Paras pikakivääri?

2MS

Kuinka korkealle rankkaat suomalaisen Lahti-Salorannan, entä venäläisen "Emman"? Brittien Bren on kyllä cooleimman näköinen. Jenkkien BAR oli gangsterien ja poliisien suosima, miten pärjäsi sodassa? Oliko sakuilla ja japseilla pikakivääriä ollenkaan, heille riitti konekivääri?

107

5317

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Bren oli paras!

      1. Bren
      2. DP-28 (Emma)
      3. BAR
      4. Lahti-Saloranta

      DP-28:n lipas oli iso, mutta todella hankalan mallinen kuljetusta ja käsittelyä ajatellen. BARin ja L-S:n lipas oli taas iian pieni. Brenin lipas oli tulivoiman ja käsiteltävyyden kannalta hyvä kompromissi.

      • Kysyn vaan

        Eikö BARilla voi ampua kertalaukauksia? Tähdättyjä laukauksia nopeasti.


      • väärä rooli
        Kysyn vaan kirjoitti:

        Eikö BARilla voi ampua kertalaukauksia? Tähdättyjä laukauksia nopeasti.

        Mikäs pikakivääri se silloin muka olisi? Samaan pystyi M1 riflekin. Pikakiväärin tehtävä on nakuttaa sarjatulta tuliylivoiman saavuttamiseksi ja siihen 20 patruunan lipas on riittämätön.


      • Rumpulipas

        "... L-S:n lipas oli taas iian pieni."

        Kyllä, siihen oli kuitenkin suunniteltu 70 panoksen rumpulipas, joka hylättiin epäkäytännöllisenä. Varmaan tällainen lipas oli melkoinen mötikkä ja hankala käyttää. Mutta miksi ei pienennetty sitä esim. 40 panokseen silloin se olisi pienentynyt melkoisesti ja olisi ollut käyttökelpoisempi.

        Löytyyhän Kalashnikoviinkin suurempi rumpulipas.


      • Anonyymi

        Raja aseiden välillä on kuitenkin aika häilyvä!

        Esim. Saksalaisiin konekivääreihin mg-34 ja mg-42 voitiin patruunavyön sijaan liittää vaihtoehtoisesti 50 patruunaa sisältävä rumpulipas. Mg-34:llä pystyi ampumaan sekä kerta-laukauksia että sarjaa kun taas mg-42 ampui vain sarjatulta.


    • Sakuilla ei ollut

      erikseen pikakivääriä, koska kk-34 ja -42 korvasi sen ja konekiväärin. Se oli sodan paras ase lajissaan eli pikakiväärit ja kevyet konekiväärit.

      Erinomainen oli myös "Emma" eli pk 27 Degtjarev.

      • 40 paukkuu

        Sakuilla oli ensimmäinen pikakivääri Madsen 1896. Suomi myi Madsenit Viroon ennen sotia, syynä LS:n uudenaikaisuus. Oliko se?


      • Olisiko syynä
        40 paukkuu kirjoitti:

        Sakuilla oli ensimmäinen pikakivääri Madsen 1896. Suomi myi Madsenit Viroon ennen sotia, syynä LS:n uudenaikaisuus. Oliko se?

        ollut saksalainen patruuna ja pyrkimys yhteen kaliiperiin?

        LS oli kyllä hyvä ase, joskaan ei lajinsa huippuja.


      • 7,62 mm x 54 R
        Olisiko syynä kirjoitti:

        ollut saksalainen patruuna ja pyrkimys yhteen kaliiperiin?

        LS oli kyllä hyvä ase, joskaan ei lajinsa huippuja.

        Salorannassa oli leko patruuna ja Matsaisessa 7,62 mm x 54 R?


      • Matsainen
        Olisiko syynä kirjoitti:

        ollut saksalainen patruuna ja pyrkimys yhteen kaliiperiin?

        LS oli kyllä hyvä ase, joskaan ei lajinsa huippuja.

        Ei kai LahtiSalorannassa saksalaista tai oikeammin venäläistä kaliberia ollut vaan Matsaisessa.


      • Anonyymi

        Saksalaiset käyttivät Tsekki pikakiväärejä laajasti esim. SS.


    • hyvä peli olisi

      Aseen kolme tärkeintä ominaisuutta ovat:
      1. se toimii
      2. se toimii
      3. se toimii

      Lahti-Saloranta ei ole tässä mielessä hyvä. Emma on. Venäläinen on aina ymmärtänyt nämä pääasiat. Emma oli vähemmän tarkka "lousku" mutta pikakivääriä ei käytetä tarkkuusammuntaan. Tarkka-ampujilla on toiset vehkeet.

      • toimiva ja ei toimiv

        Meikäläisillä oli huonoja kokemuksia L-S:tä jo Talvisodan ajoilta. Pelkkä huurre aseessa saattoi estää sen toiminnan!

