Linux kernel täyttä kuraa

linux SUCKS!

Vilaisin linux-kernelin lähdekoodia ja meinasin oksentaa: GOTOja joka paikassa! VMP!

20

208

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • käännösparametrit10m

      Mikä vika goto:ssa on? Katso sieltä linux kernelin koodista, kuinka sitä kuuluu käyttää oikein! Ja jos et ymmärrä, niin älä käytä..
      Ainoa ongelma linuxin nykyisessä kernelissä on sen code-bloat, eli koodia on jo vähän liikaa nykyiselle tavalle hallita sen kääntämistä. Vai kuinka monella on aikaa useita tunteja käydä läpi rakseja ruutuun? Lähes jokainen laite osaa kuitenkin identifioida itsensä, joten voisi olla poikaa, että alkuarvaus käännettävästä tauhkasta määräytyisi näiden laite id:den perusteella. Ja jos joku laite ei ole käynnissä, niin sen voisi sitten ruksia itse..

      • goto on kadotus

        Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja tällainen koodari joutaa palaa helvetin tulessa maailmankaikkeuden loppuun asti! Goton voi aina ohittaa jollain muulla lauserakenteella! Ei ole ainuttakaan järkisyytä käyttää gotoa yhtään missään tilanteessa milloinkan ikinä koskaan! Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike.


      • Halle lujaa!
        goto on kadotus kirjoitti:

        Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja tällainen koodari joutaa palaa helvetin tulessa maailmankaikkeuden loppuun asti! Goton voi aina ohittaa jollain muulla lauserakenteella! Ei ole ainuttakaan järkisyytä käyttää gotoa yhtään missään tilanteessa milloinkan ikinä koskaan! Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike.

        Halle lujaa!


      • go to
        goto on kadotus kirjoitti:

        Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja tällainen koodari joutaa palaa helvetin tulessa maailmankaikkeuden loppuun asti! Goton voi aina ohittaa jollain muulla lauserakenteella! Ei ole ainuttakaan järkisyytä käyttää gotoa yhtään missään tilanteessa milloinkan ikinä koskaan! Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike.

        Jep goto on kielletty käsky 99 % ohjelmista!

        Eli nyrkkisääntönä voi pitää että
        "Pitää tehdä ensin 99 muuta ohjelmaa jonka jälkeen saa käyttää yhdessä ohjelmassa gotoa ja sen jälkeen taas 99 muuta ohjelmaa"


      • M-Kar
        goto on kadotus kirjoitti:

        Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja tällainen koodari joutaa palaa helvetin tulessa maailmankaikkeuden loppuun asti! Goton voi aina ohittaa jollain muulla lauserakenteella! Ei ole ainuttakaan järkisyytä käyttää gotoa yhtään missään tilanteessa milloinkan ikinä koskaan! Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike.

        "Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi!"

        Tottakai voi. C-kielestä kun puuttuu poikkeukset.

        "Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike."

        Eli ei saisi käyttää sitten myöskään setjmp/longjmp kutsujakaan.

        Miten sitten toteuttaisit try...catch...finally rakenteen C:llä?


      • C is history
        M-Kar kirjoitti:

        "Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi!"

        Tottakai voi. C-kielestä kun puuttuu poikkeukset.

        "Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike."

        Eli ei saisi käyttää sitten myöskään setjmp/longjmp kutsujakaan.

        Miten sitten toteuttaisit try...catch...finally rakenteen C:llä?

        "Miten sitten toteuttaisit try...catch...finally rakenteen C:llä? "

        Lisäämällä post-inkrementaalioperaation C-kirjaimen perään.


      • M-Kar kirjoitti:

        "Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi!"

        Tottakai voi. C-kielestä kun puuttuu poikkeukset.

        "Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike."

        Eli ei saisi käyttää sitten myöskään setjmp/longjmp kutsujakaan.

        Miten sitten toteuttaisit try...catch...finally rakenteen C:llä?

