Voiko puuttuva korvausilmaventtiili..

Eli korvausilmaventtiilin voi huoletta tukkea kylmällä talvi-ilmalla, eikä tarvi pelätä, että sen takia tulisi rakenteisiin mihinkään kosteutta?
Korvausilmahan revitään tuossa tapauksessa rakenteiden läpi, eli seinärakenne kylmenee, mutta kostea sisäilma ei siltikään missään nimessä tiivisty kosteudeksi seinään? Oletko nyt ihan varma? Kirjallinen takuu siitä ettei kosteusvaurioita voi tulla tuon takia?

Tulkku kirjoitti:

Eli korvausilmaventtiilin voi huoletta tukkea kylmällä talvi-ilmalla, eikä tarvi pelätä, että sen takia tulisi rakenteisiin mihinkään kosteutta?
Korvausilmahan revitään tuossa tapauksessa rakenteiden läpi, eli seinärakenne kylmenee, mutta kostea sisäilma ei siltikään missään nimessä tiivisty kosteudeksi seinään? Oletko nyt ihan varma? Kirjallinen takuu siitä ettei kosteusvaurioita voi tulla tuon takia?

Lue lisää

No ei voi ei voi takuulla.

Ei voi. Häviävän pieni osa kosteusvaurioista johtuu puutteellisesta ilmanvaihdosta. Käsittämäröntä, että joku heppu hiettää lonkalta lukuja kuten 80 %. Tälle ei ole mitään perusteita.

Pari kertaa on tullut vastaan itse aiheutettu kosteus -ja homeongelma, jota voidaan ikäänkuin katso johtuvaksi jollakin tavalla huonosta ilmanvaihdosta yms. Toisessa tapauksessa kaikki tulo- ja poistoilmareitit oli asukkaan toimestu tukittu. Ikkunat valuivat vettä sokenaan, jne. Toisessa tapauksessa asukas kuivasi pyykkiä asunnon sisällä ovien ja tuolien päällä jatkuvasti joka päivä.

Allu.

Homevauriot ovat rakennusten lattiarakenteissa ja materiaaleissa joko kapillaarisen kosteuden ja koolatun lattian lämpötilaerojen takia. Huomattava osa vaurioista on ulkoseinien alaosissa valesokkelirakenteen ja muuten vaan matalien perustusten takia tai sitten ikkunoiden tippapellit falskaa. Aika pieni osa vaurioista on kylpyhuoneissa rakennusvirheiden takia. Yläpohjan vauriot eivät ole kovin tavallisia.

Missä siis ovat ne vauriot, jotka johtuvat huonosta ilmanvaihdosta. Huono ilmanvaihto toki heikentää sisäilman laatuia - ilman muuta, muttei se aiheuta kosteus -ja homevaurioita.

Pöllö-Kustaako vai ? kirjoitti:

Ei voi. Häviävän pieni osa kosteusvaurioista johtuu puutteellisesta ilmanvaihdosta. Käsittämäröntä, että joku heppu hiettää lonkalta lukuja kuten 80 %. Tälle ei ole mitään perusteita.

Pari kertaa on tullut vastaan itse aiheutettu kosteus -ja homeongelma, jota voidaan ikäänkuin katso johtuvaksi jollakin tavalla huonosta ilmanvaihdosta yms. Toisessa tapauksessa kaikki tulo- ja poistoilmareitit oli asukkaan toimestu tukittu. Ikkunat valuivat vettä sokenaan, jne. Toisessa tapauksessa asukas kuivasi pyykkiä asunnon sisällä ovien ja tuolien päällä jatkuvasti joka päivä.

Allu.

Homevauriot ovat rakennusten lattiarakenteissa ja materiaaleissa joko kapillaarisen kosteuden ja koolatun lattian lämpötilaerojen takia. Huomattava osa vaurioista on ulkoseinien alaosissa valesokkelirakenteen ja muuten vaan matalien perustusten takia tai sitten ikkunoiden tippapellit falskaa. Aika pieni osa vaurioista on kylpyhuoneissa rakennusvirheiden takia. Yläpohjan vauriot eivät ole kovin tavallisia.

Missä siis ovat ne vauriot, jotka johtuvat huonosta ilmanvaihdosta. Huono ilmanvaihto toki heikentää sisäilman laatuia - ilman muuta, muttei se aiheuta kosteus -ja homevaurioita.