        Emma oli toimiva peli. Yksinkertainen ja toimiva. Aseesta puuttui mm. kertalaukaisu, mutta sellaisenakin se toimi hyvin. Emmaa saatiin sotasaaliiksi runasaita määriä Talvi- ja Jatkosdan aikana ja se oli koulutuskäytössä SA:ssa pitkääle 1970-lukuun!

        Jostakin syystä asesuunnittelija Aimo Lahti vierasti kaasutoimisia aseita ja siksi esim L-S oli rekyylitoiminen. Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase.


      • olisko noinkaan

        "Emma oli vähemmän tarkka "lousku""

        Millä perusteella? Emma oli juuri niin tarkka kuin voi olettaakin aseelta, joka on

        - pitkäpiippuinen
        - ampuu pitkää patruunaa
        - omaa etutuet
        - omaa painoa rekyylin hallintaan

        KAIKKI pikakiväärit olivat tarkempia kuin yksikään sotilaskivääri.


      • Painaviarojuja
        olisko noinkaan kirjoitti:

        "Emma oli vähemmän tarkka "lousku""

        Millä perusteella? Emma oli juuri niin tarkka kuin voi olettaakin aseelta, joka on

        - pitkäpiippuinen
        - ampuu pitkää patruunaa
        - omaa etutuet
        - omaa painoa rekyylin hallintaan

        KAIKKI pikakiväärit olivat tarkempia kuin yksikään sotilaskivääri.

        KAIKILLA pikakivääreillä oli hankala ampua.


      • olet typerys
        Painaviarojuja kirjoitti:

        KAIKILLA pikakivääreillä oli hankala ampua.

        Olit varmaan etulinjassa ja ammuit kaikilla pikakivääreillä?

        Kommenttisi on niin typerä, että sinun täytyy olla tällä palstalla esiintyvä mielenterveyspotilas, joka näkee "tarkkispoikia" joka paikassa.


      • Moogkonttinen
        olet typerys kirjoitti:

        Olit varmaan etulinjassa ja ammuit kaikilla pikakivääreillä?

        Kommenttisi on niin typerä, että sinun täytyy olla tällä palstalla esiintyvä mielenterveyspotilas, joka näkee "tarkkispoikia" joka paikassa.

        Just siinä korkkarissa, minkä luit äsken.


      • timoma
        toimiva ja ei toimiv kirjoitti:

        Meikäläisillä oli huonoja kokemuksia L-S:tä jo Talvisodan ajoilta. Pelkkä huurre aseessa saattoi estää sen toiminnan!

        Emma oli toimiva peli. Yksinkertainen ja toimiva. Aseesta puuttui mm. kertalaukaisu, mutta sellaisenakin se toimi hyvin. Emmaa saatiin sotasaaliiksi runasaita määriä Talvi- ja Jatkosdan aikana ja se oli koulutuskäytössä SA:ssa pitkääle 1970-lukuun!

        Jostakin syystä asesuunnittelija Aimo Lahti vierasti kaasutoimisia aseita ja siksi esim L-S oli rekyylitoiminen. Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase.

        Aimo Lahti ei todellakaan vierastanut kaasutoimisia aseita vaan yritti kaikin tavoin markkinoida sitä mutta sotilasjohto ei sille lämmennyt.LSongelmat johtuivat paljolti siitä ja tilaajien ajatuksesta että se toimisi kiväärin tapaan ja vain lähitaistelussa sarja tulella


      • Anonyymi
        toimiva ja ei toimiv kirjoitti:

        Meikäläisillä oli huonoja kokemuksia L-S:tä jo Talvisodan ajoilta. Pelkkä huurre aseessa saattoi estää sen toiminnan!

        Emma oli toimiva peli. Yksinkertainen ja toimiva. Aseesta puuttui mm. kertalaukaisu, mutta sellaisenakin se toimi hyvin. Emmaa saatiin sotasaaliiksi runasaita määriä Talvi- ja Jatkosdan aikana ja se oli koulutuskäytössä SA:ssa pitkääle 1970-lukuun!

        Jostakin syystä asesuunnittelija Aimo Lahti vierasti kaasutoimisia aseita ja siksi esim L-S oli rekyylitoiminen. Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase.

        "Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase."

        Päinvastoin rekylitoimiset automaattiaseet ovat erittäin yksinkertaisia vain painava lukko ja palautinjousi ei mitään kaasuputkia ja -mäntiä mikä monimutkaistaa asetta.
        Neovat myös varmatoimisia.


      • Anonyymi
        toimiva ja ei toimiv kirjoitti:

        Meikäläisillä oli huonoja kokemuksia L-S:tä jo Talvisodan ajoilta. Pelkkä huurre aseessa saattoi estää sen toiminnan!

        Emma oli toimiva peli. Yksinkertainen ja toimiva. Aseesta puuttui mm. kertalaukaisu, mutta sellaisenakin se toimi hyvin. Emmaa saatiin sotasaaliiksi runasaita määriä Talvi- ja Jatkosdan aikana ja se oli koulutuskäytössä SA:ssa pitkääle 1970-lukuun!

