Paras linux pohjainen käyttis jokapäiväiseen käyttöön

Olaf

Hei!

Olen harkinnut siirtyväni linux pohjaisiin käyttiksiin mutta mikä on paras kun on arch linux , ubuntu, lubuntu yms yms. Niiin mikä olisi kaikkein nopein ja helppokäyttöisin alkuun?

164

2552

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lubuntu koska

      - Se on kevyt
      - Yksinkertainen
      - Turvallinen

      • 10 vuotta Ubuntulla

        Ubuntu koska

        -kevyt
        -ilmainen
        -helppo käyttää
        -turvallisin
        -paras tuki

        Lubuntu on paljon työläämpi ja vaatii hieman kokemusta, koska sitä joutuu useaan asiaan säätämään.


      • oma mieli, oma pää

        - Yksinkertainen
        Meinaa juuri sitä, että käyttöjärjestelmään ei ole koodattu käyttäjää helpottavia koodeja, vaan että käyttäjän pitää itse käsin ne hoidella. Kyllä on yksinkertainen ja kevyt, mutta itse pitää lähes kaikki säätää.
        Turha pullikoida vastaan, kun minulla on sellaiset 10 vuotta kokemusta Linuxeista :)
        Jos kun alat valittamaan, niin kerro aluksi mistä tuon turvallisuuden tuohon keksit, että onko se jotenkin erityistä vai vertaatko vain windowsin "turvallisuuteen"? :)


      • 10 vuotta Ubuntulla kirjoitti:

        Ubuntu koska

        -kevyt
        -ilmainen
        -helppo käyttää
        -turvallisin
        -paras tuki

        Lubuntu on paljon työläämpi ja vaatii hieman kokemusta, koska sitä joutuu useaan asiaan säätämään.

        Ei ole kevyt.


      • Ubuntu ei ole kevyt
        vapunen kirjoitti:

        Ei ole kevyt.

        Ei todellakaan!


      • Huomaatko eron ?
        vapunen kirjoitti:

        Ei ole kevyt.

        Voihan se Ubuntu jollain museokoneella tuntua raskaalta mutta silloin kannattaisi harkita koneen päivitystä. Itselläni Ubuntu on käytössä esim. Dell Latitude D620 läppärissä eli melko vanhassa ja nykymittapuun mukaan tehottomassa koneessa eikä todellakaan ole raskas. Herää kysymys että kuinka antiikkisesta koneesta on kyse jos Ubuntu muka on raskas, itse en ainakaan havaitse mitään merkittävää eroa Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä).

        Mielummin käytän oikeasti toimivaa käyttökelpoista järjestelmää kuin liian riisuttua, Lubuntun tyyppinen sopisi johonkin Raspberry Pi:n tapaiseen laitteeseen jossa pitää painottaa keveyttä käytettävyyden sijaan.


      • Huomaatko eron ? kirjoitti:

        Voihan se Ubuntu jollain museokoneella tuntua raskaalta mutta silloin kannattaisi harkita koneen päivitystä. Itselläni Ubuntu on käytössä esim. Dell Latitude D620 läppärissä eli melko vanhassa ja nykymittapuun mukaan tehottomassa koneessa eikä todellakaan ole raskas. Herää kysymys että kuinka antiikkisesta koneesta on kyse jos Ubuntu muka on raskas, itse en ainakaan havaitse mitään merkittävää eroa Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä).

        Mielummin käytän oikeasti toimivaa käyttökelpoista järjestelmää kuin liian riisuttua, Lubuntun tyyppinen sopisi johonkin Raspberry Pi:n tapaiseen laitteeseen jossa pitää painottaa keveyttä käytettävyyden sijaan.

        "Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä)."

        Riisuttu järjestelmä? Saathan sä siihenkin ne ihan samat ohjelmat / paketit kuin Ubuntuun. Molemmat ovat täysin samoja käyttiksiä, vakiona on vain eri työpöytäympäristö.

        Toisekseen Ubuntu ei ole turvallisin, muutakun sen brittiläisen nollatutkimusartikkelin mukaan.


      • timekillerx kirjoitti:

        "Lubuntun kanssa (kokeiltu on Lubuntuakin mutta ei kiinnosta niin riisuttu järjestelmä)."

        Riisuttu järjestelmä? Saathan sä siihenkin ne ihan samat ohjelmat / paketit kuin Ubuntuun. Molemmat ovat täysin samoja käyttiksiä, vakiona on vain eri työpöytäympäristö.

        Toisekseen Ubuntu ei ole turvallisin, muutakun sen brittiläisen nollatutkimusartikkelin mukaan.

        Saahan sitä normaalia Ubuntua riisuttua myös helposti ettei tarvitse mitään kubuntu hubuntu lubuntu pelleilyä.


      • linus torvelo
        M-Kar kirjoitti:

        Saahan sitä normaalia Ubuntua riisuttua myös helposti ettei tarvitse mitään kubuntu hubuntu lubuntu pelleilyä.

        Miksi keksiä pyörä uudelleen?


      • 0hm0

        Vapunen: Mikä siitä Lubuntusta tekee turvallisen?


      • 141213
        0hm0 kirjoitti:

        Vapunen: Mikä siitä Lubuntusta tekee turvallisen?

        odotellaan vastausta....


      • linus torvelo kirjoitti:

        Miksi keksiä pyörä uudelleen?

        Ei tarvitsekkaan. Eipähän tarvitse käyttää mitään puutteellisesti tuettuja virityksiä.


      • vapunen kirjoitti:

        Ei ole kevyt.

        No nyt meni kerrankin oikein. Yhtä raskas kuin vaikka Windows 7.

        Molempia voi kyllä keventää helposti rapsimalla taustaröhnät pois niin saa luotettavan JA kevyen käyttöjärjestelmän ilman että tarvitsisi leikkiä lubuntu hubuntu kubuntujen kanssa.


      • odetallaan edelleen.
        141213 kirjoitti:

        odotellaan vastausta....

        odetallaan edelleen.


      • hmhmhm

        Ubuntua saa responsiivisemmaksi pudottamalla swappiness arvoa, joka ainakin omassa Ubuntun asennuksessa oli vakiona 60%:lla.

        http://askubuntu.com/questions/103915/how-do-i-configure-swappiness

        Eli tuo arvo vaikuttaa siihen paljonko kone käyttää kovalevyn swap osiota muistin sijaan. Jostakin syystä ubuntu tykkää sitä oletusasetuksilla käyttää vaikka muistia olisi reilusti vapaana, mistä tulee äkkiä tahmaavan tuntuine kone.


      • UbuIsBest
        hmhmhm kirjoitti:

        Ubuntua saa responsiivisemmaksi pudottamalla swappiness arvoa, joka ainakin omassa Ubuntun asennuksessa oli vakiona 60%:lla.

        http://askubuntu.com/questions/103915/how-do-i-configure-swappiness

        Eli tuo arvo vaikuttaa siihen paljonko kone käyttää kovalevyn swap osiota muistin sijaan. Jostakin syystä ubuntu tykkää sitä oletusasetuksilla käyttää vaikka muistia olisi reilusti vapaana, mistä tulee äkkiä tahmaavan tuntuine kone.

        Tominee jos arvon pistää 90%

        Eli kun muistia kulunut 90% jälkeen alkaa swappaan.


      • böööörb
        vapunen kirjoitti:

        Ei ole kevyt.

        Mikä on kevyen mitta Puu?
        Jos se on W10, on Ubuntu kevyt!
        Lubuntu toki paljon kevyempi, muta isilsta hankalampi, koska sinä on valitu kevyimpiä mahdolisia ohjelmistokomponenteja, jotka ei ole nin helpoja käyttä kuin Ubuntuun valitut!
        Ubuntunkin voi keventä LowGrafic modella! Joka poista työpöydän 3D toiminot.


      • VAINYKSION

        joopa joo.

        Aloita ubuntula! Koska mitän muuta yhtä helpoo linuxia ei ole. Suomalaisele!


      • UbuIsBest
        hmhmhm kirjoitti:

        Ubuntua saa responsiivisemmaksi pudottamalla swappiness arvoa, joka ainakin omassa Ubuntun asennuksessa oli vakiona 60%:lla.

        http://askubuntu.com/questions/103915/how-do-i-configure-swappiness

        Eli tuo arvo vaikuttaa siihen paljonko kone käyttää kovalevyn swap osiota muistin sijaan. Jostakin syystä ubuntu tykkää sitä oletusasetuksilla käyttää vaikka muistia olisi reilusti vapaana, mistä tulee äkkiä tahmaavan tuntuine kone.

        Paska puhetta. Se arvo on raja, jonka jälken vasta swap arvot otetan käytöön. Säästä ssd levyä ja pidä se sopivana.
        mm. 8G muistila Ubuntu normikäytössä ei swappaa olenkaan.
        2G muistila ilmene swappausta helpomin.


      • UbuntuOnHelppo
        VAINYKSION kirjoitti:

        joopa joo.

        Aloita ubuntula! Koska mitän muuta yhtä helpoo linuxia ei ole. Suomalaisele!

        Ubuntu on se, mitä ensimmäisenä kannattaa kokeilla ainakin!


      • böööörb
        M-Kar kirjoitti:

        Saahan sitä normaalia Ubuntua riisuttua myös helposti ettei tarvitse mitään kubuntu hubuntu lubuntu pelleilyä.

        Kyllä! jo pelkästään Low Grafig mode keventää ubuntua huomattavasti, jos nyt ei ihan lubuntuksi mutta lähelle maten tasoa.


    • Valitse toimiva

      Ubuntu tai siitä "kehitetty" Mint ovat parhaasta päästä aloittelijalle, muutama parempikin on mutta ne ovat aloittelijalle hankalampia eli vaativat linuxin tuntemusta.

      Riisuttuja versioita kuten Lubuntu (ja Xubuntu) ei kannata valita ellei kone ole todella vanha ja heikkotehoinen. Edes suunnilleen nykyaikaisella koneella kaikki linux-jakelut toimivat hyvin eikä ole tarvetta noiden riisuttujen versioiden käyttöön (vaikka tietyt henkilöt niitä tuputtavatkin).

      • Kannattaa valita. Ei tule niin paljon roskaa mukana.


      • muturoskaa
        vapunen kirjoitti:

        Kannattaa valita. Ei tule niin paljon roskaa mukana.

        Lybyntyn mukana ei tule edes LibreOfficea ei VLC:tä jotka
        tulevat Mintin mukana.


      • muturoskaa kirjoitti:

        Lybyntyn mukana ei tule edes LibreOfficea ei VLC:tä jotka
        tulevat Mintin mukana.

        Ne voi erikseen asentaa. Itseasiassa hyvä ettei tule. Kannattaa vältellä sellaisia jakeluita joiden mukana tulee turhia ohjelmia jotka pitää erikseen poistaa.

        Mahdollisimman puhdas jakelu niin siihen voi itse asentaa halutut ohjelmat.


      • muturoskaa
        muturoskaa kirjoitti:

        Lybyntyn mukana ei tule edes LibreOfficea ei VLC:tä jotka
        tulevat Mintin mukana.

        En minä Lubuntua ole koskaan ladannut, just katselin paketteja.

        Minttejä kylläkin, emäntä käyttää päivittäin ja tykkää.


      • tämäkö on
        vapunen kirjoitti:

        Ne voi erikseen asentaa. Itseasiassa hyvä ettei tule. Kannattaa vältellä sellaisia jakeluita joiden mukana tulee turhia ohjelmia jotka pitää erikseen poistaa.

        Mahdollisimman puhdas jakelu niin siihen voi itse asentaa halutut ohjelmat.

        Suosikkisi?

        http://www.damnsmalllinux.org/download.html

        Pieni ja "pippurinen".


      • ihmetteliä
        vapunen kirjoitti:

        Ne voi erikseen asentaa. Itseasiassa hyvä ettei tule. Kannattaa vältellä sellaisia jakeluita joiden mukana tulee turhia ohjelmia jotka pitää erikseen poistaa.

        Mahdollisimman puhdas jakelu niin siihen voi itse asentaa halutut ohjelmat.

        Tuolla logiikalla asennetaan serveriasennus, siihen työpöytä ja ne halutut ohjelmat. Mitään lubuntuja ei kannata harkita jos tuo on periaate. Ja kokemusta on jo 9 vuotta linuxjakeluista eli enemmän kuin vapusella


      • ihmetteliä kirjoitti:

        Tuolla logiikalla asennetaan serveriasennus, siihen työpöytä ja ne halutut ohjelmat. Mitään lubuntuja ei kannata harkita jos tuo on periaate. Ja kokemusta on jo 9 vuotta linuxjakeluista eli enemmän kuin vapusella

        Debian joo kuullostaa siltä mitä haetaan jos halutaan muokkailla asentamalla niitä palikoita joita haluaa.