Lue lisää

Kyllä voi.

voi, voi, voi ja voi kirjoitti:

Kyllä voi.

Miten niin voi voi voi ? Kerro ihmeessä, miten muka. Kas kun sellaisia ei tule vastaan lainkaan hometutkimuksissa. Olisi mukava tietää, miten tällainen erikoisuus oikein voisi syntyä ja missä se ilmenee sekä onko yhtään sellaista vielä löytynyt Suomesta. Jos on, niin olis kiva kuulla joku esimerkki ja mahdollisesti jopa päästä katsomaan tuota harvinaisuutta.

voi, voi, voi ja voi kirjoitti:

Kyllä voi.

Kyllä ei voi

Ei tiivisty, jos rakennus on kuitenkin alipaineinen niin kuin normaali asunto on. Alipaineisuuskin vain paranee, kun korvausilmaventtiilejä on vähän tai ne puuttuu. Sellaisia kosteus- ja homevaurioita ei ole, jotka johtuisivat siitä, että korvausilmaventtiilit puuttuu (ääritaukset on luku sinänsä, mutta niitä ei ole montaa koko Suomessa).

Itse asiassa sellaisia asuntoja on vaikka kuinka paljon, joista nuo korvausilmaventtiilit puuttuu kokonaan. Näin on hyvin monessa kerrostalossa, sanoisin, että suurimmassa osassa samoin on tilanne pientaloissa. Mutta ei näissä tämän takia ole homevaurioita.

Ei Voi Ei voi kirjoitti:

Ei tiivisty, jos rakennus on kuitenkin alipaineinen niin kuin normaali asunto on. Alipaineisuuskin vain paranee, kun korvausilmaventtiilejä on vähän tai ne puuttuu. Sellaisia kosteus- ja homevaurioita ei ole, jotka johtuisivat siitä, että korvausilmaventtiilit puuttuu (ääritaukset on luku sinänsä, mutta niitä ei ole montaa koko Suomessa).

Itse asiassa sellaisia asuntoja on vaikka kuinka paljon, joista nuo korvausilmaventtiilit puuttuu kokonaan. Näin on hyvin monessa kerrostalossa, sanoisin, että suurimmassa osassa samoin on tilanne pientaloissa. Mutta ei näissä tämän takia ole homevaurioita.

Lue lisää

Suomessa on paljon kerrostaloja joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta ei korvausilmaventtiileitä. Tosin ennen jääkaappien tuloa asuntojen vakiovarusteiksi oli keittiössä "viileäkaappi" josta oli suora reikä seinän läpi ulos. Tämä reikä toimi korvausilmaventtiilinä, mutta se aiheutti vedon tunnetta keittiöiden lattioille, joten se on useimmiten tukittu huolellisesti.
Kun ikkunoiden tiivisteet on vaihdettu ja ei ole jätetty esim. tuuletusikkunoiden ylätiivisteitä pois korvausilman saamiseksi, korvausilma tulee ikkunoiden ja talon rungon välistä (jossa on eristeenä yleensä vuorivillaa) ja ulkoa tuleva kosteus aiheuttaa ikkunoiden alapuolelle kosteusvaurion, joka ilmenee tasoitteiden irtoamisena ja maaliin ilmestyvinä pusseina / tapetin tummumisena ja irtoamisena. Edellä kuvaamiani vaurioita olen nähnyt 60 - 70 luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa varsin useasti.

tekninen1 kirjoitti:

Suomessa on paljon kerrostaloja joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta ei korvausilmaventtiileitä. Tosin ennen jääkaappien tuloa asuntojen vakiovarusteiksi oli keittiössä "viileäkaappi" josta oli suora reikä seinän läpi ulos. Tämä reikä toimi korvausilmaventtiilinä, mutta se aiheutti vedon tunnetta keittiöiden lattioille, joten se on useimmiten tukittu huolellisesti.
Kun ikkunoiden tiivisteet on vaihdettu ja ei ole jätetty esim. tuuletusikkunoiden ylätiivisteitä pois korvausilman saamiseksi, korvausilma tulee ikkunoiden ja talon rungon välistä (jossa on eristeenä yleensä vuorivillaa) ja ulkoa tuleva kosteus aiheuttaa ikkunoiden alapuolelle kosteusvaurion, joka ilmenee tasoitteiden irtoamisena ja maaliin ilmestyvinä pusseina / tapetin tummumisena ja irtoamisena. Edellä kuvaamiani vaurioita olen nähnyt 60 - 70 luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa varsin useasti.

