuri tuo tuennan tarpeettomuus taitaa olla se houkuttelevin asia siinä. Harkoilla korjattuna se ongelma sitten poistuisi kokonaan. Eli alajuoksu pois ja tolpat poikki (tarvitaan se tuenta) ja sitten muurataan harkoista "aukkoon" korkeampi sokkeli kunnollisine kosteussulkuineen. Tolpat taasen kiilataan sitä muurausta vasten. Eristystä taisi tulla jonkun ohjeen mukaan lattiavalun ja harkon väliin kylmäsillan estämiseksi. Täytynee tarkistaa asia - harmi kun nää työt nyt häiritsee tässä :)

miss.007 kirjoitti:

Juu, sitähän se kengitys on. Ja juuri tuo tuennan tarpeettomuus taitaa olla se houkuttelevin asia siinä. Harkoilla korjattuna se ongelma sitten poistuisi kokonaan. Eli alajuoksu pois ja tolpat poikki (tarvitaan se tuenta) ja sitten muurataan harkoista "aukkoon" korkeampi sokkeli kunnollisine kosteussulkuineen. Tolpat taasen kiilataan sitä muurausta vasten. Eristystä taisi tulla jonkun ohjeen mukaan lattiavalun ja harkon väliin kylmäsillan estämiseksi. Täytynee tarkistaa asia - harmi kun nää työt nyt häiritsee tässä :)

Lue lisää

Valesokkelikengässä taitaa olla ne omat puutteensa. Hintoja löytyi myös vanhasta postista googlella. Itsetehtynä puolivalmiina 500 euroa neliö.
http://m.suomi24.fi/node/11382846

Valesokkelikengällä ja menetelmän mukaisella betonivalulla saadaan myös suora kylmäsilta noin maanpinnankorkeudelta ulkoa suoraan laattaan. Siis finfoamin alapuolelta. Tulee olemaan seinän vierustat jäässä. Harkolla päästään parempaan lopputulokseen, betoni johtaa lämpöä noin 10 kertaa enemmän kuin harkko.

4 13 kirjoitti:

Valesokkelikengässä taitaa olla ne omat puutteensa. Hintoja löytyi myös vanhasta postista googlella. Itsetehtynä puolivalmiina 500 euroa neliö.
http://m.suomi24.fi/node/11382846

Valesokkelikengällä ja menetelmän mukaisella betonivalulla saadaan myös suora kylmäsilta noin maanpinnankorkeudelta ulkoa suoraan laattaan. Siis finfoamin alapuolelta. Tulee olemaan seinän vierustat jäässä. Harkolla päästään parempaan lopputulokseen, betoni johtaa lämpöä noin 10 kertaa enemmän kuin harkko.

Lue lisää

En ole vielä menetelmään tarkemmin perehtynyt, mutta ei kai siinä sentään mitään kylmäsiltaa betonista ole tarkoitus valaa?? Äkkiseltään kuvittelisin, että välitila täytetään polyuretaanilevyllä tai esim. Finnfoamilla, mutta ei suinkaan betonilla.

Harkkomuuraus muina rtykötarpeineen on suht, varma juttu, mutta aika usein noitten valesokkelien muotit ovat sen verran pettäneet, ettei siellä ole ihmeempää tilaa harkolle. Onpa joskus nähty sellainen tapaus, jossa runkotolppiakin oli veistetty kapeammaksi, jopa alle viiteen senttiin.

4 13 kirjoitti:

Valesokkelikengässä taitaa olla ne omat puutteensa. Hintoja löytyi myös vanhasta postista googlella. Itsetehtynä puolivalmiina 500 euroa neliö.
http://m.suomi24.fi/node/11382846

Valesokkelikengällä ja menetelmän mukaisella betonivalulla saadaan myös suora kylmäsilta noin maanpinnankorkeudelta ulkoa suoraan laattaan. Siis finfoamin alapuolelta. Tulee olemaan seinän vierustat jäässä. Harkolla päästään parempaan lopputulokseen, betoni johtaa lämpöä noin 10 kertaa enemmän kuin harkko.

