Päiväkoti ei ole koulu, vai?

Huono juttu tässä ltojen varhaiskasvatusintoilussa on etteivät ole vanhemmille riittävästi koko juttua selvittäneet. Kaikki lapsen kasvua tukevat toimenpiteet päiväkodissa ja kaikesa varhaiskasvatuksessa jota perheille asiantuntijat tarjoavat, tulisi ensikädessä asiaa avata ja pohtia vanhempien kanssa. Tämä valitettavasti pahasti laiminlyöty. Kun alle kouluikäinen lapsi erossa vanhemmista päiväkodissa tarvitsee tämä vanhemman korviketta sekä pedagogisesti ohjattua toimintaa. Mitä pienemmästä lapsesta kyse sitä pienempi on pedagogiikan osuus ja sitä enemmän lapsi tarvitsee turvallisen hoitajan läheisyyttä ja tukea. 4-6 vuotiaan lapsen kehitystä edistää positiivisesti ohjattu pedagoginen toiminta joka tavallisesti toteutuu aamupäivisin päiväkodeissa. Tämä on asia joka jäänyt vanhemmille siis epäselväksi. Ohjattu toiminta todella hyödyksi lapselle! Asetttaa ikätasoisia haasteita jota lapsi tarvitsee.

Eskari on ihan hyvä mutta se pakollinen eskari on vain neljä tuntia ei koko päivää!
Aikaisemmin olikin näitä puhtaasti eskareita en tiedä onko ne nyt täysin kadonneet.

Sitten se lapsen etu, jonka pitäisi ohjata päiväkotihoidon toimintaa. Toteutuuko taaperon etu isoissa lapsiryhmissä, vaihtuvien aikuisten hoivassa. Toteutuuko taaperon etu painottamalla pedagogiikkaa näiden pienten kohdalla jossa läheisyys vanhempaan ja hoitajaan tärkeimmät hyvinvointia tukevat tekijöitä. Toteutuuko lapsen etu kun painotetaan ainoaataan pedagogiikkaa eikä lapsen persoonallisuuden kehityksestä puhuta laissa halaistua sanaa. Normaali ikävaihekohtainen persoonallisuuden kehitys on edellytys pedagogiikan onnistumiselle eli pikemmin tulisi alle kouluikäisten kohdalla tulisi nähdä pedagogiikka päivähoitoa täydentävänä eikä päin vastoin, kuten joka puolelta rummutetaan. Tämä pedagogiikka painotuksen käsistä karkaaminen varmaankin seurausta hallinnon muutoksesta opetusministeriöön.

... kirjoitti:

Sitten se lapsen etu, jonka pitäisi ohjata päiväkotihoidon toimintaa. Toteutuuko taaperon etu isoissa lapsiryhmissä, vaihtuvien aikuisten hoivassa. Toteutuuko taaperon etu painottamalla pedagogiikkaa näiden pienten kohdalla jossa läheisyys vanhempaan ja hoitajaan tärkeimmät hyvinvointia tukevat tekijöitä. Toteutuuko lapsen etu kun painotetaan ainoaataan pedagogiikkaa eikä lapsen persoonallisuuden kehityksestä puhuta laissa halaistua sanaa. Normaali ikävaihekohtainen persoonallisuuden kehitys on edellytys pedagogiikan onnistumiselle eli pikemmin tulisi alle kouluikäisten kohdalla tulisi nähdä pedagogiikka päivähoitoa täydentävänä eikä päin vastoin, kuten joka puolelta rummutetaan. Tämä pedagogiikka painotuksen käsistä karkaaminen varmaankin seurausta hallinnon muutoksesta opetusministeriöön.

Lue lisää

Tiedämme toki, että nimimerkki pistejonon suuri missio on keskustelun aiheesta riippumatta aina vetää takataskusta taaperokortti. Nimimerkin tavanomaiseen tyyliin kuuluu myös se, että aihetta käsitellään aina vetämällä esiin samat hyvin yleistävät stereotypiat, Aina taaperot ovat isoissa ryhmissä ja henkilökunta on kovin vaihtuvaa. Pistejono mielellään antaa ymmärtää, että tämänkaltaista on aina ja kaikissa päiväkodeissa. Tämän perin mustavalkoisen informaation keinoin yritetään ilmeisesti tuoda esille jotain, mutta mitä, sen sisältö jää aivan hämärän maille.