        Tuossa esimerkki goto käytöstä "oikein" :)

        https://nakedsecurity.sophos.com/2014/02/24/anatomy-of-a-goto-fail-apples-ssl-bug-explained-plus-an-unofficial-patch/


      • Delphikoodaaja
        goto on kadotus kirjoitti:

        Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja tällainen koodari joutaa palaa helvetin tulessa maailmankaikkeuden loppuun asti! Goton voi aina ohittaa jollain muulla lauserakenteella! Ei ole ainuttakaan järkisyytä käyttää gotoa yhtään missään tilanteessa milloinkan ikinä koskaan! Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike.

        "Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja..."

        Siinä taas oikein malliesimerkki täydellisestä ymmärtämättömyydestä.

        Voisin postata tänne esimerkiksi Delphillä koodatun funktion.

        Ensimmäisessä versiossa oli yli 10 goto -käskyä.

        Koska goto -käskyn *tarpeeton* käyttö todellakin on vain huonoa ohjelmointityyliä / kontrollirakenteiden ymmärtämättömyyttä, niin muokkasin koodia, ja korvasin tarpeettomat goto:t objectpascalin muilla kontrollirakeinteilla kuten while ... do begin ... end sekä repeat ... until.

        Näin sain pudotettua goto:jen määrän yli 10:stä kahteen.

        Mutta saat olla aika guru, jos koodin toiminnallisuutta muuttamatta pystyy siitä nuo loputkin goto:t poistamaan.

        Mahdollisesti voisi yrittää hyödyntää Delphin Break tai Continue -lauseita.

        Mutta loppujen kahden goto:n poistaminen koodin toiminnallisuutta muuttamatta on vähintään erittäin vaikeaa, ehkä mahdotonta.

        Tästä syystä muuten ko. Delphi -proseduurin konvertointi Javalle saattaa olla mahdotonta, Javassa kun tuota goto:a ei ole lainkaan!

        On siis mahdollista tehdä algoritmi, jonka käytännön toteutus onnistuu Delphillä, mutta ei Javalla, juurikin siksi, että Javasta puuttuu goto -käsky.

        Haluaako joku ottaa haasteen vastaan, ja yrittää muokata tusta Delphi -koodista loputkin goto:t pois, ja siis vaatimuksena on tietenkin, ettei koodin toiminnallisuus saa muuttua millään tavalla.

        eli siis, jos löytyy yksikin syötemerkkijono, jonka tuottama tulosmerkkijono on erilainen goto:llisessa ja goto:ttomassa koodissa, niin se tarkoittaa sitä, että tuossa goto:ttomassa versiossa on toiminnallisuutta muutettu, eli ko. muunnos on väärin tehty.

        tässä nyt malliksi funktion otsikkorivi, C -koodaajat kai kutsuisivat sitä nimellä prototyyppi:

        function muunna(S:String):String;

        Haluaako joku ottaa haasteen vastaan?

        Koodi on vuosia sitten tehty, joten jo koodinpätkän etsiminen kiintolevyltäni tulee sekin viemään aikaa...


      • Delphikoodaaja kirjoitti:

        "Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja..."

        Siinä taas oikein malliesimerkki täydellisestä ymmärtämättömyydestä.

        Voisin postata tänne esimerkiksi Delphillä koodatun funktion.

        Ensimmäisessä versiossa oli yli 10 goto -käskyä.

        Koska goto -käskyn *tarpeeton* käyttö todellakin on vain huonoa ohjelmointityyliä / kontrollirakenteiden ymmärtämättömyyttä, niin muokkasin koodia, ja korvasin tarpeettomat goto:t objectpascalin muilla kontrollirakeinteilla kuten while ... do begin ... end sekä repeat ... until.

        Näin sain pudotettua goto:jen määrän yli 10:stä kahteen.

        Mutta saat olla aika guru, jos koodin toiminnallisuutta muuttamatta pystyy siitä nuo loputkin goto:t poistamaan.