        Jostakin syystä asesuunnittelija Aimo Lahti vierasti kaasutoimisia aseita ja siksi esim L-S oli rekyylitoiminen. Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase.

        Ei Aimo Lahti vierastanut kaasutoimisia aseita. Olihan hänellä jo Sampo
        suunniteltuna, mutta päätöksiä valinnoista tekivät väärät miehet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase."

        Päinvastoin rekylitoimiset automaattiaseet ovat erittäin yksinkertaisia vain painava lukko ja palautinjousi ei mitään kaasuputkia ja -mäntiä mikä monimutkaistaa asetta.
        Neovat myös varmatoimisia.

        Massasulku,ei toimi kiväärikalibrilla.


      • Anonyymi
        toimiva ja ei toimiv kirjoitti:

        Meikäläisillä oli huonoja kokemuksia L-S:tä jo Talvisodan ajoilta. Pelkkä huurre aseessa saattoi estää sen toiminnan!

        Emma oli toimiva peli. Yksinkertainen ja toimiva. Aseesta puuttui mm. kertalaukaisu, mutta sellaisenakin se toimi hyvin. Emmaa saatiin sotasaaliiksi runasaita määriä Talvi- ja Jatkosdan aikana ja se oli koulutuskäytössä SA:ssa pitkääle 1970-lukuun!

        Jostakin syystä asesuunnittelija Aimo Lahti vierasti kaasutoimisia aseita ja siksi esim L-S oli rekyylitoiminen. Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase.

        "Jostakin syystä asesuunnittelija Aimo Lahti vierasti kaasutoimisia aseita ja siksi esim L-S oli rekyylitoiminen."

        Kyllä Lahti kehitti 1934 uuden kaasumäntätoimisen pikakiväärin L34 mutta se pantiin jäihin vaikka koeammunta tulokse olivat hyvät. Niitä valmistettiin vain pieni koesarja.
        lmeisesti ei ollut raaha valmistaa uutta parempaa lähes samantyyppistä pikakiväriä, koska L-S pikakivääri oli riittävän hyvä.


      • Anonyymi
        toimiva ja ei toimiv kirjoitti:

        Meikäläisillä oli huonoja kokemuksia L-S:tä jo Talvisodan ajoilta. Pelkkä huurre aseessa saattoi estää sen toiminnan!

        Emma oli toimiva peli. Yksinkertainen ja toimiva. Aseesta puuttui mm. kertalaukaisu, mutta sellaisenakin se toimi hyvin. Emmaa saatiin sotasaaliiksi runasaita määriä Talvi- ja Jatkosdan aikana ja se oli koulutuskäytössä SA:ssa pitkääle 1970-lukuun!

        Jostakin syystä asesuunnittelija Aimo Lahti vierasti kaasutoimisia aseita ja siksi esim L-S oli rekyylitoiminen. Se teki aseesta minimutkaisen ja vikaherkän. Emma taas oli kaasutoiminen ase.

        MG 34,MG 42 rekyylitoimisia.Se luotettava.🙄🙄🙄


    • Laippakantahylsy

      LS:n ja Maxim-kk:n perusvika oli laippakantainen patruunan hylsy. Se teki automaattiaseen lukkomekanismista omituisen verrattuna urakantaiseen hylsyyn, joka voitiin työntää läpi vyön.

      • Samaa ptaruunaa

        käytti Emmakin. Ei patruuna ole aseen osa.


      • Urakantainen voitti
        Samaa ptaruunaa kirjoitti:

        käytti Emmakin. Ei patruuna ole aseen osa.

        Ei, mutta merkittävä kuitenkin suunnittelussa ja aseen toiminnassa.

        Laippakantapatruuna oli tietenkin vanhanaikainen eikä sitä enää juuri käytetä. Suomella se oli sodassa käytössä historiallisista syistä. Oli liian paljon siihen perustuvia pystykorvia ja Maximeja.


      • Gona pappa
        Urakantainen voitti kirjoitti:

        Ei, mutta merkittävä kuitenkin suunnittelussa ja aseen toiminnassa.

        Laippakantapatruuna oli tietenkin vanhanaikainen eikä sitä enää juuri käytetä. Suomella se oli sodassa käytössä historiallisista syistä. Oli liian paljon siihen perustuvia pystykorvia ja Maximeja.

        Pkm kuitenkin käyttää laippakanta patruunaa ja sillä korvataan Kvkk 62hdet.
        Myös vanhat tarkkuuskiväärit käyttää tuota vanhaa laippakantaa.


      • Urakantainen voitti
        Gona pappa kirjoitti:

        Pkm kuitenkin käyttää laippakanta patruunaa ja sillä korvataan Kvkk 62hdet.
        Myös vanhat tarkkuuskiväärit käyttää tuota vanhaa laippakantaa.

        Niin? Toki laippakantaisesta luoti lähtee eikä asia haittaa esim. tarkkuuskiväärissä. Sen sijaan automaattiaseessa laippakantaisuus on selkeä haitta urakantaiseen verraten.