Omahoitajasysteemi ja pienryhmätoiminta lienevät jo varsin vakiintunutta toimintaa monissa päiväkodeissa. Päiväkodin henkilökunnalla pitää olla ihan samanlainen oikeus sairastaa, jäädä vanhempainvapaille tai vaihtaa työpaikkaa yms. kuin kaikilla työntekijöillä. Luulen ja varsinkin jos vähänkin seuraa esim. tämän palstan kirjoituksia, niin päiväkotien ongelmien takana on aika paljon kyse huonosta työilmapiiristä. Henkilökunnan kesken taitaa olla todella paljon erimielisyyksiä ja jopa kateutta erilaisen koulutuksen saaneiden kesken ja näyttää sille, että näiden tunteiden vatvomiseen kuluu varsin paljon työaikaa ja resursseja. Se, jos joku, ei todellakaan ole päivähoidossa olevien lasten etu. Mahdollisesti A-studion Hoivakoti kuntoon -projektin menetelmiä tarvittaisiin myös päivähoidon puolelle. Olen itse aikoinani huomannut, että esim. kehitysvammahuollossa oli vähän samankaltaisia ongelmia. Näyttää joskus sille, että kun työn kohteena on sellaisia ihmisiä, jotka itse eivät pysty ajamaan etujaan, niin helposti henkilökunta keskittyy itseensä. Ilmanmuuta toisenlaista työkulttuuria on näillä aloilla myös.

Hyvin mustavalkoista ja populistista kalastelua on mielestäni myös ajatus siitä, että päiväkodit keskittyisivät pelkästään pedagogiseen toimintaan. Sitäpaitsi me kaikki vanhemmatkin kasvatamme ja opetamme lapsiamme usein jo ihan vauvasta lähtien käyttäen erilaisia menetelmiä. Opetamme potalle, syömään. käyttäytymään erilaisissa tilanteissa,piirtämään ja käyttämään kynää, asetamme rajoja ja osa vanhemmista opettaa kävelemään ja käyttää vaikkapa unikoulua yms. yms. Tuleeko siitä ihan eri asia, kun tätä opettamista tapahtuu päiväkodissa ammattikasvattajan toimesta? Tietysti päiväkodeissa on myös alalle sopimattomia kasvattajia, mutta tuomitsemmeko koko ammattikunnan muutaman heikomman lenkin varjolla? Vai onko tässäkin kyse enemmän päiväkodeissa eri ammattikuntien välisestä kissanhännänvedosta ja vähän kateudestakin?

Ja sitten itse asiaan. Viskarit. Oma lapseni kuuluu tällä hetkellä viskariryhmään päiväkodissa. Kyse ei ole mistään koulusta tai eskarista. N. kaksi kertaa viikossa on viskarituokioita (huom! tuokioita, ei mitään oppitunteja). Niissä leikinomaisesti ja leikkiä hyväksi käyttäen harjoitellaan pieniä asioita. kuten värien ja muotojen oppimista. Lapsemme päiväkodissa touhutaan paljon pienryhmissä, joissa on 3-6 vuotiaita ja selvästi lapsestamme on huippuhienoa olla joskus pelkästään isojen kanssa. Lapsemme selvästi nauttii ja odottaa näitä viskarituokioita. Perjantaina minulla on vapaapäivä ja lapsemme on silloin kanssani kotona. Hän sanoi jäävänsä mielellään kotiin kanssani, kunhan varmistan päiväkodista ettei silloin ole viskarituokiota :)

kalla1 kirjoitti:

Tiedämme toki, että nimimerkki pistejonon suuri missio on keskustelun aiheesta riippumatta aina vetää takataskusta taaperokortti. Nimimerkin tavanomaiseen tyyliin kuuluu myös se, että aihetta käsitellään aina vetämällä esiin samat hyvin yleistävät stereotypiat, Aina taaperot ovat isoissa ryhmissä ja henkilökunta on kovin vaihtuvaa. Pistejono mielellään antaa ymmärtää, että tämänkaltaista on aina ja kaikissa päiväkodeissa. Tämän perin mustavalkoisen informaation keinoin yritetään ilmeisesti tuoda esille jotain, mutta mitä, sen sisältö jää aivan hämärän maille.

