Pelastuslautta Svb24.com kokemuksia

kings

Tervehdys kaikille!

Olen katsellut tuolta svb24.com sivuilta Seatec offshore lauttoja.Vaikuttavat asiallisilta ja hinnatkin tuntuvat kohtuullisilta.Onko ketään tilannut lauttaa tuolta?

Miten mahtaa huollot onnistua Suomessa ja mihin hintaan?

53

1623

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ISO 9650

      Ennenkuin hankit pelastuslautan ratkaiset käyttötarkoituksen:
      - Jos käyttötarkoitus on perhepurjehdus Itämerellä tai muualla rannikoilla, lautalta ei edellytetä ISO 9650 stardardin vaatimuksia. Niitä Seatecin lautta ei ilmeisestikään täytä, mutta voi olla riittävä turvavaruste.
      - Jos hankit lautan avomerikilpailuja (Gotland Runt ym.) tai kaukopurjehduksia varten, valitsemasi lautan olisi syytä täyttää IS0 9650 stardardin turvavaatimukset eli käytännössä lautta on kalliimpi ja paremmin varusteltu.

      Kolmen vuoden välein tarvittava huolto ei varmaankaan ole ongelma. Svb ilmoittaa huoltavansa, joten voinee neuvoa postitustavan tms.
      Itselläni ei ole kokemusta Seatec-pelastuslautasta. 500€ hintaluokka tietysti on houkuttelevan edullinen muihin p.lauttoihin verrattuna.

      • seppomartti

        Tarkennusta edelliseen. Pitää olla ISO 9650-1 ja sen jälkeen pitää tietää onko välinepakkaus alle 24h (tarkoitettu ranikkopurjehdukseen max 60 mailia rannasta). Avomeri-/ valtameripurjehdukseen tarkoitetun lautan pakkaus on "yli 24h". Olen useaan kertaan erehtynyt lautan ostossa kun nimissä esiintyy harhaanjohtavasti esim. maininta "Offshore"- mikä ei tarkoita mitään kelpuutusta. Pelkkä ISO 9650-1 ei kelvannut ARC:n katsastuksessa.


      • kings
        seppomartti kirjoitti:

        Tarkennusta edelliseen. Pitää olla ISO 9650-1 ja sen jälkeen pitää tietää onko välinepakkaus alle 24h (tarkoitettu ranikkopurjehdukseen max 60 mailia rannasta). Avomeri-/ valtameripurjehdukseen tarkoitetun lautan pakkaus on "yli 24h". Olen useaan kertaan erehtynyt lautan ostossa kun nimissä esiintyy harhaanjohtavasti esim. maininta "Offshore"- mikä ei tarkoita mitään kelpuutusta. Pelkkä ISO 9650-1 ei kelvannut ARC:n katsastuksessa.

        Käyttötarkoitus tulee olemaan perhepurjehdusta Itämeren alueella eli sen suhteen ei tarvinne välittää näistä ISO- standardeista.

        Tuollaista 6-hengen lauttaa ajattelin n.950e.http://www.svb24.com/en/seatec-life-raft.html

        Vinkkejä lautan hankintaan otetaan vastaan!


      • toimiva ostopaikka
        kings kirjoitti:

        Käyttötarkoitus tulee olemaan perhepurjehdusta Itämeren alueella eli sen suhteen ei tarvinne välittää näistä ISO- standardeista.

        Tuollaista 6-hengen lauttaa ajattelin n.950e.http://www.svb24.com/en/seatec-life-raft.html

        Vinkkejä lautan hankintaan otetaan vastaan!

        Tilasin pari vuotta sitten Plastimon lautan svb:ltä. Tilasin muutakin roipetta. Tavarat tuli kotiovelle rahtilavalla ja makso muistaakseni n. 30 €. Toimii hyvin. Se, että tarviiko Itämerelle lauttaa on kyseenalaista. Voihan sellaisen laittaa jos haluaa;).


      • seppomartti
        kings kirjoitti:

        Käyttötarkoitus tulee olemaan perhepurjehdusta Itämeren alueella eli sen suhteen ei tarvinne välittää näistä ISO- standardeista.

        Tuollaista 6-hengen lauttaa ajattelin n.950e.http://www.svb24.com/en/seatec-life-raft.html

        Vinkkejä lautan hankintaan otetaan vastaan!

        Jos et välitä standardeista niin itse tarkistaisin, että huolto löytyy kotimaasta. Lautan lähettäminen Saksaan ei ole mahdotonta muttei onnistu kuin maarahtina ja maksaa yllättävän paljon lisähintaa muutenkin kalliille huollolle. Sitten tarkistaisin, että on kaksoispohja ja vertaisin varustelistaa standardeihin.


      • seppomartti
        toimiva ostopaikka kirjoitti:

        Tilasin pari vuotta sitten Plastimon lautan svb:ltä. Tilasin muutakin roipetta. Tavarat tuli kotiovelle rahtilavalla ja makso muistaakseni n. 30 €. Toimii hyvin. Se, että tarviiko Itämerelle lauttaa on kyseenalaista. Voihan sellaisen laittaa jos haluaa;).

        Mutta siitä ei nyt tosiaan ole kyse vaan lautan lähettämisestä ulkomaille huoltoon. Soitapa huollintafirmaan ja kerro sitten. Veikkaan, että pilkku on väärässä kohdassa.


    • päällikön vastuu

      Hieman asian vierestä, mutta liittyen lauttaan.

      Kannattaa käydä meriturvan järjestämillä kursseilla, jotta pääsee kokeilemaan miten helv.... vaikeaa on lauttaan kivuta aallokossa, lisäksi opit kääntämään lautan yms.

      Lautta mikä on varustettu ilmatäytteisellä rapputasolla suu aukon edessä on helpoin kivuta sisään verrattuna lauttaan jossa vain ja ainoastaan liinamateriaalista tehdyt tikkaat.

      http://www.nautikulma.fi/index.php?type=0&id=182


      Kahdessa ylemmässä kuvassa pelkät tikkaat ja alimmassa kuvassa se puhallettu porras. On olemassa malleja joissa sellainen kangastasoporras, niistä ei kokemusta, epäilen sen olevan liukas. Puhallettu samastamateriaaliata oleva porras on matta ja ei liu polvien alta lauttaan itseään kammetessa.

      Lisäksi mitä suuremmat pussit lautanpohjassa sen paremmin pysyy vedessä jos superpuuma saapuu lähelle, niin ei lennä kumoon tai muuten myrskyä.

    • kings

      Nyt heräsi kysymys, miksi pelastuslautta olisi kyseenalainen Itämerellä? Olen ajatellut asian niin että pelastuslautta on huomattavasti parempi paikka kuin meri jos pahin sattuu merellä eli joutuu jättämään veneen.
      Tällainen tilanne voisi olla esim. tulipalo jota ei saa syystä tai toisesta sammumaan.

      • seppomartti

        Olen ollut samaa mieltä ja raahannut veneessä lauttaa ympäristöstä riippumatta vuodesta -74. Pikkulasten suojelemiseksi ja juuri tulipalon varalta.


      • päällikönvastuu
        seppomartti kirjoitti:

        Olen ollut samaa mieltä ja raahannut veneessä lauttaa ympäristöstä riippumatta vuodesta -74. Pikkulasten suojelemiseksi ja juuri tulipalon varalta.

        Vielä jos ajattelee seppomartin viestä, niin siitä, että hällä ollut lautta 30v, niin miksi kytätä markkinoiden halvinta, kun on kerran kyse turvallisuudesta.

        Älä säästä väärässä paikkaa!

        Kannattaa myös huoltaa ohjeistuksen mukaan, älä säästä!

        Ja viimeiseksi, vaikka kuinka ajattelisi, niin se ei tuo kokemusta käytännön taidoista joita voi oppia vain käytännössä, eli lautaan kipuamista voi harjoitella vain kipuamalla lauttaan.


    • Vaikka noita lauttoja päivättyökseni myyn, niin laitan sillkin uhalla lusikan soppaan.