      • Lubuntu on Windowsiin tottuneelle porempi valinta. Ubuntun käyttöliittymä on ärsyttävän Macmainen.


      • okaro kirjoitti:

        Lubuntu on Windowsiin tottuneelle porempi valinta. Ubuntun käyttöliittymä on ärsyttävän Macmainen.

        Nokun siihen Ubuntuun myös saa sen LXDE:n tai minkä tahansa muunkin käyttöliittymän. Kyse ei sen enempää ole eri käyttiksistä, paitsi siltä osin, mikä vakiona tulee mukaan ja mikä on parilla klikkauksella muutettavissa.


    • iSpy

      Peppermint
      LXLE
      ZorinOS Lite
      Mint

      Kevyitä, yksinkertaisia, turvallisia ja perustuvat Ubuntuun eli
      Ubuntu Software Center käytettävissä.

      • UbuntuParas

        Taisi jäjä avaus lukemata! Helpoin alkun.

        Helpoin alkun on edotomasti Ubuntu! Sinä ei tarvita edes windowsin verta osamista!
        Ubuntu toimi täysin grafisesti, eikä komentoja tarvita.
        Mint on listalasi Kansa ok Helpo ja hyvä mutta ei ubuntun veroinen.

        Mutta LXLE ei ole enään helpo eikä kauhea vakaa, eikä helpo käytetävä.
        Lisäksi kielituki on vajavainen.

        ZorinOS lite karsitu Zorin on yhtä epävaka ja buginen kuin aito Zorin, joka tosin kehitynyt muta ei mikän vakaa ja helppo!
        Kielituki suomeksi on heti ensimäinen pointi, se on vajavainen.
        Mutama vuosi siten Zorinila ei pärjänyt päiväkän etä tuli ongelmia. Tänän ehkä hitusen pidempän. Muta missään nimesä laitaisi sitä Arkipäivän konesen.

        Mikän noista ei perustu enään ubuntun sinämärin kuin Mint ennen, joka oli "CinamonUbuntu"
        Se ei ole sitä enän, Vaan pohja suoran Debianiin.

        LXLE on tarkoitetu vanhoille koneille, jossa on hyvin vanholinen ulkoasu ja tuki vanhoille komponenteile.

        Zorin perustu Ubuntun, mutta kaiki mitä sihen on tehty ja muutettu on todela huonolatuista ja bugista, Zorinia ei enen julkaisua testata kovinkan isolla konemärälä ja sen huomaa.

        MXlinux on kevyempiä siedetäviä, mutta ei sekän mikä taviksen järjestelmä ole!


    • Koneessa on siis 4GB ramia ja amd 2 ydin prossu 1,9GHZ et onhan tämä aika mopo mutta tällä hetkellä käytössä ubuntu 14.04 lts ja taistelin 1,5 päivää että sain netflixin näkymään mutta sain sen kuitenkin , ajattelin että jos täällä olisi jokin selkeämpi versio myös , olen kyllä kiinostunut näistäkin atk alalla opiskelen , mutta windows lapsi kun olen aina ollut niin tämä on iha uusi ulottuvuus , minttiä siis suosittelette vaii ?

      • Netflixin kanssa ei tarvitse taistella, käytä sitä Google Chromella. Netflix toimii nykyään HTML5 EME.

        Kannattaa aloittaa Linux- distrojen ymmärtäminen siitä, että mistä ne oikeastaan koostuvat ja miten ne siten eroavat.

        Periaatteessa kaikkiin saa kaiken, yleensä varsinainen ero on käytettävässä pakettijärjestelmässä sekä vakiona ympärille laitetussa ohjelmissa, distron käyttötarkoitus määrittää tämän.

        Jälkimmäistä en pitäisi suurena erona. Esim. kaikki työpöytäympäristöt saa kaikkiin distroihin. Useimmiten distrojen erot tosiaan ovat lähinnä se, mitä ohjelmia vakiona tulee ja puhutaan eri distrosta ja käyttiksestä, vaikka se ero on minimaalinen ja pari pakettia asentamalla toisesta saa toisen.

        Esim. Ubuntu ja Lubuntu on täysin sama asia muutoin, kuin, että Ubuntussa vakiotyöpöytäympäristö on Unity (ja sen härpäkkeet) ja Lubuntussa taas LXDE (ja sen härpäkkeet), kummastakin saa kummankin asentamalla toisen.

        Mint on myös periaatteessa Ubuntu, josta on Canonicalin puolikaupalliset hommat poistettu, samoin Unity työpöytä ja sitä tarjoillaan muilla. Ihan onnistunut ns. tavallisen ihmisen tavalliseen käyttöön, MATE- työpöydälle kevyehkö ja silti toimivahko.

        Noita distroja on satoja, ellei tuhansia olemassa. Kokeilemalla löytää omansa, tähän vaikuttaa käyttötarpeet, mihin on tottunut, mitä on valmis / halukas tekemään jne.


      • pcmuseo
        timekillerx kirjoitti:

        Netflixin kanssa ei tarvitse taistella, käytä sitä Google Chromella. Netflix toimii nykyään HTML5 EME.

        Kannattaa aloittaa Linux- distrojen ymmärtäminen siitä, että mistä ne oikeastaan koostuvat ja miten ne siten eroavat.

        Periaatteessa kaikkiin saa kaiken, yleensä varsinainen ero on käytettävässä pakettijärjestelmässä sekä vakiona ympärille laitetussa ohjelmissa, distron käyttötarkoitus määrittää tämän.

        Jälkimmäistä en pitäisi suurena erona. Esim. kaikki työpöytäympäristöt saa kaikkiin distroihin. Useimmiten distrojen erot tosiaan ovat lähinnä se, mitä ohjelmia vakiona tulee ja puhutaan eri distrosta ja käyttiksestä, vaikka se ero on minimaalinen ja pari pakettia asentamalla toisesta saa toisen.

        Esim. Ubuntu ja Lubuntu on täysin sama asia muutoin, kuin, että Ubuntussa vakiotyöpöytäympäristö on Unity (ja sen härpäkkeet) ja Lubuntussa taas LXDE (ja sen härpäkkeet), kummastakin saa kummankin asentamalla toisen.

        Mint on myös periaatteessa Ubuntu, josta on Canonicalin puolikaupalliset hommat poistettu, samoin Unity työpöytä ja sitä tarjoillaan muilla. Ihan onnistunut ns. tavallisen ihmisen tavalliseen käyttöön, MATE- työpöydälle kevyehkö ja silti toimivahko.

        Noita distroja on satoja, ellei tuhansia olemassa. Kokeilemalla löytää omansa, tähän vaikuttaa käyttötarpeet, mihin on tottunut, mitä on valmis / halukas tekemään jne.

        Ja Lubuntu Debian johon Canonical on lisännyt kaikenmoista...

        t:p


      • Jos jotain Netflixiä, Youtubea, Spotifyä, Skypeä, Flash Playeriä jne. suljettuja multimedioita haluaa ja pitäisi itse asentaa niin kyllähän se Ubuntu 14.04 LTS on juurikin oikea valinta. Se sitten riippuu vähän mitä haluaa asentaa, että onko se 32-bit vai 64-bit.

        Netflix ei tarvitse mitään erityistä taistelua. Google Chromen vaan kliksuttelee niin sillä toimii.


      • pcmuseo
        pcmuseo kirjoitti:

        Ja Lubuntu Debian johon Canonical on lisännyt kaikenmoista...

        t:p

        Taisiis Ubuntu. Debianista kun on haarautunut monenmoista projektia:
        http://futurist.se/gldt/wp-content/uploads/12.10/gldt1210.png

        Omasta mielestä kannatta valita sellainen, johon löytyy apuja, kun niitä tarvii.
        Eli paljon käyttäjiä -> suurempi todennäköisyys, että jollain on ollut sama ongelma..

        my 5c.
        t:pasi


      • pcmuseo kirjoitti:

        Taisiis Ubuntu. Debianista kun on haarautunut monenmoista projektia:
        http://futurist.se/gldt/wp-content/uploads/12.10/gldt1210.png

        Omasta mielestä kannatta valita sellainen, johon löytyy apuja, kun niitä tarvii.
        Eli paljon käyttäjiä -> suurempi todennäköisyys, että jollain on ollut sama ongelma..

        my 5c.
        t:pasi

        Totta, käytön tuki on tärkeä ja sillähän Ubuntu- sekä siihen pohjautuvat (Mint) ovatkin suosittuja ja suositeltavia.

        Sillä sanon lähinnä, että Ubuntusta haarautuneita, kun noissa muissa käytetään nimenomaan sen pakettivarastoja, Debianissa kun ne vakiorepot ja Debianin omat ovat täynnä vanhoja, mutta toimivaksi todistettuja versioita paketeista. Plus sitten ne mediahärpäkkeet. Suoraan Debianiin pohjautuvia distrojakin on paljon, mutta nykyään tendenssi taitaa olla se, että ainakin ns. työpöytädistrot tehdään Ubuntusta forkkaamalla.


      • hmhmhm

        Google chrome on ubuntussa hyvä selain jos tykkää noita palveluita käyttää.

        Chromen uusimmassa versiossa saa myös laitteistokiihdytyksen videoille kunnolla pelaamaan ubuntulla, eli pyörii Youtube jne. kevyesti mopollakin koneella jos tuo ominaisuus on tuettu.


      • Buahhahahahahahhaha
        timekillerx kirjoitti:

        Netflixin kanssa ei tarvitse taistella, käytä sitä Google Chromella. Netflix toimii nykyään HTML5 EME.

        Kannattaa aloittaa Linux- distrojen ymmärtäminen siitä, että mistä ne oikeastaan koostuvat ja miten ne siten eroavat.

        Periaatteessa kaikkiin saa kaiken, yleensä varsinainen ero on käytettävässä pakettijärjestelmässä sekä vakiona ympärille laitetussa ohjelmissa, distron käyttötarkoitus määrittää tämän.

        Jälkimmäistä en pitäisi suurena erona. Esim. kaikki työpöytäympäristöt saa kaikkiin distroihin. Useimmiten distrojen erot tosiaan ovat lähinnä se, mitä ohjelmia vakiona tulee ja puhutaan eri distrosta ja käyttiksestä, vaikka se ero on minimaalinen ja pari pakettia asentamalla toisesta saa toisen.

        Esim. Ubuntu ja Lubuntu on täysin sama asia muutoin, kuin, että Ubuntussa vakiotyöpöytäympäristö on Unity (ja sen härpäkkeet) ja Lubuntussa taas LXDE (ja sen härpäkkeet), kummastakin saa kummankin asentamalla toisen.

        Mint on myös periaatteessa Ubuntu, josta on Canonicalin puolikaupalliset hommat poistettu, samoin Unity työpöytä ja sitä tarjoillaan muilla. Ihan onnistunut ns. tavallisen ihmisen tavalliseen käyttöön, MATE- työpöydälle kevyehkö ja silti toimivahko.

        Noita distroja on satoja, ellei tuhansia olemassa. Kokeilemalla löytää omansa, tähän vaikuttaa käyttötarpeet, mihin on tottunut, mitä on valmis / halukas tekemään jne.

        Mitä paska! Eihän tällä edes kukaan tiedä vastaavia asioita Windowsista ;D
        Jopa käytö ehdoisa windowsissa mainitu vakoilu kielletän!
        Puhumattakkaan että mistä windows kostuu!!


    • Mint, Lubuntu. Molemmat hyviä.

      • ihmetteliä

        Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.


      • a.v.e.c.
        ihmetteliä kirjoitti:

        Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.

        Jotkut ovat vaan kivempia kuin toiset ja jäävät käyttöön.


      • ihmetteliä kirjoitti:

        Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.

        Onhan niitä aivan epämääräisiä harrastelijavirityksiäkin olemassa. Mutta huonouden / hyvyyden kai määrittää enemmänkin se, että miten hyvin mikäkin distro soveltuu käyttötarkoituksiin.


      • ihmetteliä kirjoitti:

        Ei huonoja linuxjakeluita edes ole joten voit sanoa suoraan että kaikki on hyviä.

        On niitä ja varsin moniakin.


      • kysyn tätäkin
        vapunen kirjoitti:

        On niitä ja varsin moniakin.

        Onko sinulla jo joku muukin kuin Ubuntu tikulla?


      • kysyn tätäkin kirjoitti:

        Onko sinulla jo joku muukin kuin Ubuntu tikulla?

