Paras teho leivinuunista

Miten puusta leivinuunissa eniten lämpöä pirttiin?

puuta uuniin kirjoitti:

Miten puusta leivinuunissa eniten lämpöä pirttiin?

Onko sulla kunnollinen hiilipesällä varustettu leivinuuni.
Sellaisessa puu pultetaan reilulla vedolla välillä kohentaen ja kun kaikki puu on hiilloksella niin hiillos vedetään alas hiilipesään.
Varsinainen pesä putsataan kekäleistä ja tuhkasta ja pellit kiinni, tässä vaiheessa olet sitten jo avannut ns. häkäpellin.
Kun hiilet ovat hiilipesässä niin ne jatkavat palamista pienemmässä tilassa kohdennetulla vedolla jolloin niistä saadaan paras hyöty irti.
Kun hiilet lakkaavat hehkumasta niin sitten häkäpelti kiinni

Hiilien polttovaiheessa uunnin lämpötilä nousee huomattavasti mutta korvausilma on minimaalista.
Ja vielä jos korvausilma tulee siihen leivinuunin alle niin se ei jäähdytä muuta huonetilaa.
Itselläni korvausilmaventtiili on 10cm päässä hiilipesän luukusta.

puuta uuniin kirjoitti:

Miten puusta leivinuunissa eniten lämpöä pirttiin?

Jos vasta aikoo rakentaa, niin leivinuunin ilmat otetaan suoraan ulkoa maanalaista ilmakanavaa pitkin. Ulkoilma lämpenee siis hieman maalämmöllä. Ilma siis suoraan leivinuuniin jolloin vedonsäätö leivinuunin sisällä. Tällöin ei poisteta lämmintä sisäilmaa talon sisältä palamisen aikana. Merkitys on pieni ja tätä on harvoin toteutettu. Lähes samaan pääsee kun korvausilma tulee vetoluukun viereen.

Koivuhalkoa ainoastaan. Halot uunin pesän(-5cm) pituiset. Poista tuohi halotuista koivuista ja kuivaa puut katoksessa. Tuohesta tulee eniten nokea ja noki eristää lämmönsiirtymistä lämpöä varaaviin rakenteisiin, siksi tuohettomasta puusta eniten tehoa tuvan lämmöksi. Tuo polttopuita sisälle kuivumaan aina saman verran kuin poltat niitä. Sisällä pidetään 3 vrk:n puut. Kuivat puut lämmittävät parhaten, koska vesihöyry sitoo lämpöä. Piipusta poistuva höyry vie energiaa ulos. Kuiva polttopuu tuottaa vähiten vesihöyryä.

Tulta ei saa kituuttaa. Kituuttaminen nokeaa uunin ja hormit. Nokinen uuni ei lämmitä tupaa. Tulen tulee palaa tehokkaasti riittävällä ilmamäärällä. Myös liika ilma on huono asia, silloin kuumuus poistuu savupiipusta eikä ehdi lämmittää uunia. Kun saat tulen täyteen paloon pienennä ilman saantia kunnes palaminen alkaa hidastua, sitten lisää hieman ilmaa että palaa taas kunnolla, siinä on sitten oikea ilmamäärä. Ulkoilman säätila vaikuttaa hieman, joten tulee osata kokeilla oikea veto eli palamisilmamäärä.

Muuten kuten Riippuu kertoo

Tuvan lämmittämiseen on aamuin illoin tehtävä poltto tehokkain. Puumäärä on 8-25kg kerta riippuen talosta ja pakkasista. Pelti suljetaan kun hiillos sammuu, joka kerta. Puita ei välillä lisäillä. Aikaista seuraavaa polttoa hieman isommalla puumäärällä jos tarve.

Tehot irti puusta kirjoitti:

Jos vasta aikoo rakentaa, niin leivinuunin ilmat otetaan suoraan ulkoa maanalaista ilmakanavaa pitkin. Ulkoilma lämpenee siis hieman maalämmöllä. Ilma siis suoraan leivinuuniin jolloin vedonsäätö leivinuunin sisällä. Tällöin ei poisteta lämmintä sisäilmaa talon sisältä palamisen aikana. Merkitys on pieni ja tätä on harvoin toteutettu. Lähes samaan pääsee kun korvausilma tulee vetoluukun viereen.