Lue lisää

Kaipaisin lisätietoja tästä valesokkelikengällä korjaamisesta. Käsittääkseni pystytolppaan katkotaan yksi kerrallaan ja asennetaan kenkä. Tämän jälkeen asennetaan finnfoam pystyyn poteroon ja valetaan betonilla lattian tasoon, jonka päälle sitten villat. Olenko hakoteillä? Kylmäsilta tosiaan tulee finnfoamin alta. Mitä haittaa kylmäsillasta on muuta kuin kylmät lattian vierustat? Tuleeko siitä uusi homehtunisriski? Mietin tätä siltä kannalta, että tiloissa joissa on lattialämmitys, ei kylmäsilta haittaisi ja menetelmä on paljon nopeampi kuin harkotus, kun lisätuentaa ei tarvitsisi. Mietteitä? Entä routiminen? kun pystytolppa on perustusharkossa kiinni suoraan, niin onko alttiimpi talon elämiselle? Lähtökohta tietenkin on, että routa ei saisi vaikuttaa taloon.

No tässä oli sivulla 25 yksi tapa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0338-9/urn_isbn_978-952-61-0338-9.pdf

Mutta mun materiaalissani se on toteutettu hiukan eri tavalla, eli ei olekkaan käytetty harkkoa. Siinä on poistettu ensin alajuoksu, puhdistettu sokkelista kaikki orgaaniset ainekset, sitten siihen on laitettu bitumihuopakaista pohjalle (tuossa ylempänä on vesieristysmassa, joka mielestäni on huonompi vaihtoehto tässä asiassa), sen päälle umpisolueriste, jota on myös nostettu sokkelia vasten pystyyn (L-kirjaimen mallisesti), sitten siinä on päällä uusi valu, sen päällä taas vesieristys ja päällimmäisenä uusi alajuoksu. Olipas vaikea selittää... Tätä menetelmää käytetään lattioissa jossa on maanvaraisen lattian _päällä_ lämpöeristys ja sen päällä lattia valesokkeli. Samalla korjataan lattia sellaiseksi, että eriste tulee valun alle ja yhdistyy siihen korjatun sokkelin umpisolueristeeseen.

Oivoi... Ymmärrän jos ette ymmärrä :D

Lisätääs vielä että tuo tartunta täyttövalulle on otettu alta, sieltä missä poistettu alajuoksu oli kiinni. Ei siis missään tapauksessa valesokkelista :)

samaprosentti kirjoitti:

Lisätääs vielä että tuo tartunta täyttövalulle on otettu alta, sieltä missä poistettu alajuoksu oli kiinni. Ei siis missään tapauksessa valesokkelista :)

Siehän epeli oot. Hyvältä kuullostaa! Minkälainen lattiarakenne teillä on? En tiedä näenkö kylmäsillan nyt siellä missä se teillä on. Eli tarkotatko sitä sokkelin "pystyosuutta"? Kun kerrot että eristeet kohtaavat jotenkin. Jos lattian alla on styroks/ vastaava, niin sitä on hyvä kovertaa koko matkalta ja täyttää sen ja sokkeliin tulevan styroksin väli uretaanivaahdolla. Tällöin saadaan siihen yhtenäisempi eriste.

(Mulla on tänään jotenki sellanen olo että ulosanti ei ole sitä mitä mun päässä liikkuu, voi olla että on muulloinkin. Sorry :P)

miss.007 kirjoitti:

Siehän epeli oot. Hyvältä kuullostaa! Minkälainen lattiarakenne teillä on? En tiedä näenkö kylmäsillan nyt siellä missä se teillä on. Eli tarkotatko sitä sokkelin "pystyosuutta"? Kun kerrot että eristeet kohtaavat jotenkin. Jos lattian alla on styroks/ vastaava, niin sitä on hyvä kovertaa koko matkalta ja täyttää sen ja sokkeliin tulevan styroksin väli uretaanivaahdolla. Tällöin saadaan siihen yhtenäisempi eriste.