        Ei ole muuta tikulla kun yämä on nyt sellainen testi ja ajattelin kysyä monen mielipidettä että kannaattaako tämä jättää vai koittaa jotakin toista


      • kysyn tätäkin
        luxusnes kirjoitti:

        Ei ole muuta tikulla kun yämä on nyt sellainen testi ja ajattelin kysyä monen mielipidettä että kannaattaako tämä jättää vai koittaa jotakin toista

        tai vastaan

        Tikut ovat edullisia ja kokeilutarkoituksissa hyviä ( livenä).
        Minulla on viis-kuus tikkua joilla on, enpä olekkaan ihan varma mitä tällä hetkellä, erilaisia distroja, kuitenkin.
        Saapahan katsottua masiinan toiminnasta lähes kaiken joka ei virtuaaliboxilla välttämättä onnistu.


      • 3Timo
        kysyn tätäkin kirjoitti:

        tai vastaan

        Tikut ovat edullisia ja kokeilutarkoituksissa hyviä ( livenä).
        Minulla on viis-kuus tikkua joilla on, enpä olekkaan ihan varma mitä tällä hetkellä, erilaisia distroja, kuitenkin.
        Saapahan katsottua masiinan toiminnasta lähes kaiken joka ei virtuaaliboxilla välttämättä onnistu.

        Virtuaalikoneet on sit toinen vaihtoehto, ehkä jopa parempikin, koska vastaavat kuitenkin kovalevylle asennettuna (vaik melko vähän linukat ees kovalevytoimintoja käyttävät hyrrätessään verrattaessa Winkun-pask...öö...laadukkaisiin käyttöjärjestelmiin verrattuna) paremmin nopeudeltaan natiiviasennettua (varsinkin jos koneesta löytyy rautatason virtualisointi-tuki) versiota. Ja voi sit, hieman koneen tehoista riippuen, verrata vaikka useampaakin distroa rinnakkain eri ikkunoissa samaan aikaan jos siltä tuntuu.


    • Harvemmin ne kaikki ominaisuudet samasta käyttöjärjestelmästä löytyy..

      Helpoin on varmaan Android, nopein taas.. jaa-a, en osaa sanoa.

      Varmaan kannattaisi määritellä:

      -Mitä sillä käyttöjärjestelmällä haluaa tehdä
      -Kuinka pitkäikäinen asennuksen pitäisi olla,
      -Minkä hintainen

      jne.

      • Puhtaasti nopein käyttis on varmaan joku RTOS- tyyppinen, mutta ei tosiaan ole Linux-distro kyseessä.

        Kaippa se mahdollisimman riisuttu itse tekemä viritelmä nopein on, eli pelkästään omalle koneelle tarpeelliset ajurit ja itselle tarpeelliset ominaisuudet, mahdollisimman kevyinä vaihtoehtoina.
        Taitaa niitä valmiitakin olla, mitkä saa BIOS- piiriin asennettua.


      • hmhmhm

        "Helpoin on varmaan Android"

        Helppouden voi määritellä niin monella tavalla. Android on helppo yksinkertaisiin asioihin. Vähänkään monimutkaisempiin, menee helvetin vaikeaksi ja on helpompaa ottaa jokin toinen.


    • Hammer auf die Hoden
      • Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms. Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista, sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä mutta olen myös kiinnostunut pienestä muokkailu mahollisuuksista, olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?


      • luxusnes kirjoitti:

        Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms. Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista, sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä mutta olen myös kiinnostunut pienestä muokkailu mahollisuuksista, olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?

        "Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

        Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

        "Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

        Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

        "sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

        Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

        Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

        "olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

        Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

        Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.


      • M-Kar kirjoitti:

        "Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

        Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

        "Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

        Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

        "sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

        Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

        Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

        "olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

        Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

        Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.

        Nyt olen itse saanut ubuntuun netflixin ja katsomon toimimaan , tää rupee olemaan yllättävän mukava käyttöliittymä!


      • M-Kar = harhateillä
        M-Kar kirjoitti:

        "Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

        Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

        "Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

        Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

        "sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

        Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

        Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

        "olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

        Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

        Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.

        Kysyjän tarpeet ovat nimenomaan niitä tämänpäivän keskivertokäyttäjän normitarpeita, M-Kar:illa on vähintäänkin omituinen käsitys keskivertokäyttäjien normitarpeista. Ja useimmat linux-ydintä käyttävät käyttöjärjestelmät on tehty nimenomaan niihin kuluttajien normitarpeisiin. Ne yritys- ja ammattikäytön erikoistarpeet ovat sitten täysin eriasia eivätkä liity tähän ketjuun millään tavoin.


      • M-Kar = harhateillä kirjoitti:

        Kysyjän tarpeet ovat nimenomaan niitä tämänpäivän keskivertokäyttäjän normitarpeita, M-Kar:illa on vähintäänkin omituinen käsitys keskivertokäyttäjien normitarpeista. Ja useimmat linux-ydintä käyttävät käyttöjärjestelmät on tehty nimenomaan niihin kuluttajien normitarpeisiin. Ne yritys- ja ammattikäytön erikoistarpeet ovat sitten täysin eriasia eivätkä liity tähän ketjuun millään tavoin.

        "Kysyjän tarpeet ovat nimenomaan niitä tämänpäivän keskivertokäyttäjän normitarpeita"

        Nykypäivän "keskivertokäyttäjillä" on myös ties mitä etana mokkulaliittymiä jotka ei edes riitä mihinkään Netflixiin tai muuhun vastaavaan mikä vaatii vähän enemmän kaistaa.

        Sellainen "normitarve" on se mikä on sekä

        A) Yleinen standardi
        B) Ei vaadi mitään erikoisempaa nettikaistaa tai vaikka esim. yli 10000€ investointeja.

        Noin esimerkiksi, 1Mbit/s yhteys on se minimi palvelutaso tässä maassa. Ja se mikä on standardia palvelua on sellainen mikä toimii nykyaikaisella nettiselaimella ilman mitään lisäosia tai esim. sähköposti, IRC yms. standardi verkkoprotokolla. Standardimuotoisten, rajoittamattomien tiedostojen tuottaminen ja avaaminen, esim. PDF, officetiedostot, tekstitiedostot, Jpeg, png jne. on myös selkeästi perustarve.

        Kaikki muu on sitten aika pitkälti erikoisempi tarve mikä pitää erikseen huomioida vaatimusmäärittelyssä. Pitää tehdä ranskalaisin viivoin lista kaikesta erikoistarpeesta ja erikoisemmasta palvelusta josta tulee sitä vaatimusmäärittelyä ja sen mukaan valitaan sitten se alusta.

        "Ja useimmat linux-ydintä käyttävät käyttöjärjestelmät on tehty nimenomaan niihin kuluttajien normitarpeisiin."

        No ei tosiaankaan ole. Kuluttajatarpeissa esimerkiksi tarvitaan se, että alusta on vähintään 2v vakaa käyttöönottohetkestä. Ihan vaan siksi kun kuluttajansuojalaki vaatii sitä, että kun myy jonkun järjestelmän niin että se toimii vähintään sen aikaa jokseenkin varmasti. Tämä rajaa jo suoraan pois esim. Fedoran, joka on selkeästi Red Hatin alustalle kehittäville suunnattu käyttis.


      • VoihyväJumalaa
        M-Kar kirjoitti:

        "Käyttötarkoitus olisi tälle koneelle että voi katsoa netflixiä katsomoa yms."

        Netflixin katsomiseen tarvitsee käyttöjärjestelmän johon joko saa Silverlightin tai Google Chromen. Lisäksi Android, iOS ja Windows RT/Phone pitäisi käydä. Katsomoa varten tarvitsee käyttöjärjestelmän johon saa Silverlightin (Mac/työpöytä Windows), mutta jotain säätövirityksiä löytyy tiettävästi ainakin Ubuntulle mutta niiden toimivuuteen on paha sanoa mitään. Käyttöjärjestelmä on väärin valittu jos on jotain tuollaisia poikkeuksellisia erikoistarpeita joita on suunnattu toiselle käyttöjärjestelmämerkille.

        "Kaida facebookissa kuunella musiikkia youtubesta/spotifysta/koneen muistista"

        Spotify client on saatavilla Androidille, Mac OS:lle, iOS:lle, Windows vehkeille, Ubuntulle ja se toimii myös Flash Playerillä. Flash Player on valmiina Ubuntussa ja Windows 8:ssa, mutta sen saa ladattua ainakin Mac OS, CentOS ja Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmille. Säätämällä saa muuallekin, varmaan jokaiseen missä toimii Firefox.

        "sitten katsoa vaikka elokuvia ihan esim dvd:tä eli sellaista ihan normi meininkiä "

        Ei tämäkään ole mitään normimeininkiä enää. DVD-elokuvilla on yleensä kopiointisuojaus joka toimii täysin yleensä vain patenttirajoitteisella purkuvirityksellä. DVD-elokuvien tuki taisi olla valmiina enää vain Mac OS:ssä. Se oli aikaisemmin (Windows Vista/7) Home Premium ja Ultimate versioissa mutta ei enää nykyisessä Windowsissa. Ubuntuun ja Windowsiin saa ostettua DVD-soitto-ohjelman joka näyttää kaikki DVD-elokuvat. Vissiin saa myös Androidiinkin mutta en ole itse sitä testannut.

        Tietysti löytyy ilmaisiakin DVD-soitto-ohjelmia, jotka perustuu reverse-engineering kopiopurkutekniikkaan mutta joskus voi tulla elokuva joka on yhteensopimaton.

        "olen kuullut juuri että työpöytää voi muokkailla ja silleen , olenko aivan väärässä?"

        Etenkin Debian soveltuu tähän erinomaisen hyvin. Muissakin onnistuu enemmän ja vähemmän mutta eri asia sitten, onko tarkoitettu siihen tai mitenkään erityisesti testattu sitä.

        Tässä nyt sellainen juttu, että ne tarpeesi ei ole kovinkaan tavallisia vaan on kaikenlaisia erikoistarpeita, etenkin suljettua multimediajuttuja joita lähinnä käytetään kuluttajapuolen viihdejutuissa. Useimmat Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät ovat tehty lähes puhtaasti ammattikäyttöön. Android ja Ubuntu lähinnä ovat niitä Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä mitä on suunnattu kuluttajapuolen erikoisiin multimediavirityksiin.

        Miten vitusa tä keskustelu karkas näin päin helvtiä?


    • ei mint, ei

      Ei kannata hankkia "harrasteviritelmää" kuten esimerkiksi Mint, koska se on tavallaan muutamien outojen tyyppien ylläpitämä ja ET saa takuuta tietoturvapäivityksistä. Näinhän juuri mintissä on käynyt, että tietoturvapäivitykset jotka ubuntuun on testattu ja sopii, niin mintissä ne aiheuttavat liian suuria ongelmia ja niiden toimintaan koodaaminen kestää kuin windowsissa ikään. Eli olet avoinna hyökkääjille, kunnes päivitykset saadaan harrastelijoiden toimesta toimiviksi.
      Kannattaa miettiä mitä tietokoneelle asentaa, ettei asenna sitä vaarallista.

      • brown fox jumps over

        Minä tiedän yhden käyttöjärjestelmä-perheen jonka päivitykset ovat menneet ketuille ainakin kolmena edellisenä kuukauden-joka-toinen tiistai klo 20.00 EEST ja sen jälkeen.


      • Warma Toiminen WIN
        brown fox jumps over kirjoitti:

        Minä tiedän yhden käyttöjärjestelmä-perheen jonka päivitykset ovat menneet ketuille ainakin kolmena edellisenä kuukauden-joka-toinen tiistai klo 20.00 EEST ja sen jälkeen.

        Löisin vaikka vetoa siitä, että tämä aloittaja menee kohta kauppaan ja ostaa sieltä kevyen Windows Home Premium 32-bittisenä.

        Siinä ratkaisu, vaikka se hieman maksaakin!


      • Ehhheh54
        brown fox jumps over kirjoitti:

        Minä tiedän yhden käyttöjärjestelmä-perheen jonka päivitykset ovat menneet ketuille ainakin kolmena edellisenä kuukauden-joka-toinen tiistai klo 20.00 EEST ja sen jälkeen.

        Et sentään puhu Windowsista koska johan me kaikki tiedämme ettei eräälle kokeneelle tekniikkajumalalle ole tullut ongelmia ja kaikki pelaa :_D


      • brown fox jumps over
        Ehhheh54 kirjoitti:

        Et sentään puhu Windowsista koska johan me kaikki tiedämme ettei eräälle kokeneelle tekniikkajumalalle ole tullut ongelmia ja kaikki pelaa :_D

        Siksi en koska ketjun aloitus koski Linuxia.


      • Warma Toiminen WIN kirjoitti:

        Löisin vaikka vetoa siitä, että tämä aloittaja menee kohta kauppaan ja ostaa sieltä kevyen Windows Home Premium 32-bittisenä.

        Siinä ratkaisu, vaikka se hieman maksaakin!

