1964 vuoden perintötalo

Kertomasi perusteella on todennäköistä, että alarakenteissa (seinän alareunat, alapohja) on hometta. Olisiko lattia tuulettuva ns. rossipohja ( onko sokkelissa tuuletus-aukot) ? Se, että hajut alkoivat talvella johtuu siitä, että korvausilma tulee lattiarakenteiden kautta. Nyt kannattaisi ensiapuna avata ilmalle muita puhtaampia tuloreittejä. Sisäikkunoiden yläreunan tiiviisteistä sieltä täältä pieni pätkä pois. Sokkelin kissanaukot voi pienentää talven ajaksi, jolloin ilmavirtaus sieltä suunnalta pienenee. Seuraavaksi asiantuntija paikalle.

Niin no.
Se ihoonkin tarttuva mökin haju ei ole suoranaisesti hometta, vaan syntyy kosteissa rakenteissa, jotka ovat hyvä elatuspohja bakteereillekin.
Ulkopaneelin tehtävähän on suojata sateelta- sen ja seinän välissä on oltava tuuletusrako, että seinän kosteus pääsee haihtumaan, ei sieltä ulkopuolelta kait mitään seinän kuntoa voi nähdä.
Ottaisit selvää, mistä se kosteus taloon tunkee, vuotava katto/piipun läpivienti tms. tai sitten rakennuksen sisällä syntyvä kosteus ei mitenkään pääse haihtumaan ulkoilmaan (koko talo rakennusvirhettä)
Täytealapohjan kautta sitä kosteutta ei rakennukseen nouse, jos ei rakennus ole tehty suonsilmään ilman salaojia.
Kai niitä rakenteita on kosteusmittarilla tutkittu?
Yksi lääkehän on, että höyrynsulku sisäpuolelle ja koneellinen ilmanvaihto

> Täytealapohjan kautta sitä kosteutta ei rakennukseen nouse, jos ei rakennus ole tehty suonsilmään ilman salaojia.

Essonvaari ottaa tietokoneen käteen ja rupeaa opiskelemaan aiheesta "puukoolattu lattia". Esim. täältä

http://www.hometalkoot.fi/filebank/904-Tunnista_ja_tutkiriskirakenne2012.pdf

Kosteus voi olla peräisin joko maaperästä, putkivuodoista, ulkoseinien vuodoista, pesutilasta....

Ei ole taloa mitenkään vielä tutkittu.
Maaperä on ainakin todella kosteaa siinä eli piha täys vain sammalta esim. Sadevettä pääsee kivijalkaa valumaan. Suihkupuoli ja sauna on helposti joskus voinut vuotaa.
Katto on uusittu 5v sitten, mutta sitä ennen se vanha oli vuotanut, sitä tuskin korjattu. Ikkunoiden alapuolella ollut vuotoa, sen näkee, on seinä kupruillut. Ei ole koneellista ilmanvaihtoa.
Siinä mitä tiedän.

Enkä usko että talossa on rossipohjaa kun kerran ei ole tuuletusaukkoja... Kaipa silloin jo vuonna 1963-64 sellaiset osattiin laittaa.

Nyt sain selville, että se talo on maanvaraisen betonilaatan päälle rakennettu ja yhden huoneen alla on vain kellari. Salaojitus näkyy vuoden 1963 piirroksissa, eihän se kyllä mitenkään voi enään toimia. Miten se itse tarkastetaan ja tässä tapauksessa varmaan pitää myös vaihtaa?
Miten tässä nyt sen homeen kanssa edetään kun on betoni alla... voiko sekin olla homeessa, vai vain purut ja laudoitus?
Miten saa lattian tiiviiksi eli että ei olisi painovoimainen rakenne ja sen tilalle laittaa seiniin ilmanvaihtoa?

Ja se koko pesuhuone/saunaosasto pitäisi purkaa. Olen ajatellut sitten halvimpaa vaihtoehto(kai) eli muovia seiniin ja lattiaan. Mitä tässä pitää ottaa huomioon? Seinät on nyt paneelia ja suihkuseinä kaakeloitu ja lattiassa pikkulaattaa.