Lue lisää

Tenisen 1 alku meni melkein oikein, mutta loppu ei sitten enää mennytkään.
Kuvantun laiset vauriot eivät ole ensinnäkään kovin yleisiä. Eikä syynä ole korvausilmaventtiileiden puuttuminen.

Ikkunoiden alapuolen vähä alaisett kosteusvauriot johtuvat ikkunoiden huonoista ympärysrakenteista, jolloin sadevesi pääse ikkunoiden alapuolisiin rakenteisiin viistosateilla ja erityisesti tuulepaineella. Tämä irtovesi luonnollisesti voi päästä asunnon puolelle asti kun ilmavirtaus karmiväleissä on sisälle päin niin kuin tietysti pitääkin olla.

Jotenkin tätä on kuitenkin vaikea vääntää niin,että korvausilmaventtiileiden puuttuminen on syy siihen, että vettä pääsee sateella sisälle ikkunoiden alareunoista. Täysin mahdoton on sellainen ajatus, että kostea ulkoilma tiivistyy karmiväleihin. Tämä on mahdotonta, koska ulkoa tullaan sisälle lämpimämpään suuntaan eikä mitään kondessia voi silloin muodostua.

Hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa tiivistymistä tapahtuu ja se tapahtuu ensimmäisenä ikkunoihin, joiden pinta on tavallisesti asuntojen sisäpuolen kylmin rakenneosa. Tällaista tiivistymistä tapahtuu lähinnä silloin, kun ilman poisto on estynyt ei niinkän siten, että raitisilmaventtiilit puuttuisivatten.

Kylpyhuone tyypillisesti kuivuu hitaasti, jos ilman poisto ei toimi riittävän tehokkaasti. Muiden asuintilojen kosteus ei keräänny ja tiivisty kylpyhuoneeseen, joka normaalisti on lämpimämpi, kuin muut tilat.

Rakenteiden ilmavuotokohdissa ilma virtaa ulkoa sisälle päin ja kohtaa siis sisälle tulessaan aina vaan lämpöisempia rakennepintoja eikä siis voi johtaa kondensoitumiseen.

Allu . kirjoitti:

Hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa tiivistymistä tapahtuu ja se tapahtuu ensimmäisenä ikkunoihin, joiden pinta on tavallisesti asuntojen sisäpuolen kylmin rakenneosa. Tällaista tiivistymistä tapahtuu lähinnä silloin, kun ilman poisto on estynyt ei niinkän siten, että raitisilmaventtiilit puuttuisivatten.

Kylpyhuone tyypillisesti kuivuu hitaasti, jos ilman poisto ei toimi riittävän tehokkaasti. Muiden asuintilojen kosteus ei keräänny ja tiivisty kylpyhuoneeseen, joka normaalisti on lämpimämpi, kuin muut tilat.

Rakenteiden ilmavuotokohdissa ilma virtaa ulkoa sisälle päin ja kohtaa siis sisälle tulessaan aina vaan lämpöisempia rakennepintoja eikä siis voi johtaa kondensoitumiseen.

Lue lisää

Kuinka ilmaa voi poistua, jos uutta ilmaa ei tule? Kosteuden tiivistyminen oikein tiivistettyihin ikkunoihin (myös ulkopuoli) on erittäin harvinaista. Vain huoneen korkea kosteusprosentti (myös hetkellinen) mahdollistaa kosteuden tiivistymisen lasipintaan. Etenkin lattialämmitystaloissa. Huoneen korkea kosteusprosentti johtuu puutteellisesta ilmanvaihdosta, johon vaikuttaa myös korvausilman hallittu tulo.

Rakenteiden ilmavuotokohdissa kylmä ilma virtaa ulkoa sisälle päin ja kohtaa huoneen lämpöisen ja KOSTEAN ilman. Kylmä ilma tiivistää lämpöisen ja kostean huoneilman. Tiivistynyt kosteus vaurioittaa poikkeuksetta myös ympäröiviä rakenteita.
Fysiikan laki!