(Mulla on tänään jotenki sellanen olo että ulosanti ei ole sitä mitä mun päässä liikkuu, voi olla että on muulloinkin. Sorry :P)

Lue lisää

Juuri sitä pystyosuutta tarkoitin. Siinä on se "heikoin lenkki". Niin se 25mm styroksi ja sokkelin pystyeriste kohtaavat noin 10mm leveydeltä. Eli joskus sitten valesokkelin ulkokuori pois niin että pystyosuus tulee näkyville ja siihen sitten yhtenäinen paksumpi eriste anturaan saakka. Eipä minun tapauksessa tuo pystyosuuden ja lattiaeristeen yhteen saattaminen oikein onnistunut.

Minun rakenne on sellainen että runko on 100mm puuta ja sen ja valesokkelin välissä on juuri ja juuri tuo 25mm rako, joka on ollut ennen tuuletusrako. Sokkelin sisäpinta on pietty vedenpitäväksi. Ja vasta valesokkelin päältä alkaa 50mm koolaus ja eriste. Eli seinän kokonais eristemäärä ja se runkopaksuus on 150mm. Lattiarakenne on raakavalu, 70mm styroksia ja pintalaatta. Suurinpiirtein tälläinen paitsi ulkoverhous on puuta.

https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8_Aas07rsu917w6Zfys4CwiSeVp9neZMiJuv6p5Dew0mJ7W8q

Näitähän rakenteita on sitten erilaisia tuon pystyeristeen sijoituksen suhteen. Minulla tuo eriste on onneksi sokkelin ulkolaidalla joten sillä lailla helpottaa. Jossain on jopa ihan sisäreunassa. Kuten tässä kuvassa.

http://www.rakentaja.fi/keskustelukanava/img/20098/95053.jpg

Vinkiksi tekijöille että se uusi alajuoksu kannattaa tiivistää uretaanilla tai jollain massalla tiiviiksi. Lankkuun voi ajaa vaikka viisteen sisäreunaan ja pursottaa siihen uretaanivaahtoa tai sitten vaan jollain tiivistemassalla umpeen. Näin saadaan se veto pois sieltä koska sitä uutta alapuuta on vaikea saadaa sinne paikalleen tiiviisti ja alle on aika turhauttavaa yrittää vaikka solumuovieristettä. Itse leikkasin bitumikaistan vaan viistoon poikki ja tiivistin lattian ja uuden valun välin akryylimassalla.

Sie se vasta nätti epeli oletkin ;) Sorry :O

90% valmista kirjoitti:

Juuri sitä pystyosuutta tarkoitin. Siinä on se "heikoin lenkki". Niin se 25mm styroksi ja sokkelin pystyeriste kohtaavat noin 10mm leveydeltä. Eli joskus sitten valesokkelin ulkokuori pois niin että pystyosuus tulee näkyville ja siihen sitten yhtenäinen paksumpi eriste anturaan saakka. Eipä minun tapauksessa tuo pystyosuuden ja lattiaeristeen yhteen saattaminen oikein onnistunut.

Minun rakenne on sellainen että runko on 100mm puuta ja sen ja valesokkelin välissä on juuri ja juuri tuo 25mm rako, joka on ollut ennen tuuletusrako. Sokkelin sisäpinta on pietty vedenpitäväksi. Ja vasta valesokkelin päältä alkaa 50mm koolaus ja eriste. Eli seinän kokonais eristemäärä ja se runkopaksuus on 150mm. Lattiarakenne on raakavalu, 70mm styroksia ja pintalaatta. Suurinpiirtein tälläinen paitsi ulkoverhous on puuta.

https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8_Aas07rsu917w6Zfys4CwiSeVp9neZMiJuv6p5Dew0mJ7W8q

Näitähän rakenteita on sitten erilaisia tuon pystyeristeen sijoituksen suhteen. Minulla tuo eriste on onneksi sokkelin ulkolaidalla joten sillä lailla helpottaa. Jossain on jopa ihan sisäreunassa. Kuten tässä kuvassa.

http://www.rakentaja.fi/keskustelukanava/img/20098/95053.jpg

Vinkiksi tekijöille että se uusi alajuoksu kannattaa tiivistää uretaanilla tai jollain massalla tiiviiksi. Lankkuun voi ajaa vaikka viisteen sisäreunaan ja pursottaa siihen uretaanivaahtoa tai sitten vaan jollain tiivistemassalla umpeen. Näin saadaan se veto pois sieltä koska sitä uutta alapuuta on vaikea saadaa sinne paikalleen tiiviisti ja alle on aika turhauttavaa yrittää vaikka solumuovieristettä. Itse leikkasin bitumikaistan vaan viistoon poikki ja tiivistin lattian ja uuden valun välin akryylimassalla.

