Että alunperin potilas on tullut psykiatrisen hoidon piiriin masennuksen takia mutta myöhemmin diagnoosi on muuttunut kaksisuuntaiseksi ?
Kuinka yleistä on ?
Ne lääkkeet
13
204
Vastaukset
- näitä polkuja tallaa
On hyvin yleistä. Varsinkin II-tyypin bipolaarisissa tapauksissa. Niissähän ei aina juuri ole niin manioita ja hoitoon mennään kun iskee se depis. Siihen päälle ssir-lääkitys mikä laukaisee hypomanian ja pahimmillaan manian.
- 19015
Kannattaa lukasta. Saatat olla kiinnostunut. SSRI:t tunnetusti aiheuttavat pilveä osalle käyttäjistä tai synnyttävät tilan, jossa mieliala sahaa edestakaisin miten sattuu (sama ilmiö tuttua toki vähän kaikille huumausaineille). Seurausta kutsutaan nimellä "kaksisuuntainen mielialahäiriö," mutta se on ainoastaan naamioimassa todellista syytä. Psykiatreilta kuulee usein valheen, jonka mukaan "SSRI puhkaisi tai paljasti piilevän kaksisuuntainen mielialahäiriön/bipolaarihäiriön." Se on kuitenkin täyttä tuubaa eli roskaa. Monet SSRI-uhrit on leimattu bipon alatyyppi 2:ksi heidän itse tajuamattaan, että syy on iatrogeeninen. Aiheestahan on paljon muitakin kirjoituksia.
Antidepressant-Induced Mania
By PHILIP HICKEY, PHD, January 11, 2015
http://www.madinamerica.com/2015/01/antidepressant-induced-mania/ - pekkakivi
On kai suht yleistä että bipoiksi "käännytään" yksisuuntaiseen masennukseen annetun ssri tms. lääkityksen seurauksena.
Itsekin kai olen sellainen.
Kiinnostaisi tietää näiltä SSRI vastustajilta, että miten toimitaan tapauksissa jos masentunut saa SSRI:tä, joka kääntää tilan hypomaniaan/maniaan? Lääkitys tietenkin pitää lopettaa, mutta todennäköisesti masennus palaa. SSRI:tä tai SNRI:tä ei voida antaa potentiaalisen vauhtiriskin takia. Niin mitä sitten? Jos tuputetaan vaikka Lamictalia uusineen masennuksen hoitoon niin sittenkö potilas "leimataan turhan takia" bipoksi?- wanukas
Minkä takia suruun tai alakuloon ylipäänsä pitäisi suositella jotain huumaavaa ainetta? Hyväksyn huumeidenkäytön pahan mielen turruttamiseen tai maton alle lakaisemiseksi, mutta se ei ole tapa jota suosittelisin läheiselleni tai välittämälleni ihmiselle.
- hohoi
wanukas kirjoitti:
Minkä takia suruun tai alakuloon ylipäänsä pitäisi suositella jotain huumaavaa ainetta? Hyväksyn huumeidenkäytön pahan mielen turruttamiseen tai maton alle lakaisemiseksi, mutta se ei ole tapa jota suosittelisin läheiselleni tai välittämälleni ihmiselle.
Depressioon kylläkin kannattaa ottaa juuri tuota "huumaavaa ainetta". Itse otin ja se pelasti elämäni. Ei pidä sotkea alakuloa tai surua depressioon.
- pekkakivi
wanukas kirjoitti:
Minkä takia suruun tai alakuloon ylipäänsä pitäisi suositella jotain huumaavaa ainetta? Hyväksyn huumeidenkäytön pahan mielen turruttamiseen tai maton alle lakaisemiseksi, mutta se ei ole tapa jota suosittelisin läheiselleni tai välittämälleni ihmiselle.
Ei tavalliseen suruun ja alakuloon suositellakaan (ainakaan yleisesti) mitään lääkettä. Toki joskus ihminen ei toivu normaalista surusta ja alakulosta, vaan tila voi pahentua masennukseksi. Silloin VOI olla lääke (ei huume) hoito tarpeen.
Minutkin on huume pariin kertaan pelastanut. ;) - 40-80
hohoi kirjoitti:
Depressioon kylläkin kannattaa ottaa juuri tuota "huumaavaa ainetta". Itse otin ja se pelasti elämäni. Ei pidä sotkea alakuloa tai surua depressioon.
Kannattaako huumeita ylipäänsä ottaa mihinkään on tietenkin jokaisen yksilön oma valinta. Se mikä toisen mielestä on kannattavaa, on toisen mielestä kannattamatonta. Alakulo ja depressio ovat biologisesti samoja asioista. Niiden välille on tehty laillinen eroavaisuus ainoastaan byrokraattisista, ei tieteellisistä syistä.
- ettiedämistäpuhut
wanukas kirjoitti:
Minkä takia suruun tai alakuloon ylipäänsä pitäisi suositella jotain huumaavaa ainetta? Hyväksyn huumeidenkäytön pahan mielen turruttamiseen tai maton alle lakaisemiseksi, mutta se ei ole tapa jota suosittelisin läheiselleni tai välittämälleni ihmiselle.
Miksi wanukas olet tällä sivulla? Tämän ketjun otsikko on yksiselitteisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinä puhut surusta ja alakulosta ja niiden turhasta lääkityksestä. Olet väärässä ketjussa ja/tai et tiedä mistä puhut. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole mitään tavallisten, ohimenevien tunteiden kokemista. Kyse vaikeaoireisesta, kroonisesta, jopa hengenvaarallisesta ja invalidisoivasta sairaudesta.
