Uuden ajan henkisyydestä puhuminen

Peili

Kirjoittelin Luterilaisuus palstalle tämän tekstin. Se siirrettiin nopeasti uudelle palstalle: yhteiskunta -> uusiutuva energia....

Missä tästä voisi puhua?
----

http://hidastaelamaa.fi/2015/01/intohimona-hyvinvointi-uuden-ajan-henkisyys/

Olen kokenut henkisyyden hienoksi ja jaloksi, uskontopettymyksen jälkeen.

Jotain, jossa tavoitellaan hyvää, eikä pahasta tai huonosta puhuta mitään. Eikä pelotella mitään.

Miksi uskonto ei pysty samaan?

59

184

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Artikkeli vaikutti juuri otsikkosi mukaiselta: New Age -henkisyydeltä.
      Palstalla on kyllä puhuttu ateistien henkisyydestä, mutta tuon tyyppinen virtaavuuden parantuminen, kudosten avautuminen ja elinvoiman virtaaminen kuulostaa ainakin minun korvissani vähän siltä, kuin vanha kristillinen uskonnollinen ilmaisu olisi korvattu toisenlaisella uskonnollisella ilmaisulla: esitellään käsitteitä, joiden perustetta ei tunneta,mutta jotka tuovat ratkaisuja ihmisenä olemiseen.

      Ateististahan tuo varmaan on, jos ei siinä jumalia käytetä asioiden kuvaamiseen.

      • Aada@

        kaarne

        "esitellään käsitteistä, joiden perustetta ei tunneta, mutta jotka tuovat ratkaisuja ihmisenä olemiseen."

        Mikä olisi mielestäsi parempi vaihtoehto?


      • Aada@ kirjoitti:

        kaarne

        "esitellään käsitteistä, joiden perustetta ei tunneta, mutta jotka tuovat ratkaisuja ihmisenä olemiseen."

        Mikä olisi mielestäsi parempi vaihtoehto?

        Hyvä kysymys :-)

        Korjaan ensin huolimatonta lausettani. Tämä on se, mitä tarkoitin ja olisi pitänyt kirjoittaa:
        "esitellään käsitteistä, joiden perustetta ei tunneta, mutta joiden luvataan tuovan ratkaisuja ihmisenä olemiseen."

        Sitten tunnustan, että mulla ei ole hallussani avaimia parempaan tai oikeaan tietoon. Siksi en voikaan vastata kysymykseesi, voin ainoastaan pohtia asiaa.

        Jatkan ajatuksen kehittelyä lumelääkkeiden tutkituilla vaikutuksilla. Taannoin oli taas juttua siitä, että lumelääkkeilläkin saavutetaan positiivisia hoitotuloksia joissakin vaivoissa. Jossain radio-ohjelmassa käsiteltiin ajatusta, että osa lääkkeistä voitaisiin korvata lumelääkkeillä, koska niillä saavutetaan sama tulos kuin kalliilla oikeallakin lääkkeellä.
        Tämä ajatus tyrmättiin toki keskustelussa.

        Osittain tämä ajatus on mielestäni kuitenkin pätevä. Lumelääkkeen vaikutus perustuu ilmeisesti kahteen asiaan: potilaan kokemukseen hoidetuksi tulemisesta, ja siihen, että "lääkitseminen" itsessään parantaa (nuo ovat ehkä vain yksi ja sama asia). Itse hoitotilanne on parantava ja se jollain tavoin aktivoi ihmisen omat parantavat voimavarat, hormonitoiminta muuttuu, alkaa erittyä ihmisen omia parantavia/hoitavia hormoneja tms.
        Jos näin on, niin voidan sanoa, että lumelääkkeeillä on tehoa, vaikka teho perustuu eri mekanismiin kuin oikean läkkeen teho.

        Samaa ajatusta voi minusta soveltaa näihin new, old ja middle age -henkisyyksiinkin.
        "Jos se toimii, se on totta".

        Ihmisen hyvinvointi on kokonaisvaltainen tilanne, jossa toimii tunnettuja ja tuntemattomia, tiedostettuja ja tiedostamattomia voimia. Jos joku kokee voivansa paremmin, kun hänen virtaavuutensa on parantunut, niin mikäs siinä!
        Jos moisesta virtaavuudesta ei ole minkäänlaista tieteellistä havaintoa, niin sitten ei ole. Ehkä kyseessä on tieteelle tuntematon virtaavuus, ehkä sillä viitataan johonkin aivan muuhun, tieteenkin tuntemaan järjestelmään, ehkä koko ilmiöta ei ole olemassa, mutta sen "parantaminen" toimii kuten mikä tahansa hoitava toimenpide - parantavasti.

        Minusta se ei ole ongelma, että jotkut voivat paremmin virtauksiaan kohentamalla, toiset rationaalista logiikkansa terävöittämällä, toiset uskossa kasvamalla.
        Ongelma on kaikissa tapauksissa se, jos omasta maailmankuvasta muovataan "tosi". Ja aletaan sulkea sen ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole tämän totuuden mukaisia. Mun mielestä.

        Tämä oli hyvin hajanainen ja epävalmis ajatus, jossa näen toki itsekin reikiä. Pidätän oikeuden muutoksiin :-)


      • kristitty *
        kaarne kirjoitti:

        Hyvä kysymys :-)

        Korjaan ensin huolimatonta lausettani. Tämä on se, mitä tarkoitin ja olisi pitänyt kirjoittaa:
        "esitellään käsitteistä, joiden perustetta ei tunneta, mutta joiden luvataan tuovan ratkaisuja ihmisenä olemiseen."

        Sitten tunnustan, että mulla ei ole hallussani avaimia parempaan tai oikeaan tietoon. Siksi en voikaan vastata kysymykseesi, voin ainoastaan pohtia asiaa.

        Jatkan ajatuksen kehittelyä lumelääkkeiden tutkituilla vaikutuksilla. Taannoin oli taas juttua siitä, että lumelääkkeilläkin saavutetaan positiivisia hoitotuloksia joissakin vaivoissa. Jossain radio-ohjelmassa käsiteltiin ajatusta, että osa lääkkeistä voitaisiin korvata lumelääkkeillä, koska niillä saavutetaan sama tulos kuin kalliilla oikeallakin lääkkeellä.
        Tämä ajatus tyrmättiin toki keskustelussa.

        Osittain tämä ajatus on mielestäni kuitenkin pätevä. Lumelääkkeen vaikutus perustuu ilmeisesti kahteen asiaan: potilaan kokemukseen hoidetuksi tulemisesta, ja siihen, että "lääkitseminen" itsessään parantaa (nuo ovat ehkä vain yksi ja sama asia). Itse hoitotilanne on parantava ja se jollain tavoin aktivoi ihmisen omat parantavat voimavarat, hormonitoiminta muuttuu, alkaa erittyä ihmisen omia parantavia/hoitavia hormoneja tms.
        Jos näin on, niin voidan sanoa, että lumelääkkeeillä on tehoa, vaikka teho perustuu eri mekanismiin kuin oikean läkkeen teho.

        Samaa ajatusta voi minusta soveltaa näihin new, old ja middle age -henkisyyksiinkin.
        "Jos se toimii, se on totta".

        Ihmisen hyvinvointi on kokonaisvaltainen tilanne, jossa toimii tunnettuja ja tuntemattomia, tiedostettuja ja tiedostamattomia voimia. Jos joku kokee voivansa paremmin, kun hänen virtaavuutensa on parantunut, niin mikäs siinä!
        Jos moisesta virtaavuudesta ei ole minkäänlaista tieteellistä havaintoa, niin sitten ei ole. Ehkä kyseessä on tieteelle tuntematon virtaavuus, ehkä sillä viitataan johonkin aivan muuhun, tieteenkin tuntemaan järjestelmään, ehkä koko ilmiöta ei ole olemassa, mutta sen "parantaminen" toimii kuten mikä tahansa hoitava toimenpide - parantavasti.

        Minusta se ei ole ongelma, että jotkut voivat paremmin virtauksiaan kohentamalla, toiset rationaalista logiikkansa terävöittämällä, toiset uskossa kasvamalla.
        Ongelma on kaikissa tapauksissa se, jos omasta maailmankuvasta muovataan "tosi". Ja aletaan sulkea sen ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole tämän totuuden mukaisia. Mun mielestä.

        Tämä oli hyvin hajanainen ja epävalmis ajatus, jossa näen toki itsekin reikiä. Pidätän oikeuden muutoksiin :-)

        "Ongelma on kaikissa tapauksissa se, jos omasta maailmankuvasta muovataan "tosi". Ja aletaan sulkea sen ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole tämän totuuden mukaisia. Mun mielestä."

        Heh, tuossa asiassa "rationaalisesti" ajattelevilla ei ole yhtään sen puhtaammat paperit. Kaikki ihmiset toimivat noin, sulkevat ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole oman totuuden mukaisia. Paitsi tietysti ne, jotka ovat niin umpihangessa, etteivät tiedä mitä ajattelisivat mistään asioista eivätkä pysty siitä syystä edes jokapäiväiseen arkiseen elämään.


      • kristitty * kirjoitti:

        "Ongelma on kaikissa tapauksissa se, jos omasta maailmankuvasta muovataan "tosi". Ja aletaan sulkea sen ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole tämän totuuden mukaisia. Mun mielestä."

        Heh, tuossa asiassa "rationaalisesti" ajattelevilla ei ole yhtään sen puhtaammat paperit. Kaikki ihmiset toimivat noin, sulkevat ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole oman totuuden mukaisia. Paitsi tietysti ne, jotka ovat niin umpihangessa, etteivät tiedä mitä ajattelisivat mistään asioista eivätkä pysty siitä syystä edes jokapäiväiseen arkiseen elämään.

        "Heh, tuossa asiassa "rationaalisesti" ajattelevilla ei ole yhtään sen puhtaammat paperit."

        Ei olekaan Ja niin yritinkin sanoa kommentissani, kun niputin "että jotkut voivat paremmin virtauksiaan kohentamalla, toiset rationaalista logiikkansa terävöittämällä, toiset uskossa kasvamalla."

        Kaikki toimivat noin, sulkevat ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole oman totuuden mukaisia. Kyllä.
        Mutta minusta on silti oleellista tehdä ero kahden asian välillä: on eri asia muodostaa maailmankuva, ilman sitähän maailma olisi aika kaoottinen paikka. Ja toinen asia lukita se niin, että vuorovaikutus oman ja muiden maailmankuvien välillä estyy.
        Tässä ei tietenkään ole kyse selkeistä rajoista, vaan aste-eroista. Harvan ihmisen maailmankuva on täysin hermeettisesti suljettu ja tuskin kukaan kykenee nikottelematta sisäistämään kaikki maailmankuvat. Noiden välissä on pitkä liukuma, joiden ääripäät kyllä ovat laadultaan erilaiset. Ja vaikka kyse ei ole kahdesta selkeästi erillisestä asiasta, niin niiden välinen ero on kyllä merkittävä itsetutkiskelun ja kulttuurin kannalta.


      • kristitty *
        kaarne kirjoitti:

        "Heh, tuossa asiassa "rationaalisesti" ajattelevilla ei ole yhtään sen puhtaammat paperit."

        Ei olekaan Ja niin yritinkin sanoa kommentissani, kun niputin "että jotkut voivat paremmin virtauksiaan kohentamalla, toiset rationaalista logiikkansa terävöittämällä, toiset uskossa kasvamalla."