      Ensinnäkään minun mielestä ei kannata ostaa "hyväksymätöntä" lauttaa laisinkaan. Noissa lautoissa se "offshore" on offshore vain siinä nimessä. Yleensä yksinkertaisesti tehtyjä lauttoja kevyellä hätäpakkauksella, jotka sopivat oikeasti rannikkokäyttöön ja sisävesille. RORC säännöstökin on yesterday. Hyväsytyt lautat on noita ISO-9650 lauttoja

      Toisekseen noilla lautoilla ei ole huoltoa suomessa. Huoltoja lautoille on käytännössä niille merkeille, joille on myös maahantuontia, jokaisella lautan maahantuojalla on käytännössä myös huolto omalle edustukselleen. Eli lautta on lähetetävä saksaan huoltoon. Lauttojen rahtaaminen on kalista puuhaa, jos se tulee "oikein" eli c02 pullon ja räjähteitä sisältävänä. Käytännössä noin pari hunttia per sivu.

      Kaiken lisäksi, ei nuo itseasiassa ole sen halvempia, kuin suomessakaan.

      http://www.merikartat.fi/turvallisuus/aluksen-turvallisuus/pelastuslautat.html?lauttatyyppi=385

    • En säästäisi rahassa

      Kävin Meriturvan kurssilla Lohjalla ja opin sen, kuinka hankalaa lautalle on nousta, märissä vaatteissa pienessäkin aallokossa. Vaikka päällä oli vain märkä puuvillahaalari ja aaltoa oli puolisen metriä, töitä sai tehdä tosissaan. Epäilemättä lautalle nousu on tekniikkalaji, mutta sitä ei pääse juuri harjoittelemaan.

      Jos ostaisin uuden lautan, niin:
      - sen pitää kääntyä itsestään oikein päin, lautan kääntäminen tuulessa ja allokossa voi jäädä tekemättä.

      - sisääntulon edessä pitää olla reilun kokoinen taso, jonka päältä voi nousta lauttaan. Narutikkaat on surkeat koska niiden kanssa jalat menevät helposti lautan alle eikä ponnistusta saa ylöspäin. Märät vaatteet painavat ja voimat ei riitä moneen yritykseen, helpoin tapa on hivuttaa itsensä mahallaan kelluvalla "rampilla".

      - lautassa pitää olla tarpeeksi kahvoja tai köysiä nousemisen helpottamiseksi.

      - lautalla pitää olla huolto Suomessa. Huolto pitää tehdä kolmen vuoden välein.

      En siis ostaisi ainakaan sitä lauttaa, jota katsoin SVB:n sivuilla. SVB:stä olen ostanut ja homma pelittää

      Tuosta voi katsoa lautan ominaisuuksia, etenkin sisäämenoramppia:
      http://www.viking-life.com/viking.nsf/public/yachting-rescyoupro.html

      • seppomartti

        Meriturvan kurssi on tosiaan ihan hyödyllinen. Isolla paukkuliivillä (275N) ei osittain tyhjentämättä ole mahdollista nousta lauttaan. Muutoinkin ilman avustajaa erittäin vaikeaa. Kilpailuihin osallistuessa joutuu mukautumaan järjestäjien kiristyneisiin vastimuksiin. RORC avomerivaatimukset täyttävä lautta ensin kelpasi grab packillä täydennettynä ARC:iin. Seuraavana vuonna ei käynyt vaan ostin Arimar ISO 9650-1. Tämä taas ei käynyt sitä seuraavana vuonna vaan ostin 2013 yo viitteen Viking "Resc you" ISO 9650-1, mutta sekään ei kelvannut valtamerelle kuin grwb packilla täydennettynä. Tämä niille tiedoksi, jotka aikovat osallistua valtameripurjehdukseen. Myös lautan varustelutaso on tärkeä.
        "Cheeki Rafikin" tapauksen jälkeen kannattaa harkita lautan kiinnitystä. Takakaide ja automaattilaukaisu toimisi, vaikkei miehistö itse aktiivisesti pystyisi lauttaa pistämään toimintakuntoon. Joskus kannelle ilman telinettä kiinnitetyt lautat näyttävät siltä, että aalto saattaa viedä mennessään. Istuilaatikon sopukkoihin pakattua lauttaa ei saa esiin nopeasti. ARC:n vaatimus on 10 sekunnissa toimintakuntoon.


    • Jopukka

      Ostin Seatech lautan (6-hengen kassimalli) SVB:ltä pari vuotta sitten.
      Silloin selvitin myös sen että huolto onnistuu myös Suomessa.
      Muistaakseni se oli Maritim. Soita Maritimin huoltoon ja varmista asia.
      Säästöä SVB:ltä hankittaessa tuli n. 300 euroa Suomen hintatasoon verrattuna (rahti mukaan lukien).

    • lautan valinta

      Mikä pelastuslautta mihininkin tarkoitukseen?

      ISO 9650 Type-1: Pohjois-Euroopan vesille ja valtameriympäristöön, jossa vesi on kylmää (ainoa p.lautta, jota useimmat diilerit myyvät Englannissa).

      ISO 9650 Type-2: suojaisille rannikkovesille, isoille lahdille, järville
      http://www.safety-marine.co.uk/spages/iso specification liferafts - what you need to know.htm

      “In many circumstances, the standard of the equipment and the quality of the construction left serious concerns about the integrity of the liferafts, but with no legally enforceable framework being broken, manufacturers and the "Discount Chandleries" selling these liferafts have been at liberty to sell their liferafts and claim they are designed for offshore use or that they meet ORC or RORC specifications with relative impunity.
      To compound the problem, many European countries do in fact have legally-enforceable regulations that require a leisure vessel to carry a certain specification liferaft, depending on the distance from shore that the vessel is operating.”

      • milloin lauttaan?

        Samalla, kun keskustellaan halpislautoista vs. ISO-standarit täyttävistä lautoista, olisi ehkä hyvä miettiä omaa p.lautan tarvetta.

        Täällä mainittiin hallitsematon tulipalo veneessä avomerellä. Se lienee käyttötarpeena selvä, mutta taitaa olla hyvin harvinainen. Useimmat venepalot lienevät sattuneet satamissa. Voisi ajatella, että venepalo ei syty myrskyssä ja siksi heikompikin “halpislautta” tai jolla voi olla siinä tilanteessa pelastava.

        Veneen uppoaminen on kai meidän vesillämme useimmiten liittynyt kiville ajoon, törmäykseen tai veneen merikelvottomaan rakenteeseen (onnettomuustutkitalautakunnan raporteista saamani käsitys). Niissä tilanteissa p.lautan vaatimukset eivät ole yhtä suuret kuin merenkäynnissä johtuvissa uppoamisissa, joita tietenkin sattuu - onneksi harvoin. Valtamerillä uppoamisia on sattunut törmäyksissä, esim. valaaseen tai ajelehtivaan esineeseen tai veneen rakenteen pettämiseen (kölin tai peräsimen menetys, runkovauriot). Uppoaminen ei välttämättä ole liittynyt myrskyyn.
        Havereissa isoilla merillä, on myöhäistä katua ettei sittenkään tullut hankittua ISO-standardit täyttävää lauttaa.


      • paniikissa lauttaan
        milloin lauttaan? kirjoitti:

        Samalla, kun keskustellaan halpislautoista vs. ISO-standarit täyttävistä lautoista, olisi ehkä hyvä miettiä omaa p.lautan tarvetta.

        Täällä mainittiin hallitsematon tulipalo veneessä avomerellä. Se lienee käyttötarpeena selvä, mutta taitaa olla hyvin harvinainen. Useimmat venepalot lienevät sattuneet satamissa. Voisi ajatella, että venepalo ei syty myrskyssä ja siksi heikompikin “halpislautta” tai jolla voi olla siinä tilanteessa pelastava.