        Mahdollisesti voisi yrittää hyödyntää Delphin Break tai Continue -lauseita.

        Mutta loppujen kahden goto:n poistaminen koodin toiminnallisuutta muuttamatta on vähintään erittäin vaikeaa, ehkä mahdotonta.

        Tästä syystä muuten ko. Delphi -proseduurin konvertointi Javalle saattaa olla mahdotonta, Javassa kun tuota goto:a ei ole lainkaan!

        On siis mahdollista tehdä algoritmi, jonka käytännön toteutus onnistuu Delphillä, mutta ei Javalla, juurikin siksi, että Javasta puuttuu goto -käsky.

        Haluaako joku ottaa haasteen vastaan, ja yrittää muokata tusta Delphi -koodista loputkin goto:t pois, ja siis vaatimuksena on tietenkin, ettei koodin toiminnallisuus saa muuttua millään tavalla.

        eli siis, jos löytyy yksikin syötemerkkijono, jonka tuottama tulosmerkkijono on erilainen goto:llisessa ja goto:ttomassa koodissa, niin se tarkoittaa sitä, että tuossa goto:ttomassa versiossa on toiminnallisuutta muutettu, eli ko. muunnos on väärin tehty.

        tässä nyt malliksi funktion otsikkorivi, C -koodaajat kai kutsuisivat sitä nimellä prototyyppi:

        function muunna(S:String):String;

        Haluaako joku ottaa haasteen vastaan?

        Koodi on vuosia sitten tehty, joten jo koodinpätkän etsiminen kiintolevyltäni tulee sekin viemään aikaa...

        Millainen testikeissi siinä olisi? Voisin aikani kuluksi miettiä.


      • Delphikoodaaja kirjoitti:

        "Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja..."

        Siinä taas oikein malliesimerkki täydellisestä ymmärtämättömyydestä.

        Voisin postata tänne esimerkiksi Delphillä koodatun funktion.

        Ensimmäisessä versiossa oli yli 10 goto -käskyä.

        Koska goto -käskyn *tarpeeton* käyttö todellakin on vain huonoa ohjelmointityyliä / kontrollirakenteiden ymmärtämättömyyttä, niin muokkasin koodia, ja korvasin tarpeettomat goto:t objectpascalin muilla kontrollirakeinteilla kuten while ... do begin ... end sekä repeat ... until.

        Näin sain pudotettua goto:jen määrän yli 10:stä kahteen.

        Mutta saat olla aika guru, jos koodin toiminnallisuutta muuttamatta pystyy siitä nuo loputkin goto:t poistamaan.

        Mahdollisesti voisi yrittää hyödyntää Delphin Break tai Continue -lauseita.

        Mutta loppujen kahden goto:n poistaminen koodin toiminnallisuutta muuttamatta on vähintään erittäin vaikeaa, ehkä mahdotonta.

        Tästä syystä muuten ko. Delphi -proseduurin konvertointi Javalle saattaa olla mahdotonta, Javassa kun tuota goto:a ei ole lainkaan!

        On siis mahdollista tehdä algoritmi, jonka käytännön toteutus onnistuu Delphillä, mutta ei Javalla, juurikin siksi, että Javasta puuttuu goto -käsky.

        Haluaako joku ottaa haasteen vastaan, ja yrittää muokata tusta Delphi -koodista loputkin goto:t pois, ja siis vaatimuksena on tietenkin, ettei koodin toiminnallisuus saa muuttua millään tavalla.

        eli siis, jos löytyy yksikin syötemerkkijono, jonka tuottama tulosmerkkijono on erilainen goto:llisessa ja goto:ttomassa koodissa, niin se tarkoittaa sitä, että tuossa goto:ttomassa versiossa on toiminnallisuutta muutettu, eli ko. muunnos on väärin tehty.

        tässä nyt malliksi funktion otsikkorivi, C -koodaajat kai kutsuisivat sitä nimellä prototyyppi:

        function muunna(S:String):String;

        Haluaako joku ottaa haasteen vastaan?