Käytäntö on toinen kirjoitti:

Kuinka ilmaa voi poistua, jos uutta ilmaa ei tule? Kosteuden tiivistyminen oikein tiivistettyihin ikkunoihin (myös ulkopuoli) on erittäin harvinaista. Vain huoneen korkea kosteusprosentti (myös hetkellinen) mahdollistaa kosteuden tiivistymisen lasipintaan. Etenkin lattialämmitystaloissa. Huoneen korkea kosteusprosentti johtuu puutteellisesta ilmanvaihdosta, johon vaikuttaa myös korvausilman hallittu tulo.

Rakenteiden ilmavuotokohdissa kylmä ilma virtaa ulkoa sisälle päin ja kohtaa huoneen lämpöisen ja KOSTEAN ilman. Kylmä ilma tiivistää lämpöisen ja kostean huoneilman. Tiivistynyt kosteus vaurioittaa poikkeuksetta myös ympäröiviä rakenteita.
Fysiikan laki!

Lue lisää

Vierestä liippaa "käytäntö on toinen" nimimerkin ajatukset. Olet oikeilla jäljillä, mutta olet myös ilmeisesti rakennusalan ammattilainen - se on paha kyllä puute. Rakennusalan ammattilaisten takia olemme nut kuuseessa väärin suunniteltujen ja toteutettujen talojemme kanssa. Elikkä ei kannattaisi tulla esittämään uusia teorioita ja viisastelemaan, miten olisi pitänyt rakentaa, puhumattakaan, että kohta tulee varmaan vielä neuvoja, miten homevaurioita pitää oikeaoppisesti tutkia.

Kyllähän lapsikin sen jo melkein ymmärtää, että sisäilman korkea kosteuspitoisuus (RH) johtuu pääsääntöisesti puutteellisesta ilmanvaihdosta (tosin RH voi olla hyvinkin korkea etenkin loppukesästä sadesäillä vaikka ilmanvaihtoa kuinka tehostettaisiin) ja tähän vaikuttaa myös korvausilman saanti (laskee RH:ta kuivalla kelillä, mutta nostaa väkisinkin märällä).

On toki totta, että ilmavuotokohdassa rakenteet voivat olla talvella hyvinkin kylmiä ja jos sisäilma on kosketuksessa tällaisen kylmän rakenteen kanssa niin jo vain siihen voi muodostua kondenssia tai ainakin paikallisesti RH nousee (ja materiaalien vesiaktiivisuus) ja voi pahimmassa tapuksessa johtaa mikrobikasvuukin.

Allu vai kuka muu ? kirjoitti:

Vierestä liippaa "käytäntö on toinen" nimimerkin ajatukset. Olet oikeilla jäljillä, mutta olet myös ilmeisesti rakennusalan ammattilainen - se on paha kyllä puute. Rakennusalan ammattilaisten takia olemme nut kuuseessa väärin suunniteltujen ja toteutettujen talojemme kanssa. Elikkä ei kannattaisi tulla esittämään uusia teorioita ja viisastelemaan, miten olisi pitänyt rakentaa, puhumattakaan, että kohta tulee varmaan vielä neuvoja, miten homevaurioita pitää oikeaoppisesti tutkia.

Kyllähän lapsikin sen jo melkein ymmärtää, että sisäilman korkea kosteuspitoisuus (RH) johtuu pääsääntöisesti puutteellisesta ilmanvaihdosta (tosin RH voi olla hyvinkin korkea etenkin loppukesästä sadesäillä vaikka ilmanvaihtoa kuinka tehostettaisiin) ja tähän vaikuttaa myös korvausilman saanti (laskee RH:ta kuivalla kelillä, mutta nostaa väkisinkin märällä).

On toki totta, että ilmavuotokohdassa rakenteet voivat olla talvella hyvinkin kylmiä ja jos sisäilma on kosketuksessa tällaisen kylmän rakenteen kanssa niin jo vain siihen voi muodostua kondenssia tai ainakin paikallisesti RH nousee (ja materiaalien vesiaktiivisuus) ja voi pahimmassa tapuksessa johtaa mikrobikasvuukin.