Koivuhalkoa ainoastaan. Halot uunin pesän(-5cm) pituiset. Poista tuohi halotuista koivuista ja kuivaa puut katoksessa. Tuohesta tulee eniten nokea ja noki eristää lämmönsiirtymistä lämpöä varaaviin rakenteisiin, siksi tuohettomasta puusta eniten tehoa tuvan lämmöksi. Tuo polttopuita sisälle kuivumaan aina saman verran kuin poltat niitä. Sisällä pidetään 3 vrk:n puut. Kuivat puut lämmittävät parhaten, koska vesihöyry sitoo lämpöä. Piipusta poistuva höyry vie energiaa ulos. Kuiva polttopuu tuottaa vähiten vesihöyryä.

Tulta ei saa kituuttaa. Kituuttaminen nokeaa uunin ja hormit. Nokinen uuni ei lämmitä tupaa. Tulen tulee palaa tehokkaasti riittävällä ilmamäärällä. Myös liika ilma on huono asia, silloin kuumuus poistuu savupiipusta eikä ehdi lämmittää uunia. Kun saat tulen täyteen paloon pienennä ilman saantia kunnes palaminen alkaa hidastua, sitten lisää hieman ilmaa että palaa taas kunnolla, siinä on sitten oikea ilmamäärä. Ulkoilman säätila vaikuttaa hieman, joten tulee osata kokeilla oikea veto eli palamisilmamäärä.

Muuten kuten Riippuu kertoo

Tuvan lämmittämiseen on aamuin illoin tehtävä poltto tehokkain. Puumäärä on 8-25kg kerta riippuen talosta ja pakkasista. Pelti suljetaan kun hiillos sammuu, joka kerta. Puita ei välillä lisäillä. Aikaista seuraavaa polttoa hieman isommalla puumäärällä jos tarve.

Lue lisää

Kitupoltto = Ilman saantia/vetoa rajoitetaan tulopuolelta.

Missä tapauksessa kertomasi "liika ilma on huono asia"?

korventaja kirjoitti:

Kitupoltto = Ilman saantia/vetoa rajoitetaan tulopuolelta.

Missä tapauksessa kertomasi "liika ilma on huono asia"?

Tässä tapauksessa halutaan puun sisältämä energia mahdollisimman tarkoin talon lämmitykseen. Savukaasut poistuu piipusta liian kuumina eikä ennätä luovuttaa lämpöä tarpeeksi. Eli puun sisältämää energiaa menee pihalle koska liika ilma kiihdyttää palamista ja savukaasuvirtausta yli uunin lämmönsitomiskyvyn. Täydellisen optimivedon saamiseksi tulisi savun lämpötilaa mitata jatkuvasti hormista, mutta se taitaisi jo mennä liiallisuuksiin.

Ääritilanteessa voi lyödä ketunhäntä piipusta. Silloin ainakin palamislämpöä menee pihalle, koska osa palamisestakin tapahtuu siellä. Liika äkkikuumuus voi myös halkaista rakenteita. Halkeamat tulisijoissa ja hormeissa voi johtaa tulipaloihin tai savuongelmiin ja häkävaaraan.

Kitupoltossa ilman saantia rajoitetaan niin paljon että liekki pienenee oleellisesti ja puiden polttoaika pitenee. Palopesän lämpötila jää myös alhaisemmaksi. Kitupoltossa savukaasut palavat epätäydellisesti alhaisen palolämmön takia. Kitupoltossa puusta saadaan irti vain osa energiasta. Palamattomaan nokeen ja ulosvirranneisiin palamatta jääneisiin kaasuihin ja pienhiukkasiin jää puun energiaa. Lisäksi noki muodostaa uunin pintaan eristävän nokeentuman, jonka vuoksi uunin lämmön sitomiskyky laskee ja edelleen lisää piipusta poistuvan savun sisältämää lämpöenergiaa.

korventaja kirjoitti:

Kitupoltto = Ilman saantia/vetoa rajoitetaan tulopuolelta.

Missä tapauksessa kertomasi "liika ilma on huono asia"?

Tässä "korventajalle" jotain uuninvalmistajan sivuilta kopioitua, kun en nyt ennätä itse runoilla.

Kylmillään olleen takan lämmitys, esimerkiksi talviaikaan mökillä, on aloitettava erityisen varovasti ja hitaasti. Liian nopea lämmittäminen aiheuttaa tulisijan rungossa suuria lämpötilaeroja, jotka saattavat vaurioittaa rungon rakenteita ja pinnoitteita.