        Veneen uppoaminen on kai meidän vesillämme useimmiten liittynyt kiville ajoon, törmäykseen tai veneen merikelvottomaan rakenteeseen (onnettomuustutkitalautakunnan raporteista saamani käsitys). Niissä tilanteissa p.lautan vaatimukset eivät ole yhtä suuret kuin merenkäynnissä johtuvissa uppoamisissa, joita tietenkin sattuu - onneksi harvoin. Valtamerillä uppoamisia on sattunut törmäyksissä, esim. valaaseen tai ajelehtivaan esineeseen tai veneen rakenteen pettämiseen (kölin tai peräsimen menetys, runkovauriot). Uppoaminen ei välttämättä ole liittynyt myrskyyn.
        Havereissa isoilla merillä, on myöhäistä katua ettei sittenkään tullut hankittua ISO-standardit täyttävää lauttaa.

        Yksi p.lautan käyttötarve näyttää olevan psykologinen. Pelastuslautta voi tuntua turvallisemmalta kuin ympärimennyt ja vesilastissa oleva purjevene.
        Näinähän aikanaan tapahtui Fastnetin katastrofissa (1979). Veneessä pysyminen olisi joissain tapauksissa ollut turvallisempi ratkaisu kuin p.lauttaan siirtyminen. P.lautta johti useiden ihmishenkien menetyksiin lautan hajoamisen, hypotermian ym syiden takia. 82 venettä 303 kisaan osallistuneesta kärsi knockdownin, 6 sai runkovaurion, 6 peräsinvaurion, 16 menetti mastonsa. Useita veneitä hylättiin merelle, mutta lopulta vain 5 upposi.
        Paniikki ei saisi olla pelastuslauttaan turvautumisen syy. Fastnetin katastrofista opittiin sekin, että jopa lauttaan siirtymiseen liittyi ihmishenkien menetyksiä. Yksi niistä johtui siitä, että lautan kiinnitysnauha oli eri puolella kuin lautan suuaukko.


      • Jopukka
        paniikissa lauttaan kirjoitti:

        Yksi p.lautan käyttötarve näyttää olevan psykologinen. Pelastuslautta voi tuntua turvallisemmalta kuin ympärimennyt ja vesilastissa oleva purjevene.
        Näinähän aikanaan tapahtui Fastnetin katastrofissa (1979). Veneessä pysyminen olisi joissain tapauksissa ollut turvallisempi ratkaisu kuin p.lauttaan siirtyminen. P.lautta johti useiden ihmishenkien menetyksiin lautan hajoamisen, hypotermian ym syiden takia. 82 venettä 303 kisaan osallistuneesta kärsi knockdownin, 6 sai runkovaurion, 6 peräsinvaurion, 16 menetti mastonsa. Useita veneitä hylättiin merelle, mutta lopulta vain 5 upposi.
        Paniikki ei saisi olla pelastuslauttaan turvautumisen syy. Fastnetin katastrofista opittiin sekin, että jopa lauttaan siirtymiseen liittyi ihmishenkien menetyksiä. Yksi niistä johtui siitä, että lautan kiinnitysnauha oli eri puolella kuin lautan suuaukko.

        Pelastuslautta on hyvä hankinta. Jos tulee tilanne että sitä tarvitsee niin mistä sen sitten taikoo jos ei ole sitä hankkinut. Samoin on pakollisten sammuttimien kanssa. Harvapa niitä on joutunut tositoimessa käyttämään.
        Vanhan kansan sanonta "ei vara venettä kaada" sopii tähän yhteyteen hyvin.


      • kerralla kunnollinen
        Jopukka kirjoitti:

        Pelastuslautta on hyvä hankinta. Jos tulee tilanne että sitä tarvitsee niin mistä sen sitten taikoo jos ei ole sitä hankkinut. Samoin on pakollisten sammuttimien kanssa. Harvapa niitä on joutunut tositoimessa käyttämään.
        Vanhan kansan sanonta "ei vara venettä kaada" sopii tähän yhteyteen hyvin.

        Vanhan kansan sanonnat "osta kerralla kunnollinen" tai "köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa" sopivat myös tähän yhteyteen, jos miettii ostaisiko halvimman mahdollisen vai sittenkin ISO 9650-mukaisen.

        Edellä viitatttu Fastnet 1979 oli karvas opetus heikkojen pelastuslauttojen riskeistä ja varmaankin yksi syy ISO-standardien luomiseen.


      • 500€ -> 900€ -> 2000
        kerralla kunnollinen kirjoitti:

        Vanhan kansan sanonnat "osta kerralla kunnollinen" tai "köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa" sopivat myös tähän yhteyteen, jos miettii ostaisiko halvimman mahdollisen vai sittenkin ISO 9650-mukaisen.

        Edellä viitatttu Fastnet 1979 oli karvas opetus heikkojen pelastuslauttojen riskeistä ja varmaankin yksi syy ISO-standardien luomiseen.

        Nykyisin Seatecin pelastuslautatkin täyttävät ISO 9650 normit (ilmeisesti minimit) eikä 500€ 4-hengen halpismallia ole enää svb:n uudessa luettelossa enkä huomannut sitä enää firman nettisivuillakaan. Seatecin 4h lautta koteloon pakattuna maksaa nyt 900€, 6h vastaava 950€. ISO 9650-1 normien mukaiset toisen merkkiset lautat näyttävät olevan svb:llä 1500-2000€ hintaluokassa (Zodiac, Seago, Plastimo).


    • Seatec=Zodiac!

      SVB:n omalla Seatec markkinointinimellään myymä pelastuslautta on
      Zodiacin valmistama! Zodiac on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista kumiveneiden (ja vastaavien) valmistajista, joten ovat ainakin harjoitelleet hommaa jonkun aikaa, enkä usko että laadussa on huomautettavaa.
      Huoltopisteitä löytyy myös Suomesta varmaan useampikin kappale, ainakin kun mainitsee valmistajan nimen.

      • "made by"

        Näinhän svb:n sivuillakin todetaan "made by Zodiac", mutta svb myy myöskin Zodiac-merkkisiä p.lauttoja. Niiden varustelu on ilmeisesti parempi. Painokin on erilainen. Esim. 4h Zodiac on 8kg painavampi kuin 4h Seatec. Jostain on tingitty ja se näkyy hintaerona.
        Huolto varmaankaan ei ole ongelma.


    • 5+19

      Pari kommenttia epäsuorasti asiaan liittyen:

      -minusta pelastuslautta on ihan järkihankinta Itämerelle(kin). Perustelen tätä sillä, että jos sattuu se tilanne, että vene todella menee alta (tulipalo tai jonkin paikan pettämisen aiheuttama hallitsematon vuoto) ja se on jätettävä, niin pelastuslautalla selviää hengissä pirun paljon kauemmin kuin vedessä. Ja on isompi maali etsijöillekin tai satunnaisille näkijöille.

      -tämän nimenomaisen tapauksen hintaan en osaa ottaa kantaa, mutta kun itse muutama vuosi sitten ostin lautan, se oli Suomeen toimitettunakin hinnaltaan noin 40% edullisempi. Tai jos haluaa vielä näyttävämmän luvun, niin Suomesta ostettu olisi ollut halvimmillaankin 60% kalliimpi :) Muistaakseni vielä niin, että halvin Suomessa tarjolla ollut olisi ollut neljän hengen lautta, kun tuo minun ostamani on kuuden hengen.

      -lauttaan vain osittain liittyvä asia on sitten se, että tosissaan varautuvalla olisi aina veneen ollessa kulussa passi, lompakko, käsi-VHF ja muut välttämättömimmät asiat pakattuna vedenpitävään pakkaukseen, joka on nopeasti napattavissa mukaan. Mutta ei meistä kovin moni taida niin toimia.

      • Kassiveneilijä

        Vesitiivis ja kelluva grab bag on hyvä idea. Meillä on veneessä sellainen. Siihen on pakattu mm. kiikarit, paristokäyttöinen VHF ja GPS, paljon paristoja, taskulamppu, lääkepakkaus, aurinkolaseja, lukulaseja, hätäraketteja, veneen toinen EPIRB ym. tarpeellista. Kovemmassa kelissä kassi jopa pidetään lähellä uloskäyntiä.