        Koodi on vuosia sitten tehty, joten jo koodinpätkän etsiminen kiintolevyltäni tulee sekin viemään aikaa...

        Nyt puhut huuhaata. Java on turing täydellinen, sillä toteuttaa ihan kaikki algoritmit.


      • 11or4
        goto on kadotus kirjoitti:

        Ei gotoa voi käyttää oikein! Ei voi! Sen käyttö on aina merkki ohjelmoijan kelvottomuudesta ja tällainen koodari joutaa palaa helvetin tulessa maailmankaikkeuden loppuun asti! Goton voi aina ohittaa jollain muulla lauserakenteella! Ei ole ainuttakaan järkisyytä käyttää gotoa yhtään missään tilanteessa milloinkan ikinä koskaan! Koko goto on niin saatanasta, että pitäisi itseasiassa kieltää koko jmp-opkoodi, koska goto on sen vastike.

        Mitenkäs meinasit koodata sitten ei ehdolliset hypyt? Keskeytysvektorit on monissa järjestelmissä juurikin goto:ja eli jmp/branch unconditional käskyjä..


    • öäöäö

      Koodin kauniiksi tekeminen on monessa tapauksessa vastakohta hyvälle suorituskyvylle.

      • Yleensä ei. Kaunis koodi on sellaista, jossa on optimoitu ylläpidettävyyttä/rakennetta. Tämän optimointi vaikuttaa myönteisesti ihan kaikkiin asioihin ohjelman laadussa, myös suorituskykyyn.


      • öäöäö
        M-Kar kirjoitti:

        Yleensä ei. Kaunis koodi on sellaista, jossa on optimoitu ylläpidettävyyttä/rakennetta. Tämän optimointi vaikuttaa myönteisesti ihan kaikkiin asioihin ohjelman laadussa, myös suorituskykyyn.

        No joo, totta tuokin. Nähtävästi tämää menee taas termeisä saivarteluksi.

        Mitä se "kaunis" nyt missäkin yhteydessä tarkoittaa . . .

        Minun käsityksen mukaan, olio-ohjelmoinnilla saadaan monesti kauniimpi ja helpommin ylläpidettävä lopputulos, mutta mitään erityistä suorituskykyä se ei automaattisesti tuo, vaan päinvastoin huonosti toteutettuna sillä on helpompi tehdä sellaisia virheitä, mitkä johtavat hitaampaan suoritukseen.


      • öäöäö kirjoitti:

        No joo, totta tuokin. Nähtävästi tämää menee taas termeisä saivarteluksi.

        Mitä se "kaunis" nyt missäkin yhteydessä tarkoittaa . . .

        Minun käsityksen mukaan, olio-ohjelmoinnilla saadaan monesti kauniimpi ja helpommin ylläpidettävä lopputulos, mutta mitään erityistä suorituskykyä se ei automaattisesti tuo, vaan päinvastoin huonosti toteutettuna sillä on helpompi tehdä sellaisia virheitä, mitkä johtavat hitaampaan suoritukseen.

        Olio-ohjelmointi on itseasiassa vielä suhteellisen matalan tason hinkkaamista.

        Ensiksi puretaan ongelma korkean tason komponenteiksi, eli palveluiksi mitkä huolehtii tiedon tallentamista ja lukemista sekä erilaisia käyttöliittymä näkymiä tai vaikka tehdään palikoita tietovirtaan jotka ottaa dataa sisään ja lähettää muokattuna ulos.

        Korkean tason rakennetta kun on tehnyt niin olio-ohjelmointia tärkeämpää on funktionaalisuus sekä se, että ongelma on purettu ikään kuin liukuhihnaksi.

        Oliorakenteen tavoittelu tulee vasta näiden jälkeen, ja oliorakenteessa löytyy varsin näppäriä menetelmiä laskea kuinka hyvä jokin rakenne on.