Niinpä, tuohon pitäisi tulla muutos. Nyt jälkikäteen kun ei voi edes perinnöstä kieltäytyä. Voi talon kai itse matalaksi laittaa, että siihen ei mene sitten rahaa? Kun en todellakaan tee muuta, kun katson alapohjan kunnon ja jos se jotenkin voi olla hyvä tai että ei olisi paljoakaan korjattavaa, korjaisin mutta en isoihin hommiin voi ryhtyä ja niinkun sanottua, ei kannatakaan. Yläpohjassa ei juurikaan ole mitään, mitään muuta kun pölyä ja ehkä jonkun verran eristystä.
Paikalla kävi putkimies (siihenkin upposi 1000e), ja kaivoon meni kuulemma salaojaputki mutta oli tukossa.. ei siihen koskenut silloin kun ei rahat riittänyt. Eikä kai hänen hommiaan muutenkaan.
Jostain se haju tosiaan tulee ja kaikkialla sitä on, jossakin enemmän ja jossakin vähemmän. Eniten sellaisissa huoneissa mitkä ovat olleet kylmiltään. Kesällä kurkkaan alapohjaan siis ja käyn ryömimässä myös ylhäällä.

Voi voi kun huolestuttaa.. :( Itse en asu talossa, vaan äitini.... hän ei halua muuttaa ainakaan vielä, kun ei oireile. Tykkää niin asua siellä..

Näyttää olevan moniongelmainen talo. Ennenkuin alkaa tekemään suurempia remontteja niin kannattaa tutkia koko talo ja tehdä korjaussuunnitelma. Jos remontti maksaa yli puolet senikäisen talon arvosta niin remppa on silloin yleensä kannattamaton. Valtion myöntämä homekorjaus lainakin lopetettiin vuodenvaihteessa, koska rahoiteyttavia taloja oli jo liikaa. Kannattaa ottaa aluksi yhteys paikkakunnan vanhempaan rakennusmestariin. Hän osaa neuvoa eteenpäin että kannattaako taloa lähteä enää korjaamaan. Talviaikana kannattaa tuulettaa huoneita niinpaljon kuin lä'mmitys antaa tehoa. Kesäaikaan näkee vasta lopullisesti salajojien, kattovesien tuhot. Ongelmat ovat yleensä alapohjan liiallinen kosteus, eli kosteus menee luultavasti sinne kellariin asti.

Ne kaikki lattian ja seinän välit niin ulkoseinän kun väliseinienkin rajakohdat kannattaisi tiivistää esimerkiksi akrylimassalla. Kaikki josta sitä hajua tulee. On varmaankin ilmavuotoa ja tiivistäminen auttaa siihen. Jos näkyy mitään epäilyttävää materiaalia niin ne tulisi poistaa. Talossa kumminkin asutaan niin siitä tiivistämisestä saattaisi olla jotain hyötyä. Myös esimerkiksi ulkoseinissä olevissa pistorasioissa voi olla ilmavuotoa. Tässä huonohkot ohjeet mutta mitään kalliita remppoja tuskin kannattaa tehdä tuollaiseen jo huonossa kunnossa olevaan taloon. Öljypöltin olisi hyvä saada kuntoon.

Alapohja saattaa olla maanvarainen betonilaatta, valesokkeli, puukoolattu lattia.

Ei mitään homekoiria paikalle. Availet muutamasta kohdasta ulkoseinää vasten olevaa sisäseinää, lattian rajasta. Sinne se kosteus tulee ensimmäisenä. Jos näyttää terveeltä, haju tulee ilmeisesti vuotona kellarista. Jos märkää seinissä, parasta avata kaikki seinäpinnat 50cm lattiasta ylöspäin .
Tietenkin se lämmitys pitää ensin saada toimimaan, muuten taloon tulee lisää kosteutta. Ilmanvaihto pitää olla koko ajan päällä, varmaan siitä liesituuletin löytyy? Kellarin ja asunnon väliset ovet kiinni ettei sieltä pääse kosteaa ja haisevaa ilmaa asuntoon. Kellariin pitäisi kehitellä aluksi väliaikainen tuuletus, yhdestä reiästä esim. vanhalla liesituulettimella ilmaa ulos ja muutamasta paikasta korvausilmaa tilalle.
Jos ensimmäinen asuinkerroksen lattia, siis kellarin yläpuolella olevan tilan lattia, on puuta, suosittelen lattiapinnoitteeksi jotain hengittävää, korkkia tai lautaparkettia. Muovimatto on siitä huono, että se ei päästä alapuolella olevaa kosteutta läpi, jolloin kosteus lähtee kiertämään maton ulkopuolelta kostuttaen väliseinät alareunoista. Sen huomaa, kun seinien alareuna kupruilee ja lattialistat ei meinaa pysyä paikoillaan, ja maalit hilseilee. Juuri tämän vuoksi parketin alle ei kannata laittaa höyrysulkua. Kellari ja perustukset ympäristöineen kuivaksi, jolloin kosteus ei pääse taloon sisälle. Silloin parkettikin pysyy kuivana.
Jos tontilla ei ole salaojitusta ja rännivedetkin valuu sokkelin juureen, se on suuri kosteusvaurioiden aiheuttaja. Sitä voi helpottaa, jos pihalla on isoja puita, jotka imee paljon vettä. Ei siis kannata raivata sitä tonttia paljaaksi. Aluksi kannattaa muoviputkella ohjata rännivesiä muutaman metrin kauemmaksi sokkelista, kunnes saat tilanteen selvitettyä.