        Ei toki ratkaisematon haitta, mutta haitta kuitenkin.


    • Lahti-sohlo

      Lahti-Saloranta oli kömpelö, painava, heikkotulivoimainen ja häiriöherkkä.
      Häiriötilanteessa vaarallinen ellei tuntenut tarkkaa menetelmää miten aseen voi avata turvallisesti häiriön poistamiseksi.
      Pikakivääri oli yliarvostettu todelliseen hyötyyn nähden taistelutilanteissa.

    • Asesepän kertomaa

      LS:n pahin vika oli palautinjousiin aikojen kuluessa valunut js pakkasessa jäykistyvä aseöljy. Se hyydytti aseet ja sitä osaa ei ampujat saaneet purkaa ja puhdistaa sillä sen perälootan avaaminen vaatii erkoistyökalun. No se opittiin huuhtomaan bensiinillä puhtaaksi aika äkkiä.

    • Kopion kopiot

      Saksalaisten ensimmäinen rynnäkkökivääri oli aika hyvä ja hyvä pikakivääriksi,mutta harvinainen,koska sitä ei pystytty valmistamaan tarpeeksi sota-aikana koko armaijalle.Liekö lahti-saloranta kivääri saanut vaikutteita siitä? Sodan jälkeen NL varasti idean ja Kalasnikov muotoili oman version saksalaisten pelistä, joka oli sitten mallina myös Suomen sako-rynkylle.

      • Sturngewehr MP44

      • sturngewehr MP44
        Sturngewehr MP44 kirjoitti:

        http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sturmgewehr_44


        Asetta valmistettiin useita satoja tuhansia ja se oli niin hyvä että Itä-Saksalla se oli palveluskäytössä pitkän aikaa.

        Ase on todella monimutkainen ja paljon työstettäviä osia sisältävä kuten saksalaiset aseet tuolloin yleensäkin oli. Kyllä suomalainen rynkky on tosi yksinkertainen tuohon verrattuna.

        Waffen-revue -lehdessä on tarkat kuvat aseesta ja sen osista. Katselin siitä myöskin tuotantomääriä.


        http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Waffen/sturmgewehre.htm


      • YksinkertainenAse

      • harvinainenJUU

        Stg 44 valmistettiin yli 400 000 kpl.


      • Anonyymi

        "NL varasti idean" ???
        "Kalshnikov muotoili oman version saksalaisen pelistä" ???

        Taas tätä vanhaa paskaa, sotasaaliina saadut saksalaisaseet olivat kaikken
        voittajien käytössä, ehkä NL parhaiten ymmärsi kehittää asetta.
        Kalshnikov on täysin oma aseensa, täydellinen sellainen, kyse ei ole "muotoilusta"
        vaan aivan omia latujaan kulkeneesta suunnittelusta.


      • Anonyymi

        Lopeta jo valehtelu siitä että NL varasti idean.
        Kaikkien asiantuntijoitten nyhteinen näkemys on se että Kalashnikov on
        täysin oma aseensa. Aiheesta on amerikkalainen upseeri ja tutkija C.J.Chivers
        tehnyt perheraamatun kokoisen kirjan; Aseiden ase.

        Lue ja viisastu !

        Venäläisillä oli itse asiassa jo ennen -20 lukua, periaatteessa tehty ensimmäinen
        versio joka käytti isoa patruunaa. Mutta Kalashnikov teki asian paremmaksi.
        Se että Sturmgewehr ulkoisesti muistuttaa sitä paljon ei tee niistä samanlaisia.
        Kaasumäntä aseessa mäntä on joko piipun alla tai niin kuin näissä yläpuolella,
        Lippaan muoto johtuu patruunan muodosta, jne.


    • 2ff2gg22g2g42g2g2ge3

      Suomalaiset eivät ole ikinä osanneet valmistaa pikakivääriä eivätkä kevyttä konekivääriä. Lahti-Saloranta korvattiin yleensä emmalla ja KVKK korvataan nykyisin PKM:llä. Venäläiset pikakiväärit/kevyetkonekiväärit ovat vaan parempia kuin Suomalaiset. On se taito laskenut myös rynnäkkökiväärien valmistuksessa ei nuo RK 95 kiväärit ole laadullisesti kovinkaan hyviä toiminta häiriöitä jatkuvasti mitä taas RK 62:ssa ei ole.

      • Bror-Erik

        Kyllä LS hävisi kirkkaasti tarkalle ja varmakäyntiselle Emmalle,olenkin ihmetel-
        lyt miksi tuota suomalaista sutta jotkut hehkuttavat.


      • Emmaa soitellut
        Bror-Erik kirjoitti:

        Kyllä LS hävisi kirkkaasti tarkalle ja varmakäyntiselle Emmalle,olenkin ihmetel-
        lyt miksi tuota suomalaista sutta jotkut hehkuttavat.

