Onnettomuusraportti, uusi purjevene tuhottu

seppomartti

Lähes kaikki turvasysteemit pettää:pelastuslautta, paukkulivit, varaohjaus, elämänlangat, ankkurointi jne
http://www.bethandevans.com/pdf/Uncontrollable Urge.pdf

18

499

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kfnge

      Ankkuri rekaa... Olen miettinyt hätäkeinona mootorin käyttöä ankkurin paineen helpottamiseksi. Vene kääntyy siinä, ruorin lukitsemalla voi ehkä ehkäistä kääntymistä potkurin vääntömomenttia. Ehkä jossain tapauksissa moottorin apu voisi saada ankkurin pitämään?

      • Bossu

        Jos on sellainen keli, että ankkuri pettää, niin tuskin moottorikaan auttaa. Jos ei ole vauhtia, veneen keula todennäköisesti lentäisi aallon mukana aina sivulle, eikä peräsimellä saisi sitä tarpeeksi nopeasti palautettua. En huomannut, oliko myös vara-ankkuri heitetty mereen. Suomessa on usein 2 ankkuria käyttövalmiina, mikä varmaan.on hyvä asia.


      • kfnge

        Et ymmärrä ollenkaan, mistä on kyse, kun moottorilla autetaan ankkuria pidossa.

        Joskus pohjan laatu on sellainen, että ankkuri pitää tiettyyn rajavoimaan asti, mutta alkaa sen jälkeen rekamaan. Moottorilla voinee helpottaa ankkuria pitämään? Potkurin sivuttaistyöntövoiman saa pois lukitsemalla peräsimen niin, etä potkurivirta kumoaa sivuttaistyöntövoiman.
        Ei tässä systeemissä ruorimies peräsimellä palauta nollavauhtiongelmassa yhtikäs mitään nopeilla ohjausliikkeillä?
        Tällä veneellä oli peräsin mennyt, mutta hätäperäsimeltä ei ole paljon vaadittu, että se pystyy ohjaamaan potkurivirran potkurin pyörimissuunnan vastaiselle puolelle veneen keskilinjasta


      • veto
        kfnge kirjoitti:

        Et ymmärrä ollenkaan, mistä on kyse, kun moottorilla autetaan ankkuria pidossa.

        Joskus pohjan laatu on sellainen, että ankkuri pitää tiettyyn rajavoimaan asti, mutta alkaa sen jälkeen rekamaan. Moottorilla voinee helpottaa ankkuria pitämään? Potkurin sivuttaistyöntövoiman saa pois lukitsemalla peräsimen niin, etä potkurivirta kumoaa sivuttaistyöntövoiman.
        Ei tässä systeemissä ruorimies peräsimellä palauta nollavauhtiongelmassa yhtikäs mitään nopeilla ohjausliikkeillä?
        Tällä veneellä oli peräsin mennyt, mutta hätäperäsimeltä ei ole paljon vaadittu, että se pystyy ohjaamaan potkurivirran potkurin pyörimissuunnan vastaiselle puolelle veneen keskilinjasta

        Siellä on varmaan aallokkoa, keula nousee ja laskee. Potkuri jarruttaa vähiten silloin kun tarvittaisiin eniten, keula on ylhäällä. Potkuri työntää enemmän alhaalta ylöspäin silloin. Sitten kun keula laskee alaspäin niin potkuri vasta löysää ankkuriketjua. Ankkurin nykiminen taitaa vaan lisääntyä.


      • Bossu
        kfnge kirjoitti:

        Et ymmärrä ollenkaan, mistä on kyse, kun moottorilla autetaan ankkuria pidossa.