        En minä windowsia osta vaikka aloitinkin tämän keskustelun koska on windows 7 ja toisessa koneessa windows 8.1 ja nytten olisi aika opettella käyttämään linux pohjaista käyttistä koska kokemusta ei ole niin ajattelin että täällä olisi yhtenäistä mielipidettä mutta kaikilta tulee erivastauksia :D


      • luxusnes kirjoitti:

        En minä windowsia osta vaikka aloitinkin tämän keskustelun koska on windows 7 ja toisessa koneessa windows 8.1 ja nytten olisi aika opettella käyttämään linux pohjaista käyttistä koska kokemusta ei ole niin ajattelin että täällä olisi yhtenäistä mielipidettä mutta kaikilta tulee erivastauksia :D

        Onhan täällä aika yhtenäinen mielipide siitä, että sinun käyttöön / "normaaliin" käyttöön se on Ubuntu tai Mint.

        Jos haluaa sitten oikeasti opetella Linux-distrojen sielunelämää, niin kannattaa valita nimenomaan joku ei-helppokäyttöinen ja ei-out-of-the-box distro. Käyttötarpeet määrittää distron.


      • 3Timo
        luxusnes kirjoitti:

        En minä windowsia osta vaikka aloitinkin tämän keskustelun koska on windows 7 ja toisessa koneessa windows 8.1 ja nytten olisi aika opettella käyttämään linux pohjaista käyttistä koska kokemusta ei ole niin ajattelin että täällä olisi yhtenäistä mielipidettä mutta kaikilta tulee erivastauksia :D

        Se juuri ONKIN se Linux ja Windows maailman välinen "pieni ero"! ;)
        Windows faneille on kläytännössä olemassa juurikin vain se yksi ja ainoa oikea, uusin Windows versio, jonka perään kaikki MS-fanit kuolaa! Ja joissa on oikeastaan erittäin vähän itse muokattavissa olebia asioita. Kunnes tulee taas sitten se seuraava "entistä parempi", usine ongelmineen.

        Linuxien kanssa puuhasteleville on taas jo pelkkiä distrojakin hyrymykky, ja tämän lisäksi moneen on vielä saatavissa erilaisia työpöytä-ympäristöjä, ja joilla kaikilla on vankkumaton kannattajakuntansa. Joten ei ole olemassakaan mitään yhtä yhtenäistä "Linux-totuutta"!


    • Hyviä vaihtoehtoja

      Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon).
      Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia.

      Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE. Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian.

      Lisää vaihtoehtoja löytyy vaikkapa täältä: http://distrowatch.com/

      • asenna Slackware

      • asenna Slackware kirjoitti:

        Slackwarella ovat monet aloittaneet Linuxin käytön, ja kyselytutkimustenkin mukaan Slackware on edelleenkin paras distro.
        http://www.pcworld.com/article/2027227/which-linux-distro-is-best-survey-says-slackware.html

        Minttiä en suosittelisi. Se on kuin suosittelisi pokemonia, jos joku kyselee suosituksia hyvästä kauhuleffasta.

        Ihan oikeasti tuohon aloittajan käyttöön Slackwarea ei todellakaan voi suositella. Edelleen siinä on ikivanha pakettijärjestelmä jos sitä sellaiseksi voi sanoa ja sellaisessa ei ole mitään positiivista, sillä esim. BSD- puolen portit Gentoossa on parempi ja tehokkaampi tapa jos tuolle linjalle pitää lähteä.

        Slackware on ylimääräistä supersäätöä haluaville vanha reliikki.


      • helppokäyttöinen
        timekillerx kirjoitti:

        Ihan oikeasti tuohon aloittajan käyttöön Slackwarea ei todellakaan voi suositella. Edelleen siinä on ikivanha pakettijärjestelmä jos sitä sellaiseksi voi sanoa ja sellaisessa ei ole mitään positiivista, sillä esim. BSD- puolen portit Gentoossa on parempi ja tehokkaampi tapa jos tuolle linjalle pitää lähteä.

        Slackware on ylimääräistä supersäätöä haluaville vanha reliikki.

        Slackwaren paketinhallinta on loistava. Riittävän yksinkertainen hallita, ja mitään turhia (windowsmaisia) sotkuja ei kaivatakaan joita sitten uninstallerit eivät osaa poistaa.
        Muutenkin slackware on kaikissa asioissa aina mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Esim. ubuntussa vaikka dm:n vaihtaminen on paljon hankalampaa ellei siihen jotain valmista graafista asetusohjelmaa löydy, mutta ubuntun konfiguraatiosysteemien sekavuudesta ei ota mitään selkoa.


      • lazy fox-trot
        helppokäyttöinen kirjoitti:

        Slackwaren paketinhallinta on loistava. Riittävän yksinkertainen hallita, ja mitään turhia (windowsmaisia) sotkuja ei kaivatakaan joita sitten uninstallerit eivät osaa poistaa.
        Muutenkin slackware on kaikissa asioissa aina mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Esim. ubuntussa vaikka dm:n vaihtaminen on paljon hankalampaa ellei siihen jotain valmista graafista asetusohjelmaa löydy, mutta ubuntun konfiguraatiosysteemien sekavuudesta ei ota mitään selkoa.

        Jahka löytyy yksi (1) helposti livenä kokeiltava ja -asentuva Slackware niin ehkä sitten.


      • helppokäyttöinen kirjoitti:

        Slackwaren paketinhallinta on loistava. Riittävän yksinkertainen hallita, ja mitään turhia (windowsmaisia) sotkuja ei kaivatakaan joita sitten uninstallerit eivät osaa poistaa.
        Muutenkin slackware on kaikissa asioissa aina mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Esim. ubuntussa vaikka dm:n vaihtaminen on paljon hankalampaa ellei siihen jotain valmista graafista asetusohjelmaa löydy, mutta ubuntun konfiguraatiosysteemien sekavuudesta ei ota mitään selkoa.

        Yksinkertainen, koska siihen on varsinaisia binäärejä pirun vähän ja automatisoitu riippuvuuksien ratkonta puuttuu. Lisäkseen gslaptissa niiden ohjelmien järjestely kategorioittain ja kunnon hakutoiminnotkin on puutteellisia.
        Debianin apt on edelleen paras jokapaikanhöylä.

        Itse Canonicalin Ubuntusta en pidä, mutta eiköhän siihenkin saa dm:n normaalisti vaihdettua synapticista mieleisensä kaivamalla tai vastaavasti sitten vaikka komentoloitsulla sen asentamalla.
        Ihan samalla tavalla X:n konfeissa sielläkin on dm määritetty.

        En tiedä miten saat helppoa tai yksinkertaista 90 luvun tekniikasta, joka toki taipuu moneen, mutta jota on rajoitettu määrä ja jokainen toimenpide vaatii laajaa perustuntemusta Linux- maailmasta sekä säätämistä silti.

        Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasti tässä Windowsista siirtyneelle aloittelijalle ja se ymmärtää tuon "yksinkertaisen" as in "toimii helposti nappia painamalla ja kaiken saa", vaikka asia on päin vastoin.


      • lazy fox-trot kirjoitti:

        Jahka löytyy yksi (1) helposti livenä kokeiltava ja -asentuva Slackware niin ehkä sitten.

        Ohan noita siitä johdettuja livenäkin, johon on sitten ympätty omia ja slackin binäärejä ja vaikka mitä sekasotkuja, tuloksena kaikki puuttuu ja vaatii säätöä, joitain on tullut testattua. Slax, Salix, Porteus esimerkkeinä.

        En oikeasti ymmärrä mihin Slackin hehkutus perustuu, siihen, että sitä on käyttänyt iät ja ajat ja siihen, että se on vanhin jne? Jos haluaa täysin hallittavissa olevan distron, siihen löytyy huomattavasti parempia ja modernimpia vaihtoehtoja kuten Gentoo ja Arch.

        Haluan kans kattoo kuten ketjun aloittaja asentaa Slackwaren ja joutuu riippuvuushelvettiä ratkomaan :D


      • lazy fox-trot
        timekillerx kirjoitti:

        Ohan noita siitä johdettuja livenäkin, johon on sitten ympätty omia ja slackin binäärejä ja vaikka mitä sekasotkuja, tuloksena kaikki puuttuu ja vaatii säätöä, joitain on tullut testattua. Slax, Salix, Porteus esimerkkeinä.

        En oikeasti ymmärrä mihin Slackin hehkutus perustuu, siihen, että sitä on käyttänyt iät ja ajat ja siihen, että se on vanhin jne? Jos haluaa täysin hallittavissa olevan distron, siihen löytyy huomattavasti parempia ja modernimpia vaihtoehtoja kuten Gentoo ja Arch.

        Haluan kans kattoo kuten ketjun aloittaja asentaa Slackwaren ja joutuu riippuvuushelvettiä ratkomaan :D

        Potaskaahan minä kirjoitin, onhan minulla Wifislax vieläkin olemassa, se on hyvä distro espanjan opetteluun. DD


      • "Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

        Sellainen harrastusviritys.

        "Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

        Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

        "Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

        Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

        "Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

        CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

        Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.


      • raK-M
        M-Kar kirjoitti:

        "Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

        Sellainen harrastusviritys.

        "Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

        Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

        "Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

        Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

        "Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

        CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

        Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.

        Ehditkö joskus kunnolla tutkimaankin/käyttämäänkin noita jakeluja, joista sulla on niin jyrkkä mielipide?


      • M-Kar kirjoitti:

        "Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

        Sellainen harrastusviritys.

        "Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

        Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

        "Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

        Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

        "Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

        CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

        Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.

        Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä. Ei tuon Mintin takana pelkästään yksi henkilö omaan käyttöön tee sitä.
        En oikein ymmärrä, miks sitä pitää dissata, mutta voi vastaavasti kehua muita "harrastelijavirityksiä". Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi.


      • raK-M kirjoitti:

        Ehditkö joskus kunnolla tutkimaankin/käyttämäänkin noita jakeluja, joista sulla on niin jyrkkä mielipide?

        Kyllä se oleellinen tieto löytyy monista käyttämättäkin. Oleellista tietoa on myös se, kun EI LÖYDY sitä oleellista tietoa.


      • timekillerx kirjoitti:

        Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä. Ei tuon Mintin takana pelkästään yksi henkilö omaan käyttöön tee sitä.
        En oikein ymmärrä, miks sitä pitää dissata, mutta voi vastaavasti kehua muita "harrastelijavirityksiä". Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi.

        "Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä."

        Yhteisöllinen kehitys ei välttämättä tarkoita sitä, että on harrastelijaviritys. Jos se yhteisöllinen kehitys on sitä, että siitä vastaa YKSI henkilö ja sitten on viisi kaveria jotka vähän laittaa kontribuutioita niin tältä yhdeltä henkilöltä kun lähtee pää pois niin se käyttis kuolee siihen, jos nyt muutenkaan ollut millään järkevällä tasolla.

        Esim. Debian, FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD ovat yhteisöllisesti kehitettyjä mutta ovat selkeästi ammattimaisia ja soveltuvat ammattikäyttöön. Niillä on vahva yhteisö, ja on esim. rahoitusta, kehittäjiä on vähintään kymmeniä ja järjestelmää peilattu kymmeneen serveriin ja jne. Vaikka pari tyyppiä laittaisikin hanskat tiskiin niin se ei vaikuta jatkuvuuteen.

        Melkoinen ero siihen että on "mies ja koira", tai sitten pari opiskelijaa jotka jakavat opiskelijaboksista sitä käyttistä, jostain vanhasta Pentium 4 tietokoneesta, 10 megaisen kytkimen läpi.

        Harrastelijavirityksen erottaa ammattimaisesta käyttöjärjestelmästä tukiorganisaatio. Se vaikuttaa siihen lopputulokseen ihan helvetist1. Yhteisöllisesti voi tehdä ammattimaisia käyttöjärjestelmiä myös.

        "Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi."

        Siinä on muutama perustavanlaatuinen ongelma:

        1. Mintillä ei käytännössä ole omaa tukiorganisaatiota. Se ei tee edes turvapäivityksiä. Kaikki työ tehdään käytännössä Ubuntussa ja sitten siinä on Mintin oma käyttöliittymä ja vähän säätöjä.

        2. Ubuntun sovellusrajapinnoissa on riippuvutta Ubuntun käyttöliittymään. Mintissä toimii LSB ja Java ohjelmat kuten Ubuntussa mutta jos ohjelma on "Ubuntu ohjelma", se ei mitenkään välttämättä toimi Mintissä. Mint ohjelmia ei käytännössä tehdä koska sillä ei edelleenkään ole sitä tukiorganisaatiota ja Ubuntua käytetään muutenkin 50x enemmän.