Älä ylilämmitä
Pinnoitusten ja kaakelipintojen vaurioituminen on aina merkki ylilämmityksen aiheuttamasta liian nopeasta tai epätasaisesta lämmönvaihtelusta rungossa ja/tai pinnoitteissa

Ylilämmittäminen ja liian suuret pesälliset vaurioittavat aina tulipintoja ja takan rakenteita, aiheuttaen takan pinnoitteissa halkeamia tai hiushalkeamia. Liian korkeaksi nouseva tulipesän lämpötila aiheuttaa muutoksia ja rapautumista tulipesän rakenteissa, suuluukkujen metalliosissa, sekä vaurioittaa laseja ja pinnoitteita. Hiushalkeamilla pinnoissa ei ole vaikutusta toimivuuteen tai käyttöturvallisuuteen, mutta em. käytöllä on huomattava merkitys takan käyttöikään. Noudata aina huolellisesti käyttö- ja lämmitysohjeita.


Varaavaa takkaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi avotakkana. Pidä tulipesän luukku aina suljettuna. Avonainen luukku voi aiheuttaa huonetilaan savuvuotoja. Avaa luukku vain sytytyksen, puiden lisäyksen ja puhdistuksen ajaksi. Sulje myös luukun ilmansyötöt ja tuhkaluukut lämmityksen päätyttyä.

Anna paloilmaa säästellen

Suuluukut suljetaan heti kun sytykkeet ovat syttyneet. Jos hormissa on sytytysvaiheessa veto-ongelmia, voidaan luukkujen ilma-aukoista ja ilmansäätöön tarkoitetuista tuhkalaatikoista antaa hieman runsaammin ilmaa. Tällöin hormi saa paremman vedon ja sytytysvaiheessa muodostuva kosteus ja vesihöyry poistuvat hormin kautta.

Tuli palaa hyvällä vedolla yleensä n. 5 min kuluttua sytytyksestä. Kun puut ovat hyvin syttyneet, voit varovasti sulkea sytytyspellin samalla seuraten, että veto pysyy riittävänä. Vetoa säädetään halutun suuruiseksi tuhkalaatikkoa raottamalla ja/tai säätämällä suuluukkujen ilma-aukkoja.

Paloilmaa ei saa antaa liikaa, eikä liian vähän. Jos liekki palaa rauhattomasti lepattaen ja humisten, vähennä ilmaa kunnes tuli palaa rauhallisesti. Jos liekki palaa laiskasti ja tummana, lisää ilmaa kunnes tuli palaa väriltään vaaleana.

Liika ilma aiheuttaa puun liian nopean palamisen, jolloin puista vapautuvat palokaasut eivät ehdi syttymään. Liika ilma hiillosvaiheessa jäähdyttää takan varaavia rakenteita. Liian vähäinen ilma aiheuttaa kitupolton, jolloin päästöt kasvavat ja palokaasut karkaavat syttymättöminä hormiin. Liian vähäinen ilma hiillosvaiheessa jättää hiillospolton keskeneräiseksi.

HUOM! Vetoa ei saa koskaan säätää savuhormin, tai takan sulkupellillä.

Tehot irti puusta kirjoitti:

Jos vasta aikoo rakentaa, niin leivinuunin ilmat otetaan suoraan ulkoa maanalaista ilmakanavaa pitkin. Ulkoilma lämpenee siis hieman maalämmöllä. Ilma siis suoraan leivinuuniin jolloin vedonsäätö leivinuunin sisällä. Tällöin ei poisteta lämmintä sisäilmaa talon sisältä palamisen aikana. Merkitys on pieni ja tätä on harvoin toteutettu. Lähes samaan pääsee kun korvausilma tulee vetoluukun viereen.

Koivuhalkoa ainoastaan. Halot uunin pesän(-5cm) pituiset. Poista tuohi halotuista koivuista ja kuivaa puut katoksessa. Tuohesta tulee eniten nokea ja noki eristää lämmönsiirtymistä lämpöä varaaviin rakenteisiin, siksi tuohettomasta puusta eniten tehoa tuvan lämmöksi. Tuo polttopuita sisälle kuivumaan aina saman verran kuin poltat niitä. Sisällä pidetään 3 vrk:n puut. Kuivat puut lämmittävät parhaten, koska vesihöyry sitoo lämpöä. Piipusta poistuva höyry vie energiaa ulos. Kuiva polttopuu tuottaa vähiten vesihöyryä.