        Kaikki toimivat noin, sulkevat ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole oman totuuden mukaisia. Kyllä.
        Mutta minusta on silti oleellista tehdä ero kahden asian välillä: on eri asia muodostaa maailmankuva, ilman sitähän maailma olisi aika kaoottinen paikka. Ja toinen asia lukita se niin, että vuorovaikutus oman ja muiden maailmankuvien välillä estyy.
        Tässä ei tietenkään ole kyse selkeistä rajoista, vaan aste-eroista. Harvan ihmisen maailmankuva on täysin hermeettisesti suljettu ja tuskin kukaan kykenee nikottelematta sisäistämään kaikki maailmankuvat. Noiden välissä on pitkä liukuma, joiden ääripäät kyllä ovat laadultaan erilaiset. Ja vaikka kyse ei ole kahdesta selkeästi erillisestä asiasta, niin niiden välinen ero on kyllä merkittävä itsetutkiskelun ja kulttuurin kannalta.

        Olen samaa mieltä. Oma kysymyksensä on, miksi ihmiset ovat tuossa asiassa erilaisia, mutta sen pohtiminen onkin sitten jo varmasti melkoinen suo rämmittäväksi.


      • Aada@
        kaarne kirjoitti:

        Hyvä kysymys :-)

        Korjaan ensin huolimatonta lausettani. Tämä on se, mitä tarkoitin ja olisi pitänyt kirjoittaa:
        "esitellään käsitteistä, joiden perustetta ei tunneta, mutta joiden luvataan tuovan ratkaisuja ihmisenä olemiseen."

        Sitten tunnustan, että mulla ei ole hallussani avaimia parempaan tai oikeaan tietoon. Siksi en voikaan vastata kysymykseesi, voin ainoastaan pohtia asiaa.

        Jatkan ajatuksen kehittelyä lumelääkkeiden tutkituilla vaikutuksilla. Taannoin oli taas juttua siitä, että lumelääkkeilläkin saavutetaan positiivisia hoitotuloksia joissakin vaivoissa. Jossain radio-ohjelmassa käsiteltiin ajatusta, että osa lääkkeistä voitaisiin korvata lumelääkkeillä, koska niillä saavutetaan sama tulos kuin kalliilla oikeallakin lääkkeellä.
        Tämä ajatus tyrmättiin toki keskustelussa.

        Osittain tämä ajatus on mielestäni kuitenkin pätevä. Lumelääkkeen vaikutus perustuu ilmeisesti kahteen asiaan: potilaan kokemukseen hoidetuksi tulemisesta, ja siihen, että "lääkitseminen" itsessään parantaa (nuo ovat ehkä vain yksi ja sama asia). Itse hoitotilanne on parantava ja se jollain tavoin aktivoi ihmisen omat parantavat voimavarat, hormonitoiminta muuttuu, alkaa erittyä ihmisen omia parantavia/hoitavia hormoneja tms.
        Jos näin on, niin voidan sanoa, että lumelääkkeeillä on tehoa, vaikka teho perustuu eri mekanismiin kuin oikean läkkeen teho.

        Samaa ajatusta voi minusta soveltaa näihin new, old ja middle age -henkisyyksiinkin.
        "Jos se toimii, se on totta".

        Ihmisen hyvinvointi on kokonaisvaltainen tilanne, jossa toimii tunnettuja ja tuntemattomia, tiedostettuja ja tiedostamattomia voimia. Jos joku kokee voivansa paremmin, kun hänen virtaavuutensa on parantunut, niin mikäs siinä!
        Jos moisesta virtaavuudesta ei ole minkäänlaista tieteellistä havaintoa, niin sitten ei ole. Ehkä kyseessä on tieteelle tuntematon virtaavuus, ehkä sillä viitataan johonkin aivan muuhun, tieteenkin tuntemaan järjestelmään, ehkä koko ilmiöta ei ole olemassa, mutta sen "parantaminen" toimii kuten mikä tahansa hoitava toimenpide - parantavasti.

        Minusta se ei ole ongelma, että jotkut voivat paremmin virtauksiaan kohentamalla, toiset rationaalista logiikkansa terävöittämällä, toiset uskossa kasvamalla.
        Ongelma on kaikissa tapauksissa se, jos omasta maailmankuvasta muovataan "tosi". Ja aletaan sulkea sen ulkopuolelle asioita, jotka eivät ole tämän totuuden mukaisia. Mun mielestä.

        Tämä oli hyvin hajanainen ja epävalmis ajatus, jossa näen toki itsekin reikiä. Pidätän oikeuden muutoksiin :-)

        kaarne

        "Lumelääkkeen vaikutus perustuu ilmeisesti kahteen asiaan: potilaan kokemukseen hoidetuksi tulemisesta ja siihen että "lääkitseminen" itsessään parantaa."

        Lääkitseminen itsessään taas ei paranna niin hyvin, jos potilaalle ei tule kokemusta hoidetuksi tulemisesta.
        Mielestäni oleellisinta on juuri tuo kokemus hoidetuksi/kohdatuksi tulemisesta ja kaikki mitä se pitää sisällään.
        Eikö ihmisen syvin tarve ole tulla kohdatuksi omana itsenään ja tulla hyväksytyksi ja autetuksi niissä asioissa, mitä juuri hän tarvitsee? Sillä tavalla jonka hän pystyy ottamaan vastaan. Helpommin sanottu kuin tehty, koska ihmisetkin ovat niin erilaisia persoonallisuudeltaan ja kaikenlaisen tarvitsevuutensa kanssa.


      • Aada@ kirjoitti:

        kaarne

        "Lumelääkkeen vaikutus perustuu ilmeisesti kahteen asiaan: potilaan kokemukseen hoidetuksi tulemisesta ja siihen että "lääkitseminen" itsessään parantaa."

        Lääkitseminen itsessään taas ei paranna niin hyvin, jos potilaalle ei tule kokemusta hoidetuksi tulemisesta.
        Mielestäni oleellisinta on juuri tuo kokemus hoidetuksi/kohdatuksi tulemisesta ja kaikki mitä se pitää sisällään.
        Eikö ihmisen syvin tarve ole tulla kohdatuksi omana itsenään ja tulla hyväksytyksi ja autetuksi niissä asioissa, mitä juuri hän tarvitsee? Sillä tavalla jonka hän pystyy ottamaan vastaan. Helpommin sanottu kuin tehty, koska ihmisetkin ovat niin erilaisia persoonallisuudeltaan ja kaikenlaisen tarvitsevuutensa kanssa.

        Niinhän minäkin arvelin, että kyse olisi ehkä yhdestä ja samasta asiasta.
        No, se oli kuitenkin vain konkretiaa hakeva analogia suhteessa erilaisiin new agen ympärillä pyöriviin vaihtoehtohoitoihin ja muuhun elämänlaadun parantamiseen. Ideani oli, että jos ihmisen elämänlaatu paranee kristallihoitojen tai virtaavuuksien paranemisen vuoksi, niin se on todellista. Parantamisessa ei voi sanoa että "väärin sammutettu".
        Tarkkana täytyy toki olla, että ei luvata vastuuttomia tai mahdottomia. Rajan vetäminen on vaikeaa joskus. Ei kuitenkaan pidä sanoa, että rukoilu tai meditaatio parantaa syövän, voit unohtaa ne lääkärien myrkyt. Kun tällaista kuitenkin tapahtuu, niin rajaa "uskomushoitoihin" kannattaa pitää yllä.

        Lumelääkkeistä ja lumevaikutuksesta kiinnostava artikkeli:
        http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/lumelaakitys-ei-olekaan-lumetta/


      • Aada@
        kaarne kirjoitti:

        Niinhän minäkin arvelin, että kyse olisi ehkä yhdestä ja samasta asiasta.
        No, se oli kuitenkin vain konkretiaa hakeva analogia suhteessa erilaisiin new agen ympärillä pyöriviin vaihtoehtohoitoihin ja muuhun elämänlaadun parantamiseen. Ideani oli, että jos ihmisen elämänlaatu paranee kristallihoitojen tai virtaavuuksien paranemisen vuoksi, niin se on todellista. Parantamisessa ei voi sanoa että "väärin sammutettu".
        Tarkkana täytyy toki olla, että ei luvata vastuuttomia tai mahdottomia. Rajan vetäminen on vaikeaa joskus. Ei kuitenkaan pidä sanoa, että rukoilu tai meditaatio parantaa syövän, voit unohtaa ne lääkärien myrkyt. Kun tällaista kuitenkin tapahtuu, niin rajaa "uskomushoitoihin" kannattaa pitää yllä.

        Lumelääkkeistä ja lumevaikutuksesta kiinnostava artikkeli:
        http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/lumelaakitys-ei-olekaan-lumetta/

        kaarne
        "Tarkkana täytyy toki olla, että ei luvata....."
        Juuri niin, olen ihan samaa mieltä.
        Suomalaiset taitavat olla aika sisäänpäin kääntyvää porukkaa, eikä yhteisöllisyys ole läheskään aina parasta mahdollista.
        Kirjoitan tästä, koska minulla on vertailukohtaa erittäin toimivaan, hyvän perheen kaltaiseen yhteisöllisyyteen. Myöskin fundamentalistiseen söheltämiseen ja monenlaiseen muuhunkin yhteisolemiseen.
        Me kaikki olemme toistemme "lumelääkitsijöitä" silloin kun tuotamme toisillemme kokemuksen kuulumisesta joukkoon omana itsenämme,varsinkin hankalien tunteiden ja erilaisten elämänkriisien ja sairauksien painaessa päälle.
        Sairauksiin ja elämänkriiseihin tulisi ihmisille tarjota tutkimustietoon perustuvaa hoitoa/lääkkeitä. Jos sen lisäksi jotain uskomushoitoa kokeilee, niin tuskin siitä on haittaakaan, mikäli edelleen noudattaa lääketieteen ohjeistuksia. Kristallihoidot, rukoileminen ym voivat vahvistaa ihmisen kokemusta siitä että hänet hyväksytään tms. Ikään kuin äiti puhaltaisi lasta haavaan ja heti tulee parempi olo. Lapsiin ainakin tuo puhaltaminen tehoaa erittäin hyvin.
        Tietysti sairaalle on erityisen tärkeää kuinka lääkäri hänet kohtaa, mutta harva sen lääkärin tai terapeutin kanssa voi elää jatkuvasti.
        Kokemuksieni mukaan vertaisilta saatu tuki on yhtä tärkeää kuin ammattilaisilta saatu tuki, ellei sitten ole merkityksellisempääkin. Vertainen tietää miltä kaikki tuntuu ja monesti siksi osaa automaattisesti valita sanansa oikein ja jos on jo selvinnyt esim sairaudesta, niin pelkällä olemassaolollaan tuo toiveikkuutta selviämisestä muille.


      • Aada@ kirjoitti:

        kaarne
        "Tarkkana täytyy toki olla, että ei luvata....."
        Juuri niin, olen ihan samaa mieltä.
        Suomalaiset taitavat olla aika sisäänpäin kääntyvää porukkaa, eikä yhteisöllisyys ole läheskään aina parasta mahdollista.
        Kirjoitan tästä, koska minulla on vertailukohtaa erittäin toimivaan, hyvän perheen kaltaiseen yhteisöllisyyteen. Myöskin fundamentalistiseen söheltämiseen ja monenlaiseen muuhunkin yhteisolemiseen.
        Me kaikki olemme toistemme "lumelääkitsijöitä" silloin kun tuotamme toisillemme kokemuksen kuulumisesta joukkoon omana itsenämme,varsinkin hankalien tunteiden ja erilaisten elämänkriisien ja sairauksien painaessa päälle.
        Sairauksiin ja elämänkriiseihin tulisi ihmisille tarjota tutkimustietoon perustuvaa hoitoa/lääkkeitä. Jos sen lisäksi jotain uskomushoitoa kokeilee, niin tuskin siitä on haittaakaan, mikäli edelleen noudattaa lääketieteen ohjeistuksia. Kristallihoidot, rukoileminen ym voivat vahvistaa ihmisen kokemusta siitä että hänet hyväksytään tms. Ikään kuin äiti puhaltaisi lasta haavaan ja heti tulee parempi olo. Lapsiin ainakin tuo puhaltaminen tehoaa erittäin hyvin.
        Tietysti sairaalle on erityisen tärkeää kuinka lääkäri hänet kohtaa, mutta harva sen lääkärin tai terapeutin kanssa voi elää jatkuvasti.
        Kokemuksieni mukaan vertaisilta saatu tuki on yhtä tärkeää kuin ammattilaisilta saatu tuki, ellei sitten ole merkityksellisempääkin. Vertainen tietää miltä kaikki tuntuu ja monesti siksi osaa automaattisesti valita sanansa oikein ja jos on jo selvinnyt esim sairaudesta, niin pelkällä olemassaolollaan tuo toiveikkuutta selviämisestä muille.