Sie se vasta nätti epeli oletkin ;) Sorry :O

Lue lisää

Huh! Meni taas aikaa sisäistää. Aina tökkii kun täytyy hahmottaa joku selitetty kokonaisuus kuvana tai selittää itse kuva tekstinä (en siis saa huitoa vierustoverin rillejä nenälle).

Mutta onneks olit laittanu kuvia! Tarkoitit siis normaalia lautaverhoilun tuuletusrakoa? Ensin ajattelin että teillä on alajuoksun alla "falskauma" (ja sitten toisekseen mulla on oma naisellisempi termistö). Tämän kaltaista falskausta siis suositteletkin urtsilla tukkimaan siitä uudesta alajuoksusta - hyvä :)

Riemastuttavan hyvä uutinen on myös että olet ymmärtäny mistä se sokkeli sitten tulevaisuudessa voidaan tässä tapauksessa turvallisimmin eristää! *peuks*

Mistä teidän väliseinät muuten lähtee? Raakavalun vai pintalaatan päältä?

miss.007 kirjoitti:

Huh! Meni taas aikaa sisäistää. Aina tökkii kun täytyy hahmottaa joku selitetty kokonaisuus kuvana tai selittää itse kuva tekstinä (en siis saa huitoa vierustoverin rillejä nenälle).

Mutta onneks olit laittanu kuvia! Tarkoitit siis normaalia lautaverhoilun tuuletusrakoa? Ensin ajattelin että teillä on alajuoksun alla "falskauma" (ja sitten toisekseen mulla on oma naisellisempi termistö). Tämän kaltaista falskausta siis suositteletkin urtsilla tukkimaan siitä uudesta alajuoksusta - hyvä :)

Riemastuttavan hyvä uutinen on myös että olet ymmärtäny mistä se sokkeli sitten tulevaisuudessa voidaan tässä tapauksessa turvallisimmin eristää! *peuks*

Mistä teidän väliseinät muuten lähtee? Raakavalun vai pintalaatan päältä?

Lue lisää

Ei se ole lautaverhouksen tuuletusrako :) Se rako on kai tarkoitettu tuulettamaan valesokkelin ja seinäeristeen väliä jos vaikka valesokkeli joskus hikoilee tai kun hikoilee. Tai estämään kondensoituvan kosteuden siirtyminen seinäeristeeseen. Käytännössä tuo ei kai toimi kun seinäeriste on vaikea asentaa niin että tuo tuuletusrako jäisi avoimeksi. Eli minulla on tuo ekan kuvan kaltainen rakenne, paitsi tiilen tilalla on 50x50 koolaus ja eriste, sitten naulausrimat ja sitten lomalaudoitus joka menee sokkelin ulkopinnan yli. Ja siellä vasta se tuuletusrako ulkoverhouksen alla normaalisti. Eli kyllähän se seinä falskaa alajuoksun ja sen uuden valun kohdalta kun eristettä on vaan 25mm ja takana noin 5cm betonia ja sitten ulkoilma/jäinen maa. Siinä olet ihan oikeassa :)

Joo sokkelin lisäeristemisestä minulla on selvät visiot. Ja kun se on tehty niin se "falskuu" loppuu myös. Olen ajatellut nostaa eristeen (uretaanilevyn) alajuoksun yläreunan tasolle ja vielä tiivistää välin pullourtsulla niin loppuu ilmavirrat. Sitten uusi kuori sokkeliin. Mutta käytäntö sitten sanelee miten se sitten loppupeleissä menee.

Väliseinät lähtee raakavalun päältä. Niitä olen osaksi nostanut mutta keskellä taloa olevat kantavat seinät olen jättänyt nostamatta kun ne ovat olleet rutikuivia 35v jälkeen. Kaksi ulkoseinästä lähtevää oveen päättyvää pätkää olen nostanut lattian yläpuolelle. Oviaukkojen alla on käsittääkseni tyylikkäästi alajuoksu betonin sisällä, eihän sitä ole silloin tehdessä kannattanut hyvää lankkua turhaa pätkiä.