        Olin armeijassa 1970 ja Emma-mies AUK:n aikana kolme kuukautta. Eli Emma kulki selässä ja tuli tutuksi kaikilta ominaisuuksiltaan. Varmakäyntinen kuin mikä. Pieni hiekka, jota kangasmaastoissa pakosta tuli, ei estänyt toimintaa. Etutuet helpot käyttää. Sitä paitsi se kulki pyörämarsseilla mukavasti selässäkin pyöreän levynsä takia eikä kolhinut lapaluita niinkuin kulmikkaammat aseet.


      • Anonyymi

        Aimo Lahti osasi ja suunnitteli Sampo pikakiväärin joka ei puolustusvoimille
        kelvannut koska "oli päätetty " että aseen pitää olla massasulkuinen.


    • hyvä peli olisi

      Moro "olisko noinkaan"

      Aseen toimintavarmuus saadaan aikaan sillä, että toleranssit ovat tarpeeksi suuria. Se vaikuttaa osumatarkkuuteen heikentävästi. Pikakivääri on sarjatuliase joten osumatarkkuus ei ole tärkein ominaisuus. Tarkka-ampujat eivät käytä pikakivääriä.

      • olisko noinkaan

        Kuten sanottua, pikakivääri oli huomattavasti tarkempi pitkän kantaman tulitukitarkka-ammuntaan kuin mikään rautatähtäiminen sotilaskivääri. Syynä yksinkertaisesti jo ne etutuet, jotka mahdollistavat huomattavasti tarkemman ammunnan. Varsinaiset yksint tai kaksin toimivat tarkka-ampujat eivät tähän kuulu millään tapaa, ja he käyttivät luonnollisesti ihan omia tarkkuuskivääreitään.

        Pikakivääriä käytettiin tästä syystä juurikin tulitukitarkka-ammuntaan, eli ryhmän/joukkueen taistelua tukemaan. Ja käytetään edelleenkin, mm. brittiarmeijan L86 LSW ja Steyr AUG:n pikakivääriversio.


    • yksi tarina

      Eräs sodankäynyt veteraani kertoi Lahti Saloranta olleen suorastaan hengenvaarallisen aseen, käyttäjälleen. Aseen käyttäjä näet kuoli hyvin helposti, koska hänen kaikki huomionsa kiinnittyi reistailevan ja toimimattoman aseen räpläämiseen, eikä hän kyennyt hoitamaan varsinaista tehtäväänsä, eli käyttämään asettaan ampumiseen.

      Eli hän sanoi ko. aseen olleen huonoimman mahdollisen pikakiväärin, mitä suoalaisilla käytössä oli.

      • Ergonomiasta

        Siinä kuule meni korvat, kun sattui olemaan lipastaja. Ampuminen oli samaa kuin lattiarallilla olisi tähtäillyt. Sitähän haaveiltiin kaupattavaksi Brenin tilalle lentokoneisiin.


      • Anonyymi

        Kuinkahan paljon L-S:n ongelmista voitaisiin laittaa myös lipasratkaisun aiheuttamien syöttöhäiriöiden piikkiin? Laippakantainen patruuna ei ole parhaimmillaan isossa tankolippaassa (20ptr) ja siksi esim. SVT-kivääreihin ja Dragunoviin ei ole kuin 10 patruunan lippaita.


      • Anonyymi

        Tarkka-ampujana väitän että LS ampuja on ollut vaarassa myös alla olevan
        tankolippaan vuoksi, harvempi kiinnittää huomiota siihen että Dektarjevin
        päällä oleva pyöreä lipas mahdollistaa ampumisen hyvin matalalta mikä
        lissä ampujan elinaikaa.


    • Eri sarjassa?

      Ei kai pitäisi edes verrata Lahti-Salorantaa pikakivääreihin?
      Kyse on erilaisesta aseesta. Olkoon L-S omassa sarjassaan.

    • Huonoin

      Huom. toiminnan pääperiaate.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Chauchat_m1915_(pikakivääri)

      • Seuraavaksi

      • Kantama??

      • Kanuunahaupitsi
        Kantama?? kirjoitti:

        Eikö tässä ole tehokas ampumamatka melkoisesti pidempi kuin LS:n?

        Jospa siinä on ballistinen kärki.


      • Kätevin

        Tuohon olisi saanut rautasahan terän, millä olisi piikkilankaesteeseen saanut aukon samalla, kun ampuu.


    • gona pappa

      Mielestäni FG 42 täyttää myös pikakiväärin kriteerit.

    • res.ltn.

      Tulitukitarkka-ammunta. Mitähän se mahtaa olla? Kuulostaa omalta keksinnöltä.

      • Jsbhjbs

        Vaikka termi ei olisikaan herra Isoherran ohjesääntökirjasta, jokainen pikakiväärijermu tietää, miten tulitukiasemasta nakutellaan muutaman kudin sarja nopeita tähdättyjä laukauksia, sitten kiännetään vähän ja losautetaan nopeasti taas tarkka sarja seuraavaan kohteeseen, jne.

        Naps naps... naps naps... naps naps... naps naps...