        3. Ubuntussa pudotetaan sitä legacyä, eli se lakkaa varmaan olemasta LSB yhteensopiva pian kun sitä optimoidaan. Mintillä ei siis ole edes jatkuvuutta sillä tavalla, että ovat Ubuntun varassa kun Ubuntussa toimii vähitellen lähinnä ns. Ubuntu ohjelmat jotka ovat riippuvaisia ties mistä MIR:stä tai Unitystä joita ei Mintissä ole ja jos Mint rakennetaan Ubuntun varaan niin siinä vaan kasvaa ongelmat ja toimimattomat sovellukset.

        En ymmärrä mitä järkeä siinä Mintissä on. Jos haluaa sitä vanhaa Gnome 2 tyylistä käyttöliittymää tai muuta vastaavaa niin miksei sitten saman tien ottaisi sitä CentOS 7:aa vaikka?


      • raK-M
        M-Kar kirjoitti:

        Kyllä se oleellinen tieto löytyy monista käyttämättäkin. Oleellista tietoa on myös se, kun EI LÖYDY sitä oleellista tietoa.

        Eihän *sinun* tarvitse edes käyttää jakelua jotta tietäisit sen olevan käyttökelvoton jokapäiväiseen käyttöön. Tuo kertoo minulle aivan riittävästi arvioinneistasi.


      • Harrastelija?
        M-Kar kirjoitti:

        "Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä."

        Yhteisöllinen kehitys ei välttämättä tarkoita sitä, että on harrastelijaviritys. Jos se yhteisöllinen kehitys on sitä, että siitä vastaa YKSI henkilö ja sitten on viisi kaveria jotka vähän laittaa kontribuutioita niin tältä yhdeltä henkilöltä kun lähtee pää pois niin se käyttis kuolee siihen, jos nyt muutenkaan ollut millään järkevällä tasolla.

        Esim. Debian, FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD ovat yhteisöllisesti kehitettyjä mutta ovat selkeästi ammattimaisia ja soveltuvat ammattikäyttöön. Niillä on vahva yhteisö, ja on esim. rahoitusta, kehittäjiä on vähintään kymmeniä ja järjestelmää peilattu kymmeneen serveriin ja jne. Vaikka pari tyyppiä laittaisikin hanskat tiskiin niin se ei vaikuta jatkuvuuteen.

        Melkoinen ero siihen että on "mies ja koira", tai sitten pari opiskelijaa jotka jakavat opiskelijaboksista sitä käyttistä, jostain vanhasta Pentium 4 tietokoneesta, 10 megaisen kytkimen läpi.

        Harrastelijavirityksen erottaa ammattimaisesta käyttöjärjestelmästä tukiorganisaatio. Se vaikuttaa siihen lopputulokseen ihan helvetist1. Yhteisöllisesti voi tehdä ammattimaisia käyttöjärjestelmiä myös.

        "Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi."

        Siinä on muutama perustavanlaatuinen ongelma:

        1. Mintillä ei käytännössä ole omaa tukiorganisaatiota. Se ei tee edes turvapäivityksiä. Kaikki työ tehdään käytännössä Ubuntussa ja sitten siinä on Mintin oma käyttöliittymä ja vähän säätöjä.

        2. Ubuntun sovellusrajapinnoissa on riippuvutta Ubuntun käyttöliittymään. Mintissä toimii LSB ja Java ohjelmat kuten Ubuntussa mutta jos ohjelma on "Ubuntu ohjelma", se ei mitenkään välttämättä toimi Mintissä. Mint ohjelmia ei käytännössä tehdä koska sillä ei edelleenkään ole sitä tukiorganisaatiota ja Ubuntua käytetään muutenkin 50x enemmän.

        3. Ubuntussa pudotetaan sitä legacyä, eli se lakkaa varmaan olemasta LSB yhteensopiva pian kun sitä optimoidaan. Mintillä ei siis ole edes jatkuvuutta sillä tavalla, että ovat Ubuntun varassa kun Ubuntussa toimii vähitellen lähinnä ns. Ubuntu ohjelmat jotka ovat riippuvaisia ties mistä MIR:stä tai Unitystä joita ei Mintissä ole ja jos Mint rakennetaan Ubuntun varaan niin siinä vaan kasvaa ongelmat ja toimimattomat sovellukset.

        En ymmärrä mitä järkeä siinä Mintissä on. Jos haluaa sitä vanhaa Gnome 2 tyylistä käyttöliittymää tai muuta vastaavaa niin miksei sitten saman tien ottaisi sitä CentOS 7:aa vaikka?

        Kuinka hyvin henkilökohtaisesti tunnet Mintin kehittäjäyhteisöä? Entä Debianin? Tai FreeBSD:n?

        Tiedoksesi, että CentOS 7 perustuu Gnome 3:een.


      • harrastelijaviritys
        Harrastelija? kirjoitti:

        Kuinka hyvin henkilökohtaisesti tunnet Mintin kehittäjäyhteisöä? Entä Debianin? Tai FreeBSD:n?

        Tiedoksesi, että CentOS 7 perustuu Gnome 3:een.

        Minä kyllä luulen että CentOS perustuu Fedoraan ja Red Hattiin.


      • harrastelijaviritys
        M-Kar kirjoitti:

        "Aloittelijalle helppokäyttöisin on Mint 17 (käyttöliittymäksi joko MATE tai Cinnamon)."

        Sellainen harrastusviritys.

        "Aloittelijalle myös Ubuntu-sarja (Ubuntu, Xubuntu ja Lubuntu) ovat harkinnan arvoisia."

        Lähinnä Ubuntu LTS. Ne muut on heikommin tuettuja.

        "Edistyneemmälle käy sitten minkä käyttäjä haluaa, mutta mielenkiintoisia kokeiltavia ovat esim. Manjaro, Fedora, openSUSE."

        Manjaro on joku rolling release, eli siinä päivitykset rikkoo yhtä jos toista ja kaikki muuttuu kokoajan. Fedora sitten on Red Hat Enterprise/CentOS kehittäjille suunnattu, uusinta tekniikkaa sisältävä käyttis. Oletusarvoisesti enemmän bugeja kuin valmiissa Red Hat Enterprisessä. openSUSE on vastaava mutta se on Suse Enterpriselle.

        "Vakautta haluavalle sitten CentOS tai Debian."

        CentOS on lähes sama kuin Red Hat Enterprise, lähinnä logot vaihdettu, ei tukea yms. vajavaisuuksia.

        Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua valmiina, kuten Flash Playeriä ja oliko edes Mp3 tiedostojen tukea (en muista), suljettuja sovelluksia ei välttämättä ole saatavilla tai ei ole installeria vaan pitäisi itse säätää yms, eli oikein sovi niiden kuluttajien suosimien multimedioiden käyttöön kuten vaikka Ubuntu LTS tai Android.

        "Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua "


        Siksipä kannattaakin käyttää niitä Debian pohjaisia joissa on sitä sun tätä ja vielä vähän muutakin valmiina.


      • käyttökelvottomia
        harrastelijaviritys kirjoitti:

        "Debian sitten on oikein hyvälaatuinen, yhteisöllisesti kehitetty käyttöjärjestelmä. Toisaalta siinähän ei sitten ole oikein mitään patenttirajoitteista/suljettua juttua "


        Siksipä kannattaakin käyttää niitä Debian pohjaisia joissa on sitä sun tätä ja vielä vähän muutakin valmiina.

        Ubuntu on aika kiikkerä ja reistaileva debianiin verrattuna, ja ubuntu-johdannaiset vielä pahempia purkkavirityksiä.
        Parempi vain asentaa uusin debian stable, ja siihen mp3-decode ja multimedia codec paketit.


      • M-Kar kirjoitti:

        "Valtaosa distroista on "harrastelijavirityksiä", eli yhteisöllisesti kehitettyjä."

        Yhteisöllinen kehitys ei välttämättä tarkoita sitä, että on harrastelijaviritys. Jos se yhteisöllinen kehitys on sitä, että siitä vastaa YKSI henkilö ja sitten on viisi kaveria jotka vähän laittaa kontribuutioita niin tältä yhdeltä henkilöltä kun lähtee pää pois niin se käyttis kuolee siihen, jos nyt muutenkaan ollut millään järkevällä tasolla.

        Esim. Debian, FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD ovat yhteisöllisesti kehitettyjä mutta ovat selkeästi ammattimaisia ja soveltuvat ammattikäyttöön. Niillä on vahva yhteisö, ja on esim. rahoitusta, kehittäjiä on vähintään kymmeniä ja järjestelmää peilattu kymmeneen serveriin ja jne. Vaikka pari tyyppiä laittaisikin hanskat tiskiin niin se ei vaikuta jatkuvuuteen.

        Melkoinen ero siihen että on "mies ja koira", tai sitten pari opiskelijaa jotka jakavat opiskelijaboksista sitä käyttistä, jostain vanhasta Pentium 4 tietokoneesta, 10 megaisen kytkimen läpi.

        Harrastelijavirityksen erottaa ammattimaisesta käyttöjärjestelmästä tukiorganisaatio. Se vaikuttaa siihen lopputulokseen ihan helvetist1. Yhteisöllisesti voi tehdä ammattimaisia käyttöjärjestelmiä myös.

        "Moni alan julkaisu on kovin Mintiä kehunut ja ymmärrän kyllä miksi."

        Siinä on muutama perustavanlaatuinen ongelma:

        1. Mintillä ei käytännössä ole omaa tukiorganisaatiota. Se ei tee edes turvapäivityksiä. Kaikki työ tehdään käytännössä Ubuntussa ja sitten siinä on Mintin oma käyttöliittymä ja vähän säätöjä.

        2. Ubuntun sovellusrajapinnoissa on riippuvutta Ubuntun käyttöliittymään. Mintissä toimii LSB ja Java ohjelmat kuten Ubuntussa mutta jos ohjelma on "Ubuntu ohjelma", se ei mitenkään välttämättä toimi Mintissä. Mint ohjelmia ei käytännössä tehdä koska sillä ei edelleenkään ole sitä tukiorganisaatiota ja Ubuntua käytetään muutenkin 50x enemmän.

        3. Ubuntussa pudotetaan sitä legacyä, eli se lakkaa varmaan olemasta LSB yhteensopiva pian kun sitä optimoidaan. Mintillä ei siis ole edes jatkuvuutta sillä tavalla, että ovat Ubuntun varassa kun Ubuntussa toimii vähitellen lähinnä ns. Ubuntu ohjelmat jotka ovat riippuvaisia ties mistä MIR:stä tai Unitystä joita ei Mintissä ole ja jos Mint rakennetaan Ubuntun varaan niin siinä vaan kasvaa ongelmat ja toimimattomat sovellukset.

        En ymmärrä mitä järkeä siinä Mintissä on. Jos haluaa sitä vanhaa Gnome 2 tyylistä käyttöliittymää tai muuta vastaavaa niin miksei sitten saman tien ottaisi sitä CentOS 7:aa vaikka?

        Mint ei taida olla yhden henkilön varassa, sen verta paljon se on suosiota saanut ja sen verta moni siihen on antanut panostaan.

        Asia on sitten toki kuvailemallasi tavalla monien oikeasti harrastelijadistrojen kohdalla, jotka tehdään pääasiassa itselle, mutta laitetaan jakoon muidenkin iloksi.

        Kyllä Minttiä jaetaan ihan muualta kuin oman 10 megaisen liittymän päästä ja sillä oma yhteisönsä onkin, samoin varmasti edes jonkinlainen rahoitus, jolla järjestää vähintäänkin servut paketteja varten.

        1. Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä? Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut. Noh, yrittävät toki vaihtaa suuntaa. Joka tapauksessa, kun Canonical (tai ohjelmien alkuperäinen tekijä) tekee päivitykset, tulevat ne yhtälailla kaikkien saataville, turha keksiä pyörää uudestaan. Varsinaista organisaatiota sanan varsinaisessa merkityksessä tuskin on, mutten näe syytä, miksei sellainen jatkossa muodostuisi.

        2. No käytetään sitten Debianin ohjelmia Ubuntussa. Onhan siitä se Debiin suoraan perustuva versio. Ja saahan tarvittaessa ne Ubuntun käyttöliittymät kikkareineen Mintiinkin. Sitä paitsi niitä "Ubuntu- ohjelmia", jotka ovat oikeasti riippuvaisia Unitysta yms on aika pirun vähän, eivätkä ne ole standardia.

        3. Mintistä on saatavilla myös se Debianiin suoraan pohjautua versio. Toisekseen legacyhan on nimenomaan sitä erikoiskäyttöä ja aivan vastaavasti uudemmat Mintit voivat nojata uudempiin Ubuntuihin. Saahan Mintiin asennettua ne Uninyt ja Mirin yms, jos ei muuten niin vaikka sitä varten, että saadaan ne rajapinnat. Haluaisin kyllä vieläkin tietää, mikä standardiohjelma vaatii nimenomaan Ubuntun omia kikkareita? Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia.