90% valmista kirjoitti:

Ei se ole lautaverhouksen tuuletusrako :) Se rako on kai tarkoitettu tuulettamaan valesokkelin ja seinäeristeen väliä jos vaikka valesokkeli joskus hikoilee tai kun hikoilee. Tai estämään kondensoituvan kosteuden siirtyminen seinäeristeeseen. Käytännössä tuo ei kai toimi kun seinäeriste on vaikea asentaa niin että tuo tuuletusrako jäisi avoimeksi. Eli minulla on tuo ekan kuvan kaltainen rakenne, paitsi tiilen tilalla on 50x50 koolaus ja eriste, sitten naulausrimat ja sitten lomalaudoitus joka menee sokkelin ulkopinnan yli. Ja siellä vasta se tuuletusrako ulkoverhouksen alla normaalisti. Eli kyllähän se seinä falskaa alajuoksun ja sen uuden valun kohdalta kun eristettä on vaan 25mm ja takana noin 5cm betonia ja sitten ulkoilma/jäinen maa. Siinä olet ihan oikeassa :)

Joo sokkelin lisäeristemisestä minulla on selvät visiot. Ja kun se on tehty niin se "falskuu" loppuu myös. Olen ajatellut nostaa eristeen (uretaanilevyn) alajuoksun yläreunan tasolle ja vielä tiivistää välin pullourtsulla niin loppuu ilmavirrat. Sitten uusi kuori sokkeliin. Mutta käytäntö sitten sanelee miten se sitten loppupeleissä menee.

Väliseinät lähtee raakavalun päältä. Niitä olen osaksi nostanut mutta keskellä taloa olevat kantavat seinät olen jättänyt nostamatta kun ne ovat olleet rutikuivia 35v jälkeen. Kaksi ulkoseinästä lähtevää oveen päättyvää pätkää olen nostanut lattian yläpuolelle. Oviaukkojen alla on käsittääkseni tyylikkäästi alajuoksu betonin sisällä, eihän sitä ole silloin tehdessä kannattanut hyvää lankkua turhaa pätkiä.

Lue lisää

Lisätääs vielä että kantavat seinät lähtee raakavalun päältä ja muut pintalaatasta. Olen kyllä remontin ohessa siirtänyt melkein jokaisen väliseinän ja rakentanut huonejaon aivan uusiksi. Entisen käytävän varrella olevan huonesydeemin olen muuttanut avaraksi yhdeksi tilaksi. Ja poistanut koko käytävä systeemin. Nyt on paljon toimivampi pohjaratkaisu ja avaruutta riittää. Keskellä taloa on iso keittiö/ruokailu/olohuone/aula kompleksi varmaan puolet talon koosta n. 80m2. No meni vähän ohi aiheen mutta se sallittakoon.

sama rosentti kirjoitti:

Lisätääs vielä että kantavat seinät lähtee raakavalun päältä ja muut pintalaatasta. Olen kyllä remontin ohessa siirtänyt melkein jokaisen väliseinän ja rakentanut huonejaon aivan uusiksi. Entisen käytävän varrella olevan huonesydeemin olen muuttanut avaraksi yhdeksi tilaksi. Ja poistanut koko käytävä systeemin. Nyt on paljon toimivampi pohjaratkaisu ja avaruutta riittää. Keskellä taloa on iso keittiö/ruokailu/olohuone/aula kompleksi varmaan puolet talon koosta n. 80m2. No meni vähän ohi aiheen mutta se sallittakoon.

Lue lisää

Juu, jos on ollut 35v. rutikuiva, niin maalaisjärki tosiaan sallittua. Onko muuten näissä kuivien alajuoksujen väliseinissä bitumikaistale ollut estämässä kosteutta, vaiko muuten vaan ovat säilyneet kunnossa?