        Pitää olla luovuutta, soittaa tarkka riffi toisensa jälkeen, ei saa jäädä pähkäilemään nuottitermistön kanssa.


    • oi muistatko *Emma j

      Suomi sai Degartjev-pikakivääreitä tuhansittain sotasaaliina. Ääni muistutti Emma-iskelmää. Siitä se sai nimen Emma.

      • Bror-Erik

        Taisipa lempinimi kuitenkin syntyä D;n lippaan pyöreästä levymuodosta ja ajan
        hittikappaleesta Emmasta joka soi yhtenä väyrysenä jukeboxeissa :)


      • DegtjarjovaPehotnyi

        Meitin Emmalle piti Utissa 1969 aina käskyttää sarrrja, sarrrja. Ihme sohlo, tollai sai aina vihulaisen hyökkäyksen torjuttua.


    • Tietäjäinen-

      Täällä amatöörit kirjoittelee omia luulojaan. Kerrataan faktat.

      Lahti-Saloranta M-26 OLI pikakivääri, jonka toimintamekanismina on lyhyt piippurekyyli. Kiväärissä oli 20 patruunan lipas, mutta sille oli suunniteltu 75 patruunan vaakatasossa oleva lipas, jota ei huolittu armeijalle. Painoa oli tyhjänä 9,3 kg. Teoreettinen tulinopeus 450-550 l./min.
      Aseen huono maine johtuu siitä että se oli paksussa varastorasvassa jota oli kielletty poistamsta 1939. Tämä aiheutti käyntihäiriöitä.
      "Emma" eli DP oli venäläinen pikakivääri jossa oli aseen päällä pyöreä lipas, johon mahtui 47 patruunaa. Tulinopeus oli 550-600 l./min. Painoa oli sama kuin L-S:llä eli 9,3 kg. Tyhjänä.
      Aimo Lahti suunnitteli 1930 l. Myös kaasumäntätoimisen pikakiväärin, Sampo m-34, jossa lipas oli aseen päällä kuten Bren-pikakiväärissä. Ase painoi tyhjänä 8,1 kg. Tulinopeus 600-800 l./min. Lipaat 20 ja 30 kaarilippaat ja ilmatorjuntaan 75 ruupulipas. Asetta ei hyväksytty armeijalle koska eräät upseerit epäilivät kaasumantä-asetta!!!
      Tämä ase olisi ollut ylivoimainen pikakivääri sarjassa.
      Bren-pikakivääri suunniteltiin samaa aikaan Sampo m-34 kanssa, joten jälkimmäinen ei ole edellisen kopio. Maailmansodassa käytetty Bren-pikakivääri painoi tyhjänä 10,2kg.
      Eräänlaisena pikakiväärinä voi pitää mg-34 versiota, jossa aseen kansi vaihdetaan erilaiseen ja tämän jälkeen voidaan ampua lippaita. Valittavissa oli pyöreä 50 patruunan lipas tai 75 patruunan kaksoisrumpu joka tuli aseen päälle. Ase painoi tyhjänä 11,5 kg.
      https://www.youtube.com/watch?v=A-nZT-Cspco

      • Degtarjev

        Suosioon vaikutti sen patruuna mallia Russian empire. Lentokonepatruunaa käyttävät aseet eivät olleet jv-miesten suosiossa, mistä tulee käsitys, että LS pikakiväärit olivat käteviä? ne olivat painavia ja meluisia heinäseipäitä.


      • Anonyymi
        Degtarjev kirjoitti:

        Suosioon vaikutti sen patruuna mallia Russian empire. Lentokonepatruunaa käyttävät aseet eivät olleet jv-miesten suosiossa, mistä tulee käsitys, että LS pikakiväärit olivat käteviä? ne olivat painavia ja meluisia heinäseipäitä.

        Kirjoitakaapa hakusi Tsekkiläiset konekiväärin.


    • Anonyymi

      Venäläinen emma oli paras, varmatoiminen ja tarkka ase jota Suomen armeijakin käytti pitkään sodan jälkeenkin palvelusaseena.

      • Anonyymi

        Emma oli yhtä painava kuin LS pikakivääri vähä yli 9 kg.


      • Anonyymi

        Parhaimman jälkipotkun antoi Erkin pikakivääri. Erittäin suosittu 70-luvulla.


    • Anonyymi

      Pikkupojat tykkää puhua pyssyistä!

    • Anonyymi

      Ketä meinaat ampuu ?

    • Anonyymi

      Suomalaisten olisi pitänyt sota-aikaan valmistaa näitä Tokarevejä ja antaa niitä joukoille pystykorvan sijaan ja vielä puoliautom/ automaatti versiona. Olisi joukkueiden tulivoima kasvanut huikeasti konepistoolien lisäksi.

      Venäläisiä olisi kaatunut ja haavoittunut kymmeniä tuhansia ellei satoja tuhansia lisää ja olisi varmasti muuttanut sodan loppuasetelmia.
      Pystykorvalla ei pystynyt lähellekään konetuliaseiden tulinopeuteen vaikka olisi ollut kuinka nopea uudelleen lataaja.