Homeleipätesti se brittiläinen ja sen jälkeen istutat vaan lisää puita pihapiiriin. Halavalle mänöö kyllä, mutta antaa mennä kun on alamäki.

Homeleipätesti se brittiläinen ja sen jälkeen istutat vaan lisää puita pihapiiriin. Halavalla mänöö kyllä, mutta antaa mennä kun on alamäki.

Äiti elää ja omistaa ½ talosta? Vai perikunnalla / sinulla on toinen ½? Vai omistiko isä yksin talon ja nyt olet(te) perineet hänet ja äidillä on elinikäinen asumisoikeus?
Joka tapauksessa, onhan teidän täytynyt määritellä perunkirjoitukseen talon TODELLINEN KÄYPÄ arvo.
Jos yhtään luen ymmärtämääni oikein, niin pelkkä välittäjän arvio ei voi riittää arvon määritykseen. Talohan on ilmeisesti purkukuntoinen ja täysin arvoton. Tai oikeastaan vähemmänkin, sillä purkukustannuksiahan siitä vaan tulee. Teetittekö perunkirjoitusta varten minkäänmoista arviota ja kuntokartoitusta?

Jos tontilla on jotain arvoa, niin siitä saatavalla rahalla voisit maksaa purkukustannuksia..?

Jos ei ole tietotaitoa ja osaamista korjausrakentamisesta niin ainoa mahdollisuus on myydä talo purkukuntoisena. Taloudellisesti ei ole mitään järkeä, että ammattirakentajat tulisi sinne puuhailemaan kun ei siitä kuitenkaan tule uuden veroista ja rahaa palaa.

Talo oli siis isäni oma ja nyt minä yksin sen perin, ainoana lapsena. Perunkirjoitusta varten ei tehty mitään kuntoarviota, pelkkä kiinteistövälittäjän arvio ja se arvioitiin siinä kunnossa 50-80 000 euron arvoiseksi. Tämän arvion mukaan myös maksoin perintöveron. Tontti on kunnan ja siitä maksan vuotuista vuokraa.

Talosta tosiaan löytyy vain takka, liesituuletin ja räppänä vessassa mistä tulee ja menee ilmaa. Kaikki muu tulee alapuolelta. Yläpohjassa ei ole kun hieman purua jäljellä ja mahoton määrä pölyä. Kellarin yläpuolella olevassa huoneessa on parketti lattia ollut alusta asti. Sinne se myös jätettiin, muualle laitettiin sen päälle laminaatti. Parketin ulkoseinän puoleisessa lattian kulmassa on musta läikkä, eli hometta/kosteutta. Myös siinä huoneessa olevan patterin lattiaan menevän putkiosan ympärillä on parketti mustana. Lyhyen seinän jalkalistojen alta tulee vahva haju. Tässä kohtaan myös ulkoseinää vasten oleva sisäseinä oli todella kylmä n. 50cm lattiasta ylöspäin ja tapetti tuntui hieman jopa kostealta.

Keittiössä on parketti, muovimatto ja nyt kaksi kerrosta laminaattia. Tämä jossakin vaiheessa pakko avata ja laittaa vain yksi kerros. Yhdestä lattiasta mentiin sisään ja siellä oli keittiön lattian alla ainakin noin 50cm tyhjää tilaa.
Isäni kun ei käyttänyt ollenkaan öljylämmitystä, tämä on varmasti ollut haitaksi talon kunnolle. Asiaan on tietysti pahentanut olematon eristys.

Kellarin seinillä on kalkkihärmää ja kostealta tuntuu koko kellari. Äitini kun nyt asuu talossa, hajun vuoksi laitoimme sanomalehdellä tiivistäen listojen alla olevia rakoja. Ensiapu vain hajuun, ei ole siis mikään ratkaisu. Betonilaatta on kaiken järjen mukaan kostunut, kun ei ole pysynyt lämpimänä ja salaojitus ei toimi/rikki/patoutunutta vettä. Pesuhuoneen puolella kuumavesiputki meni tänä talvena jäähän, kun siellä lattian alla ei ole myöskään mitään eristystä.