        "Ikään kuin äiti puhaltaisi lasta haavaan ja heti tulee parempi olo. Lapsiin ainakin tuo puhaltaminen tehoaa erittäin hyvin. "

        Seuraavassa linkki prof Eija Kelson syksyn 2014 Studio Generaliassa pitämään kipu-luentoon. Koko linkki on katsomisen arvoinen, mutta tarkoittamani asia tulee kohdasta 7,00 eteenpäin.
        Lyhyesti: Paksut myeliinitupelliset nopeat hermot välittävät normaalia kosketustuntoa. Hitaat ohuet osin tai kokonaan myeliinitupettomat syyt välittävät kipua. Kun kipeän paikan vierestä hieroo ihoa, aktivoituvat nopeat hermosyyt ja sulkevat kipuviestiä. Äidin puhalluksen teholle on ihan neurofysiologinen selitys plasebon lisäksi.
        Ei ne vanhat uskomukset aina perättömiä ole.

        http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20308


      • Aada@
        agnoskepo kirjoitti:

        "Ikään kuin äiti puhaltaisi lasta haavaan ja heti tulee parempi olo. Lapsiin ainakin tuo puhaltaminen tehoaa erittäin hyvin. "

        Seuraavassa linkki prof Eija Kelson syksyn 2014 Studio Generaliassa pitämään kipu-luentoon. Koko linkki on katsomisen arvoinen, mutta tarkoittamani asia tulee kohdasta 7,00 eteenpäin.
        Lyhyesti: Paksut myeliinitupelliset nopeat hermot välittävät normaalia kosketustuntoa. Hitaat ohuet osin tai kokonaan myeliinitupettomat syyt välittävät kipua. Kun kipeän paikan vierestä hieroo ihoa, aktivoituvat nopeat hermosyyt ja sulkevat kipuviestiä. Äidin puhalluksen teholle on ihan neurofysiologinen selitys plasebon lisäksi.
        Ei ne vanhat uskomukset aina perättömiä ole.

        http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20308

        agnoskepo

        Tosi hyvä linkki tuo. Kuuntelen kokonaan paremmalla ajalla. Vielä siitä puhaltamisesta. Tehoaa monesti lapseen vaikka puhaltaisi kaukaakin. Äiti jakaa sen kipukokemuksen, muuntaa kokemusta ja rauhoittaa lasta. Tähän perustuu käsittääkseni moni muukin onnistunut hoidollinen kohtaaminen.


      • agnoskepo kirjoitti:

        "Ikään kuin äiti puhaltaisi lasta haavaan ja heti tulee parempi olo. Lapsiin ainakin tuo puhaltaminen tehoaa erittäin hyvin. "

        Seuraavassa linkki prof Eija Kelson syksyn 2014 Studio Generaliassa pitämään kipu-luentoon. Koko linkki on katsomisen arvoinen, mutta tarkoittamani asia tulee kohdasta 7,00 eteenpäin.
        Lyhyesti: Paksut myeliinitupelliset nopeat hermot välittävät normaalia kosketustuntoa. Hitaat ohuet osin tai kokonaan myeliinitupettomat syyt välittävät kipua. Kun kipeän paikan vierestä hieroo ihoa, aktivoituvat nopeat hermosyyt ja sulkevat kipuviestiä. Äidin puhalluksen teholle on ihan neurofysiologinen selitys plasebon lisäksi.
        Ei ne vanhat uskomukset aina perättömiä ole.

        http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20308

        Seuraavassa linkissä toistakymmentä luentoa samoilta päiviltä. Useimmat ovat hyviä, mutta taso vähän heittelee. Studia Generalia on Hesan yliopiston kaksi kertaa vuodessa toistuva yleisöluentotapahtuma. Olen seurannut sitä pari viimeistä vuotta. Jos kiinnostaa, niin luppoaikojen ajankuluksi tässä linkki.

        http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCAQFjAA&url=http://www.avoin.helsinki.fi/studiageneralia/syksy_2014.htm&ei=qTnFVLy6GqHgyQOGvIDgBQ&usg=AFQjCNFDb0CkU1D6m3caOiLa_aq6cJ54Og&bvm=bv.84349003,d.bGQ&cad=rja


    • Kalju Pitkätukka

      "Uuden henkisyyden taustalla on käsitys universumin hyvyydestä. Taustalla on ajatus yksittäistä ihmistä laajemmasta ja kaikissa elävissä olennoissa vaikuttavasta elämänvoimasta."

      Ympäripyöreää New Age- huttua, ei mielestäni kuulu ateismipalstalle.

      • atte boi

        Mielestäni ihmisen henkevyyden mittari, on hänen huumorin tajunsa.
        Jos on ahdasmielinen, suvaitsematon, sekä muuten "lyhytnäköinen", on ehdottomasti vailla sitä henkevyyttä, mitä ihmisenä olemiselta edellytetään.
        Tähän katekoriaan kuuluvat esim, kaikki fanaatikot, niin uskontojen, kuin politiikankin edustajat, koska pyrkimyksinään on vain oman näkemyksensä oikeullisuuden esiin tuominen, keinoista viis.


    • energiaa?

      "Miksi uskonto ei pysty samaan?"

      Tämä artikkeli kertoo syyn. Myös sen miksi rationaalisesti, eli pelkästään aivokuorellaan ajatteleva ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita, jotka ovat ihan yhtä totta ja kuin nämä meidän järkiperäiset ajatukset. Ei voida sanoa, että vain jollain aivojen osa-alueella tuotetut havainnot ovat totuus. Ateismi on kapea tulkinta todellisuudesta.

      Hengellisyyden kokeminen vaatii hiljentymistä, itsensä kohtaamista ja tässä hetkessä olemista. Ei oikeassa olemista ja netissä väittelemistä. Tavallaan nämä keskustelut ateistien ja uskovien kanssa vaan pahentavat asiaa, koska aivokuoret aktivoituvat ja limbiset järjestelmät hiipuvat, eikä kukaan muutu tai opi mitään.

      Ihmiset etsivät jotain, mutta samalla pakenevat hengellisyyttä ja jumalaa. Hengellisiä harjoituksia pitäisi tehdä säännöllisesti, jotta ymmärtäisi itseään ja maailmaa paremmin.

      http://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/2010/04/03/usko-ja-uskonto

      • Kalju Pitkätukka

        "Hengellisyyden kokeminen vaatii hiljentymistä, itsensä kohtaamista ja tässä hetkessä olemista"

        Miksi oletat, että ateisteilla ei ole tällaisia kokemuksia?

        "Ei oikeassa olemista ja netissä väittelemistä."

        Jos kokemuksesi ateisteista pohjautuu netin keskustelupalstoihin, voit saada tällaisen kuvan ateisteista, mutta niin voi saada uskovaisistakin...
        Keskustelupalstat kun nyt ovat tarkoitetut keskusteluun.

        Minulle on hyvin tärkeää hiljentyminen, luonnon kauneudesta, taiteesta(mm. musiikki)nauttiminen.

        Kesäsateen tuoksu, pakkasilman kirpeys ja raikkaus, erilaisissa valoissa kylpevä maisema.

        Nukkuvien lasten kauneus, puolison lämpö ja hiusten tuoksu.
        Yhdessä eletty elämä(olen jo elänyt hänen kanssaan kauemmin kuin ilman häntä).


        Esimerkiksi tähtitaivaan alla on hyvin harras olo ja tunne osallisuudesta johonkin itseä suurempaan.

        Mutta "universumin hyvyys ja elämänvoima," jotka mainittiin aloituksen linkissä
        ovat mielestäni yksinkertaisesti hevonkukkua, New Agea, uskontoa uskonnon paikalle.


      • Kalju Pitkätukka kirjoitti:

        "Hengellisyyden kokeminen vaatii hiljentymistä, itsensä kohtaamista ja tässä hetkessä olemista"

        Miksi oletat, että ateisteilla ei ole tällaisia kokemuksia?

        "Ei oikeassa olemista ja netissä väittelemistä."

        Jos kokemuksesi ateisteista pohjautuu netin keskustelupalstoihin, voit saada tällaisen kuvan ateisteista, mutta niin voi saada uskovaisistakin...
        Keskustelupalstat kun nyt ovat tarkoitetut keskusteluun.

        Minulle on hyvin tärkeää hiljentyminen, luonnon kauneudesta, taiteesta(mm. musiikki)nauttiminen.

        Kesäsateen tuoksu, pakkasilman kirpeys ja raikkaus, erilaisissa valoissa kylpevä maisema.

        Nukkuvien lasten kauneus, puolison lämpö ja hiusten tuoksu.
        Yhdessä eletty elämä(olen jo elänyt hänen kanssaan kauemmin kuin ilman häntä).


        Esimerkiksi tähtitaivaan alla on hyvin harras olo ja tunne osallisuudesta johonkin itseä suurempaan.

        Mutta "universumin hyvyys ja elämänvoima," jotka mainittiin aloituksen linkissä
        ovat mielestäni yksinkertaisesti hevonkukkua, New Agea, uskontoa uskonnon paikalle.

        Omia akunlataamistilanteitani.

        -Kesäöinen melonta rasvatyynellä järvellä, jossa ainoana äänenä kuuluu kuikan huuto.
        -Sama kajakki sama järvi, mutta nyt syksyn sumu ympärillä, joka tukahduttaa äänet ja saa tututkin paikat näyttämään unenomaisilta.
        -Yön pimeydessä laavulla makkarankäristystä pienillä kynsitulilla.
        -Varhainen aamu metsässä loppusyksynä, kun maa on kuurassa ja jäätyneet korret rapsahtelevat maastokengän alla.
        -Eilen kokemani kävelyreissu jäällä auringon pitkästä aikaa paistaessa.
        -Sibiksen viides kuulokkeissa ja hyvää punaviiniä lasissa.
        -Hyvä ruoka ja läheisimmät ihmiset ympärillä, jota nykyään tapahtuu harvoin.

        Realistikin voi kokea voimakkaita henkisiä elämyksiä ilman, että pitäisi uskoa korkeampiin värähtelytaajuuksiin tai kosmiseen energiaan. Maailma on sellaisenaan aivan tarpeeksi hieno paikka. Ei se tarvitse uskomusten tuomaa sokerikuorrutusta ylleen.


      • Kalju PItkätukka
        agnoskepo kirjoitti:

        Omia akunlataamistilanteitani.

        -Kesäöinen melonta rasvatyynellä järvellä, jossa ainoana äänenä kuuluu kuikan huuto.
        -Sama kajakki sama järvi, mutta nyt syksyn sumu ympärillä, joka tukahduttaa äänet ja saa tututkin paikat näyttämään unenomaisilta.
        -Yön pimeydessä laavulla makkarankäristystä pienillä kynsitulilla.
        -Varhainen aamu metsässä loppusyksynä, kun maa on kuurassa ja jäätyneet korret rapsahtelevat maastokengän alla.
        -Eilen kokemani kävelyreissu jäällä auringon pitkästä aikaa paistaessa.
        -Sibiksen viides kuulokkeissa ja hyvää punaviiniä lasissa.
        -Hyvä ruoka ja läheisimmät ihmiset ympärillä, jota nykyään tapahtuu harvoin.