      Panostenkaan kasvava kysyntä ei olisi ollut ongelma,kuorma-autot olisi voineet käydä aina muutaman lastin lisää panoksia panostehtaalta.

      Sotasaaliiksihan niitä saatiin aika paljon mutta ei lähellekään kaikille sotajoukoissa.

      Kivääri oli parempi kuin konepistooli,sillä ulottui paljon pitemmälle ja pati oli tehokkaampi.

      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/SVT-40

      • Anonyymi

        Niin pitäis olla viinakuppa Joroisissa mutta kun ei ole!


    • Anonyymi

      Pikakiväärin englantilainen nimi on muuten "light machinegun". Siis "kevyt konekivääri". Ei siis esim "fast rifle".

      • Anonyymi

        Eipäs oo vaan: light machine gun


      • Anonyymi

        Ei muuten ole. LMG tarkoittaa vyösyöttöistä etutuilta ammuttavaa konekivääriä. Jos sama LMG laitetaan kolmijalalle, tulee siitä joko MMG tai HMG toisen maailmansodan sanastossa.

        Pikakiväärin termi Automatic Rifle, AR.


    • Anonyymi

      Vaikka olisi kuinka cooleimman näköinen niin se ei tee aseesta välttämättä hyvää ja varmatoimista.

    • Anonyymi

      Kyllä Sahti-Lavoranta oli kivoin kivääri.

    • Anonyymi

      Enpä osaa oikein ottaa kantaa, mutta isä vainaa lainas dekaterevin naapurilta kun se ei kuulemma sitä enää tarvinnu ja hengissä selvis ruumillisesti ...

    • Anonyymi

      Ei taida olla mainittu Charltonia, jota voidaan myös pitää ensimmäisenä rynnäkkökiväärinä.

      • Anonyymi

        Miksi? Charlton, muiden Lee-Enfield muunnosten tapaan, käytti normaalia täyspitkää patruunaa.

        ///MeAgaln


    • Anonyymi

      Ase, jota yleisesti pidetään alkuperäisenä rynnäkkökiväärinä, on Fedorov Avtomat M1916.

    • Anonyymi

      kun etutelttaa ei enää synny ja aamuerektiokin häipyy, niin silloin semiautomatic gyvääri alkaa olla jo sohlo. lisänä on kurkisteleva, kalsongit kasteleva tippa piipunlenssin päässä

      • Anonyymi

        Vieläkö Korkea Jännitys ilmestyy🤓


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vieläkö Korkea Jännitys ilmestyy🤓

        Kuin miljoona volttia!


    • Anonyymi

      Egri Bigaver ja Sahti-Lavoranta olivat parhaat.

      • Anonyymi

        erkin pikakivääri


    • Anonyymi

      Suomalainen LS oli niin huon jottei sitä paljoakaan rintamilla nähty. Sotasaalis-Emmoilla siellä paukuteltiin. Mitäs kun ei se romu toiminut kuin joskus vahingossa.

      • Anonyymi

        Olihan se juovuksissa suunniteltu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olihan se juovuksissa suunniteltu.

        Kyllä vika oli lähtpkohtaisesti aseen tilaajassa! Suomen armeija vierasti 30-luvulla kaasupohjaista automaatiota aseissa eikä suunnittelija Lahti asialle mitään mahtanut!


      • Anonyymi

        Hölynpölyä.

        Suomen armeijalla oli Talvisodan päättyessä 11 647 pikakivääriä.
        Sotasaalisaseita eli Emmaa oli 1 574 eli 10 %.

        Jatkosodan alussa niitä saatiin jonkin verran lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        Suomen armeijalla oli Talvisodan päättyessä 11 647 pikakivääriä.
        Sotasaalisaseita eli Emmaa oli 1 574 eli 10 %.

        Jatkosodan alussa niitä saatiin jonkin verran lisää.

        Mutta vain Emmoja käytettiin rintamilla. Muut olivat jemmassa kaiken varalta jos Emmat loppuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta vain Emmoja käytettiin rintamilla. Muut olivat jemmassa kaiken varalta jos Emmat loppuu.

        Hölynpölyä.

        Ryhmän pikkaivääri oli Lahti-Saloranta.

        Emmoja käytettiin,jos joku tykkäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        Suomen armeijalla oli Talvisodan päättyessä 11 647 pikakivääriä.
        Sotasaalisaseita eli Emmaa oli 1 574 eli 10 %.

        Jatkosodan alussa niitä saatiin jonkin verran lisää.

        JATKOSODASSA SAATIIN SOTASAALIIKSI 5 786 EMMA-PIKAKIVÄÄRIÄ.

        Käytössä oli noin 10 500 Lahti-Salorantaa ja 7 200 Emmaa.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        Ryhmän pikkaivääri oli Lahti-Saloranta.

        Emmoja käytettiin,jos joku tykkäsi.