Omahoitajasysteemi ja pienryhmätoiminta lienevät jo varsin vakiintunutta toimintaa monissa päiväkodeissa. Päiväkodin henkilökunnalla pitää olla ihan samanlainen oikeus sairastaa, jäädä vanhempainvapaille tai vaihtaa työpaikkaa yms. kuin kaikilla työntekijöillä. Luulen ja varsinkin jos vähänkin seuraa esim. tämän palstan kirjoituksia, niin päiväkotien ongelmien takana on aika paljon kyse huonosta työilmapiiristä. Henkilökunnan kesken taitaa olla todella paljon erimielisyyksiä ja jopa kateutta erilaisen koulutuksen saaneiden kesken ja näyttää sille, että näiden tunteiden vatvomiseen kuluu varsin paljon työaikaa ja resursseja. Se, jos joku, ei todellakaan ole päivähoidossa olevien lasten etu. Mahdollisesti A-studion Hoivakoti kuntoon -projektin menetelmiä tarvittaisiin myös päivähoidon puolelle. Olen itse aikoinani huomannut, että esim. kehitysvammahuollossa oli vähän samankaltaisia ongelmia. Näyttää joskus sille, että kun työn kohteena on sellaisia ihmisiä, jotka itse eivät pysty ajamaan etujaan, niin helposti henkilökunta keskittyy itseensä. Ilmanmuuta toisenlaista työkulttuuria on näillä aloilla myös.

Hyvin mustavalkoista ja populistista kalastelua on mielestäni myös ajatus siitä, että päiväkodit keskittyisivät pelkästään pedagogiseen toimintaan. Sitäpaitsi me kaikki vanhemmatkin kasvatamme ja opetamme lapsiamme usein jo ihan vauvasta lähtien käyttäen erilaisia menetelmiä. Opetamme potalle, syömään. käyttäytymään erilaisissa tilanteissa,piirtämään ja käyttämään kynää, asetamme rajoja ja osa vanhemmista opettaa kävelemään ja käyttää vaikkapa unikoulua yms. yms. Tuleeko siitä ihan eri asia, kun tätä opettamista tapahtuu päiväkodissa ammattikasvattajan toimesta? Tietysti päiväkodeissa on myös alalle sopimattomia kasvattajia, mutta tuomitsemmeko koko ammattikunnan muutaman heikomman lenkin varjolla? Vai onko tässäkin kyse enemmän päiväkodeissa eri ammattikuntien välisestä kissanhännänvedosta ja vähän kateudestakin?

Ja sitten itse asiaan. Viskarit. Oma lapseni kuuluu tällä hetkellä viskariryhmään päiväkodissa. Kyse ei ole mistään koulusta tai eskarista. N. kaksi kertaa viikossa on viskarituokioita (huom! tuokioita, ei mitään oppitunteja). Niissä leikinomaisesti ja leikkiä hyväksi käyttäen harjoitellaan pieniä asioita. kuten värien ja muotojen oppimista. Lapsemme päiväkodissa touhutaan paljon pienryhmissä, joissa on 3-6 vuotiaita ja selvästi lapsestamme on huippuhienoa olla joskus pelkästään isojen kanssa. Lapsemme selvästi nauttii ja odottaa näitä viskarituokioita. Perjantaina minulla on vapaapäivä ja lapsemme on silloin kanssani kotona. Hän sanoi jäävänsä mielellään kotiin kanssani, kunhan varmistan päiväkodista ettei silloin ole viskarituokiota :)

Lue lisää

Taisi punainen lanka unohtua vuodatuksen alle? Jos lapsesi päiväkodissa on vain "tuokioita", niin toisessa päiväkodissa todetaan: "meillä on hyvin vähän vapaata leikkiä".

Koulutuskiistat, joista kirjoitit, ovat varmaan enemmänkin kuin totta. Pahinta se on silloin, kun lastentarhanopettaja on korvattu luokanopettajalla. Hän on niin kova guru ettei mitään rajaa millään. Lapsen etu, se on sivuseikka kunhan pääsee toteuttamaan itseään.

Miten keskenään "kisailevat" hoitajat voivat antaa pätevää kasvatusta ym?

Pointtisi oli? kirjoitti:

Taisi punainen lanka unohtua vuodatuksen alle? Jos lapsesi päiväkodissa on vain "tuokioita", niin toisessa päiväkodissa todetaan: "meillä on hyvin vähän vapaata leikkiä".

Koulutuskiistat, joista kirjoitit, ovat varmaan enemmänkin kuin totta. Pahinta se on silloin, kun lastentarhanopettaja on korvattu luokanopettajalla. Hän on niin kova guru ettei mitään rajaa millään. Lapsen etu, se on sivuseikka kunhan pääsee toteuttamaan itseään.

Miten keskenään "kisailevat" hoitajat voivat antaa pätevää kasvatusta ym?

Lue lisää

Pointtini oli, että sen sijaan, että aikuiset käyvät toissijaista kisaa siitä, että kuka saa päteä, niin keskityttäisiin siihen perustehtävään, jotta lapset saisivat olla lapsia ja aikuisilla olisi kirkkaana mielessä se, miksi ja kenelle tätä työtä tehdään. Keskenään kisaavan henkilökunnan voi tosiaan olla vaikeaa antaa pätevää kasvatusta, joten ehkä se mielenkiinto ja fokus olisi syytä työssä keskittää niihin työnkohteisiin ja lopettaa jatkuva mässyttely siitä, miltä tuo toinen työntekijä ja hänen tekemisensä minusta tuntuu.