        Oliorakenteesta ei käytännössä ikinä kannata mennä heikompaan suuntaan.


      • Olio-ohjelma
        M-Kar kirjoitti:

        Olio-ohjelmointi on itseasiassa vielä suhteellisen matalan tason hinkkaamista.

        Ensiksi puretaan ongelma korkean tason komponenteiksi, eli palveluiksi mitkä huolehtii tiedon tallentamista ja lukemista sekä erilaisia käyttöliittymä näkymiä tai vaikka tehdään palikoita tietovirtaan jotka ottaa dataa sisään ja lähettää muokattuna ulos.

        Korkean tason rakennetta kun on tehnyt niin olio-ohjelmointia tärkeämpää on funktionaalisuus sekä se, että ongelma on purettu ikään kuin liukuhihnaksi.

        Oliorakenteen tavoittelu tulee vasta näiden jälkeen, ja oliorakenteessa löytyy varsin näppäriä menetelmiä laskea kuinka hyvä jokin rakenne on.

        Oliorakenteesta ei käytännössä ikinä kannata mennä heikompaan suuntaan.

        Mitkä asiat mielestäsi kuuluu olio-ohjelmointiin? Miten määrittelet olio-ohjelmoinnin?
        Kerro ihan lyhyesti, vain pääkohdat.


      • Olio-ohjelma kirjoitti:

        Mitkä asiat mielestäsi kuuluu olio-ohjelmointiin? Miten määrittelet olio-ohjelmoinnin?
        Kerro ihan lyhyesti, vain pääkohdat.

        Olio-ohjelmointi on oleellisesti sitä, että mallinnetaan ongelma objekteina (olio). Vähän niin kuin ohjelmoitavia tietotyyppejä jotka kommunikoivat keskenään. Oleellista olio-ohjelmoinnissa on instanssin käsite, että oliot ovat luokkien instansseja.

        Käytännössä kyse on tavasta mallintaa ongelmaa. Oliomallinnusta sitten on helppo analysoida koska se mikä on sitten sitä kaunista ja suorituskykyistä on sellainen jossa on suuri koheesio.

        Siihenhän sitä ohjelmoinnissa pyritään. suuri koheesio, pieni määrä kytkentöjä, ja ennen kaikkea sitä, että samaa tietoa ei muokata kuin yhdestä paikasta.

        Sellaisia "olio-ohjelmoinnin pääkäsitteet" mitä on esitetty on myös kapselointi, polymorfismi ja perintä mutta ei pitäisi takertua liikaa tuohon. Ne ovat vain työkaluja auttamassa siinä ongelman mallinnuksessa oliopohjaisesti.


    • TosiKoodari

      Oikea koodari käyttää EIKU-komentoa. Niitä sijoitetaan sinne koodin sekaan vähän samalla kuin jotain watchdog-komentoa.

      • manageri

        Jep, itse kyllä suosin returnto komentoa.

        Jos goto on huono ohmelmoinita ja sitä kun ei oliohommissa käytetä niin miksi ihmeessä suurin osa näidän koodiapinoisden tekmisistä on on ihan kuraa. Vikaa, vikaa ja vikaa. Ylläpidettävyys on täysin tuntematon käsite kun ekassa releasessa yritetään tehdän maailman parasta ja optimoitua. 5 releasea myöhemmin koodi on täyttä spagettia.

        Ihan sama vaikka tekisi pelkällä gotolla koodin jos siinä huomioidaan että jokaista toiminnallisuutta tullaan muuttamaan ja sen tekee täysin eri henkiöt jotka koodin alunperin teki. Siinä punnitaan onko koodi alunperin fiksusti suunniteltu.


    • ohoh

      Enpä edes tiennyt että C-kielessä on goto käsky, luulin että se on Basic-kielen juttuja?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      2201
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1948
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1908
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1700
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1498
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1180
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1157
    Aihe