Öljysäiliöön on varmaankin tullut ajan kanssa vettä tai sitten se on jopa rikki. Isäni ei nimittäin ostanut ollenkaan öljyä (1000l, vuonna -84) viimeksi. Öljypolttimeen on vaihdettu suutin, putket vaihdettu ja suodatin puhdistettu. Kattila on nuohottu, mutta mikään ei näytä auttavan. Ei siis vieläkään toimi kun hetken ja sitten tulee vikavalo päälle. Patterit on ilmattu eli ei siitäkään luultavasti sitten johdu. Öljypoltin lähtee käyntiin ihan hyvin, muutaman minuutin odottelun jälkeen, mutta ei toimi kun noin 5 minuuttia. Ei siinä ajassa kerkeä patterit lämpiimään juurikaan. Öljy on siis vetistä, vaikka säiliön on "öljyä" täynnä?

Nyt kesällä olisi sitten suunnitelmissa, että lattia otetaan auki pukuhuoneesta, siinä se on helpointa. Otetaan kaikki puru pois ja katsotaan mitä sieltä löytyy, mitä näkyy. En tiedä... aika epätoivoinen olo.

Lienet jo selvitellyt ja asialle jotain tehnytkin. Nää on näitä mitä ei voi kuin arvailla ja pähkäillä. Omaan silmään pisti tuo ´ Keittiön roskakaapin takana olevassa seinässä on valumajälkiä ja putkimies sanoi, että lattiassa on kosteuden aiheuttamia läikkiä, mutta se on nyt kuiva´. Voihan se pinnasta olla kuiva mutta mitä lie pinnan alla? Jos nelkytä vuotta muutaman tipan tiputtelee päivässä, siinä alkaa paksukin lankku lahoamaan poikki kun on sopivassa kohdassa. Purueriste taas toimii kosteudentasaajana ympärillä joten vauriot ovat paikalliset mutta haju on melkoinen. Ja aina löytyy sen verran rakoja mistä haju pääsee nenään. Tämä siis omakohtaista kokemusta keittiörempasta joka lähti vesivahingosta liikkeelle. Tuo lankunpätkä ja ympäröivä puru kun vaihdettiin niin haju hävisi.

Tuo imelä haju johtuu lahottajasienistä, jotka hiljalleen lahottvat purueristeitä ym puurakenteita rakenteita. Varsin tyypillistä tuon ikäisissä taloissa eikä käsittääkseni edes vaarallista.
Ummehtunut multamainen haju sensijaan on merkki vakavammasta ongelmasta ja syy pitäisi paikallistaa. Todennäköisesti ongelma on alapohjassa ja talon alaisessa kellarissa ja levinnyt sieltä hiljalleen yläpuolisiin rakenteisiin.
Taloa ei todennäköisesti ole järkevää lähteä korjaamaan taikka korjausta ei edes pysty koko taloa purkamatta tekemään. Ennen kuin teet mitään, niin suosittelen jonkin vanhoihin rakennuksiin perehtyneen alan ammattilaisen tekemää kuntokartoitusta. Hän pystyy sanomaan kannattaako mitään tehdä.

Jos oireilet talossa, niin suosittelen välttämään pitempiaikaista oleskelua.

Et perinyt lottovoittoa, vaan kouraan jäi mustapekka-kortti. Valtio vielä ojensi auttavan käden ja otti perintöverot pois. Kiitos kansalainen kun jaksat raataa ja maksaa veroja, sillä on lottovoitto syntyä suomeen satojentuhansien homeasuntojen maahan.

Voimia! Ainoa järkevä mahdollisuus sinulla on selvittää ongelmat asiantuntijan avulla ja tehdä sen jälkeen päätöksiä. Purkaminen pelkän luulon perusteella olisi perin tyhmää ja hajun poisto kepulikonstein vielä tyhmempää. Ensin syy(t) esiin ja sitten vasta hutkitaan, senhän sanoo jo maalaisjärkikin.

Kirjaudu rintamamies-talon foorumille ja naamakirjaan pelastetaan vanhat talot. Kummassakin on vähän tasokkaampaa keskustelua ja naamakirjassa kirjoittelee myös ammattilaiset. Sieltä voit vaikka kysyä sellaista paikkakuntasi ammattilaista, joka voisi tehdä asiallisen tutkimuksen ja suunnitelman. Hirvittää nuo kaikki itseoppineiden neuvot.