        Realistikin voi kokea voimakkaita henkisiä elämyksiä ilman, että pitäisi uskoa korkeampiin värähtelytaajuuksiin tai kosmiseen energiaan. Maailma on sellaisenaan aivan tarpeeksi hieno paikka. Ei se tarvitse uskomusten tuomaa sokerikuorrutusta ylleen.

        "Maailma on sellaisenaan aivan tarpeeksi hieno paikka. Ei se tarvitse uskomusten tuomaa sokerikuorrutusta ylleen."

        Hyvä kiteytys!


      • toffeet

        "Hengellisyyden kokeminen vaatii hiljentymistä, itsensä kohtaamista ja tässä hetkessä olemista."

        Vaikuttaa jokapäiväiseltä touhulta...

        "koska aivokuoret aktivoituvat ja limbiset järjestelmät hiipuvat, eikä kukaan muutu tai opi mitään."

        Eli käyttää vähemmän sitä osaa mikä eniten erottaa meidät eläimistä, niin mielestäsi pääsemme lähemmäksi jumalaa.


      • Minusta tämä oli hyvä kirjoitus - eikä mitenkään ristiriidassa luonnontieteellisen näkemyksen kanssa. Jos limbinen järjestelmä käsittelee asioita eri tavalla kuin aivokuori, niin sitten asia on niin. Sama koskenee yhtä hyvin ateistia kuin uskovaa. Ollaan saman järjestelmän alaisia, sen selitystapa vain saattaa olla eri.


      • "Myös sen miksi rationaalisesti, eli pelkästään aivokuorellaan ajatteleva ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita, jotka ovat ihan yhtä totta ja kuin nämä meidän järkiperäiset ajatukset."

        Minua kiinnostaisi tietää, missä sellaisia ateisteja on, joilla ei ole tunteita. Lisäksi tunteet eivät ole toden mittari tai ymmärtämistä, joten siinäkin suhteessa väitteesi menee metsään.


      • energiaa?
        Kalju PItkätukka kirjoitti:

        "Maailma on sellaisenaan aivan tarpeeksi hieno paikka. Ei se tarvitse uskomusten tuomaa sokerikuorrutusta ylleen."

        Hyvä kiteytys!

        Minkä uskomusten? Jos ihminen kokee jollain aivojen osa-alueellaan noihin kuvattuihin asioihin liittyen olevansa osa tätä universumia ja lisäksi jumalallista rakkautta, niin et voi väittää sitä uskomukseksi, koska se on todellinen tunne. Yhtä hyvin voisin väittää, että et rakasta omia lapsiasi.

        Jos ihminen liittää tuohon tuntemukseen esim. Jeesuksen ja sen mitä hän on opettanut, niin silloin hän ymmärtää mistä uskonnoissa on kyse.

        Todellisuus on ihmeellisempi kuin uskottekaan.


      • energiaa? kirjoitti:

        Minkä uskomusten? Jos ihminen kokee jollain aivojen osa-alueellaan noihin kuvattuihin asioihin liittyen olevansa osa tätä universumia ja lisäksi jumalallista rakkautta, niin et voi väittää sitä uskomukseksi, koska se on todellinen tunne. Yhtä hyvin voisin väittää, että et rakasta omia lapsiasi.

        Jos ihminen liittää tuohon tuntemukseen esim. Jeesuksen ja sen mitä hän on opettanut, niin silloin hän ymmärtää mistä uskonnoissa on kyse.

        Todellisuus on ihmeellisempi kuin uskottekaan.

        Tunne ei ole uskomus, mutta tunteen kohde voi hyvinkin sitä olla.

        Mitä yhteyteen universumin kanssa tulee, niin tiedän kaikkien vetyä ja heliumia raskaampien kehoni alkuaineiden tulleen tähdistä ja vedyn alkuräjähdyksestä. Kun jonain päivänä heitän lusikan nurkkaan ja minut tuhkataan, atomini jäävät jatkamaan kiertokulkua.
        Eikö siinä ole kyllisi yhteyttä universumiin?


      • energiaa?
        agnoskepo kirjoitti:

        Tunne ei ole uskomus, mutta tunteen kohde voi hyvinkin sitä olla.

        Mitä yhteyteen universumin kanssa tulee, niin tiedän kaikkien vetyä ja heliumia raskaampien kehoni alkuaineiden tulleen tähdistä ja vedyn alkuräjähdyksestä. Kun jonain päivänä heitän lusikan nurkkaan ja minut tuhkataan, atomini jäävät jatkamaan kiertokulkua.
        Eikö siinä ole kyllisi yhteyttä universumiin?

        Olet egosi välityksellä yhteydessä materiaan. On ikävää, että et pysty kokemaan muunlaista yhteyttä.

        En anna tämän enempää aivokuorta aktivoivia ärsykkeitä:).


      • toffeet
        energiaa? kirjoitti:

        Minkä uskomusten? Jos ihminen kokee jollain aivojen osa-alueellaan noihin kuvattuihin asioihin liittyen olevansa osa tätä universumia ja lisäksi jumalallista rakkautta, niin et voi väittää sitä uskomukseksi, koska se on todellinen tunne. Yhtä hyvin voisin väittää, että et rakasta omia lapsiasi.

        Jos ihminen liittää tuohon tuntemukseen esim. Jeesuksen ja sen mitä hän on opettanut, niin silloin hän ymmärtää mistä uskonnoissa on kyse.

        Todellisuus on ihmeellisempi kuin uskottekaan.

        >>>Jos ihminen liittää tuohon tuntemukseen esim. Jeesuksen ja sen mitä hän on opettanut, niin silloin hän ymmärtää mistä uskonnoissa on kyse. >>>

        Eli tuntemukseen voi liittää mitä vain... Eikä tuntemus määrittele mitään todeksi, muuta kuin kyseisen tuntemuksen.


      • Aada@
        ertert kirjoitti:

        "Myös sen miksi rationaalisesti, eli pelkästään aivokuorellaan ajatteleva ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita, jotka ovat ihan yhtä totta ja kuin nämä meidän järkiperäiset ajatukset."

        Minua kiinnostaisi tietää, missä sellaisia ateisteja on, joilla ei ole tunteita. Lisäksi tunteet eivät ole toden mittari tai ymmärtämistä, joten siinäkin suhteessa väitteesi menee metsään.

        "Minua kiinnostaisi tietää, missä sellaisia ateisteja on, joilla ei ole tunteita. Lisäksi tunteet eivät ole toden mittari tai ymmärtämistä."

        Minuakin kiinnostaisi tietää. Vaikka tunteet eivät ole ymmärtämistä, niitä ymmärtämiseen kuitenkin tarvitaan, ainakin taiteessa ja monessa muussakin asiassa.

        Pysähdyin useita vuosia sitten Helsingin rautatieaseman tunnelissa kuuntelemaan noin 5 nuoresta soittajasta koostuvaa orkesteria. Ainakin viuluja ja selloa he soittivat. Heillä oli rento vaatetus, farkut ym.

        Ympäristö oli korostuneen harmaa ja rosoinen. Ihmiset kiirehtivät paikasta toiseen,
        joku alkoholisti ja ohikulkijoita oli pysähtynyt kuuntelemaan.

        Kun he soittivat siinä ympäristössä otteita mm.Adagio in G Minorista, niin oli aivan kuin taivas olisi laskeutunut maan päälle.

        Tämä on paras taiteeseen liittyvä kokemus mitä itselläni koskaan ollut.
        Se soitto meni ihan luihin ja ytimiin.

        Hyvä etten polvilleni pudonnut, henkisesti näin taisi käydä. : )

        En tiedä ketä olivat, mutta Helsingissä käy konsertoimassa huippuviulisteja. He osasivat todella asiansa.


      • agnoskepo kirjoitti:

        Omia akunlataamistilanteitani.

        -Kesäöinen melonta rasvatyynellä järvellä, jossa ainoana äänenä kuuluu kuikan huuto.
        -Sama kajakki sama järvi, mutta nyt syksyn sumu ympärillä, joka tukahduttaa äänet ja saa tututkin paikat näyttämään unenomaisilta.
        -Yön pimeydessä laavulla makkarankäristystä pienillä kynsitulilla.
        -Varhainen aamu metsässä loppusyksynä, kun maa on kuurassa ja jäätyneet korret rapsahtelevat maastokengän alla.
        -Eilen kokemani kävelyreissu jäällä auringon pitkästä aikaa paistaessa.
        -Sibiksen viides kuulokkeissa ja hyvää punaviiniä lasissa.
        -Hyvä ruoka ja läheisimmät ihmiset ympärillä, jota nykyään tapahtuu harvoin.

        Realistikin voi kokea voimakkaita henkisiä elämyksiä ilman, että pitäisi uskoa korkeampiin värähtelytaajuuksiin tai kosmiseen energiaan. Maailma on sellaisenaan aivan tarpeeksi hieno paikka. Ei se tarvitse uskomusten tuomaa sokerikuorrutusta ylleen.

        Kulttuuria lyhyesti.

        Itse asiassa kaikki musiikki on olemassa. Se tarvitsee vain merkitä muistiin. Ja jos joku väittää, että maailman suurin sinfonia on jo sävelletty, niin lausuma sisältää vain historiaa.


      • "Tämä artikkeli kertoo syyn. Myös sen miksi rationaalisesti, eli pelkästään aivokuorellaan ajatteleva ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita..."

        Etpä ole ensimmäinen (ja tuskin viimeinenkään) joka tulee tänne kertomaan ettemme me ateistit tai agnostikot voi kokea henkisyyttä vaan olemme puhtaan rationaalisia sekä suurin piirtein yhtä tunneköyhiä kuin tässä Macissani toimintoja ohjaavat nollat ja ykköset :D

        Henkisyyden kokemuksia voi kuitenkin vallan mainiosti saavuttaa ihan tästä todellisuudestakin mikä on tässä, vaikkapa sellaisista ihan reaalitodellisuuteen liittyvistä asioista joita tuossa pari kirjoittajaa jo listaakin.

        Vaikuttaa ettet sinä lainkaan käsitä sitä ettei jokin henkinen kokemus sinällään vaadi mitään yliluonnollisuuksia. Ei vaadi. Näin voin melkoisella varmuudella sanoa koska koen kokevani henkisyyttä vailla yliluonnollisuuden tunnetta :D

        Kummastuttaapa vain koska en voi sitäkään uskoa etteivätkö myös yliluonnolliseen uskovatkin kokisi näitä ihan maallisista asioista kumpuavia "hartaita" olotiloja.

        Aihehan pulpahtaa säännöllisesti täällä esiin: kuinka Jumalaan uskomaton voi kokea henkisyyttä? Ihmettelijät ovat tosin poikkeuksetta tainneet vetää tällöin automaattisesti yhtäläisyysmerkki hengellisyyden ja henkisyyden välille kuten sinäkin sinänsä yllätyksettömästi näytät tekevän.

        Jumalan rakastaminen on varmaankin sekä hengellisyyttä että henkisyyttä? Entä toisen ihmisen rakastaminen? Jos siinä on sitä henkisyyttä mukana niin väitteesi ettei Jumalaan uskomaton ei henkisyyttä ymmärrä tarkoittaa sitten kai sitä ettei hän ymmärrä juuri mitään rakkaudestakaan? No, eipä tällöin kyllä vihastakaan, siinä se on vihakin tunne jossa on henkinen ulottuvuus :D Mutta uskotkohan nyt tuohon väitteeseesi oikeasti itsekään?