Lue lisää

Olet ihan oikessa, sisäilman tulo / poistuminen pitää olla tasapainossa. siis nyt tällä saitilla kovasti on asiantuntijoita. Tosiasia kuitenkin on se että olkoon vaikka millainen korvausilman tulo jos se ilma ei vaihdu niin ongelmat ovat oven takana.

vanhoissa taloissa korvausilmaa tulee joka reiästä, mutta kun se ilma pitäisi saada myös poistumaan........ käytännössä toimivimmaksi järjestelmäksi on osoittautunut systeemi jossa tehdään tuloilmaventtiili jonnekin ja asennetaan huippuimuri, avot toimii. työuralla on tullut esiin mm. tilanne jossa RH sisällä on 80%, ja asunnossa ei ole ainuttakaan korvausilmaventtiiliä eikä toimivaa poistopuhallinta, kaikki paikat ovat jatkuvan kosteuden runtelemia, perheen harrastus tosin oli suihkussa ajan kuluttaminen. Mainitsit että ongelma on rakennusalan ns. ammattilaiset. valitettavasti olet oikeassa, kuka tietää enemmän rakentamisesta kuin perhepäivähoitaja jonka yatävättären poikaystävä on muurari, tai sitten kaivinkonekuski.

Ja mitenköhän se mahtaakaan tapahtua ?

Pöpi. kirjoitti:

Ja mitenköhän se mahtaakaan tapahtua ?

Rakennusmateriaaleista tulee päästöjä. Kun korvausilmaa ei tule mitään suoraa reittiä, se revitään rajulla alipaineella rakenteiden läpi.
Lisäksi se asunnossa tupakoiva ja kaasutteleva vuokramohikaani pilaa ilmaa tehokkaasti. Sossun rahoilla päästellään pikaruokapieruja ilmoille.

https://www.rakennustieto.fi/index/rakennustieto/rakennusmateriaalienpaastoluokitus/m1-vaatimuksetjaluokiteltujentuotteidenkaytto.html

Vanhat lastulevyt on syöpää aiheuttavia, joten niiden läpi en lähtisi korvausilmaa repimään mihinkään läävään:

http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/sisailmasto/kemialliset-epapuhtaudet/#CH2O

Ei täällä ole sitä tarkoitettu etteikö korvausilmaventtiilejä tarvittaisi. Mutta kun on väitetty, että niiden puuttuminen muka johtaisi homevaurioihin (asunnon normaalikäytössä, ei mattojen kuvauskodessa).

Korvausilmavenmtiileiden puuttuminen ei johda homevaurioihin, mutta luonnollisesti sisäilman laatu on heikko.

Parempi Alli kirjoitti:

Ei täällä ole sitä tarkoitettu etteikö korvausilmaventtiilejä tarvittaisi. Mutta kun on väitetty, että niiden puuttuminen muka johtaisi homevaurioihin (asunnon normaalikäytössä, ei mattojen kuvauskodessa).

Korvausilmavenmtiileiden puuttuminen ei johda homevaurioihin, mutta luonnollisesti sisäilman laatu on heikko.

Lue lisää

Ok.Ymmärsin.
Varmasti hyvä näkemys mutta...

Paitsi että pitää nyt argumentoida asiassa sen verran että tuo mattojen kuivaaminen pattereiden päällä on normikamaa.
Oletetaan että normaalitilassa jokaisella asukkaalla on joku pikku ongelma veden käytön suhteen.

-Vesikattila unohtuu kiehumaan tunniksi samalla kun katsotaan b&b telkkarista.
-Lapset tekevät kylpyhuoneesta vessapaperin avulla uima-altaan.
-Kylppärissä otetaan kuumia yrttikylpyjä ja ovi on aina kiinni.
-Mummo tuulettaa keväästä syksyyn myös rankkasateilla.
-Tiskikone on päällä 2x päivässä ja kuivatus luukku auki.
-Pyykinkuivaajalle ei ole laitettu hormiliitäntää.
-Tai asukkaalla on vain yleinen pyykinpesumania.Kone päivässä pitää mielen virkeänä.
-Kannabisviljelmää vaatehuoneessa.
-Jukkapalmut vesiviljelyssä ikkunalaudalla patterin päällä.
-Jumalaton akvaario.
-Käärmefarmi ja trooppiset eläimet asunnossa.
-Astmainen henkilö jolla päällä 24/7 ilmankostutin.

Minusta semmoista normaalia "kuivaa" asumista ei ole olemassakaan.
Ainakaan vuokrataloissa.

Toimiva ilmanvaihto ainakin pienentää kosteusvaurio riskiä.
Ilmanvaihto on ainakin tehokas kostean ilman poistaja.