        Vaikka lauttaa ei tarvittaisikaan, grab bagin hyöty on se, että siinä kaikki hätätarvikkeet säilyvät yhdessä paikassa, josta ne saa tarvittaessa nopeasti käsiinsä.


      • kulkualueen mukaan

        Ei kai keskustelua ole käyty siitä, onko p.lautta turha vai ei, vaan siitä minkälainen lautta kannattaisi hankkia (jos lautan tarvitsee)!
        Sekin on tärkeä pointti, ettei pelastuslautta ole turvallisempi kuin pinnalla pysyvä purjevene.

        "..tosissaan varautuvalla olisi aina veneen ollessa kulussa passi, lompakko, käsi-VHF ja muut välttämättömimmät asia.."
        Näin kirjoitit ja totesit, ettei "meistä kovin moni taida niin toimia". No ei todellakaan! Miksi ihmeessä otat passin mukaan aina kun veneesi on kulussa? Valtaosalla veneilijöistä kesäpurjehdukset rajoittuvat rannikoille, Saaristomerelle, Ahvenanmaalle ja ehkä Tukholman saaristoon. Ei sinne tarvitse varustautua grab-bagilla eikä pelastuslautallakaan...


      • 5+19
        kulkualueen mukaan kirjoitti:

        Ei kai keskustelua ole käyty siitä, onko p.lautta turha vai ei, vaan siitä minkälainen lautta kannattaisi hankkia (jos lautan tarvitsee)!
        Sekin on tärkeä pointti, ettei pelastuslautta ole turvallisempi kuin pinnalla pysyvä purjevene.

        "..tosissaan varautuvalla olisi aina veneen ollessa kulussa passi, lompakko, käsi-VHF ja muut välttämättömimmät asia.."
        Näin kirjoitit ja totesit, ettei "meistä kovin moni taida niin toimia". No ei todellakaan! Miksi ihmeessä otat passin mukaan aina kun veneesi on kulussa? Valtaosalla veneilijöistä kesäpurjehdukset rajoittuvat rannikoille, Saaristomerelle, Ahvenanmaalle ja ehkä Tukholman saaristoon. Ei sinne tarvitse varustautua grab-bagilla eikä pelastuslautallakaan...

        No, ensinnäkin minulla on tapana ottaa passi mukaan aina yhtä yötä pidemmille reissuille ihan sen vuoksi, että on sitten vapaus suunnata vaikka Tallinnassa pistäytymään, jos sattuisi huvittamaan. Vaikka Schengen-alueella ei olekaan säännöllisiä passintarkastuksia, niin matkustusasiakirja pitää kuitenkin olla Pohjoismaiden ulkopuolella. Ja minulla se matkustusasiakirja on nimenomaan passi, koska en ole välittänyt hankkia poliisin henkilökorttia.

        Ja olen eri mieltä tuosta, etteikö ihan saaristossa ja Ahvenmaan suunnallakin olisi järkevää väsätä sitä grab bagia. Tosiasia on, että kulkualue ei muuta veneen nopean tuhoutumisen todennäköisyyttä (se voi upota jopa laiturissa, jos huono säkä käy). Tunnustan silti, etten ole itsekään semmoista koonnut, vaikka seilaan paljon laajemmalla kuin listaamasi alueet.

        Toisaalta esimerkiksi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä on sen verran tyhjää merialuetta, että jopa keskikesällä minä mieluummin kelluisin siellä pelastuslautalla kuin pelkkien liivien varassa vedessä, jos vaikkapa tulipalo olisi upottanut veneen.


      • päällikön vastuu

        Lautan lisäksi meriturvan kursseille, että oppisit miten lautta käännetään ja miten sinne kivutaan yms.

        Ikävä tosi case itämereltä jonka jälkeen pelastuslauttojen tekniset vaatimuksen hieman muuttuivat. Estonia- lauttoja oli meressä riittävästi, jotta suurin osa olisi voinut pelastua, väki ei osannut tai saaneet käännettyä lauttoja oikeinpäin, ulkokansille pääsi n300 hekilöä joista 160 pääsi pelastuslautalle tai veneeseen ja näistä vielä 20 menehtyi hypotermiaan.

        Suosittelen kaikille meriturvan pelastautumis kursseja, itse olen käynyt ns. Ammati kurssin, mutta siellä on huviveneilijöille kursseja ja oikea pieni purjevenkkin altaassa jossa pääsee treenaamaan erittäin aidon oloisissa olosuhteissa.

        Itse olen käynyt ammattiliikenteen STWC kursseja joissa harjoituksia piristämässä ovat olleet aaltokone / tuulikone / sade ja pimeyttäkin altaalla ilmeisesti samat käytössä huvivene kurssilla.

        http://www.meriturva.fi/fi/koulutus/veneilijan-pelastautumiskurssi


      • liioittelua!
        5+19 kirjoitti:

        No, ensinnäkin minulla on tapana ottaa passi mukaan aina yhtä yötä pidemmille reissuille ihan sen vuoksi, että on sitten vapaus suunnata vaikka Tallinnassa pistäytymään, jos sattuisi huvittamaan. Vaikka Schengen-alueella ei olekaan säännöllisiä passintarkastuksia, niin matkustusasiakirja pitää kuitenkin olla Pohjoismaiden ulkopuolella. Ja minulla se matkustusasiakirja on nimenomaan passi, koska en ole välittänyt hankkia poliisin henkilökorttia.

        Ja olen eri mieltä tuosta, etteikö ihan saaristossa ja Ahvenmaan suunnallakin olisi järkevää väsätä sitä grab bagia. Tosiasia on, että kulkualue ei muuta veneen nopean tuhoutumisen todennäköisyyttä (se voi upota jopa laiturissa, jos huono säkä käy). Tunnustan silti, etten ole itsekään semmoista koonnut, vaikka seilaan paljon laajemmalla kuin listaamasi alueet.

        Toisaalta esimerkiksi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä on sen verran tyhjää merialuetta, että jopa keskikesällä minä mieluummin kelluisin siellä pelastuslautalla kuin pelkkien liivien varassa vedessä, jos vaikkapa tulipalo olisi upottanut veneen.

        Varmaan on paljon ennakkotapauksia venepaloista ja pelastuslautan käytöstä niissä Saaristomerellä Ahvenanmaan ja mantereen välillä? Ilman muuta grab-bag passeineen mukaan pelastuslauttaan kun ensi kesänä lähdet Maarianhaminan itäsatamaan, jos kerran pidät riskiä suurena!
        Tietysti passikin mukaan, jos viikonloppuretkellä ei tiedä lähteekö Kotkaan vai Tallinnaan vai ehkä Tammisaareen.

        Asiaan liittyen - minkä kokoisia jauhesammuttimia on veneessäsi, 3 kg vai 6kg? Mitä suosittelet? Jokainen paloharjoituksiin osallistunut tietää kuinka nopeasti pieni jauhesammutin tyhjenee.

        Pitkät purjehdukset Pohjoismaiden tai EU:n ulkopuolelle eivät taida olla aivan sitä, jota enemmistä veneilijöistä harrastaa "aina veneen ollessa kulussa" ;-)


      • Se-edellinen519
        liioittelua! kirjoitti:

        Varmaan on paljon ennakkotapauksia venepaloista ja pelastuslautan käytöstä niissä Saaristomerellä Ahvenanmaan ja mantereen välillä? Ilman muuta grab-bag passeineen mukaan pelastuslauttaan kun ensi kesänä lähdet Maarianhaminan itäsatamaan, jos kerran pidät riskiä suurena!
        Tietysti passikin mukaan, jos viikonloppuretkellä ei tiedä lähteekö Kotkaan vai Tallinnaan vai ehkä Tammisaareen.