        Mintissä on se järki, että saa vakaan Debianin / Ubuntun samantien MATElla ja kaikilla koodekeilla ilman Canonicalin puolikaupallisia epästandardeja viritelmiä.

        CentOS:ää en ottaisi työpöytäkäyttöön johtuen sen pienemmästä pakettimäärästä, mieluummin Debian MATElla. En vaan ymmärrä miks mun tarvis erikseen ottaa ns. vakaa ja vakaalla pohjalla oleva distro ja lisäillä sinne sitä sun tätä kun saan käytännössä saman lopputuloksen asentamalla vaikkapa Mintin.


      • örnikki
        käyttökelvottomia kirjoitti:

        Ubuntu on aika kiikkerä ja reistaileva debianiin verrattuna, ja ubuntu-johdannaiset vielä pahempia purkkavirityksiä.
        Parempi vain asentaa uusin debian stable, ja siihen mp3-decode ja multimedia codec paketit.

        Sen kun asennat ihan mitä lystäät, mutta älä leiki vabusta.


      • käyttökelvottomia kirjoitti:

        Ubuntu on aika kiikkerä ja reistaileva debianiin verrattuna, ja ubuntu-johdannaiset vielä pahempia purkkavirityksiä.
        Parempi vain asentaa uusin debian stable, ja siihen mp3-decode ja multimedia codec paketit.

        Debianin vakaassa on melko vanhoja paketteja. Joskus on tullu huomattua, että pitää lisäillä muita lähteitä tai itse asennella erikoissoftaa. Mieluummin oikeastaan Debian testing ellei vaadi sitä 100% testattua vakautta.


      • timekillerx kirjoitti:

        Mint ei taida olla yhden henkilön varassa, sen verta paljon se on suosiota saanut ja sen verta moni siihen on antanut panostaan.

        Asia on sitten toki kuvailemallasi tavalla monien oikeasti harrastelijadistrojen kohdalla, jotka tehdään pääasiassa itselle, mutta laitetaan jakoon muidenkin iloksi.

        Kyllä Minttiä jaetaan ihan muualta kuin oman 10 megaisen liittymän päästä ja sillä oma yhteisönsä onkin, samoin varmasti edes jonkinlainen rahoitus, jolla järjestää vähintäänkin servut paketteja varten.

        1. Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä? Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut. Noh, yrittävät toki vaihtaa suuntaa. Joka tapauksessa, kun Canonical (tai ohjelmien alkuperäinen tekijä) tekee päivitykset, tulevat ne yhtälailla kaikkien saataville, turha keksiä pyörää uudestaan. Varsinaista organisaatiota sanan varsinaisessa merkityksessä tuskin on, mutten näe syytä, miksei sellainen jatkossa muodostuisi.

        2. No käytetään sitten Debianin ohjelmia Ubuntussa. Onhan siitä se Debiin suoraan perustuva versio. Ja saahan tarvittaessa ne Ubuntun käyttöliittymät kikkareineen Mintiinkin. Sitä paitsi niitä "Ubuntu- ohjelmia", jotka ovat oikeasti riippuvaisia Unitysta yms on aika pirun vähän, eivätkä ne ole standardia.

        3. Mintistä on saatavilla myös se Debianiin suoraan pohjautua versio. Toisekseen legacyhan on nimenomaan sitä erikoiskäyttöä ja aivan vastaavasti uudemmat Mintit voivat nojata uudempiin Ubuntuihin. Saahan Mintiin asennettua ne Uninyt ja Mirin yms, jos ei muuten niin vaikka sitä varten, että saadaan ne rajapinnat. Haluaisin kyllä vieläkin tietää, mikä standardiohjelma vaatii nimenomaan Ubuntun omia kikkareita? Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia.

        Mintissä on se järki, että saa vakaan Debianin / Ubuntun samantien MATElla ja kaikilla koodekeilla ilman Canonicalin puolikaupallisia epästandardeja viritelmiä.

        CentOS:ää en ottaisi työpöytäkäyttöön johtuen sen pienemmästä pakettimäärästä, mieluummin Debian MATElla. En vaan ymmärrä miks mun tarvis erikseen ottaa ns. vakaa ja vakaalla pohjalla oleva distro ja lisäillä sinne sitä sun tätä kun saan käytännössä saman lopputuloksen asentamalla vaikkapa Mintin.

        "Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä?"

        Lähinnä kertoo kuinka puutteellinen se tukiorganisaatio on. Ja sitten kun tekevät omia muutoksia siihen Ubuntuun niin riippuvuuksien takia siellä sitten on palikoita joiden päivitys on retuperällä.

        "Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut."

        Käytännössä ei. Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön.

        "Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia."

        Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi.


      • M-Kar kirjoitti:

        "Mitä sitten, vaikkei tee itse turvapäivityksiä?"

        Lähinnä kertoo kuinka puutteellinen se tukiorganisaatio on. Ja sitten kun tekevät omia muutoksia siihen Ubuntuun niin riippuvuuksien takia siellä sitten on palikoita joiden päivitys on retuperällä.

        "Sen tekee toki Canonical, mutta vastaavasti Canonical on riippuvainen monesta muusta harrastelijasta, jotka alunperin on ne ohjelmat kirjoittanut."

        Käytännössä ei. Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön.

        "Unitylle tarkoitetut omat juttunsa varmaan vaatii, mutta eivät ole standardia eivätkä pakollisia."

        Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi.

        "Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön."

        Vaan kun ne loppupaketit ovat nimenomaan valtaosa siitä käyttiksestä. Onhan Canonical tehnyt paljon omaa Ubuntuun ja edelleen lisää omaa osuuttaan, mutta jokatapauksessa suurin osa peruspaketeista on ihan muualta.

        "Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi. "

        Linux/Unix/Posix- standardi on edelleen olemassa, kyllä ne samat ohjelmat toimivat niin Mintissä, Debianissa, Fedorassa kuin Archissakin (ja hyvällä tuurilla BSD:issä, Maemossa jne)kunhan kaikista löytyy taustalta samat taustapaketit ja rajapinnat.


      • timekillerx kirjoitti:

        "Canonicalin tukemat paketit ovat Canonicalin hallinnassa eikä riipu mistään muusta. Ne loput sitten on raapaistu Debian testingistä ja niissä on riippuvuutta käyttäjäyhteisöön."

        Vaan kun ne loppupaketit ovat nimenomaan valtaosa siitä käyttiksestä. Onhan Canonical tehnyt paljon omaa Ubuntuun ja edelleen lisää omaa osuuttaan, mutta jokatapauksessa suurin osa peruspaketeista on ihan muualta.

        "Nykyinen standardi on aika pitkälti selaintekniikkaa. Natiivikoodi sitten alkaa mennä kokoajan enemmän käyttöjärjestelmäkohtaiseksi. "

        Linux/Unix/Posix- standardi on edelleen olemassa, kyllä ne samat ohjelmat toimivat niin Mintissä, Debianissa, Fedorassa kuin Archissakin (ja hyvällä tuurilla BSD:issä, Maemossa jne)kunhan kaikista löytyy taustalta samat taustapaketit ja rajapinnat.

        "Vaan kun ne loppupaketit ovat nimenomaan valtaosa siitä käyttiksestä."

        Se epäolennaisempi osa. Canonicalin tukemana on se varsinainen alusta ja kehitysvälineet, samoin tärkeimmät sovellukset.

        "Linux/Unix/Posix- standardi on edelleen olemassa, kyllä ne samat ohjelmat toimivat niin Mintissä, Debianissa, Fedorassa kuin Archissakin (ja hyvällä tuurilla BSD:issä, Maemossa jne)kunhan kaikista löytyy taustalta samat taustapaketit ja rajapinnat."

        POSIX standardi on joo olemassa, mutta on sellainen matalan tason rajapinta, ei sovellusrajapinta.

        LSB on olemassa, mutta ISO standardi tästä on kärjistettynä binääriyhteensopiva POSIX vähän laajennettuna. Graafisiin sovelluksiin käy se laajempi LSB mutta se menettää vähitellen merkitystään. Ubuntu sovelluksia tehdään kaiken aikaa lisää ja niissä ei kiinnosta mikään Mint tai Debian: http://developer.ubuntu.com/apps/sdk/

        Jos halutaan standardia sovellusta joka toimii eri käyttöjärjestelmissä niin se tehdään selaintekniikalla.


      • 3Timo
        asenna Slackware kirjoitti:

        Slackwarella ovat monet aloittaneet Linuxin käytön, ja kyselytutkimustenkin mukaan Slackware on edelleenkin paras distro.
        http://www.pcworld.com/article/2027227/which-linux-distro-is-best-survey-says-slackware.html

        Minttiä en suosittelisi. Se on kuin suosittelisi pokemonia, jos joku kyselee suosituksia hyvästä kauhuleffasta.

        Miks et!?! Jostainhan se kauhuelokuvienkin katsominen on ALOITETTAVA! ;) Vai suosittelisitko ensimmäiseks kauhuleffaks mieluummin jotain Texasin moottorisaha murhaajaa?


    • 3 + 20

      SOT-Linux on ehdottomasti paras.

    • 9-pallox

      Tässäkin ketjussa eräs henkilö on esittänyt mielipiteitään ilman perusteluja.
      Kyseessä on henkilö jolla on joskus ollut Lubuntu jollain koneella ja Ubuntun 14.04 version asentamisessa oli jotain vaikeutta.

      Tämä nimeltämainitsematon henkilö ei omaa mitään tietoa muista Linux-jakeluista, eikä tunne Linuxin perusteita.

    • Hevospöpi

      Suosittelisin Minttiä, jos tavallisesta tietokoneen peruskäytöstä on kyse. Selkeä helppokäyttöinen työpöytä

    • digi-info

      Tietyt serverilinuxit, missään muualla niitä ei käytetä vakavaan turvalliseen jokapäiväiseen käyttöön. Mihinkään sähköiseen kansalaisasioimiseen en ainakaan menis luottamaan muuten kun live-boottina, ei jää mitään tartunnaisia keräämään tietoja. Realiaikaista virus ja haittasuojaa ku et saa rahallakaan ja ainakaan toimimaan. Kyllä niitten kanssa on heikkoo ja työlästä sovitella yhteen kaikkee tekemättä rutkasti töitä puukottamalla paketettja ja kikkaillen komentorivillä.

      Hiivatin tyksää arkikiireiseen elämään. Toistaiseksi oon linukseille heittäny pyyhkeitä kehään. Steam voi parantaa yleisesti tilannetta ajan saatossa, mutta ei ne vielä oo ihan kypsiä arkikäyttikseksi kuin koululaisille.

      • digi-info

        Ja langaton näppis sekottelee vähä tekstiä, pahottelen kirotusvirheitä.


      • Linux-pohjaiset distrot saa kyllä kovetettua siten, että mitään realiaikaisia virus tai haittaohjelmasuojia ei tarvita, harvemmin vakionakaan.
        Yhtälailla se aktiivinen virus voi livedistroonkin tulla logiikkasi perusteella.

        Miksi paketteja tarvis puukotella tai mitään tehdä komentoriviltä?

        Monikin Linux-distro on hyvin sopiva ns. arkikäyttöön kaikille, koululaisille nimenomaan ei niinkään kun pelaaminen on vähän vaiheessa.

        Moneen oikeaan ammattikäyttöön taasen Linux- pohjaiset distrot ovat ainoa vaihtoehto. Tiedeyhteistö, ohjelmointi, laskenta, serverit yms.


      • jännää
        digi-info kirjoitti:

        Ja langaton näppis sekottelee vähä tekstiä, pahottelen kirotusvirheitä.

        että
        "Mihinkään sähköiseen kansalaisasioimiseen en ainakaan menis luottamaan muuten kun live-boottina, ei jää mitään tartunnaisia keräämään tietoja"

        "Realiaikaista virus ja haittasuojaa ku et saa rahallakaan ja ainakaan toimimaan"
        ja
        "Toistaiseksi oon linukseille heittäny pyyhkeitä kehään"

        Trollololloa taitaa pukata, vai käyttääkö nyt live-Winukkaa ja Anteroa?
        tai voihan sitä aina live-näppäimistöä syyttää. DD


    • MenialSix88

      SLAX

      Pystyt suorittamaan sen muistitikulta ilman, että asennat sitä kovalevylle eli et tarvitse kuin jotain 1 gigan keskusmuistia ja minkä tahansa prosessorin.