Nykyään tosiaan arvostetaan tuota avaruutta enemmän, ei tota ilmakehän ulkopuolella olevaa, vaan asuintiloissa ;) Ootkos sitten niistä seinien poistokohdista eristäny lattiaa ja tehnyt uuden pintavalun? Ymmärränkö nyt oikein että teillä on maanvarainen tuplalaatta? Sori tää kysely, mutta kivaa kun kuulee näitä kokemuksia, kun itse en ole tehnyt ko. remppaa. Saa ehkä joku etsivä tietoa sinunkin toimista, jos sattuu olemaan samanlaiset rakenteet.

miss.007 kirjoitti:

Juu, jos on ollut 35v. rutikuiva, niin maalaisjärki tosiaan sallittua. Onko muuten näissä kuivien alajuoksujen väliseinissä bitumikaistale ollut estämässä kosteutta, vaiko muuten vaan ovat säilyneet kunnossa?

Nykyään tosiaan arvostetaan tuota avaruutta enemmän, ei tota ilmakehän ulkopuolella olevaa, vaan asuintiloissa ;) Ootkos sitten niistä seinien poistokohdista eristäny lattiaa ja tehnyt uuden pintavalun? Ymmärränkö nyt oikein että teillä on maanvarainen tuplalaatta? Sori tää kysely, mutta kivaa kun kuulee näitä kokemuksia, kun itse en ole tehnyt ko. remppaa. Saa ehkä joku etsivä tietoa sinunkin toimista, jos sattuu olemaan samanlaiset rakenteet.

Lue lisää

Siellä raakavalun päällä on bitumi sively joka paikassa. ja näköjään hyvin tehty ja kunnon aineilla kun on kuivana säilynyt.

Ne kantavan seinien pätkät mitkä olen nostanut niin olen eristänyt ja tehnyt uuden valun. Jättänyt aina pätkän eristämättä tolpan kohdalta että saa hiukan kantavuutta lisää. Muuten tuo jää mielestäni aika huonosti kellumaan eristeen päällä. Toki joku kova painava eriste olisi ehkä kantanut painon, mutta minulla oli vaan käytössä styrosia niin vedin varman päälle. Kantavia seiniä en ole siirtänyt. Minun taloni lattiassa on raakavalu, eriste ja sitten pintavalu.

90% valmista kirjoitti:

Siellä raakavalun päällä on bitumi sively joka paikassa. ja näköjään hyvin tehty ja kunnon aineilla kun on kuivana säilynyt.

Ne kantavan seinien pätkät mitkä olen nostanut niin olen eristänyt ja tehnyt uuden valun. Jättänyt aina pätkän eristämättä tolpan kohdalta että saa hiukan kantavuutta lisää. Muuten tuo jää mielestäni aika huonosti kellumaan eristeen päällä. Toki joku kova painava eriste olisi ehkä kantanut painon, mutta minulla oli vaan käytössä styrosia niin vedin varman päälle. Kantavia seiniä en ole siirtänyt. Minun taloni lattiassa on raakavalu, eriste ja sitten pintavalu.

Lue lisää

Elikäst maanvastainen kaksoislaatta on kyseessä ja sekin on myös riskirakenne itsessään silloin kun eristeen alapintaan pääsee kertymään kosteutta -> kellarinhajua sädesienistä . Teillä kuitenkin kuivaa siellä, eli maaperässä ei kapillaarisuutta ja salaojatkin kunnossa. Usein näissä valesokkelikorjauksissa joudutaan korjaamaan myös tämä lattiarakenne ja se kasvattaa kustannuksia taivaisiin. Olet siis siinä mielessä onnekas kun ne tolpat on voinut jättää sinne, eikä niissä ole ollut vikaa :)

Jos joku joskus tätä lukee ja miettii tuota lattiarakennetta niin tässä sisäilmayhdistyksen ajatuksia riskeistä ja korjauksista:
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/kunnossapito-ja-korjaaminen/maanvastaiset-rakenteet/maanvastainen-kaksoislaatta/

Joo näin taitaa olla. Vaikka taitaa tuoda useimmiten mieleen pelkän metallisen runkotolpan jalan. Huvitti tuo alkuketju kun ei viitsitty edes vastata kysyjälle, ilmeisesti juuri tuon mielikuvan takia.