        Lykkäät pötyä!

        Lahti-Salorantaa käytettiin pakon edessä, jos ei Emmoja ollut saatavilla.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lahti -Salorantaa valmistettiin ennen Talvisotaa noin 10 000. Jatkosodan aikana vain jotain 600. Tärkein konetuliase oli Suomi-kp.

        Lahti-Saloranta oli tarkka,painava ja häiriöaltis.
        Pelkkää sarjatulta ampuva Emma oli varmatoimisempi ja riittävän tarkka tehtäväänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lahti-Saloranta oli tarkka,painava ja häiriöaltis.
        Pelkkää sarjatulta ampuva Emma oli varmatoimisempi ja riittävän tarkka tehtäväänsä.

        LS ja DP (emma) olivat yhtä painavioa n. 9.3 kg tyhjänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lahti -Salorantaa valmistettiin ennen Talvisotaa noin 10 000. Jatkosodan aikana vain jotain 600. Tärkein konetuliase oli Suomi-kp.

        Pitäisi olla jotain lähdetietoja jos jotain väittää!

        Tässä tutkimuksessa päästään huomattavasti pienempiin lukuihin:
        ASETUOTANTO SUOMESSA TOISEN
        MAAILMANSODAN AIKANA
        Yleisesikuntaeversti, diplomi-insinööri Risto E r JoIa


        "Suomalaisen pikakiväärin ensimmäinen koekappale valmistui v 1925. Suoritettu-
        jen koeammuntojen jälkeen se hyväksyttiin armeijan viralliseksi aseeksi v 1926.
        Sarjavalmistukseen se tuli v 1929 vastaperustetussa VKT:ssa. Ensimmäinen sarja 312
        kappaletta valmistui v 1930 monien alkuvaikeuksien ja intrigien jälkeen. Aseessa
        jouduttiin tekemään muutoksia kahteen otteeseen, joiden jälkeen se sai tyyppimer-
        kinnäkseen m/26-32. Ennen sotia valmistui LS-pikakivääreitä 3740 kappaletta.
        Sotien aikainen tuotanto käsitti vain 601 kappaletta L8-pikakivääreitä kolmella
        eri tilauksella, joista merkittävin oli 15. 9. 1941 tehty 500 kappaleen erä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lykkäät pötyä!

        Lahti-Salorantaa käytettiin pakon edessä, jos ei Emmoja ollut saatavilla.

        Lykkäät pötyä!!


    • Anonyymi

      Rintamavalokuvissa on aina Emma jos kuvassa jokin PK näkyy, ei ikinä LS.

      • Anonyymi

        Niin,L-S:n perusvika oli liian hienomekaaninen koneisto.Oli arka lialle ja rankassa käytössä koneiston kriittiset osat kuluivat nopeasti.


    • Anonyymi

      Lahti-Saloranta olisin ottanut partiomatkalle, mutta "Emma" massahyökkäystä vastaan.
      EVP.

      • Anonyymi

        Aivan samaa mieltä, kumpikin on hyvä omassa sarjassaan.


    • Anonyymi

      Ranska lahjoitti talvisodan aikana 5 000 kpl Chauchat kuularuiskuja.

      • Anonyymi

        Niitä ei etulinjan eliittijoukoille kelpuutettu, ja ne jaettiin ilmatorjunnalle ja rannikkotykistölle ynnä muille takarintaman vartiomiehille.

        OLi ilmeisesti sysipaska ase.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niitä ei etulinjan eliittijoukoille kelpuutettu, ja ne jaettiin ilmatorjunnalle ja rannikkotykistölle ynnä muille takarintaman vartiomiehille.

        OLi ilmeisesti sysipaska ase.

        Automatic, Browning, M1918 tulikin korvaamaan sitä ja säästi ihmishenkiä.


    • Anonyymi

      Hankala oli Suomi-kp:n lipas myös. Täyttäessä skodet helposti kaatuili ja olalla kantaessa se rumpulippaan limppu painoi selkää joka asennossa. Kaulassa kantaessa koko komeus hölskyi eestaas.

      • Anonyymi

        Eiköhän sen lippaan kantovaivat unohtuneet tositilanteessa.
        Se nääs tarkoitti TULIVOIMAA!
        Vihulaisen juoksuhaudan vyöryttämisessä stratekia helpottuu kummasti kun ei joka mutkassa tarvitse pysähtyä lipasta vaihtamaan ja räknäämään kuteja!


    • Anonyymi

      Pikakivääri on kuin muskettikivääri verrattuna rynkkyyn, tosin kuluneen Rk62:n tulinopeus löysyydessään muistuttaa sitä. Ainut hyvä puoli pikakiväärissä on kantama, jos siitä olisi tehty kranaattikivääri, ehkä sillä jotain olisi saatu aikaan. Emma on luku sinänsä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      169
      3120
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      24
      2111
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      2044
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1885
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      72
      1587
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      26
      1346
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1242
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1241
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      34
      1201
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1188
    Aihe