      Siinä on valmiina kaikki mitä tarvitset, tosin kaikki tiedostot tallentuu muistitikulle sillä se käyttää keskusmuistia joka nollautuu kun kone sammuu.

      www.slax.org LUE OHJEET TARKKAAN, SILLÄ SLAX ASENNETAAN JOKO LINUXIN TAI WINDOWSIN KAUTTA SIIRTÄMÄLLÄ .zip TIEDOSTO TIKULLE JA KÄYNNISTÄMÄLLÄ OIKEA OHJELMA JOKA ESTÄÄ KONEEN KÄYNNISTÄMISTÄ KÄYTTIKSELLE JOKA ON ASENNETTU KOVALEVYLLE JOS SLAX OHJELMA KÄYNNISTETÄÄN TIEDOSTON OLLESSA KOVALEVYLLÄ!!!!

      • uEBFip

        Eiköhän kysyjä ole jo Linuxinsa asentanut. Oletko masokisti kun kidutat itseäsi muistitikkuasennuksilla?


      • nix_slax

        Slax ei ole yhtään kiva, varsinkaan kun siinä ei ole puoliakaan.


      • BelleHerrMan

        Meni siten jutut viistoon oikein huolella


    • z----

      Suosittelen Ubuntua. Sitä olen käyttänyt vuosia pääkäyttiksenä. Se on helpoin ja toimii out-of-the-box ilman säätöä. Jos käyttöliittymä ei miellytä, niin Linux Mint.

      • 98WXLJ

        Puhelimen käyttöjärjestelmää ei kannata oikeaan tietokoneeseen asentaa. Unity on sieltä minne päivä ei paista. Vaikka onpahan hyvässä seurassa. Uusi Gnome on samanlaista kuraa.


      • trolli_vaan_olet
        98WXLJ kirjoitti:

        Puhelimen käyttöjärjestelmää ei kannata oikeaan tietokoneeseen asentaa. Unity on sieltä minne päivä ei paista. Vaikka onpahan hyvässä seurassa. Uusi Gnome on samanlaista kuraa.

        Puhelimiin on eri käyttöliittymä, kuin Unity. Toki kun kytket Ubuntu-puhelimen telakkaan, niin saata täysiverisen Ubuntun käyttöösi.
        Unity on hyvä, vaikka on edelleen kehitysvaiheessa. Ubuntu on kelvannut kaikille, joille sen olen asentanut. Muita en edes asenna, taikka suosittele.


    • Stubinhammas

      Mageia on hyvä, selkeä ja vakaa.

    • 3Timo

      Ubuntu ois kyl suht simppeli, mut mä en kyl välttämättä o kovinka suuri fani et mihin suuntaan toi Unity-työpöytäympäristö on menossa!? :/ Toisaalta työpöytäympäristöhän on toki vaihdettavissa, joten sen jälkeen suosittelenkin.

      Mut ehkä joku Mint vois olla se paras noista distroista jos oot täysin ummikko Linuxeissa?

      • Unity_on_hyvä

        Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.


      • 98WXLJ

        Eli sopiva sellaiselle, joka ei ole parempaa käyttöliittymää nähnyt. Sama koskee myös Windowsin idiootti käyttöliittymää ja uutta Gnomea. Näissä pystytään tehokkaasti tuhoamaan oikean tietokoneen suuren näytön etu.

        Sama oppi on käytössä myös tällä keskustelupalstalla. Onneksi kaikki ei ole uutta. Tahmaaminen on vanhasta jäljellä.


      • Unity_on_hyvä

        Kyllä minä noita windowseja olin 15 vuotta käyttänyt. Ehkäpä ne sitten oli huonoja käyttölittymiä. Se pieni starttivalikkoko siellä vasemmassa alakulmassa hyödyntää suuria näyttöjä?


      • onneksi-on-linux
        Unity_on_hyvä kirjoitti:

        Kyllä minä noita windowseja olin 15 vuotta käyttänyt. Ehkäpä ne sitten oli huonoja käyttölittymiä. Se pieni starttivalikkoko siellä vasemmassa alakulmassa hyödyntää suuria näyttöjä?

        Hyvä systeemi on sellainen missä mahtuu ihan v*tusti tavaraa ja informaatiota yhtäaikaisesti näkyviin. Sitten et pysty keskittymään mihinkään ja hommat jää tekemättä, mutta näytän tosi ammattilaiselta ja tehokkaalta.


      • 3Timo
        Unity_on_hyvä kirjoitti:

        Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.

        no enimmäkseen kyllä tarkotin Unityn tapauksessa sitä et se kyttää käyttäjän tekemiä hakuja ja caconical eikös saanu siitä provikat jos käyttäjä sattuu ostamaan sen vekottimen? Vaik en mä kyl "jääränä" siitä sen työpöytäympäritöstäkään pidä! :P :D
        Mut kyl se helppokäyttönen on et sinänsä Linux-ummikolle ihan suositeltava! Vaik toisaalta Gnome oli mielestäni vieläkin simppelimpi?


      • 3Timo
        Unity_on_hyvä kirjoitti:

        Kyllä minä noita windowseja olin 15 vuotta käyttänyt. Ehkäpä ne sitten oli huonoja käyttölittymiä. Se pieni starttivalikkoko siellä vasemmassa alakulmassa hyödyntää suuria näyttöjä?

        nimenomaan niin! Jää enemmän ruututilaa itse ohjelmille!

        Järkytyksellä kattelin ku alko tulee myyntii noita 15 tuuman wide-näyttösiä läppäreitä ja siihen ku iski Winkun ja IEn sen aikasine oletus-työkalupalkkeineen niin hyvä et selaimen ikkunaan jäi näkyviin senvertaa tilaa et näki saitin otsikon siinä! :/


      • 3Timo
        onneksi-on-linux kirjoitti:

        Hyvä systeemi on sellainen missä mahtuu ihan v*tusti tavaraa ja informaatiota yhtäaikaisesti näkyviin. Sitten et pysty keskittymään mihinkään ja hommat jää tekemättä, mutta näytän tosi ammattilaiselta ja tehokkaalta.

        Joo mullaki on 2 monitoria telkka kii koneessa ja varsinki Linukan virtuaalityöpöytäkuution kans moon vähä melkoswen fakiirin näköi! :P Mut siinähä se aika sit meneeki tota kuutioita käännelles ja ihmetelles et missäs näistä 100 selainikkunasta sen yks juttu nyt olikaan mis olinse yks juttu mitä mä tarvinkaan ainiin missäs mä sitä nyt tarvitsinkaan?! :D :/


      • Ubuntua_2004
        Unity_on_hyvä kirjoitti:

        Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.

        Kuin vanha pitää jäärän olla? Minä asensin Ubuntun vuonna 2004 ja nyt löytyy sitä nopeutta, enemmän kuin koskaan. Jos osaat hiirtä käyttää, niin huomaat asian.
        Sinulla taitaa olla jokin henkilökohtainen ongelma, johon pitää olla jokin spesialisti?


      • ime_jotain
        3Timo kirjoitti:

        no enimmäkseen kyllä tarkotin Unityn tapauksessa sitä et se kyttää käyttäjän tekemiä hakuja ja caconical eikös saanu siitä provikat jos käyttäjä sattuu ostamaan sen vekottimen? Vaik en mä kyl "jääränä" siitä sen työpöytäympäritöstäkään pidä! :P :D
        Mut kyl se helppokäyttönen on et sinänsä Linux-ummikolle ihan suositeltava! Vaik toisaalta Gnome oli mielestäni vieläkin simppelimpi?

        Unity mitään kyttää. Samaa internet-hakua tekee uusimmat Windowsit. Windowswissa ei hakua saa kokonaan pois... Ubuntussa on Turvallisuus ja yksityisyys sasetukset Järjestelmäasetuksissa.


      • 3Timo

      • hmhmhm
        Unity_on_hyvä kirjoitti:

        Unity on ongelma monesti niille vanholle linux-jäärille. Linux-ummikko voi aloittaa "tyhjältä pöydältä" ilman ennakoluuloja ja muita turhia rasitteita, joten Ubuntua Unityineen voi siten suositella sellaisenaan. Ubuntu on kumminkin parhaita Linux-käyttiksiä. Unity ei ole mikään ongelma vaan nopea ja intuitiivinen käyttää.

        Aivan. Vanhat käyttäjät ovat nähneet parempaa. Uudet käyttäjät eivät tiedä mistä jäävät paitsi.

        Unity on toki helppo, mutta helppo harvoin on yhtä kuin tehokas.


    • ubuntu_studio

      Ubuntu Studio on toimivin ja paras noista *buntuista. Käyttöliittymänä siinä on XFCE joka sopii yhtä hyvin tehokkaaseen multimediatyöasemaan kuin htpc koneeseenkin.

      • miksi_kirjoitat

        Ei se ole "toimivin". Asennettu muutamia paketteja tai useitakin enemmän kuin perus Ubuntuun. Samat ohjelmat saat myös perus Ubuntuun.


      • ihateubuntu
        miksi_kirjoitat kirjoitti:

        Ei se ole "toimivin". Asennettu muutamia paketteja tai useitakin enemmän kuin perus Ubuntuun. Samat ohjelmat saat myös perus Ubuntuun.

        Kyllä sinä saat ihan vapaasti hakea tai olla hakematta siihen perus-Ubuntuusi ihan mitä haluat.
        Se ei vaan miellytä se perus-Ubuntu.


      • W6Po0K0S

        Xfce on kiva viritys mutta kuitenkin vielä puutteellinen. Esimerkiksi värien hallinta puuttuu kokonaan. Toisaalta siinä suhteessa muutkin Linux työpöydät ovat vuosikymmenen Windowsia jäljessä.


      • vuosia_takana
        ihateubuntu kirjoitti:

        Kyllä sinä saat ihan vapaasti hakea tai olla hakematta siihen perus-Ubuntuusi ihan mitä haluat.
        Se ei vaan miellytä se perus-Ubuntu.

        Kyllä perus Ubuntukin miellyttää. Lähinnä kokeiluna joskus harrastin virityksiä Ubuntuun, mutta ne ei kiinnosta kun sen viikon. Liekkö vain jotain uutuudenviehätystä, että kun tutustut kunnolla niin alkaa kiinnostus loppua...
        Ubuntu on ainakin turvallinen ja apujakin piisaa pisaa yllin kyllin.


      • Foliohattu

        "Ubuntu on ainakin turvallinen ja apujakin piisaa pisaa yllin kyllin."

        Hah ha! Ubuntu vakoilee käyttäjiään ja sinä kutsut tuollaista turvalliseksi.


      • trollit_pois

      • ZZCzJT

      • kliffaajuu

      • ZZCzJT

        Minä nyt vain olen niin vanhanaikainen etten osaa pitää sitä tietoturvana että käyttöjärjestelmä kertoo tuntemattomalle taholle kaikki tekemiseni. Varmaankin sitä kuuluisaa muutosvastarintaa.


      • ZZCzJT

      • ZZCzJT kirjoitti:

        Minä nyt vain olen niin vanhanaikainen etten osaa pitää sitä tietoturvana että käyttöjärjestelmä kertoo tuntemattomalle taholle kaikki tekemiseni. Varmaankin sitä kuuluisaa muutosvastarintaa.

        Parempi sitten käyttää Ubuntua kun siitä saa kytkettyä tuollaiset pois.


      • ZZCzJTille

        Ai tarkoitat spywarella nettihakua? Tuon olen itsekin aina poistanut, kun en sitä tarvitse. Kun googletat tai haet netistä tietoa, onko sinulla silloin spywarea konella? Missä? Sinäkö itse olet se spyware silloin, kun teet haun?
        Tulevassa Windows 10:ssä on myös haku joka sisällyttää nettihauntulokset.


      • ZZCzJT

        Kyse ei ole nettihausta vaan Ubuntun sisäisestä hausta. Kun vaikkapa etsit jotain dokumenttia omalta koneeltasi niin Ubuntu lähettää siitä tiedot Amazonilla ja ties minne muualla.

        Sen saa poistettua mutta moniko sen ymmärtää tehdä? Taviskäyttäjä vain luulee olevansa urkinnalta suojassa mikä on tietoturvamokista pahin.


      • ZZCzJT kirjoitti:

        Kyse ei ole nettihausta vaan Ubuntun sisäisestä hausta. Kun vaikkapa etsit jotain dokumenttia omalta koneeltasi niin Ubuntu lähettää siitä tiedot Amazonilla ja ties minne muualla.

        Sen saa poistettua mutta moniko sen ymmärtää tehdä? Taviskäyttäjä vain luulee olevansa urkinnalta suojassa mikä on tietoturvamokista pahin.

        Ubuntun sisäinen haku toimii niin että siinä rajapinta ja moduuleita, että mistä sitä tietoa haetaan, että onko se musiikkia, ohjelmia vai mitä hittoa.