        Asiaan liittyen - minkä kokoisia jauhesammuttimia on veneessäsi, 3 kg vai 6kg? Mitä suosittelet? Jokainen paloharjoituksiin osallistunut tietää kuinka nopeasti pieni jauhesammutin tyhjenee.

        Pitkät purjehdukset Pohjoismaiden tai EU:n ulkopuolelle eivät taida olla aivan sitä, jota enemmistä veneilijöistä harrastaa "aina veneen ollessa kulussa" ;-)

        Minulla on sekä 3 että 6 -kiloiset, kolmonen tuli veneen mukana aikoinaan ja kutosen olen itse hankkinut. Mutta olen paloharjoituksissa todennut, että jopa kiloisella sammuu paljon, jos osaa ja säilyttää malttinsa. Tositilanteessa se maltin säilyttäminen vain on astetta vaativampi asia kuin rauhallisessa harjoitusympäristössä. Ja jos palo on alkanut esimerkiksi moottoritilassa, voi helposti käydä niin, että sitä ei havaita ajoissa. Ei niitä venepaloja montaa vuodessa ole mutta silti joka vuosi muutama.

        Eikä se pistäytyminen Tallinnassa ole mikään pitkä purjehdus, 8-10 tuntia Suomenlahden yli, vähemmän, jos lähtöpiste sattuu olemaan Porkkalassa. Ja Viroon mennessä jo pitää olla passi tai poliisin myöntämä EU-henkilökortti. Ehkä se on sinulle vieras ajatus, mutta ei täällä etelärannikolla, että lauantaiaamuna saattaa hyvinkin juolahtaa mieleen "käväistääs piruuttamme Tallinnassa syömässä".

        Luulen kyllä, ettet ole ikinä itse veneellä Ahvenanmaalla käynyt, ei sekään väli nimittäin koko ajan saariston suojassa ole.

        Jahas, uusi foorumisofta ei sitten näköjään enää hyväksy noita numerovahvistuksesta napattuja nimimerkkejä :)


      • grabbagintarve
        Se-edellinen519 kirjoitti:

        Minulla on sekä 3 että 6 -kiloiset, kolmonen tuli veneen mukana aikoinaan ja kutosen olen itse hankkinut. Mutta olen paloharjoituksissa todennut, että jopa kiloisella sammuu paljon, jos osaa ja säilyttää malttinsa. Tositilanteessa se maltin säilyttäminen vain on astetta vaativampi asia kuin rauhallisessa harjoitusympäristössä. Ja jos palo on alkanut esimerkiksi moottoritilassa, voi helposti käydä niin, että sitä ei havaita ajoissa. Ei niitä venepaloja montaa vuodessa ole mutta silti joka vuosi muutama.

        Eikä se pistäytyminen Tallinnassa ole mikään pitkä purjehdus, 8-10 tuntia Suomenlahden yli, vähemmän, jos lähtöpiste sattuu olemaan Porkkalassa. Ja Viroon mennessä jo pitää olla passi tai poliisin myöntämä EU-henkilökortti. Ehkä se on sinulle vieras ajatus, mutta ei täällä etelärannikolla, että lauantaiaamuna saattaa hyvinkin juolahtaa mieleen "käväistääs piruuttamme Tallinnassa syömässä".

        Luulen kyllä, ettet ole ikinä itse veneellä Ahvenanmaalla käynyt, ei sekään väli nimittäin koko ajan saariston suojassa ole.

        Jahas, uusi foorumisofta ei sitten näköjään enää hyväksy noita numerovahvistuksesta napattuja nimimerkkejä :)

        Hyvä, että sammuttimesi ovat kunnossa! Venepalon ollessa alkuvaihetta pitemmällä savun takia ei välttämättä ole helppo suihkutella palokohteeseen, vaikka toimii harkitsevaisesti. Muutama vuosi sitten Skagenin satamassa syttyi venepalo. Kokeneena purjehtijana tiedät kuinka ahdasta Skagenissa on sesonkiaikana, vaikka alkukesällä siellä on vain muutama yksittäinen purjevene. Moni muukin purjehtija kävi tyhjentämässä 1 kg:n sammuttimensa ja yhteisvoimin saimme palon hallittua jo ennen palokunnan saapumista. Norjalaisveneen miehistö selvisi ensimmäisen asteen palovammoilla eikä palo levinnyt kylkikiinnityksissä olleisiin naapuriveneisiin.

        Omasta mielestäni Ahvenanmaa kuuluu Suomen saaristoon. Sinulle avomeripurjehdusta. Joka tapauksessa sinne purjehtiessa on maata koko ajan näköetäisyydellä ja siksi kysymys on tyypillisestä saaristopurjehduksesta. Se ei edellytä pelastuslauttaa eikä grab-bagia. Ahvenanmeren ylityksellä avointa merta on vain n. 25 nm.

        Sikäli olet oikeassa, etten joka kesä ole poikennut Ahvenanmaalle, koska aika usein olen mennyt tai saapunut Itämereltä Hangon tai Utön kautta. Käsitykseni on yhä, ettei jokainen veneilijä tarvitse pelastuslauttaa eikä myöskään grab-bagia passeineen aina, aina kun vene on liikkeellä. Sinä todistit tarvitsevasi, mutta yleistyksesi muista veneilijöistä perustui luulemiseen! Enemmistö osaa harkita etukäteen ottaako passin mukaan vai ei.


      • Se-edellinen519

        No, minä olen edelleen eri mieltä grab-bagin tarpeesta/järkevyydestä myös Ahvenanmaalle mennessä. Maata on näkyvissä, mutta ei läheskään joka paikassa uimamatkan päässä. Pelastuslauttaa voi joku pitää overkillina siellä, minä en pidä. Ihan siitä syystä, että JOS vastoin kaikkia ennakkovarotoimia vene sittenkin uppoaa alta, minä odottelen apua mieluummin suht kuivana ja lämpöisenä lautalla. JA tärkeimmät tavarani mukana.

        Se passijuttu on tietysti henkilökohtainen kysymys. Jotkut eivät tee mitään ex tempore, minä teen useinkin. Ja vielä useammin haluan varmistaa itselleni mahdollisuuden siihen.


      • realismiako
        Se-edellinen519 kirjoitti:

        No, minä olen edelleen eri mieltä grab-bagin tarpeesta/järkevyydestä myös Ahvenanmaalle mennessä. Maata on näkyvissä, mutta ei läheskään joka paikassa uimamatkan päässä. Pelastuslauttaa voi joku pitää overkillina siellä, minä en pidä. Ihan siitä syystä, että JOS vastoin kaikkia ennakkovarotoimia vene sittenkin uppoaa alta, minä odottelen apua mieluummin suht kuivana ja lämpöisenä lautalla. JA tärkeimmät tavarani mukana.

        Se passijuttu on tietysti henkilökohtainen kysymys. Jotkut eivät tee mitään ex tempore, minä teen useinkin. Ja vielä useammin haluan varmistaa itselleni mahdollisuuden siihen.

        Odottelet siis pelastuslautalla "suht. kuivana ja lämpöisenä", kun veneesi on äkkiarvaamatta uponnut Ahvenanmaalle purjehtiessasi.
        Mitä kuvitelmastasi pitäisi ajatella? Ehkä sitä että purjehdit ainostaan hellepäivinä ja kun merivesi on lämmennyt sekä sitä, että siirryt lauttaan melko kevyessä tuulessa ja hyvissä ajoin ennen veneesi vajoamista pinnan alle. Muuten kai meidän latitudeilamme on mahdoton päästä pelastuslauttaan kuivin vaattein ja pysyä lämpöisenä :-D

        En väheksy turvallisuusvarusteitasi, mutta Meriturvan järjestämä pelastuslauttaharjoitus voisi kenties muuttaa illuusioita.


      • Se-edellinen519

        "suht" eli "suhteellisen kuivana ja lämpöisenä". Ihan varmasti kuivempana ja lämpöisempänä kuin kelluttuani liivien varassa vain muutamankin tunnin vedessä. TÄSSÄ on se pelastuslautan arvo Itämerellä: vaikka se ei loputtomiin pelasta hypotermialta, niin silti lautallaolijan tilanne on merkittävästi parempi kuin vedessäolijan. Se, pääseekö sinne lauttaan ihan kuivin vaattein, on tuurissa eli pääseekö suoraan veneestä vai veden kautta.