Minä olen sitten säästänyt noin 44000€ kun olen itse tehnyt. Materiaaleihin on mennyt metrille vajaa 20€. Yksi säkki kuivabetonia, pari pätkää bitumikaistaa, pätkä lankkua, siivu styroksia. Toki kaikki on tehty remontin yhteydessä missä seinä on olleet muutenkin auki. Kova työhän tuossa on jos sitä alkaa tekemään. Se työ tuossa varmaan maksaa eniten. Mutta eiköhän 1000€ metrille kyllä ole ihan satua. Voisimpa alkaa noita tekemään ammatikseni jos joku maksaa minulle 1000€/m. 200m2 talon kierrosta saisi rahaa 60000€. Ja eiköhän tuollaisen talon kierrä kuukaudessa helposti kun töihin alkaa.

90% valmista kirjoitti:

Minä olen sitten säästänyt noin 44000€ kun olen itse tehnyt. Materiaaleihin on mennyt metrille vajaa 20€. Yksi säkki kuivabetonia, pari pätkää bitumikaistaa, pätkä lankkua, siivu styroksia. Toki kaikki on tehty remontin yhteydessä missä seinä on olleet muutenkin auki. Kova työhän tuossa on jos sitä alkaa tekemään. Se työ tuossa varmaan maksaa eniten. Mutta eiköhän 1000€ metrille kyllä ole ihan satua. Voisimpa alkaa noita tekemään ammatikseni jos joku maksaa minulle 1000€/m. 200m2 talon kierrosta saisi rahaa 60000€. Ja eiköhän tuollaisen talon kierrä kuukaudessa helposti kun töihin alkaa.

Lue lisää

Kaipaisin lisätietoja tästä valesokkelikengällä korjaamisesta. Käsittääkseni pystytolppaan katkotaan yksi kerrallaan ja asennetaan kenkä. Tämän jälkeen asennetaan finnfoam pystyyn poteroon ja valetaan betonilla lattian tasoon, jonka päälle sitten villat. Olenko hakoteillä? Kylmäsilta tosiaan tulee finnfoamin alta. Mitä haittaa kylmäsillasta on muuta kuin kylmät lattian vierustat? Tuleeko siitä uusi homehtunisriski? Mietin tätä siltä kannalta, että tiloissa joissa on lattialämmitys, ei kylmäsilta haittaisi ja menetelmä on paljon nopeampi kuin harkotus, kun lisätuentaa ei tarvitsisi. Mietteitä? Entä routiminen? kun pystytolppa on perustusharkossa kiinni suoraan, niin onko alttiimpi talon elämiselle? Lähtökohta tietenkin on, että routa ei saisi vaikuttaa taloon.

Keskustelun herättäjä kirjoitti:

Kaipaisin lisätietoja tästä valesokkelikengällä korjaamisesta. Käsittääkseni pystytolppaan katkotaan yksi kerrallaan ja asennetaan kenkä. Tämän jälkeen asennetaan finnfoam pystyyn poteroon ja valetaan betonilla lattian tasoon, jonka päälle sitten villat. Olenko hakoteillä? Kylmäsilta tosiaan tulee finnfoamin alta. Mitä haittaa kylmäsillasta on muuta kuin kylmät lattian vierustat? Tuleeko siitä uusi homehtunisriski? Mietin tätä siltä kannalta, että tiloissa joissa on lattialämmitys, ei kylmäsilta haittaisi ja menetelmä on paljon nopeampi kuin harkotus, kun lisätuentaa ei tarvitsisi. Mietteitä? Entä routiminen? kun pystytolppa on perustusharkossa kiinni suoraan, niin onko alttiimpi talon elämiselle? Lähtökohta tietenkin on, että routa ei saisi vaikuttaa taloon.

Lue lisää

vastaus meni näköjään väärään kohtaan...