      • Aada@
        a-teisti kirjoitti:

        "Tämä artikkeli kertoo syyn. Myös sen miksi rationaalisesti, eli pelkästään aivokuorellaan ajatteleva ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita..."

        Etpä ole ensimmäinen (ja tuskin viimeinenkään) joka tulee tänne kertomaan ettemme me ateistit tai agnostikot voi kokea henkisyyttä vaan olemme puhtaan rationaalisia sekä suurin piirtein yhtä tunneköyhiä kuin tässä Macissani toimintoja ohjaavat nollat ja ykköset :D

        Henkisyyden kokemuksia voi kuitenkin vallan mainiosti saavuttaa ihan tästä todellisuudestakin mikä on tässä, vaikkapa sellaisista ihan reaalitodellisuuteen liittyvistä asioista joita tuossa pari kirjoittajaa jo listaakin.

        Vaikuttaa ettet sinä lainkaan käsitä sitä ettei jokin henkinen kokemus sinällään vaadi mitään yliluonnollisuuksia. Ei vaadi. Näin voin melkoisella varmuudella sanoa koska koen kokevani henkisyyttä vailla yliluonnollisuuden tunnetta :D

        Kummastuttaapa vain koska en voi sitäkään uskoa etteivätkö myös yliluonnolliseen uskovatkin kokisi näitä ihan maallisista asioista kumpuavia "hartaita" olotiloja.

        Aihehan pulpahtaa säännöllisesti täällä esiin: kuinka Jumalaan uskomaton voi kokea henkisyyttä? Ihmettelijät ovat tosin poikkeuksetta tainneet vetää tällöin automaattisesti yhtäläisyysmerkki hengellisyyden ja henkisyyden välille kuten sinäkin sinänsä yllätyksettömästi näytät tekevän.

        Jumalan rakastaminen on varmaankin sekä hengellisyyttä että henkisyyttä? Entä toisen ihmisen rakastaminen? Jos siinä on sitä henkisyyttä mukana niin väitteesi ettei Jumalaan uskomaton ei henkisyyttä ymmärrä tarkoittaa sitten kai sitä ettei hän ymmärrä juuri mitään rakkaudestakaan? No, eipä tällöin kyllä vihastakaan, siinä se on vihakin tunne jossa on henkinen ulottuvuus :D Mutta uskotkohan nyt tuohon väitteeseesi oikeasti itsekään?

        a-teisti

        Terveydenhuollon koulutuksessa puhutaan hengellisestä hoitamisesta, mikä minusta huono ilmaisu. Sillä kun ei tarkoiteta uskonnollista hoitoa. Se voi kyllä sisältää kunkin omaan uskontoon liittyviä elementtejä, mutta sillä tarkoitetaan myös kaikkea psyykkistä tukea millä esim. kuolevaa potilasta hoidetaan.

        Kansainvälisesti tunnetuin hoitotieteen emerit. prof. Katie Erikson kehittänyt caritas ajattelua ym. En tiedä, mutta olisikohan tämä hengellinen hoitaminen nyt hoitajien koulutukseenkin jotain sitä kautta tullut. Ei ole tästä asiasta nyt parempaa tietoa. Minulle hengellisestä hoitamisesta tulee heti mieleen rukoileminen, virrenveisuu, saarna, syntien tunnustaminen ym.

        Katie Eriksonin työtä kyllä monella tavalla arvostan ja on erittäin kaukana fanaatikosta. Käsittääkseni pyrkinyt tuomaan nykyaikaan raamatunaikaista kieltä mm. lähimmäisenrakkaudesta.


      • a-teisti uskoo!
        a-teisti kirjoitti:

        "Tämä artikkeli kertoo syyn. Myös sen miksi rationaalisesti, eli pelkästään aivokuorellaan ajatteleva ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita..."

        Etpä ole ensimmäinen (ja tuskin viimeinenkään) joka tulee tänne kertomaan ettemme me ateistit tai agnostikot voi kokea henkisyyttä vaan olemme puhtaan rationaalisia sekä suurin piirtein yhtä tunneköyhiä kuin tässä Macissani toimintoja ohjaavat nollat ja ykköset :D

        Henkisyyden kokemuksia voi kuitenkin vallan mainiosti saavuttaa ihan tästä todellisuudestakin mikä on tässä, vaikkapa sellaisista ihan reaalitodellisuuteen liittyvistä asioista joita tuossa pari kirjoittajaa jo listaakin.

        Vaikuttaa ettet sinä lainkaan käsitä sitä ettei jokin henkinen kokemus sinällään vaadi mitään yliluonnollisuuksia. Ei vaadi. Näin voin melkoisella varmuudella sanoa koska koen kokevani henkisyyttä vailla yliluonnollisuuden tunnetta :D

        Kummastuttaapa vain koska en voi sitäkään uskoa etteivätkö myös yliluonnolliseen uskovatkin kokisi näitä ihan maallisista asioista kumpuavia "hartaita" olotiloja.

        Aihehan pulpahtaa säännöllisesti täällä esiin: kuinka Jumalaan uskomaton voi kokea henkisyyttä? Ihmettelijät ovat tosin poikkeuksetta tainneet vetää tällöin automaattisesti yhtäläisyysmerkki hengellisyyden ja henkisyyden välille kuten sinäkin sinänsä yllätyksettömästi näytät tekevän.

        Jumalan rakastaminen on varmaankin sekä hengellisyyttä että henkisyyttä? Entä toisen ihmisen rakastaminen? Jos siinä on sitä henkisyyttä mukana niin väitteesi ettei Jumalaan uskomaton ei henkisyyttä ymmärrä tarkoittaa sitten kai sitä ettei hän ymmärrä juuri mitään rakkaudestakaan? No, eipä tällöin kyllä vihastakaan, siinä se on vihakin tunne jossa on henkinen ulottuvuus :D Mutta uskotkohan nyt tuohon väitteeseesi oikeasti itsekään?

        Apple on (kulutus)uskonto:

        http://www.scribd.com/doc/45727962/Applelaisuus-uskontotieteen-nakokulmasta#scribd


      • a-teisti uskoo! kirjoitti:

        Apple on (kulutus)uskonto:

        http://www.scribd.com/doc/45727962/Applelaisuus-uskontotieteen-nakokulmasta#scribd

        Se on nyt vain oikeastaan täydellinen ratkaisu tarpeisiini vai onko sitten olemassa muita koneita jotka tarjoavat täydellisen Unix-yhteensopivuuden (tarjoaa kai, kun OS X on itseasiassa serfikoitu Unix), scriptien rakentamiseen Bash-komentotulkin, Perlin, Pythonin ja Lispin (ja lukuisat muut joita en tosin tarvitse) ja sen lisäksi sen toimistostandardin mukaisen Officen? Ja nykyisin saatavilla on minulle tuiki tarpeelliset kaupalliset piirtämispuolen ammattisoftat AutoCAD ja Rhinoceros niin parani vain.

        Olin Rhinon testikäyttäjäkin ja uhrasin virheiden metsästykseen aika paljon omaa aikaakin vain siksi että se varmasti Macille tulee :)

        Joskus kauan sitten vanhaan aikaan käytin kahta konetta yhden asian tekemiseen, toisessa Windows, toisessa Linux ja se oli hankalaa monin tavoin, nyt selviän yhdellä.

        Ja juu, onhan se käytettävyydeltään omassa sarjassaan vrt. Windows/Linux, graafisella puolella perusasiat on tehty todella simppeleiksi ja helposti omaksuttaviksi mutta komentotulkin avaamalla käsissäsi on tehotyökalu, Bash-komentotulkki on ns. Turing-täydellinen eli sillä voi periaatteessa tehdä kaiken mitä tietokoneella voi tehdä ja koska se on ns. Turing-täydellinen, sillä voidaan simuloida minkä tahansa muun tietokoneen tai ohjelman toimintaa.

        Olenkin ajatellut joku päivä simuloida Wall Streetia, rikastun kun olen sekunnin murto-osiakin etukäteen jyvällä mitä Wall Street seuraavaksi aikoo ;)


      • Aada@ kirjoitti:

        a-teisti

        Terveydenhuollon koulutuksessa puhutaan hengellisestä hoitamisesta, mikä minusta huono ilmaisu. Sillä kun ei tarkoiteta uskonnollista hoitoa. Se voi kyllä sisältää kunkin omaan uskontoon liittyviä elementtejä, mutta sillä tarkoitetaan myös kaikkea psyykkistä tukea millä esim. kuolevaa potilasta hoidetaan.

        Kansainvälisesti tunnetuin hoitotieteen emerit. prof. Katie Erikson kehittänyt caritas ajattelua ym. En tiedä, mutta olisikohan tämä hengellinen hoitaminen nyt hoitajien koulutukseenkin jotain sitä kautta tullut. Ei ole tästä asiasta nyt parempaa tietoa. Minulle hengellisestä hoitamisesta tulee heti mieleen rukoileminen, virrenveisuu, saarna, syntien tunnustaminen ym.

        Katie Eriksonin työtä kyllä monella tavalla arvostan ja on erittäin kaukana fanaatikosta. Käsittääkseni pyrkinyt tuomaan nykyaikaan raamatunaikaista kieltä mm. lähimmäisenrakkaudesta.

        En minäkään tuota termiä pidä aivan oikeana, minä ainakin yhdistän hengellisyyden johonkin yliluonnolliseen tms.


      • energiaa? kirjoitti:

        Olet egosi välityksellä yhteydessä materiaan. On ikävää, että et pysty kokemaan muunlaista yhteyttä.

        En anna tämän enempää aivokuorta aktivoivia ärsykkeitä:).

        Minusta se ei ole mitenkään ikävää. Koen esimerkiksi yhteyden luontoon varsin vahvana. Monikin asia antaa minulle vahvoja positiivisia kokemuksia.
        Mielestäni yhteydet korkeampiin henkisiin sfääreihin, galaktiseen energiaan tai miksi niitä sitten kukakin nimittää, ovat vain ihmisen oman mielen tuottamaa. Oma elämäni on aivan riittävän rikasta ilman mielikuvitusmatkoja.



      • Kalju Pitkätukka
        a-teisti kirjoitti:

        "Tämä artikkeli kertoo syyn. Myös sen miksi rationaalisesti, eli pelkästään aivokuorellaan ajatteleva ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita..."

        Etpä ole ensimmäinen (ja tuskin viimeinenkään) joka tulee tänne kertomaan ettemme me ateistit tai agnostikot voi kokea henkisyyttä vaan olemme puhtaan rationaalisia sekä suurin piirtein yhtä tunneköyhiä kuin tässä Macissani toimintoja ohjaavat nollat ja ykköset :D

        Henkisyyden kokemuksia voi kuitenkin vallan mainiosti saavuttaa ihan tästä todellisuudestakin mikä on tässä, vaikkapa sellaisista ihan reaalitodellisuuteen liittyvistä asioista joita tuossa pari kirjoittajaa jo listaakin.

        Vaikuttaa ettet sinä lainkaan käsitä sitä ettei jokin henkinen kokemus sinällään vaadi mitään yliluonnollisuuksia. Ei vaadi. Näin voin melkoisella varmuudella sanoa koska koen kokevani henkisyyttä vailla yliluonnollisuuden tunnetta :D

        Kummastuttaapa vain koska en voi sitäkään uskoa etteivätkö myös yliluonnolliseen uskovatkin kokisi näitä ihan maallisista asioista kumpuavia "hartaita" olotiloja.

        Aihehan pulpahtaa säännöllisesti täällä esiin: kuinka Jumalaan uskomaton voi kokea henkisyyttä? Ihmettelijät ovat tosin poikkeuksetta tainneet vetää tällöin automaattisesti yhtäläisyysmerkki hengellisyyden ja henkisyyden välille kuten sinäkin sinänsä yllätyksettömästi näytät tekevän.