Pointtini oli myös se, että kovin kiinnostavaa ja optimistista keskustelua ei synny sillä, että päiväkodeista annetaan mustavalkoisena ja yleistävänä määritelmänä mm. henkilökunnan jatkuva vaihtuminen ja ryhmäkokojen jatkuva ylittäminen. Näin voi olla jossain, mutta se ei ole totuus kaikista päiväkodeista.

Pointtini oli myös se, että n. tunti viikossa viskaritoimintaa 5-6 vuotiaille ei varmasti ole mikään uhka vapaalle leikkimiselle.

kalla1 kirjoitti:

Pointtini oli, että sen sijaan, että aikuiset käyvät toissijaista kisaa siitä, että kuka saa päteä, niin keskityttäisiin siihen perustehtävään, jotta lapset saisivat olla lapsia ja aikuisilla olisi kirkkaana mielessä se, miksi ja kenelle tätä työtä tehdään. Keskenään kisaavan henkilökunnan voi tosiaan olla vaikeaa antaa pätevää kasvatusta, joten ehkä se mielenkiinto ja fokus olisi syytä työssä keskittää niihin työnkohteisiin ja lopettaa jatkuva mässyttely siitä, miltä tuo toinen työntekijä ja hänen tekemisensä minusta tuntuu.

Pointtini oli myös se, että kovin kiinnostavaa ja optimistista keskustelua ei synny sillä, että päiväkodeista annetaan mustavalkoisena ja yleistävänä määritelmänä mm. henkilökunnan jatkuva vaihtuminen ja ryhmäkokojen jatkuva ylittäminen. Näin voi olla jossain, mutta se ei ole totuus kaikista päiväkodeista.

Pointtini oli myös se, että n. tunti viikossa viskaritoimintaa 5-6 vuotiaille ei varmasti ole mikään uhka vapaalle leikkimiselle.

Lue lisää

Kannattaisi tutustua Tehyn ryhmäkoko selvitykseen: Imeidentekijät. Päiväkotihoidon kipukohdat voidaan kieltää ja pistää pää pusikkoon koska omassa päiväkodissa asiat hyvin.Pistejono tuo jatkuvasti taaperoiden tilannetta keskusteluun koska asia joka kipein laatua ajatellen ja myös asia joka siksi herättää vastustusta. Varhaiskasvatuslaki keskustelussa luulisi että muutoksia kaivattaisiin juuri lapsen edun toteutumisen kannalta, kipeemmin, mutta keskitytään pedagogiikkaan joka todella melko hyvässä mallissa. Totta on että pedagogiikan toteuttaminen päiväkodeissa on tosi vaikeata nykyisellään kun lapsen persoonallisuuden kehitystä ei riittävästi pystytä huomioimaan eikä opettaminen siksi oikein onnistu. Pedagogiikan lisääminenei siis ole ratkaisu päiväkotihoidon ongelmiin.

kalla1 kirjoitti:

Pointtini oli, että sen sijaan, että aikuiset käyvät toissijaista kisaa siitä, että kuka saa päteä, niin keskityttäisiin siihen perustehtävään, jotta lapset saisivat olla lapsia ja aikuisilla olisi kirkkaana mielessä se, miksi ja kenelle tätä työtä tehdään. Keskenään kisaavan henkilökunnan voi tosiaan olla vaikeaa antaa pätevää kasvatusta, joten ehkä se mielenkiinto ja fokus olisi syytä työssä keskittää niihin työnkohteisiin ja lopettaa jatkuva mässyttely siitä, miltä tuo toinen työntekijä ja hänen tekemisensä minusta tuntuu.

Pointtini oli myös se, että kovin kiinnostavaa ja optimistista keskustelua ei synny sillä, että päiväkodeista annetaan mustavalkoisena ja yleistävänä määritelmänä mm. henkilökunnan jatkuva vaihtuminen ja ryhmäkokojen jatkuva ylittäminen. Näin voi olla jossain, mutta se ei ole totuus kaikista päiväkodeista.

Pointtini oli myös se, että n. tunti viikossa viskaritoimintaa 5-6 vuotiaille ei varmasti ole mikään uhka vapaalle leikkimiselle.

Lue lisää

6-vuotiaat ovat eskarissa, eivät viskarissa.
3-5 -vuotiaille tunti viikossa viskaria ei ole uhka leikkimiselle, totta. Entäpä kun sitä viskaria tuon ikäisille on vähintään tunti päivässä?