        Joskus pohjan laatu on sellainen, että ankkuri pitää tiettyyn rajavoimaan asti, mutta alkaa sen jälkeen rekamaan. Moottorilla voinee helpottaa ankkuria pitämään? Potkurin sivuttaistyöntövoiman saa pois lukitsemalla peräsimen niin, etä potkurivirta kumoaa sivuttaistyöntövoiman.
        Ei tässä systeemissä ruorimies peräsimellä palauta nollavauhtiongelmassa yhtikäs mitään nopeilla ohjausliikkeillä?
        Tällä veneellä oli peräsin mennyt, mutta hätäperäsimeltä ei ole paljon vaadittu, että se pystyy ohjaamaan potkurivirran potkurin pyörimissuunnan vastaiselle puolelle veneen keskilinjasta

        Ei veneen keula osoita suoraan tuuleen koko ajan, kun se on ankkurissa. Aallokossa veneen keula nykii vähän eestaas. Mun arvio on, että moottorin voima työntäisi venettä yleensä sivulle päin, ja kun ruori on lukittuna, ankkuriketjun löystyessä keula helposti kääntyisi enemmän sivulle ja nykiminen vain pahentuisi.


    • eiuutta

      Alussa oli kaikki mahdollisuudet pelastua kuivin jaloin, mutta tilanteen vakavuutta ei tajuttu. Se on yleistä isoille onnettomuuksille Titanikista Galvestoneen.

      • varaperäsinmukaan

        Piinallinen kertomus.

        Ihme ettei kunnollista alkuperäsien kaltaista varaperäsintä voi sisällyttää veneen rakenteisiin. Sehän on ohut ja kevyt. Toisaalta raju ja puuskainen tuuli vaikeuttaa minkä tahansa peräsimen asentamista ja käyttöä.


      • tikusta

        Lapioperäsin on suojaton ja tukematon yhdestä kulmastaan kiinni oleva lapio tikussa.


      • seppomartti

        Peräsimen vaihto ei käy helposti. Tyypillinen akselin katkeamispaikka on pohjan tasalla, kuten tässäkin oli. Vain aivan tyvenessä ja veneen ollessa paikallaan voisi kuvitella peräsimen vaihdon onnistuvan. Siis vain satamaoloissa. Mutta silloinkin olisi ensin poistettava entinen, eli usein se merkitsisi mm kvadrantin ja ohjauksen purkamista ensin. Eli ei ole varaohjaussysteemiksi. TYranspacific race vaatii varaohjauksen, mikä ei tarkoittane varapinnaa.


      • Bossu
        varaperäsinmukaan kirjoitti:

        Piinallinen kertomus.

        Ihme ettei kunnollista alkuperäsien kaltaista varaperäsintä voi sisällyttää veneen rakenteisiin. Sehän on ohut ja kevyt. Toisaalta raju ja puuskainen tuuli vaikeuttaa minkä tahansa peräsimen asentamista ja käyttöä.

        Kyllä sellainen normaali peräsin painaa aika paljon. Sehän on aika iso, ja pinnalla on pari senttiä paksu laminaatti ja akseli on usein paksua umpiterästä. Guy 33:n peräsintä joskus kantelin, ja tuskin jaksoin nostaa. Lisäksi se pitäisi alakautta pujottaa paikalleen kovassa merenkäynnissä. Ilmeisesti oli jotain vikaa lujuuslaskelmissa tai materiaaleissa, kun kerran uudesta veneestä hajoaa peräsin.


      • Joakim1
        Bossu kirjoitti:

        Kyllä sellainen normaali peräsin painaa aika paljon. Sehän on aika iso, ja pinnalla on pari senttiä paksu laminaatti ja akseli on usein paksua umpiterästä. Guy 33:n peräsintä joskus kantelin, ja tuskin jaksoin nostaa. Lisäksi se pitäisi alakautta pujottaa paikalleen kovassa merenkäynnissä. Ilmeisesti oli jotain vikaa lujuuslaskelmissa tai materiaaleissa, kun kerran uudesta veneestä hajoaa peräsin.

        Peräsimiä on kovin eri painoisia. Hiilikuidulla saadaan varsin kevyt peräsin: http://www.bellamer.com/santer/santer900_44.jpg

        Tässä on usean vakioperäsimen painotiedot: http://www.jefa.com/blade/blade.htm
        Niissä akselin paino on 2/3 koonaispainosta, vaikka akseli on alumiinia.