        Jumalan rakastaminen on varmaankin sekä hengellisyyttä että henkisyyttä? Entä toisen ihmisen rakastaminen? Jos siinä on sitä henkisyyttä mukana niin väitteesi ettei Jumalaan uskomaton ei henkisyyttä ymmärrä tarkoittaa sitten kai sitä ettei hän ymmärrä juuri mitään rakkaudestakaan? No, eipä tällöin kyllä vihastakaan, siinä se on vihakin tunne jossa on henkinen ulottuvuus :D Mutta uskotkohan nyt tuohon väitteeseesi oikeasti itsekään?

        "Kummastuttaapa vain koska en voi sitäkään uskoa etteivätkö myös yliluonnolliseen uskovatkin kokisi näitä ihan maallisista asioista kumpuavia "hartaita" olotiloja."

        Yliluonnolliseen uskova yhdistää tähän tunteeseen yliluonnollisen ja sitten surkuttelee, kuinka rationalisti/skeptikko/ateisti ei voi tuntea tätä samaa.

        Koska minulla on ollut jumalusko, voin sanoa, että kuvittelin itsekin noin.

        Tunne on pysynyt samana, mutta mielikuvituskaveri loistaa poissaolollaan.


      • Kalju Pitkätukka kirjoitti:

        "Kummastuttaapa vain koska en voi sitäkään uskoa etteivätkö myös yliluonnolliseen uskovatkin kokisi näitä ihan maallisista asioista kumpuavia "hartaita" olotiloja."

        Yliluonnolliseen uskova yhdistää tähän tunteeseen yliluonnollisen ja sitten surkuttelee, kuinka rationalisti/skeptikko/ateisti ei voi tuntea tätä samaa.

        Koska minulla on ollut jumalusko, voin sanoa, että kuvittelin itsekin noin.

        Tunne on pysynyt samana, mutta mielikuvituskaveri loistaa poissaolollaan.

        Jotakin tällaista ensin arvelinkin mutta sitten ajattelin ettei kai sitä jumaluskoa sentään ihan kaikkeen henkisyyteen tai edes kaikkiin euforian tunteisiin liittää. Vai voiko?


      • a-teisti kirjoitti:

        Hauska artikkeli ja kyllä Apple-tuotteiden ympärillä onkin fanaattista suhtautumista, huomaa sen esimerkiksi Apple-käytäjien omalla foorumilla käydessä. Minulla ei kuitenkaan ole muita Apple-tuotteita paitsi langaton tukiasema, ei edes iPhonea.

        Tuon tukiaseman kohdalla se fanaattisuus tulikin hyvin ilmi kun hain ko. foorumilta neuvoja tukiasemaongelmaan.

        Syy ongelmiin oli Macissa mutta kun epäilyksen tohdin tuoda julki sain kitkeriäkin kommentteja ja ei sitä outona pidetty ettei Mac nyt vaan toimi jonkin Telewellin tukiaseman kanssa luotettavasti vaikka kaikki muut laitteet toimivatkin. Eli tukiasema oli paska ja se tietenkin korjaantuu kun ostaa Applen oman tukiaseman. Se kun ainoa hyvä koska se toimii varmasti ainakin Applen kanssa.


      • alan uskoa nyt
        a-teisti kirjoitti:

        Hauska artikkeli ja kyllä Apple-tuotteiden ympärillä onkin fanaattista suhtautumista, huomaa sen esimerkiksi Apple-käytäjien omalla foorumilla käydessä. Minulla ei kuitenkaan ole muita Apple-tuotteita paitsi langaton tukiasema, ei edes iPhonea.

        Erittäin mielenkiintoista. Olen pitkään harkinnut Apple-tuotteisiin retkahtamista, minulla kun ei vielä ole ollut yhtään. Tuo, mitä kirjoitit, oli uutta minulle ja minua hävetää se, että en ole seurannut aikaani näissä asioissa. Se myös entisestään lisäsi mielenkiintoani Houkuttelevaan Omenaan. Nyt on enää vain yksi este voitettavana: Applen hintataso.


      • diversiteetti
        a-teisti kirjoitti:

        Tuon tukiaseman kohdalla se fanaattisuus tulikin hyvin ilmi kun hain ko. foorumilta neuvoja tukiasemaongelmaan.

        Syy ongelmiin oli Macissa mutta kun epäilyksen tohdin tuoda julki sain kitkeriäkin kommentteja ja ei sitä outona pidetty ettei Mac nyt vaan toimi jonkin Telewellin tukiaseman kanssa luotettavasti vaikka kaikki muut laitteet toimivatkin. Eli tukiasema oli paska ja se tietenkin korjaantuu kun ostaa Applen oman tukiaseman. Se kun ainoa hyvä koska se toimii varmasti ainakin Applen kanssa.

        Lahkolaisuus :D Tiedätkö, oli hupaisaa joskus työskennellä ympäristössä, jossa sekä asiakkaissa että työkavereissa oli sen ajan suuntausten hartaita usk... kannattajia: vemssi, ibm, unix, windows... ihmiset jakautuivat jopa sähköpostiohjelmien suhteen, niitäkin oli muistaakseni käytössä 4 erilaista, joilla kaikilla oli omat palvelimensa. Kaikkein kiinnostavinta oli haaste pystyä tehokkaimmailla mahdollisella tavalla kommunikoimaan kaikkien kanssa, eikä haaste ollut vain tekninen, vaikka teknisten ratkaisujen etsiminen olikin lähinnä sydäntäni :-)


      • diversiteetti kirjoitti:

        Lahkolaisuus :D Tiedätkö, oli hupaisaa joskus työskennellä ympäristössä, jossa sekä asiakkaissa että työkavereissa oli sen ajan suuntausten hartaita usk... kannattajia: vemssi, ibm, unix, windows... ihmiset jakautuivat jopa sähköpostiohjelmien suhteen, niitäkin oli muistaakseni käytössä 4 erilaista, joilla kaikilla oli omat palvelimensa. Kaikkein kiinnostavinta oli haaste pystyä tehokkaimmailla mahdollisella tavalla kommunikoimaan kaikkien kanssa, eikä haaste ollut vain tekninen, vaikka teknisten ratkaisujen etsiminen olikin lähinnä sydäntäni :-)

        Kyllä tänä päivänäkin jakaudutaan, Unix-maailman (ja Linux) sisälläkin eri versioiden suhteen ja mielipiteet voivat olla voimakkaitakin.

        Tuolla Apple-foorumilla taas Apple-klooneja rakenteleviin saatetaan suhtautua varsin nuivasti, koneet ovat kuitenkin perusrautaa sinänsä ja kasaamalla PC:n sopivista eli täsmälleen samoja piirejä käyttävistä osista saa kyllä aikaan täysin ongelmitta OS X:ää pyörittävän kloonin mutta halvemmalla ja halutessaan tehokkaammankin kuin aito on. Tätä eivät vain kaikki mutisematta niele :)


      • kristitty *
        a-teisti kirjoitti:

        Jotakin tällaista ensin arvelinkin mutta sitten ajattelin ettei kai sitä jumaluskoa sentään ihan kaikkeen henkisyyteen tai edes kaikkiin euforian tunteisiin liittää. Vai voiko?

        No minulla on liittynyt harvoin tuollaisiin kokemuksiin mitään hengellistä. Johtunee siitä, etten ole ollut koskaan uskonnollinen. Uskon vain, ja se on eri asia. Toisin sanoen uskon, että kaiken, siis tuollaisten kokemustenkin takana on Jumala, mutta hyvin harvoin ne ovat olleet sinänsä mitään hengellisiä kokemuksia.
        Toiset ihmiset ovat tyypiltään uskonnollisia, toiset ei. Se lienee synnynnäistä. Molempaa laatua on sekä uskovissa että ei-uskovissa ihmisissä.

        Jumala tai Jeesus eivät ole minulle mitään "mielikuvituskavereita", toisin sanoen suhteeni heihin ei ole ihmissuhteen kaltainen vaan enemmänkin sanoisinko ontologinen.


      • diversiteetti kirjoitti:

        Lahkolaisuus :D Tiedätkö, oli hupaisaa joskus työskennellä ympäristössä, jossa sekä asiakkaissa että työkavereissa oli sen ajan suuntausten hartaita usk... kannattajia: vemssi, ibm, unix, windows... ihmiset jakautuivat jopa sähköpostiohjelmien suhteen, niitäkin oli muistaakseni käytössä 4 erilaista, joilla kaikilla oli omat palvelimensa. Kaikkein kiinnostavinta oli haaste pystyä tehokkaimmailla mahdollisella tavalla kommunikoimaan kaikkien kanssa, eikä haaste ollut vain tekninen, vaikka teknisten ratkaisujen etsiminen olikin lähinnä sydäntäni :-)

        Kai meillä ihmisillä vain on tarve rakentaa kaiken maailman kuppi- ja nurkkakuntia kun niitä lähes joka ikisestä asiasta saamme aikaan mutta osaltaan identiteettimme perustuukin siihen että kuulumme erilaisiin ryhmiin joihin voimme samaistua.

        Usein ne kuitenkin vaikuttavat varsin turhilta ja rasittaviltakin (pl. tietenkin omat kuppikunnat) mutta kai rakennamme niitä sitten evoluutiomme ohjaamana, niitä turhiakin kuppikuntia.


      • a-teisti kirjoitti:

        Jotakin tällaista ensin arvelinkin mutta sitten ajattelin ettei kai sitä jumaluskoa sentään ihan kaikkeen henkisyyteen tai edes kaikkiin euforian tunteisiin liittää. Vai voiko?

        Itse en ainakaan liittänyt.
        Olen ollut klassisen musiikin fani nuoruudesta saakka. Minulla on ollut kolmen eri kaupunginorkan kausikortit useita vuosia (ei samaan aikaan). Hyvästä musiikista sai ja saa vieläkin aivan uskomattomia viboja, enkä ikinä yhdistänyt niitä uskonnollisuuteen silloinkaan, kun olin uskis.
        Nyt työperäinen kuulonalenema rajoittaa jonkin verran kuuntelua.
        En myöskään muista "uskonnollistaneeni" luontoelämyksiä, jotka myös ovat minulle tärkeitä.
        Liikunnan suhteen rajoittuneesti syyntakeisena (en siis urheiluhullu) koen joskus myös euforiaa riittävän pitkän ja vaativan liikuntasuoritteen jälkeen. Endorfiini on hieno huume.

        Toki uskovana ollessani koin myös hyvinkin voimakkaita uskonnollisia tunteita, mutta ainakaan minun mielenlaadullani ei kaikkea uskonnollistettu.


      • Aada@
        a-teisti kirjoitti:

        En minäkään tuota termiä pidä aivan oikeana, minä ainakin yhdistän hengellisyyden johonkin yliluonnolliseen tms.

        a-teisti

        "En minäkään tuota termiä pidä aivan oikeana, minä ainakin yhdistän hengellisyyden johonkin yliluonnolliseen tms."

        Samoin. Silloin kun itse vielä uskoin Jumalaan, minulla oli tarve nähdä Jumalan yliluonnollista puuttumista asioihin, jolla vahvistin uskoani.

        Nykyään ajattelen asioista siten, että on tavanomaisuudesta poikkeavia kokemuksia, mutta mikään ei tee niistä yliluonnollisia. Tieteen keinoin ei ole vain vielä kaikkea selvitetty ja monet asiat ovat vielä tuntematonta aluetta senkin takia.

        Minulla ei ole myöskään tietoa kaikista mahdollisista tutkimuksista mitä on tehty, joten en myöskään siltä osin todellakaan tiedä kaikkea.