Totta, ettei surua ja alakuloa tarvitse lääkitä, mutta lue ketjun otsikko uudestaan. Se ei ole surun ja alakulon turha lääkitys. - Äläsäädäpäätäsi
ettiedämistäpuhut kirjoitti:
Miksi wanukas olet tällä sivulla? Tämän ketjun otsikko on yksiselitteisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinä puhut surusta ja alakulosta ja niiden turhasta lääkityksestä. Olet väärässä ketjussa ja/tai et tiedä mistä puhut. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole mitään tavallisten, ohimenevien tunteiden kokemista. Kyse vaikeaoireisesta, kroonisesta, jopa hengenvaarallisesta ja invalidisoivasta sairaudesta.
Totta, ettei surua ja alakuloa tarvitse lääkitä, mutta lue ketjun otsikko uudestaan. Se ei ole surun ja alakulon turha lääkitys.Hengenvaarallisen ja invalidisoivan sairauden siitä tekee ainoastaan ne lääkkeet, joita syövät uskottelevat itselleen ja muille olevansa paremmassa kunnossa; psykiatrin säestämänä tietenkin. Ei ihminen ole siis silloin kunnossa kun hänen persoonansa on vain varjo aikaisemmasta ja kaikki elämänilo on kadonnut teille tietämättömille, varsinkin kun ulkonäkökin on kuin mielisairaan pallokalan.
- tiutau
Entäpäs me, joilla ei ole masennuslääkitystä alla ja "jäämme kiinni" maniasta? Eikö meitäkään tulisi lääkitä? Mitäs minä sanon työnantajalle, kun puhun puuta heinää ja räyhään asiakkaille? Kun en vaan todellakaan ole minä silloin. Entäpä työkkärin tädille joka läimäisee 90 pv rahatonta kautta, koska omalla käytökselläni olen hankkinut potkut itselleni, kun en ole ollut oma itseni. Aivoissani on vika, jonka lääkäri voi todeta sairaudeksi - ja näin ollen en syrjäytyisi yhteiskunnasta. Saattaisin jopa nopeastikin lääkittynä toipua työkykyiseksi, jopa oman työnantajani leipiin. Mutta ei, ilmeisesti on parempi, että yhteiskunta vaan elättää minua tuskallisissa ylä- ja alamäissäni... vai?
No mainittakoon, että olen 15v aikana ollut kahdesti osastohoidossa, koko ajan samassa onnellisessa parisuhteessa, suorittanut sekä amk että yliopistotutkinnot ennätysajassa, ollut sairauslomalla yli kolme vuotta, saanut kolme ihanaa lasta, ollut mielialaa tasaavalla lääkityksellä noin kuusi vuotta ja seitsemän vuotta kokonaan ilman... kunnes vuoden vaihteessa tilanne kärjistyi taas niin, että hakeuduin hoitoon ennenkuin pilaan kaiken. Olisiko varteenotettavia vaihtoehtoja tarjota? Itse kallistun uskomaan, että syön sitä alkuainetta (Li) tästä eteenpäin niin kauan kuin se ei aiheuta elimistölleni kohtuutonta rasitusta.- Äläsäädäpäätäsi
Oletko kuullut oireiden hallinnasta? Sinä itse tiedät käyttäytyväsi tuolla tavalla ja sinä itse kykenet hillitsemään itseäsi miettimällä muutaman kerran ennen kun alat räyhäämään muille. Lääkkeillä ainoastaan sotket aivokemioitasi, etkä niiden loputtua kykene hillitsemään itseäsi senkään vertaa mitä aikaisemmin, koska ne ovat sotkeneet pääkoppasi.
Yritä vain kaikin keinoin keskittyä siihen, että nukut riittävästi, syöt terveellisesti ja liikunnalla purat turhautumistasi. Älä hyvä luoja ratko ongelmiasi millään lääkkeillä, joiden teho perustuu hienoihin myyntipuheisiin.
- Outolasta
Onko tyhmyyttä/suuri riski jatkaa ssri:tä, jos se aiheutti parin kuukauden lievän hypomanian? Auttaa hyvin ahdistusoireisiin, ja mieliala nyt kai ihan normaali. Siis masennus johon sitä syön, on väistynyt.
Sama juttu kävi kun 10 v sitten aloin syömään ssritä/snritä (oli useita tehottomia lääkekokeiluja). Silloin lopetettiin lääkitys, ja epältiin bipoa, mutta se jäi sit siihen. Kunnes nyt taas masennuksen yhteydessä toistu.
Pitääkö olla yhteyksissä lääkettä määränneeseen lääkäriin?! - Äläsäädäpäätäsi
Liian yleistä. Siinä 2010 tienoilla oli kova trendi, kun päiväyksikössä lähes jokainen oli syönyt tai söi neuroleptejä tyypin 2 bipoon.
2014 se diagnoosi sitten osui omalle kohdalle ja syyksi riitti se, ettei lääkäri enää tiennyt miten minua hoitaa ja äkkiä keksi alkaa kyselemään jostain vauhdikkaista jaksoista ja päätteli puolen tunnin kyselyn jälkeen, että mulla on tyypin 2 bipo. No nyt ei diagnoosi sitten lähde kulumallakaan pois ja neurolepteja painostetaan syömään, vaikka ongelma on ahdistuksesta johtuva unettomuuskierre, jota ei paranneta millään neurolepteilla, jotka entisestään väsyttävästä vaikutuksesta huolimatta huonontavat unen laatua ja tekevät päivistä entistä ahdistavempia.
Lääkärit ja hoitajat ovat itse hulluja diagnooseineen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1462591- 241986
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231968Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891776Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671530Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201306Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371202- 111198
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167