        15-asteisessa vedessä ihmisen yleensä arvioidaan pysyvän toimintakuntoisena enintään pari tuntia ja hengissäkin ehkä jopa vain 5-6 tuntia. Sitten on vielä sellainen juttu, että jos silminnäkijää ei sattunut uppoamiselle olemaan etkä ehtinyt itse lähettää hätäkutsua, on jokseenkin varmaa, ettei sinua kukaan löydä pitkään aikaan vedestä. Lautta näkyy paljon kauemmas. Ja jos sinulla oli se grab-bag, on sinulla siellä myös kännykkä ja ehkä käsi-VHF ja niiden avulla mahdollisuuksia saada lähetettyä hätäviesti.

        Mutta siis joka tapauksessa: se, joka väittää, ettei lautalla pysyisi hengissä paremmin kuin vedessä, on pahasti harhapoluilla.


      • turhaleikkiä
        Se-edellinen519 kirjoitti:

        "suht" eli "suhteellisen kuivana ja lämpöisenä". Ihan varmasti kuivempana ja lämpöisempänä kuin kelluttuani liivien varassa vain muutamankin tunnin vedessä. TÄSSÄ on se pelastuslautan arvo Itämerellä: vaikka se ei loputtomiin pelasta hypotermialta, niin silti lautallaolijan tilanne on merkittävästi parempi kuin vedessäolijan. Se, pääseekö sinne lauttaan ihan kuivin vaattein, on tuurissa eli pääseekö suoraan veneestä vai veden kautta.

        15-asteisessa vedessä ihmisen yleensä arvioidaan pysyvän toimintakuntoisena enintään pari tuntia ja hengissäkin ehkä jopa vain 5-6 tuntia. Sitten on vielä sellainen juttu, että jos silminnäkijää ei sattunut uppoamiselle olemaan etkä ehtinyt itse lähettää hätäkutsua, on jokseenkin varmaa, ettei sinua kukaan löydä pitkään aikaan vedestä. Lautta näkyy paljon kauemmas. Ja jos sinulla oli se grab-bag, on sinulla siellä myös kännykkä ja ehkä käsi-VHF ja niiden avulla mahdollisuuksia saada lähetettyä hätäviesti.

        Mutta siis joka tapauksessa: se, joka väittää, ettei lautalla pysyisi hengissä paremmin kuin vedessä, on pahasti harhapoluilla.

        Vääristit tahallasi tai et vieläkään käsittänyt viestiäni. Pelastuslautalle kiivetessäsi olet LIKOMÄRKÄ ja kylmissäsi etkä suinkaan "suht kuiva" mistään. Itämeri on keskikesälläkin vain 12-15 asteinen (kun auringon lämmittämä pintavesi on sekoittunut).
        Kaikkein turvallisinta on pysyä veneessä niin kauan kuin se on pinnalla: koeta tukkia vuoto ja sammuttaa palo. Hälyytä apua. Jos vahinkon sattuu saaristopurjehduksillasi, yritä ajaa lähimpään rantaan tai matalikkoon. Vasta, jos mikään ei onnistu ja vene oikeasti on uppoamassa, menet veteen ja kiipeät laukaistuun lauttaasi. En kertaakaan ole väittänyt pelastuslauttaa tarpeettomaksi niillä vesialueilla ja veneissä, joihin lauttaa suositellaan.


      • Se-edellinen519

        Minä edelleenkin sanon, että ei ole varmaa, että joudut märkänä sinne lautalle. Riski siihen on kyllä vähintään kohtalainen. Ja pointtini on se, että sinä selvästi yrität väittää, että Itämerellä ei lauttaa tarvita ikinä missään tilanteessa. Minä väitän, että jos vene uppoaa, olet hemmetin paljon paremmassa asemassa lautalla kuin vedessä.
        Väitätkö, ettei vene voi koskaan upota saaristossa/näköetäisyydellä maasta?


      • eikötullutselväksi

        En ole väittänyt pelastuslauttaa tarpeettomaksi Itämerellä. Vastaan sinulle enää vain siksi, että esitit virheellisiä toimintaohjeita muille lukijoille.

        -Suosittelen Meriturvan pelastuslauttaharjoitusta, että opit käytännön.
        -Neuvoit hälyyttämään apua käsi-VHF:llä tai kännykällä. Käsi-VHF on lyhyiden etäisyyksien yhteysväline (kantavuus n. 5 mpk). Pelastuslautalla käsi-VHF on se yhteysväline, jolla voit kommunikoida pelastusaluksen tai -helikopterin kanssa. Kännykkä toimii vain näköetäisyyden päässä tukiasemista ja on pelastuslautalla avomerellä hyödytön. Jos veneessäsi on vuoto jota et pysty tukkimaan tai palo, jota et hallitse, paina kiinteän 25W tehoisen DSC-VHF:si hätänappia (voit määritellä hätäviestiin hädän laadun, jos ehdit). Se välittää gps-koordinaatit ( jos gps on liitetty).
        -Jos rupeat harrastamaan avomeripurjehduksia, hanki kiinteän DSC-VHF:n lisäksi Epirb! Se toimii myös vedessä tai pelastuslautassa.
        -Jos tarvitset avomerellä toimivan kännykän, hanki Iridium-satelliittipuhelin.

        Kukaan ei ole väittänyt, että vedessä on turvallisempaa kuin kumijollassa tai pelastuslautassa.
        Muistutan tässä yhteydessä ranskalaislääkäri Alain Bombardin tutkimuksista. Hän totesi, että suuri osa merionnettomuuksissa tapahtuneista kuolemista johtui paniikista. Moni kuolema olisi todennäköisesti vältetty neuvokkuudella ja päättäväisyydellä. Sen todistaakseen hän ajelehti kumijollalla Atlantin yli. Kumijollassa ei ollut vesivarastoja eikä muonaa. Bombard selvisi hengissä.
        Neuvokkuutta ja harkintaa ei voi korvata edes pelastuslautalla.


    • A_33

      Kumivene saaristossa riittävä?
      Perässä vedetty kumivene korvannee pelastulautan saaristossa.

      • B-52 strikes

        On se ainakin tyhjää parempi. Ainoa mieleentuleva heikkous on se, että jos ei ole ennättänyt mitään hätäviestiä lähettää, niin kumivene ei herätä muiden kulkijoiden huomiota samalla tavalla kuin pelastuslautta. Mutta eiköhän saaristossa kännykälläkin saa lähes aina yhteyden ja todennäköisyys huonoon keliin on vähäisempi kuin avomerellä.


      • seppomartti

        Vielä parempi kun pidät kannella täytettynä


      • yliammuttua
        B-52 strikes kirjoitti:

        On se ainakin tyhjää parempi. Ainoa mieleentuleva heikkous on se, että jos ei ole ennättänyt mitään hätäviestiä lähettää, niin kumivene ei herätä muiden kulkijoiden huomiota samalla tavalla kuin pelastuslautta. Mutta eiköhän saaristossa kännykälläkin saa lähes aina yhteyden ja todennäköisyys huonoon keliin on vähäisempi kuin avomerellä.

        Kun nyt puhutaan Suomen saaristossa purjehtimisesta eikö huonon sään yllättäessä sentään ole aika lyhyt matka lähimmän saaren suojaan?

        Eikö jonkinlaisena turvavarusteiden ohjenuorana voisi pitää SPV:n katsastusluokkien mukaista varustusta? Pelastuslauttaa ei edes suositella 3. ja 4. luokassa, 2. katsatusluokassa se on suositus ja 1. luokassa pakollinen varuste.- Jos katsastusluokat ja varusteet eivät ole tuttuja, ne löytyvät netistä. Vaikka venekatsastuksia vastustaisi, niihin kannattaa tutustua.