      • alan uskoa nyt kirjoitti:

        Erittäin mielenkiintoista. Olen pitkään harkinnut Apple-tuotteisiin retkahtamista, minulla kun ei vielä ole ollut yhtään. Tuo, mitä kirjoitit, oli uutta minulle ja minua hävetää se, että en ole seurannut aikaani näissä asioissa. Se myös entisestään lisäsi mielenkiintoani Houkuttelevaan Omenaan. Nyt on enää vain yksi este voitettavana: Applen hintataso.

        Jos ei tarvitse tehokkaimpia uusia prosessoreja, SSD-levyä, Retina-näyttöä niin kelpo vaihtoehto on käytetty, Applen elinkaari on PC-konetta pidempi.

        Kakkoskoneena on 4 vuotta vanha 15" läppäri ja se pyörittää täysin sujuvasti uusinta käyttöjärjestelmäversiota ja perusohjelmia ( 8 gigan muistilla) ja jopa tyydyttävästi tuota AutoCADia ja Rhinoa mutta niiden käytössä kyllä tietenkin huomaa selkeän eron uuden ja vanhan välillä.

        Vuoden se on enimmäkseen jo huilinut mutta sitä ennen ollut päivittäisessä käytössä ja käytetty paljon akulla mutta edelleen akun kapasiteetista on 86% jäljellä, lupaa nettikäytössä 6h käyttöaikaa eli enemmän kuin moni uusi läppäri.

        Paljon lisää nopeutta antaa tuo SSD-levy jonka voi laittaa vanhaankin koneeseen ja siihen ajattelinkin, ne alkavat olla jo aika edullisia.

        Mikä tuollaisen 4 vuotta vanhan 15" MacBo ok Pron hinta olisi? Ehkä 500,-. Ihan niin vanhaa en ehkä kuitenkaan ostaisi, parivuotta vanhan, sillä oletettavasti olisi elinaikaa ainakin 4 vuotta jäljellä ellei hajoa.


      • Aada@ kirjoitti:

        "Minua kiinnostaisi tietää, missä sellaisia ateisteja on, joilla ei ole tunteita. Lisäksi tunteet eivät ole toden mittari tai ymmärtämistä."

        Minuakin kiinnostaisi tietää. Vaikka tunteet eivät ole ymmärtämistä, niitä ymmärtämiseen kuitenkin tarvitaan, ainakin taiteessa ja monessa muussakin asiassa.

        Pysähdyin useita vuosia sitten Helsingin rautatieaseman tunnelissa kuuntelemaan noin 5 nuoresta soittajasta koostuvaa orkesteria. Ainakin viuluja ja selloa he soittivat. Heillä oli rento vaatetus, farkut ym.

        Ympäristö oli korostuneen harmaa ja rosoinen. Ihmiset kiirehtivät paikasta toiseen,
        joku alkoholisti ja ohikulkijoita oli pysähtynyt kuuntelemaan.

        Kun he soittivat siinä ympäristössä otteita mm.Adagio in G Minorista, niin oli aivan kuin taivas olisi laskeutunut maan päälle.

        Tämä on paras taiteeseen liittyvä kokemus mitä itselläni koskaan ollut.
        Se soitto meni ihan luihin ja ytimiin.

        Hyvä etten polvilleni pudonnut, henkisesti näin taisi käydä. : )

        En tiedä ketä olivat, mutta Helsingissä käy konsertoimassa huippuviulisteja. He osasivat todella asiansa.

        "ymmärtämiseen kuitenkin tarvitaan, ainakin taiteessa ja monessa muussakin asiassa"

        Ilmeisesti tarkoitat ymmärtämisellä sitä, että osaa omalla kohdalla tehdä arvion jollain subjektiivisella asteikolla. Nimimerkki puhuu kuitenkin todesta. Se, että jokin on tai ei ole totta, on täysin merkityksetön tuollaisella subjektiivisella asteikolla. Silloin henkisten/hengellisten asioiden "ymmärtäminen" on täysin samalla linjalla riippumatta siitä, mitä niiden suhteen tuntee. Siksi tuo väite siitä, että ateistit eivät ymmärrä noita asioita (ja uskovat ymmärtävät) on täyttä puppua, koska mitään ymmärrettävää ei todellisuudessa ole. Ihmisen tunteet jonkin asian (esim.musiikki) suhteen ovat todellisia (tunteet ovat olemassa), mutta se ei millään tavalla mittaa sitä, että ne tunteet olisivat totta ja jonkun muun erilaiset tunteet siitä asiasta eivät olisi totta.

        "Se soitto meni ihan luihin ja ytimiin."

        Ja kuitenkin sinä ymmärsit sitä ihan samalla tasolla kuin sellainen ihminen, joka pitää sitä ärsyttävänä häiriönä. Palaamme siis siihen, että nimimerkin energiaa? väite siitä, että "ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita" menee metsään.

        Seuraavaksi voisimme kinastella siitä, kuka ymmärtää todellisuutta, henkilö, joka pitää maksalaatikosta vai henkilö, joka ei pidä siitä. Se on kuitenkin täysin hedelmätöntä, koska sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, toisin kuin nimimerkki energiaa? väittää: "Ei voida sanoa, että vain jollain aivojen osa-alueella tuotetut havainnot ovat totuus. Ateismi on kapea tulkinta todellisuudesta. "


      • energiaa?
        ertert kirjoitti:

        "ymmärtämiseen kuitenkin tarvitaan, ainakin taiteessa ja monessa muussakin asiassa"

        Ilmeisesti tarkoitat ymmärtämisellä sitä, että osaa omalla kohdalla tehdä arvion jollain subjektiivisella asteikolla. Nimimerkki puhuu kuitenkin todesta. Se, että jokin on tai ei ole totta, on täysin merkityksetön tuollaisella subjektiivisella asteikolla. Silloin henkisten/hengellisten asioiden "ymmärtäminen" on täysin samalla linjalla riippumatta siitä, mitä niiden suhteen tuntee. Siksi tuo väite siitä, että ateistit eivät ymmärrä noita asioita (ja uskovat ymmärtävät) on täyttä puppua, koska mitään ymmärrettävää ei todellisuudessa ole. Ihmisen tunteet jonkin asian (esim.musiikki) suhteen ovat todellisia (tunteet ovat olemassa), mutta se ei millään tavalla mittaa sitä, että ne tunteet olisivat totta ja jonkun muun erilaiset tunteet siitä asiasta eivät olisi totta.

        "Se soitto meni ihan luihin ja ytimiin."

        Ja kuitenkin sinä ymmärsit sitä ihan samalla tasolla kuin sellainen ihminen, joka pitää sitä ärsyttävänä häiriönä. Palaamme siis siihen, että nimimerkin energiaa? väite siitä, että "ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita" menee metsään.

        Seuraavaksi voisimme kinastella siitä, kuka ymmärtää todellisuutta, henkilö, joka pitää maksalaatikosta vai henkilö, joka ei pidä siitä. Se on kuitenkin täysin hedelmätöntä, koska sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, toisin kuin nimimerkki energiaa? väittää: "Ei voida sanoa, että vain jollain aivojen osa-alueella tuotetut havainnot ovat totuus. Ateismi on kapea tulkinta todellisuudesta. "

        Itse käyttäisin aina mielummin käsitettä hengellinen, silloin kun tarkoitetaan mystistä kokemusta, yhteyttä johonkin suurempaan eli jumaluuteen. Nyt kun tätä henkisyys sanaa käytetää kuvaamaan tällaisia asioita, ollaan ymmällä mitä näillä oikein tarkoitetaan.

        Tottakai ateistilla on henkisiä kokemuksia, mutta hengellisyys on jotain muuta. En tiedä ovatko uskovat sitä mieltä, että heidän kokema hengellisyys on ainoa oikea eikä siihen saa muuta sotkea. Hengellisyys ja uskonnollisuus jako on kuitenkin olemassa.


      • Aada@
        ertert kirjoitti:

        "ymmärtämiseen kuitenkin tarvitaan, ainakin taiteessa ja monessa muussakin asiassa"

        Ilmeisesti tarkoitat ymmärtämisellä sitä, että osaa omalla kohdalla tehdä arvion jollain subjektiivisella asteikolla. Nimimerkki puhuu kuitenkin todesta. Se, että jokin on tai ei ole totta, on täysin merkityksetön tuollaisella subjektiivisella asteikolla. Silloin henkisten/hengellisten asioiden "ymmärtäminen" on täysin samalla linjalla riippumatta siitä, mitä niiden suhteen tuntee. Siksi tuo väite siitä, että ateistit eivät ymmärrä noita asioita (ja uskovat ymmärtävät) on täyttä puppua, koska mitään ymmärrettävää ei todellisuudessa ole. Ihmisen tunteet jonkin asian (esim.musiikki) suhteen ovat todellisia (tunteet ovat olemassa), mutta se ei millään tavalla mittaa sitä, että ne tunteet olisivat totta ja jonkun muun erilaiset tunteet siitä asiasta eivät olisi totta.

        "Se soitto meni ihan luihin ja ytimiin."

        Ja kuitenkin sinä ymmärsit sitä ihan samalla tasolla kuin sellainen ihminen, joka pitää sitä ärsyttävänä häiriönä. Palaamme siis siihen, että nimimerkin energiaa? väite siitä, että "ateisti ei ymmärrä henkisiä/hengellisiä asioita" menee metsään.

        Seuraavaksi voisimme kinastella siitä, kuka ymmärtää todellisuutta, henkilö, joka pitää maksalaatikosta vai henkilö, joka ei pidä siitä. Se on kuitenkin täysin hedelmätöntä, koska sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, toisin kuin nimimerkki energiaa? väittää: "Ei voida sanoa, että vain jollain aivojen osa-alueella tuotetut havainnot ovat totuus. Ateismi on kapea tulkinta todellisuudesta. "

        ertert

        "Nimimerkki puhuu kuitenkin todesta. Se että jokin on, tai ei ole, totta on täysin merkityksetön tuollaisella subjektiivisella asteikolla."

        Niin, henkilökohtaiset kokemukset ovat henkilökohtaisia kokemuksia.
        Tällaisenkin yksinkertaisen asian ymmärtäminen voi olla fundis piireissä todella vaikeaa. Joku peräkylän romani nainen näkee jonkin valoilmestyksen, jonka hän tulkitsee Jumalan ilmestymiseksi. Kohta koko seurakunta on pelon ja vavistuksen vallassa polvillaan rukoilemassa. Tällaisia esimerkkejä netistä löytyy.


      • Aada@
        kristitty * kirjoitti:

        No minulla on liittynyt harvoin tuollaisiin kokemuksiin mitään hengellistä. Johtunee siitä, etten ole ollut koskaan uskonnollinen. Uskon vain, ja se on eri asia. Toisin sanoen uskon, että kaiken, siis tuollaisten kokemustenkin takana on Jumala, mutta hyvin harvoin ne ovat olleet sinänsä mitään hengellisiä kokemuksia.
        Toiset ihmiset ovat tyypiltään uskonnollisia, toiset ei. Se lienee synnynnäistä. Molempaa laatua on sekä uskovissa että ei-uskovissa ihmisissä.

        Jumala tai Jeesus eivät ole minulle mitään "mielikuvituskavereita", toisin sanoen suhteeni heihin ei ole ihmissuhteen kaltainen vaan enemmänkin sanoisinko ontologinen.

        kristitty*

        "Jumala tai Jeesus eivät ole minulle mitään "mielikuvituskavereita", toisin sanoen suhteeni heihin ei ole ihmissuhteen kaltainen vaan enemmänkin sanoisinko ontologinen."

        Kaikki perustuu kuitenkin sinulle opetettuihin asioihin ja sisäisiin kokemuksiisi, mitään tieteellistä näyttöä ei ole Jumalista. Kenenkään sisäiset kokemukset eivät ole tietoa, tieteen tarkoittamassa mielessä.
        Moni uskoo ufoihinkin. Heidän uskomuksensa ovat ihan samaa uskomista kuin kaikki muukin uskonnollinen usko, jota ei voida näyttää toteen.