Kiitos vastauksesta. Minulla ei ole tuota kuvailemaasi kaksoislaatta ongelmaa, ja ulkoseinissäkin vain paikoitellen ongelmaa, mutta niitä on tarkoitus remonttien yhteydessä uusia. Olen tehnyt pari koe-avausta, alaohjauspuun alla on bitumihuopa, mutta ei mitään eristettä näkyvissä, mihin saisi finnfoamin liitettyä pystyyn. Bitumin allta näkyy vain lekasoraharkko. Jos kaivan siis ulkopuolelta ympärykset auki ja isken styroksit vasten sokkelin ulkopuolta, niin eikö kylmäsilta silloin katkea, kun sivusta ei enää tule kylmää. Vai nouseeko se laatan alapuolelta tuohon lekasoraharkkoon siinäkin tapauksessa? Toisaalta jos nousee, niin enkö voi vain asentaa tämän uuden valun päälle, jolla valetaan valesokkelikengällä paikalleen, vain jonkun foamilla kaistan, jonka päälle iskeä eristeet?

Älä huoli, en ole näin puutteellisilla tiedoilla aloittamassa mitään ilman suunnittelijaa, kunhan yritän ymmärtää noiden kenkien vaatimuksia puntaroidessani eri vaihtoehtoja.

Käsittääkseni jos tehdään oikein remppa valesokkelikenkiä käyttäen, niin valesokkelin sisäpintaan vanhan tuulensuojalevyn tilalle valetaan kiinni polystyreenilevy xps, että saadaan valesokkelista ja lämpöeristeestä tiivis, yhtenäinen rakenne. Xps-levy laitetaan ylempänä olevaan tuulensuojalevyyn sitten tiiviisti kiinni.

Joku on varmaan katsonut kuvia valesokkelikengistä ja ajatellut, että ne siellä töröttävät betonia vasten ilman mitään eristeitä, jolloin toki tulisi kylmäsiltaa jne.

Onko kenelläkään kokemusta siitä Termokengästä valesokkelikorjauksessa. Termokenkä on siis vähän samantapainen kuin valesokkelikenkä. Liekö kalliimpi?

http://www.muottikolmio.fi/uploads/files/tuotteet/termotuote/Termokengän asennusohje 02012014.pdf

Termokengästä sen verran kuullut,,että parempi tapa kuin harkoilla toteutettu. Parempi lämmöneristys ja nopeampi/edullisempi toteuttaa. Ilmeisesti paras korjaustapa. Jos ei ole aivan peukalo keskellä kämmentä onnistuu lähes keneltä tahansa, ei siis mitään rakettitiedettä. Taisi olla n. 5000€ kengät 150 neliöisessä talossa jos itse tekee. Teetettynä n. 30 000€ ja siitä ylöspäin.

Lisätään tähän vielä sekin, että näyttää rakennusalakin menevän samaan suuntaan kun autonkorjaus tänä päivänä. Vaihetaan varmuudella kaikki osat, että vika tulee varmuudella kuntoon kun selviäisi vähän vähemmällä. Voin kuvitella miten joku konsultti laskisi, että kaikki alajuoksut pitää vaihtaa ympäritalon, vaikka ovat toimineet viimeiset 32v muualla paitsi yhdessä kulmassa. Muistakaa ihmiset, että korjataan ne viat missä on! äärimmäisyyksiin on turha mennä.

Tekijän vastuu? Hyvä vitsi. Rakennusalalla perustetaan yritys jokaista yrityksen kokoon nähden suurempaa rakennuskohdetta varten. Kun asunnot on saatu kaupaksi, yritys lopetetaan tai ajetaan konkurssiin.

Yhden taloyhtiön ongelmia setviessäni naureskelimme sille, että yhtiöllä oli ollut perävalotakuu. Kun rakennuttajan suuren numeron Mercedes poistui työmaalta, yrityksen lopettamiseen ei mennyt montaakaan tuntia. Asunto-osakkeet oli myyty, mitä sitä turhaan yritystä ylläpitämään.

Rakennusalan ammattitaito? Rakennusalan ammattilaiseksi Tulikan takso muuttuu Tallinkin baarissa matkalla Suomeen. Ja tämäki on siinä parhaassa tapauksessa.

Kiinteistöä ei voi myydä "remonttikohteena" vastuun välttämiseksi. Vain purettavaksi myytäessä myyjä välttää rakennukseen liittyvät vastuut. Jos taas myy asuttavaksi tarkoitetun talon purkukohteena, on kyseessä valeoikeustoimi, joka ei ole pätevä riskin välttämiskeino.