      • tässä ne luokat
        yliammuttua kirjoitti:

        Kun nyt puhutaan Suomen saaristossa purjehtimisesta eikö huonon sään yllättäessä sentään ole aika lyhyt matka lähimmän saaren suojaan?

        Eikö jonkinlaisena turvavarusteiden ohjenuorana voisi pitää SPV:n katsastusluokkien mukaista varustusta? Pelastuslauttaa ei edes suositella 3. ja 4. luokassa, 2. katsatusluokassa se on suositus ja 1. luokassa pakollinen varuste.- Jos katsastusluokat ja varusteet eivät ole tuttuja, ne löytyvät netistä. Vaikka venekatsastuksia vastustaisi, niihin kannattaa tutustua.

        Katsastusluokka 1: Avomeri
        Avomeriolosuhteisiin purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikot sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).

        Katsastusluokka 2: Rannikko
        Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä normaalina purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan sopivat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Merenkurkun, Perämeren ja Suomenlahden, suotuisissa olosuhteissa Pohjois-Itämeren linjan Hanko-Gotlanti länsipuolella sekä Etelä-Itämeren linjan Öölanti-Bornholm-Rügen länsipuolella.

        Katsastusluokka 3: Saaristo
        Saaristoon ja sisävesille normaalina purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet. Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, Ahvenanmeren, Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Saimaan kanavan sekä suotuisissa olosuhteissa Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.

        Katsastusluokka 4: Suojaiset vesialueet
        Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuvat purjehdustapahtumat.


      • kings
        seppomartti kirjoitti:

        Vielä parempi kun pidät kannella täytettynä

        Kiitos hyvistä vinkeistä kaikille! Näiden juttujen perusteella tod.näk. hankin lautan Suomesta. Lautan tarpeellisuudesta en lähde kinaamaan, jokainen arvioikoon sen itse mitä kokee tarpeelliseksi ja mitä ei.

        Itse koen lautan kannattavaksi hankinnaksi oman perheen turvaamiseksi pidemmillä reissuilla Itämerenalueella.Toivotaan ettei tätä ostosta tarvita koskaan!


      • B-52strikes
        yliammuttua kirjoitti:

        Kun nyt puhutaan Suomen saaristossa purjehtimisesta eikö huonon sään yllättäessä sentään ole aika lyhyt matka lähimmän saaren suojaan?

        Eikö jonkinlaisena turvavarusteiden ohjenuorana voisi pitää SPV:n katsastusluokkien mukaista varustusta? Pelastuslauttaa ei edes suositella 3. ja 4. luokassa, 2. katsatusluokassa se on suositus ja 1. luokassa pakollinen varuste.- Jos katsastusluokat ja varusteet eivät ole tuttuja, ne löytyvät netistä. Vaikka venekatsastuksia vastustaisi, niihin kannattaa tutustua.

        Sillä kumiveneellä se matka suojaan voi olla melkoisen pitkä. Mutta tarkoitin sääviittauksella itse asiassa juuri samaa kuin sinä sanoit eli että saaristossa on todennäköisesti hakeuduttu suojaan jo ennen kuin sää käy niin huonoksi, että veneen upotessa kumivene olisi merkittävästi pelastuslauttaa huonompi.
        Sinä taidat nyt ajatella, että siihen pelastuslauttaan jouduttaisiin turvautumaan vain, jos todella kova keli murjoo veneen upoksiin. Minä taas arvelen, että Itämerellä todennäköisempi syy pelastuslautan tarpeelle on jokin vähemmän säästä riippuvainen asia. Eli esimerkiksi venepalo tai läpiviennin pettäminen, kuten tuolla ylempänä näköjään oli esitettykin.


      • vahinkojenestäminen
        B-52strikes kirjoitti:

        Sillä kumiveneellä se matka suojaan voi olla melkoisen pitkä. Mutta tarkoitin sääviittauksella itse asiassa juuri samaa kuin sinä sanoit eli että saaristossa on todennäköisesti hakeuduttu suojaan jo ennen kuin sää käy niin huonoksi, että veneen upotessa kumivene olisi merkittävästi pelastuslauttaa huonompi.
        Sinä taidat nyt ajatella, että siihen pelastuslauttaan jouduttaisiin turvautumaan vain, jos todella kova keli murjoo veneen upoksiin. Minä taas arvelen, että Itämerellä todennäköisempi syy pelastuslautan tarpeelle on jokin vähemmän säästä riippuvainen asia. Eli esimerkiksi venepalo tai läpiviennin pettäminen, kuten tuolla ylempänä näköjään oli esitettykin.

        En "taida nyt ajatella" niinkuin kuvittelit. Pointtini on: vahinkoihin, kuten venepaloon tai läpiviennin korroosioon, voi varautua muullakin tavalla kuin pelastuslautan hankkimisella!
        Mitä muuten ajattelet nestekaasuräjähdyksestä veneessä? Venepaloja harvinaisempi, mutta voi upottaa äkilliesti. Entä laivan alle jääminen? Näihinkin voi varautua muulla tavoin kuin paleastuslautan hankinnalla.


      • B-52strikes

        Riskisuunnittelussa on aina kaksi osaa: miten yritetään estää riskin toteutuminen ja miten toimitaan, jos se kuitenkin kaikesta huolimatta toteutuu. Eivät ne ole toisensa poissulkevia.
        Sinä käytät sanaa "varautua" ammatillisessa mielessä väärin, varautuminen on nimenomaan sitä jälkimmäistä eli mitä tehdä, jos kuitenkin sattuu vahinko.

        Nestekaasuräjähdys, tai useammin kai nestekaasupalo, kuuluu samaan kategoriaan kuin muut tulipalot, ei muuta olennaisesti varautumissuunnitelmaa. Laivan alle jääminen alkaa sitten jo kuulua sen tyyppiseen riskiin, että siihen tarvitaan välttämis- mutta ei varautumussuunnitelmaa. Jos ei testamentin tekoa lasketa varautumiseksi.


      • palataanasiaan
        B-52strikes kirjoitti:

        Riskisuunnittelussa on aina kaksi osaa: miten yritetään estää riskin toteutuminen ja miten toimitaan, jos se kuitenkin kaikesta huolimatta toteutuu. Eivät ne ole toisensa poissulkevia.
        Sinä käytät sanaa "varautua" ammatillisessa mielessä väärin, varautuminen on nimenomaan sitä jälkimmäistä eli mitä tehdä, jos kuitenkin sattuu vahinko.

        Nestekaasuräjähdys, tai useammin kai nestekaasupalo, kuuluu samaan kategoriaan kuin muut tulipalot, ei muuta olennaisesti varautumissuunnitelmaa. Laivan alle jääminen alkaa sitten jo kuulua sen tyyppiseen riskiin, että siihen tarvitaan välttämis- mutta ei varautumussuunnitelmaa. Jos ei testamentin tekoa lasketa varautumiseksi.

        Halusit tarttua yksittäiseen sanavalintaani etkä sen takia halunnut ymmärtää ;-)
        Siksi väännän rautalangasta. Vaihda pohjan läpivientivettiilit korroosion kestäviin, uusi kaikki letkut klemmarit säännöllisesti, asenna kaasuvaroitin (n. 50€) ja magneettiventtiili sekä sulje kaasupullon venttiili jokaisen käytön jälkeen, hanki AIS-B transponderi sekä tutkaheijastin laivojen takia (jos liikut avomerellä) jne. Hypotermian varallekin voit varustautua - ensimmäinen tärkeä asia on senkin riskin tiedostaminen!
        Myös kaasuräjähdyksen riski on syytä tiedostaa, koska se poikkeaa tavallisesta venepalosta (vaikka väitit samanlaiseksi):
        https://www.youtube.com/watch?v=Yxm3uMy6MPI
        https://www.youtube.com/watch?v=WdmnJFaD5Dw
        https://www.youtube.com/watch?v=mhoVSA3-A4w

        Onko pelastuslauttasi käytettävissä, jos veneesi räjähtää nestekaasun tai bensan kaasuuntumisen takia? Entä osaatko palovammojen ensiavun?