      • energiaa? kirjoitti:

        Itse käyttäisin aina mielummin käsitettä hengellinen, silloin kun tarkoitetaan mystistä kokemusta, yhteyttä johonkin suurempaan eli jumaluuteen. Nyt kun tätä henkisyys sanaa käytetää kuvaamaan tällaisia asioita, ollaan ymmällä mitä näillä oikein tarkoitetaan.

        Tottakai ateistilla on henkisiä kokemuksia, mutta hengellisyys on jotain muuta. En tiedä ovatko uskovat sitä mieltä, että heidän kokema hengellisyys on ainoa oikea eikä siihen saa muuta sotkea. Hengellisyys ja uskonnollisuus jako on kuitenkin olemassa.

        "Itse käyttäisin aina mielummin käsitettä hengellinen"

        Terminologialla kikkailu ei muuta itse asiaa millään tavalla.

        "mutta hengellisyys on jotain muuta."

        Ninpä niin, sinä siis viittaat johonkin niin epämääräiseen että et itsekään osaa sanoa, mitä se on ja sitten höpiset totuudesta. Mitä muuta tuo on kuin tyhjänpäiväistä sanahelinää?

        Mutu on mutua riippumatta siitä, minkä nimen sille sattuu keksimään.


      • kristitty *
        Aada@ kirjoitti:

        kristitty*

        "Jumala tai Jeesus eivät ole minulle mitään "mielikuvituskavereita", toisin sanoen suhteeni heihin ei ole ihmissuhteen kaltainen vaan enemmänkin sanoisinko ontologinen."

        Kaikki perustuu kuitenkin sinulle opetettuihin asioihin ja sisäisiin kokemuksiisi, mitään tieteellistä näyttöä ei ole Jumalista. Kenenkään sisäiset kokemukset eivät ole tietoa, tieteen tarkoittamassa mielessä.
        Moni uskoo ufoihinkin. Heidän uskomuksensa ovat ihan samaa uskomista kuin kaikki muukin uskonnollinen usko, jota ei voida näyttää toteen.

        Juu, noin on. En ollenkaan kuvittele tietäväni, että Jumala on, koska kukaan ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Siihen vain uskotaan tai ei uskota. Itse uskon, koska jos yrittäisin olla uskomatta, siitä ei tulisi mitään, vaan se olisi vain väkinäistä yrittämistä. Ei minulla kyllä ole haluakaan olla uskomatta.

        Usko ja tieto ovat ihan eri tason asioita. Usko elää sillä tasolla ihmisen mielessä, missä ovat tunteet ja "sanoin selittämätön", tieto elää sillä tasolla missä ovat järki ja tietoinen ajattelu.
        Tuollaisesta uskosta käytetään englannissa sanaa "faith", kun taas uskomuksista käytetään sanaa "belief". Uskomuksiin uskominen on sukua tietämiselle, mutta "faith" on tosiaan eri tason asia kuin nuo kaksi.

        Jos minulle ei olisi opetettu kristinuskoa, uskoisin luultavasti johonkin muuhun jumaluuteen tai vastaavaan, koska ihmisen erittäin yleinen lajiominaisuus näyttää olevan usko johonkin yliluonnolliseen. Nykyään jumaluudet on usein pudotettu pois, mutta usko yliluonnolliseen on pysynyt, ja se ilmenee esim. uskona maailmankaikkeuden hyvyyteen, energiavärähtelyihin yms.


      • Kalju PItkätukka
        kristitty * kirjoitti:

        Juu, noin on. En ollenkaan kuvittele tietäväni, että Jumala on, koska kukaan ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Siihen vain uskotaan tai ei uskota. Itse uskon, koska jos yrittäisin olla uskomatta, siitä ei tulisi mitään, vaan se olisi vain väkinäistä yrittämistä. Ei minulla kyllä ole haluakaan olla uskomatta.

        Usko ja tieto ovat ihan eri tason asioita. Usko elää sillä tasolla ihmisen mielessä, missä ovat tunteet ja "sanoin selittämätön", tieto elää sillä tasolla missä ovat järki ja tietoinen ajattelu.
        Tuollaisesta uskosta käytetään englannissa sanaa "faith", kun taas uskomuksista käytetään sanaa "belief". Uskomuksiin uskominen on sukua tietämiselle, mutta "faith" on tosiaan eri tason asia kuin nuo kaksi.

        Jos minulle ei olisi opetettu kristinuskoa, uskoisin luultavasti johonkin muuhun jumaluuteen tai vastaavaan, koska ihmisen erittäin yleinen lajiominaisuus näyttää olevan usko johonkin yliluonnolliseen. Nykyään jumaluudet on usein pudotettu pois, mutta usko yliluonnolliseen on pysynyt, ja se ilmenee esim. uskona maailmankaikkeuden hyvyyteen, energiavärähtelyihin yms.

        "Jos minulle ei olisi opetettu kristinuskoa, uskoisin luultavasti johonkin muuhun jumaluuteen tai vastaavaan, koska ihmisen erittäin yleinen lajiominaisuus näyttää olevan usko johonkin yliluonnolliseen. Nykyään jumaluudet on usein pudotettu pois, mutta usko yliluonnolliseen on pysynyt, ja se ilmenee esim. uskona maailmankaikkeuden hyvyyteen, energiavärähtelyihin yms."

        Melko lailla samoin ajattelen minä.

        Uskoni haihtui, mutta kyllä useimmilla ihmisillä lienee tarve ja halu uskoa yliluonnolliseen.
        Tunnistan tuon taipumuksen myös itsessäni.


      • samaa mieltä
        Kalju PItkätukka kirjoitti:

        "Jos minulle ei olisi opetettu kristinuskoa, uskoisin luultavasti johonkin muuhun jumaluuteen tai vastaavaan, koska ihmisen erittäin yleinen lajiominaisuus näyttää olevan usko johonkin yliluonnolliseen. Nykyään jumaluudet on usein pudotettu pois, mutta usko yliluonnolliseen on pysynyt, ja se ilmenee esim. uskona maailmankaikkeuden hyvyyteen, energiavärähtelyihin yms."

        Melko lailla samoin ajattelen minä.

        Uskoni haihtui, mutta kyllä useimmilla ihmisillä lienee tarve ja halu uskoa yliluonnolliseen.
        Tunnistan tuon taipumuksen myös itsessäni.

        http://www.sana.fi/sana/haastattelut/tietamatta_uskon_elavaan_jumalaan


      • kristitty * kirjoitti:

        Juu, noin on. En ollenkaan kuvittele tietäväni, että Jumala on, koska kukaan ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Siihen vain uskotaan tai ei uskota. Itse uskon, koska jos yrittäisin olla uskomatta, siitä ei tulisi mitään, vaan se olisi vain väkinäistä yrittämistä. Ei minulla kyllä ole haluakaan olla uskomatta.

        Usko ja tieto ovat ihan eri tason asioita. Usko elää sillä tasolla ihmisen mielessä, missä ovat tunteet ja "sanoin selittämätön", tieto elää sillä tasolla missä ovat järki ja tietoinen ajattelu.
        Tuollaisesta uskosta käytetään englannissa sanaa "faith", kun taas uskomuksista käytetään sanaa "belief". Uskomuksiin uskominen on sukua tietämiselle, mutta "faith" on tosiaan eri tason asia kuin nuo kaksi.

        Jos minulle ei olisi opetettu kristinuskoa, uskoisin luultavasti johonkin muuhun jumaluuteen tai vastaavaan, koska ihmisen erittäin yleinen lajiominaisuus näyttää olevan usko johonkin yliluonnolliseen. Nykyään jumaluudet on usein pudotettu pois, mutta usko yliluonnolliseen on pysynyt, ja se ilmenee esim. uskona maailmankaikkeuden hyvyyteen, energiavärähtelyihin yms.

        Itse vertaisin uskoa oman elämän kokemukseni kautta ehkä suoraviivaisesti intuitioon, on tunne että asia on näin vaikka sitä ei voi itselleen välttämättä täysin perustella mitenkään. Toisaalta intuitio osaltaan varmasti on elettyä elämää, se tietoisuus kumpuaa osin kokemuksista.

        En kuitenkaan luultavasti kykene koskaan edes ymmärtämään täysin sitä missä jumaliin uskomisessa on kyse.


      • Kalju Pitkätukka

      • kristitty *
        Kalju Pitkätukka kirjoitti:

        Se, että on taipumus ajatella yliluonnollisen läsnäoloon, ei merkitse yliluonnollisen olevan totta.

        Pimeää pelkääväkin tuntee, että jotain vaarallista luuraa pimeässä, mutta onko siellä?

        Oletko muuten lukenut piispa Pihkalan ja tähtitieteen proffa Valtaojan yhdessä julkaisemia kirjoja heidän kahdenkeskisistä keskusteluistaan? Itse en ole, mutta ne ovat kuulemma hyviä. Niitä on ainakin kaksi, "Tiedän uskovani, uskon tietäväni" ja "Nurkkaan ajettu Jumala". Tässä niistä tuo ensimmäinen:

        https://kirja.elisa.fi/ekirja/tiedan-uskovani-uskon-tietavani#


      • fda
        kristitty * kirjoitti:

        Juu, noin on. En ollenkaan kuvittele tietäväni, että Jumala on, koska kukaan ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Siihen vain uskotaan tai ei uskota. Itse uskon, koska jos yrittäisin olla uskomatta, siitä ei tulisi mitään, vaan se olisi vain väkinäistä yrittämistä. Ei minulla kyllä ole haluakaan olla uskomatta.

        Usko ja tieto ovat ihan eri tason asioita. Usko elää sillä tasolla ihmisen mielessä, missä ovat tunteet ja "sanoin selittämätön", tieto elää sillä tasolla missä ovat järki ja tietoinen ajattelu.
        Tuollaisesta uskosta käytetään englannissa sanaa "faith", kun taas uskomuksista käytetään sanaa "belief". Uskomuksiin uskominen on sukua tietämiselle, mutta "faith" on tosiaan eri tason asia kuin nuo kaksi.

        Jos minulle ei olisi opetettu kristinuskoa, uskoisin luultavasti johonkin muuhun jumaluuteen tai vastaavaan, koska ihmisen erittäin yleinen lajiominaisuus näyttää olevan usko johonkin yliluonnolliseen. Nykyään jumaluudet on usein pudotettu pois, mutta usko yliluonnolliseen on pysynyt, ja se ilmenee esim. uskona maailmankaikkeuden hyvyyteen, energiavärähtelyihin yms.

        "kukaan ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Siihen vain uskotaan tai ei uskota."

        En ole ihan täysin samaa mieltä. Ensinnäkin ajatus että jos jumalia on että niitä olisi silloin automaattisesti vain yksi.

        Kukaan ei tiedä onko joitain "jumalina" pidettäviä olentoja piileskelemässä jossain mistä emme niitä löydä. Niihin uskotaan tai ei uskota. Siitä olen varma että jos joitain jumalia olisi olemassa niin ne eivät ainkaan minkäänlaisen luonnollisuuden vastaisen moraalikoodiston kautta ihmiskunnan kanssa yrittäisi kommunikoida.


    • "Tähän perustuu universaali tunne osallisuudestamme maailmankaikkeudessa ja sen energiakentässä."




      Jo ensimäisessä kohdassa menee kirjoitus jo liian hapokkaaksi.

    • -tiedoksi

      Mahtaako aloittaja sydänpeili joka pyörii eri palstoilla

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1709
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      20
      1604
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      70
      1468
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      59
      1452
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      51
      1349
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      15
      1308
    7. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      84
      1245
    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      11
      1168
    9. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1130
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      8
      1121
    Aihe