Tulta ei saa kituuttaa. Kituuttaminen nokeaa uunin ja hormit. Nokinen uuni ei lämmitä tupaa. Tulen tulee palaa tehokkaasti riittävällä ilmamäärällä. Myös liika ilma on huono asia, silloin kuumuus poistuu savupiipusta eikä ehdi lämmittää uunia. Kun saat tulen täyteen paloon pienennä ilman saantia kunnes palaminen alkaa hidastua, sitten lisää hieman ilmaa että palaa taas kunnolla, siinä on sitten oikea ilmamäärä. Ulkoilman säätila vaikuttaa hieman, joten tulee osata kokeilla oikea veto eli palamisilmamäärä.

Muuten kuten Riippuu kertoo

Tuvan lämmittämiseen on aamuin illoin tehtävä poltto tehokkain. Puumäärä on 8-25kg kerta riippuen talosta ja pakkasista. Pelti suljetaan kun hiillos sammuu, joka kerta. Puita ei välillä lisäillä. Aikaista seuraavaa polttoa hieman isommalla puumäärällä jos tarve.

Lue lisää

Kaikkia puulajeja voi käyttää.

Tehokkain on se jolla puusta saa eniten lämpöä.

puuta uuniin kirjoitti:

Miten puusta leivinuunissa eniten lämpöä pirttiin?

Lapioi toosa täyteen pelletti ja sytytä bensalla, ei tarvi sen polton jälkeen pähkäillä millä lämpenee.

Sanomalehtipaperi on erittäin huono uunin sytyttämiseen.

Puuuuuuni on hieno keksintö.

Anonyymi kirjoitti:

Puuuuuuni on hieno keksintö.

Puu-uunin lämmittäminen on aika herkkää puuhaa. Itse valitsen mieluummin tiilistä muuratun.

Anonyymi kirjoitti:

Puu-uunin lämmittäminen on aika herkkää puuhaa. Itse valitsen mieluummin tiilistä muuratun.

Sitten on sähköhellakin aika kriittinen juttu.

Takka?
Kysymys oli leivinuunista.

Tässä paljon totta, varsinkin jos alkaa jo uuni olla kuumahko niin ei kannata poltella kolmee puuta lisäykseen koska se lämpö on vähäinen ja pieni määrä palaa usein huonosti. Itse lisään takkaan välillä loppupuolla muutaman laudan jos alkaa näyttää siltä että on vaikka pari kolme huonosti palavaa suurehkoa puuta. On siis tärkeää saada puut loppumaan melko tasaan

Anonyymi kirjoitti:

Tässä paljon totta, varsinkin jos alkaa jo uuni olla kuumahko niin ei kannata poltella kolmee puuta lisäykseen koska se lämpö on vähäinen ja pieni määrä palaa usein huonosti. Itse lisään takkaan välillä loppupuolla muutaman laudan jos alkaa näyttää siltä että on vaikka pari kolme huonosti palavaa suurehkoa puuta. On siis tärkeää saada puut loppumaan melko tasaan

Lue lisää

Meillä ehkä 3-3,5tn vanha punatiili leipäuuni. Pesä on pitkä ja korkeakin, mutta klapit n. 50cm. Helpompia tuoda sisälle ku 80cm. Ehkä n 15kg lataus kerralla max, ja juuri niin että nopealla poltolla ja melko lopussa jotain nopeasti palavaa lisäks jos on tarve saada enemmän lämpöä. Eli koivulla saa hiillosta niin jos loppuvaiheessa lisää leppää tai närettä niin ne palaa samalla kun koivuhiilloskin ja taas noiden hiillos ei kauaa hehku niin ovat samaa vauhtia valmiit. Hiilet lievukseen kun alkavat hiipua. En osaa sanoa mikä olis optimi aika, mutta luulen pesästä on huono hyöty kun hormiin vetää uunin lämmöt ja taas tuhkapesästä hiilien lämmöt häkähormiin. Pienempi kertapoltto ja jokapäivä lämmittää kylmillä niin tasasempi sisällä lämpö ja luulen että rasittaa uunia vähemmän. Kovilla pakkasilla pari pesällistä joskus lämmittänyt kerralla, mutta säälittää vanha uuni. Voihan nuita olla parempiain konsteja, mutta nuin hyvin pärjänny ja sutari kehunu puhtaita kanavia.