        Kiva että ymmärsit sentään sen, ettei pelastuslautan ostaminen ole veneen ylläpitohuoltojen, turvavarusteiden eikä tietojen ja taitojen vaihtoehto.
        Siitä en tietenkään ole eri mieltä, että pelastuslautta on tarpeellinen turvaväline avomeripurjehdukseen. Oletko jo harjoitellut pelastuslautan käytön Meriturvan kurssilla?


      • B52strikes

        Ero meidän ajattelussamme on se, että sinä kuvittelet huollon yms. riskiä vähentävien toimien riittävän, minun mielestäni pitää tehdä SEKÄ ne ETTÄ varautuminen siihen, että se riski sittenkin toteutuu.


      • ajatellutavat
        B52strikes kirjoitti:

        Ero meidän ajattelussamme on se, että sinä kuvittelet huollon yms. riskiä vähentävien toimien riittävän, minun mielestäni pitää tehdä SEKÄ ne ETTÄ varautuminen siihen, että se riski sittenkin toteutuu.

        Etkö ystävällisesti voisi lukea viestiketjua uudelleen ja todeta, mitä olin kirjoittanut ja mitä väitteitä itse olit esittänyt? Ei minun tarvitse "kuvitella" veneen huolton yms. merkitystä - eikä osaamisen/tietämisen merkitystä! Tarkoitukseni oli painottaa, että pelastuslautan hankkiminen ei poista yhtäkään veneen ja kipparin merikelpoisuuteen vaikuttavaa tekijää.
        Kärjistettynä ainoa ero ajattelussamme taitaa olla se, että sinun mielestäsi oma veneesi voi upota tai palaa poroksi millä hetkellä hyvänsä ja siksi pelastuslautta on sinulle keskeinen turvalaite jopa kotivesien saaristopurjehduksessa,


      • eitultailmansavua
        B-52 strikes kirjoitti:

        On se ainakin tyhjää parempi. Ainoa mieleentuleva heikkous on se, että jos ei ole ennättänyt mitään hätäviestiä lähettää, niin kumivene ei herätä muiden kulkijoiden huomiota samalla tavalla kuin pelastuslautta. Mutta eiköhän saaristossa kännykälläkin saa lähes aina yhteyden ja todennäköisyys huonoon keliin on vähäisempi kuin avomerellä.

        Tarkoitit venepaloa saaristossa ja kerroit pelastuslautan havaitsemisen siinä tilanteessa helpommaksi kuin avoimen kumiveneen - se oli mieleesi tullut kumiveneen heikkous. Kun itse havaitsin venepalon, parhaiten näkyvä palon merkki oli veneestä nouseva savu. Se näkyi kauas ja siksi auttajat kiirehtivät paikalle.

        Miksi kaikki onnettomuudet pitää kuvitella pelastuslauttakeskeisesti? Pelastuslautta on se viimeinen oljenkorsi, johon tartutaan. Se ei ole muita toimia tai varusteita eikä varsinkaan merikelpoisuutta ja merimiestaitoja korvaava oljenkorsi.


      • lauttakeskeinen

        Pelastuslautta on usein se ainoa merikelpoinen väline, jonne voidaan mennä suojaan, jos vene uppoaa tai palaa.

        Olet siinä oikeassa, että esimerkiksi fenderin putoaminen veneestä ei vaadi pelastuslauttaa, mutta sellaisesta onnettomuudesta ei ole paljon kirjoittelun aihetta


      • B52strikes
        ajatellutavat kirjoitti:

        Etkö ystävällisesti voisi lukea viestiketjua uudelleen ja todeta, mitä olin kirjoittanut ja mitä väitteitä itse olit esittänyt? Ei minun tarvitse "kuvitella" veneen huolton yms. merkitystä - eikä osaamisen/tietämisen merkitystä! Tarkoitukseni oli painottaa, että pelastuslautan hankkiminen ei poista yhtäkään veneen ja kipparin merikelpoisuuteen vaikuttavaa tekijää.
        Kärjistettynä ainoa ero ajattelussamme taitaa olla se, että sinun mielestäsi oma veneesi voi upota tai palaa poroksi millä hetkellä hyvänsä ja siksi pelastuslautta on sinulle keskeinen turvalaite jopa kotivesien saaristopurjehduksessa,

        Minusta sinä olet selkeästi koko ajan dissannut onnettomuuden JÄLKEEN tarvittavia pelastusvälineitä ja esittänyt, että mitään onnettomuutta ei tapahdu, kun ehkäisee tarpeeksi.


      • paniikinriskit

        Lukuisia esimerkkejä on huviveneiden pelastuslauttojen käyttämisestä tilanteissa, joissa jälkeenpäin arvioituna ei sittenkään olisi ollut tarvetta veneen hylkäämiseen. Veneessä pysytteleminen olisi joissakin tapauksissa ollut turvallisempi vaihtoehto kuin pelastuslautta.
        Kuuluisan Fastnetin katastrofin analyysissä todettiin, että lauttaan siirtyminen oli useissa tapauksissa ollut virhearvio. Lauttoja repeytyi, meni nurin ja ihmisiä hukkui tai menehtyi hypotermiaan. Useat merelle hylätyt veneet pysyivät yllättäen pinnalla, vaikka niiden oli uskottu olevan uppoamaisillaan ja siksi oli päätetty siirtyä pelastuslauttaan.

        Saman tapaisia virhearvioita on sattunut myös suomalaisille purjehtijoille. Eräässä Itämeren avomerikisassa puhkesi myrsky ja FG 39:n miehistö päätti erilaisten vaiheiden jälkeen siirtyä pelastuslauttaan, josta meripelastajat heidät korjasivat. Vene löytyi myöhemmin Viron rannikolta ja oli yhä pinnalla ja rantautumiskolhuja lukuunottamatta ehjä. Vene kunnostettiin ja on käytössä edelleen.
        Eräs Portugalin rannikon edustalle merenkäynnissä paniikin takia hylätty moottoripursi löytyi kuukausien päästä Atlantin toiselta puolelta.

        Tietenkin monet onnettomuudet voidaan ehkäistä ja niitä on aina pyrittävä ehkäisemään. Veneonnettomuuksien yhteydessä tai merenkäynnissä syntyy helposti paniikkia, joka estää loogisen tilannearvion tekemisen. Onko palo varmasti hallitsematon? Onko vene oikeasti uppoamassa? Pelastuslauttaan siirtyminen ei ole välttämättä ainoa eikä paras ratkaisu, kun vene on ympärimenon takia vesilastissa tai läpivientihana on rikki tai tuli on päässyt irti.

        Yachting Worldissä julkaistu nyrkkisääntö oli: “pelastuslauttaan ei laskeuduta veneen kannelta, vaan siihen noustaan”. Tällä tarkoitettiin juuri sitä, että veneen täytyy olla uppoamassa ennen sen hylkäämistä. Uppoamisen pelko ei välttämättä tarkoita uppoamista. Pelastuslauttaan siirtyminen voi olla suurempi riski kuin veneessä pysyminen.


    • seppomartti

      Katselin toissapäivänä Bremenissä svb: muumälässä ja katson aloittajan Seatecin n. 850€ lauttaa, mikä oli täytettynä. Ei ollut hullumman näköinen vaan päin vastoin. Onnettomat narutikkaat, muuten en keksinyt moittimista- jos huollon saa Suomesta. Varusteet ja speksit kannattaa tutkia ennen ostopäätöstä
      On muuten aika mielkenkiintoinen myymälä ja hyvä palvelu. Kauan sitten kävin impulssiostoksilla Tukhoman lähellä "Båtbyggarnas". Liekö enää olemassakaan-

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      25
      1796
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      20
      1714
    3. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      105
      1564
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      69
      1531
    5. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      72
      1508
    6. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      58
      1395
    7. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      17
      1387
    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1212
    9. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1150
    10. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1135
    Aihe