        Ubuntussa on myös moduuli mikä tekee hakukyselyn Amazonin kaupasta että löytyykö sieltä se mitä oltiin hakemassa. Mikäli käyttäjä klikkaa jotain hakutulosta minkä Amazonin kauppa kertoo niin Canonical saa siitä rahaa. Olennainen turvallisuusjuttu on se, että Amazonille tulee hakukyselyitä mitä koneelta haetaan sekä tietysti IP osoite ja mistään ei selviä mitä kaikkea Amazon sillä tiedolla tekee.

        Kyseinen moduuli on poistettavissa parilla klikkauksella jos se häiritsee.

        "Ties minne muualle" ei pidä paikkaansa sillä tuon tekniikan lähdekoodit on tarkasteltavissa ja siitä näkee miten se toimii. Se lähettää hakukyselyn juurikin niille moduuleille mitkä siihen rajapintaan on kytketty kiinni ja siihen voi halutessaan lisätä esim. palikan joka hakee vaikka Googlen kartoista, jos siltä tuntuu.


      • ZZCzJT

        Miksi asentaa käyttistä, jossa vakoilu on oletuksena päällä? Muissa Linux-jakeluissa ei moista vakoilutoimintaa ole. Ubuntu on pilannut peruuttamattomasti mainensa turvallisena käyttiksenä. Vakooja-Ubuntu on nimensä ansainnut.


      • ZZCzJT kirjoitti:

        Miksi asentaa käyttistä, jossa vakoilu on oletuksena päällä? Muissa Linux-jakeluissa ei moista vakoilutoimintaa ole. Ubuntu on pilannut peruuttamattomasti mainensa turvallisena käyttiksenä. Vakooja-Ubuntu on nimensä ansainnut.

        Se toinen kuluttajille suunnattu Linux-pohjainen käyttis on Android ja sillä myytävissä laitteissa on vielä pahemmat vakoilut oletuksena ja niitä ei oikein yleensä saa pois päältä.

        Ubuntusta saa kytkettyä pois ja oikein muita Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä ei ole suunnattu kuluttajamarkkinoille.


      • ZZCzJT

        Andrid on Javaa eikä mikään Linux-jakelu.
        Vai että vakoilu tekee käyttiksestä hyvän tavallisille käyttäjille. Jopa on hullut puheet. Maailma on pullollaan hyvä ja turvallisia aloittelijallekin sopivia Linux-jakeluita.


      • ZZCzJT kirjoitti:

        Andrid on Javaa eikä mikään Linux-jakelu.
        Vai että vakoilu tekee käyttiksestä hyvän tavallisille käyttäjille. Jopa on hullut puheet. Maailma on pullollaan hyvä ja turvallisia aloittelijallekin sopivia Linux-jakeluita.

        Android on Linux-jakelu. Java taas on ohjelmointikieli.

        En minä ole sanonut mitään siitä, että vakoilu tekisi hyvän mutta kyllä tavallisen tallaajan käyttöjärjestelmässä pitää olla sovelluskauppa, tuki suljetuille multimedioille, riittävä tukiorganisaatio ja vähintään 2v varmatoimista tukea myyntihetkestä.


      • Ubuntu_Turvallinen
        ZZCzJT kirjoitti:

        Minä nyt vain olen niin vanhanaikainen etten osaa pitää sitä tietoturvana että käyttöjärjestelmä kertoo tuntemattomalle taholle kaikki tekemiseni. Varmaankin sitä kuuluisaa muutosvastarintaa.

        Ubuntussahan ei ole mitään vakoilua. Se vakoilu asuu päässäsi, ei kiintolevyllä.
        Ubuntu on tutkitusti turvallisin käyttöjärjestelmä.


      • ihateubuntu
        M-Kar kirjoitti:

        Se toinen kuluttajille suunnattu Linux-pohjainen käyttis on Android ja sillä myytävissä laitteissa on vielä pahemmat vakoilut oletuksena ja niitä ei oikein yleensä saa pois päältä.

        Ubuntusta saa kytkettyä pois ja oikein muita Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä ei ole suunnattu kuluttajamarkkinoille.

        Päkkipää, kuten on tullut todettua, sinä ja sinun kuluttajamarkkinasi.


      • pää_pyllyyn
        ihateubuntu kirjoitti:

        Päkkipää, kuten on tullut todettua, sinä ja sinun kuluttajamarkkinasi.

        Kuluttaja olet sinäkin...


      • Isoveli_on_ihana

        OK. Luovutan. Vakoilu on hyvä asia ja kaikki haluavat jakaa elämänsä ja yksityisyytensä yritysten ja vakoiluorganisaatioiden kanssa.


      • Isovelin_kiusaaja
        Isoveli_on_ihana kirjoitti:

        OK. Luovutan. Vakoilu on hyvä asia ja kaikki haluavat jakaa elämänsä ja yksityisyytensä yritysten ja vakoiluorganisaatioiden kanssa.

        Vakoilua voi aina häiritä, vaikka ei olisi mitään salattavaa. Onhan tuolla häirinnällä ainakin työllistävä vaikutus :)
        Toki jos sitten yhtäkkiä kaikki lopettavat tuon kiusaamisen, niin taatusti joku jossain saa potkut perseelle ;)


    • Ubuntu_kaikille

      Ubuntun suosio kaatoi palvelimen:
      Ensimmäiset Ubuntu-puhelimet vietiin käsistä – palvelimet kaatuivat
      http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-02-12/Ensimmäiset-Ubuntu-puhelimet-vietiin-käsistä-–-palvelimet-kaatuivat-3215669.html

      Ei ole mikään ihme. Ennen ainakin kaatui palvelin, kun uusi versio Ubuntusta julkaistiin. Nyt ja nyt, palvelimen kapasetiittä on rutkasti nostettu, eikä hevilläkää kaadu ;)

    • slax__

      Ääni SLAX:ille !

      Livenä USB-tikulta boottaat.
      Helppo, suomenkielinen internet selain nopeasti vanhaan koneeseen.

      • juokse_porosein

        Onko ihan pakko?


    • kraffi1

      Sitä parasta ei ole olemasakkaan ja jos onki niin mikä se sitten on.Jokainen valitsee minkä valitsee ja ajelee sillä.Turvallisuus asioita on ihan turha vetästä pöydälle kun puhutaan Linux-jakeluista.Mulla tällä hetkellä pääjakeluna Peppermint6 joka on ihan passeli mun läppärille.Lisäksi on vielä Ubuntu Mate 14.04,Slax ja Fedora 22 Lxde.

    • UbuIsBest

      Ubuntu paras. Deepin monipuolisin

      Ubuntu mate, Mint helppo ja kevyehkö

      Lubuntu, Korora, Peppermint kevyitä mutta ei niin helppoja

      Sitten nää vaikeet ja kokonaan räätälöitävät, saa keviksi jos haluaa, suurella työllä saa sellaisen kun haluaa.

    • vuosien_kokemuksella

      Ubuntu edelleen. Mitään viritelmiä ei tosimielessä kannata asentaa.

    • talleroinenma

      ehkä ei kuitenkaan ubuntu vaan mieluummin hyvän ubuntun päälle tehty johdannainen. Minä en ainakaan ole koskaan saanut toimimaan perusubuntua koneellani... en edes tätä uusinta. Johdannaiset toimivat taas ongelmitta - en ymmärrä miksi, mutta näin on.

    • siitäenluovu

      Debian on kaiken a ja o. Siitä ei linux parane.
      Helppo asentaa ja vakaa kuin se junan vessa.

    • juu_Ei

      Valitse yksi tai useampi

      Mint
      Ubuntu

      Windows 10 (ilmainen kaikille, watermark oikea alakulma ja ei voi käyttää ms tiliä ms stores yms)
      Windows 7 (on arr, papukaija merille!)

    • jokutykkäätoisesta

      Paras on pakko olla Fedora, koska Linus Torvalds käyttää sitä kaikilla tietokoneillaan.
      Itse en tiedä kyseisestä Fedorasta mitään, mutta kai sentään itse Guru tietää?

    • zorin_OS-ja-ElementaryOS

      Zorin OS ja Elementary OS älä tyydy vähempään

      • jalaa1x

        Täysiä susia molemmat. Tuon voisi kääntää toisinkin päin: Miksi tyytyä huonoon, kun parempaakin on tarjolla.


    • ubuntuhanseon

      Huhtikuussa tulee paras ikinä, siis mitä tähän asti ollaan koskaan nähty, Ubuntu 18.04 LTS.

      • Turbo-Urpo

        Ubuntu kerää järjestelmän käyttötietoja

        Ubuntua on kritisoitu aiemmin, koska Amazon on aikaisemmin sisällyttänyt Amazon-verkkosovelluksen ja verkkohaun. Mutta se ei ole estänyt Canonicala ryhtymästä toiseen kiistanalaiseen päätökseen.

        Eli uudessa versiossa, vakoilua vain laajennetaan, lohdukkeena saatte uusia kuvakkeita, ja joitakin esiasennettuja ohjelmia vaihdetaan. Joten ei ole tulossa muuta kuin entistä enemän vakoilua, yksityisyyden heikkenemistä ja mainoksia työpöydälle.

        Pitäkää pojat hyvänänne "paras ikinä" , sellanen on UBUNTU


      • Turpa-Rullalle
        Turbo-Urpo kirjoitti:

        Ubuntu kerää järjestelmän käyttötietoja

        Ubuntua on kritisoitu aiemmin, koska Amazon on aikaisemmin sisällyttänyt Amazon-verkkosovelluksen ja verkkohaun. Mutta se ei ole estänyt Canonicala ryhtymästä toiseen kiistanalaiseen päätökseen.

        Eli uudessa versiossa, vakoilua vain laajennetaan, lohdukkeena saatte uusia kuvakkeita, ja joitakin esiasennettuja ohjelmia vaihdetaan. Joten ei ole tulossa muuta kuin entistä enemän vakoilua, yksityisyyden heikkenemistä ja mainoksia työpöydälle.

        Pitäkää pojat hyvänänne "paras ikinä" , sellanen on UBUNTU

        Ei Windows ole Linux-pohjainen joten älä sotke sitä tähän ketjuun.


      • NsaWindows
        Turbo-Urpo kirjoitti:

        Ubuntu kerää järjestelmän käyttötietoja

        Ubuntua on kritisoitu aiemmin, koska Amazon on aikaisemmin sisällyttänyt Amazon-verkkosovelluksen ja verkkohaun. Mutta se ei ole estänyt Canonicala ryhtymästä toiseen kiistanalaiseen päätökseen.

        Eli uudessa versiossa, vakoilua vain laajennetaan, lohdukkeena saatte uusia kuvakkeita, ja joitakin esiasennettuja ohjelmia vaihdetaan. Joten ei ole tulossa muuta kuin entistä enemän vakoilua, yksityisyyden heikkenemistä ja mainoksia työpöydälle.

        Pitäkää pojat hyvänänne "paras ikinä" , sellanen on UBUNTU

        Canonical ei ole tiedustelupalvelu. Windowsissa on sisäänrakennettu tiedustelupalvelu = Nsa.


    • M__Kar

      Sellaista ei olekaan

      M-Kar

    • Paras jakelu on sellainen mihin saa helposti apua. Ubuntun suomenkielinen foorumi on vilkas ja avulias. Kun on harrastanut enemmän voi kokeilla muita jakeluita, mutta yleensä turhaa. Kun on löytänyt itselleen mieluiset ohjelmat löytyvät ne useinmiten joka jakelusta. Ubuntussa on suomen kielelle hyvä tuki. Työpöytä kyllä jakaa - jotkut tykkää toiset taas ei. LXDE ja muut on sitten kokeilemisen arvoisia jos oletus ei miellytä. Itse siirryin KDE4 työpöydästä Unityyn ja alku oli hankala, mutta siihenkin tottuu. Ehkä siirryn vielä KDE:n käyttäjäksi kun kehittyy koko ajan ja vanhoista QT4 sovelluksista päästään eroon.

      • Turbo-Urpo

        Olen kuullut sanottavan, että jotkut tottuu pitämään vaikka jääpuikkoa perseessään, ja saattavatpa jopa kehua nauttivansa siitä.

        Minusta ei moinen totuttelu tunnu järkevältä.


      • urj.turjo
        Turbo-Urpo kirjoitti:

        Olen kuullut sanottavan, että jotkut tottuu pitämään vaikka jääpuikkoa perseessään, ja saattavatpa jopa kehua nauttivansa siitä.

        Minusta ei moinen totuttelu tunnu järkevältä.

        Kummallisia tuttuja/ystäviä sinulla ......


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      414
      4520
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      246
      2249
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      70
      1660
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      161
      1452
    5. Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin

      Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti
      Perussuomalaiset
      291
      1337
    6. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      67
      1137
    7. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      137
      1094
    8. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      167
      1075
    9. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      62
      1031
    10. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      119
      967
    Aihe