        Laminaatti ei ole lähellekään pari senttiä paksua! Noi Jefan peräsimet painavat ilman akselia 15-20 kg/m2 poikkipinta-alaa eli selvästi alle 10 kg/m2 kokonaispinta-alaa. Laminaatti painaa n. 1500 kg/m3, joten laminaatin paksuus ei voi olla enempää kuin ~5 mm.


      • hätäohjaus
        seppomartti kirjoitti:

        Peräsimen vaihto ei käy helposti. Tyypillinen akselin katkeamispaikka on pohjan tasalla, kuten tässäkin oli. Vain aivan tyvenessä ja veneen ollessa paikallaan voisi kuvitella peräsimen vaihdon onnistuvan. Siis vain satamaoloissa. Mutta silloinkin olisi ensin poistettava entinen, eli usein se merkitsisi mm kvadrantin ja ohjauksen purkamista ensin. Eli ei ole varaohjaussysteemiksi. TYranspacific race vaatii varaohjauksen, mikä ei tarkoittane varapinnaa.

        Varaperäsin, joka laitetaan rikkoutuneen tilalle, ei ole toimiva ratkaisu kuin joissakin venemalleissa, missä peräsimen vaihtaminen merellä on suunniteltu mahdolliseksi (vrt VOR-veneet). Kun kilpailusäännöt edellyttävät hätäohjausjärjestelmää, kysymys ei ole uuden peräsimen asentamisesta entisen tilalle, vaan kuhunkin veneeseen sopivasta hätäohjauksen systeemistä. Kilpailun järjestäjä ei kontrolloi toimiiko veneen hätäohjaus käytännössä, mutta jotkut järjestäjät edellyttävät videodokumettia sen toimivuudesta. Vastuu hätäohjauksen toimivuudesta on veneen kipparilla.

        Kyseisessä onnettomuusraportissa kerrottiin hätäohjauksen epäonnistumisesta. Kun hätäperäsin kiinnitettiin hiilikuituhihnoilla puomiin, joka laskettiin peräpeilin yli, puomi löi vaarallisesti laidalta toiselle eikä ollut hallittavissa (yksi miehistön jäsen loukkasi nenänsä).
        Tämänkin foorumin keskusteluissa on aikaisemmin puhuttu spinnupuomiin kiinnitettävästä turkkilevystä, mutta onko kukaan kokeillut sellaista 25-28 kn tuulessa ja ad 3 m aallokossa (kisassa vallinnut keli)?
        Peräsimen vaurio on ollut kaikkein yleisin totaalihavereiden syy mm. ARC:ssa (Jimmy Cornell kertonut luennoillaan).


      • Bossu
        Joakim1 kirjoitti:

        Peräsimiä on kovin eri painoisia. Hiilikuidulla saadaan varsin kevyt peräsin: http://www.bellamer.com/santer/santer900_44.jpg

        Tässä on usean vakioperäsimen painotiedot: http://www.jefa.com/blade/blade.htm
        Niissä akselin paino on 2/3 koonaispainosta, vaikka akseli on alumiinia.

        Laminaatti ei ole lähellekään pari senttiä paksua! Noi Jefan peräsimet painavat ilman akselia 15-20 kg/m2 poikkipinta-alaa eli selvästi alle 10 kg/m2 kokonaispinta-alaa. Laminaatti painaa n. 1500 kg/m3, joten laminaatin paksuus ei voi olla enempää kuin ~5 mm.

        Kiitos korjauksesta.


      • Bossu
        Joakim1 kirjoitti:

        Peräsimiä on kovin eri painoisia. Hiilikuidulla saadaan varsin kevyt peräsin: http://www.bellamer.com/santer/santer900_44.jpg

        Tässä on usean vakioperäsimen painotiedot: http://www.jefa.com/blade/blade.htm
        Niissä akselin paino on 2/3 koonaispainosta, vaikka akseli on alumiinia.

        Laminaatti ei ole lähellekään pari senttiä paksua! Noi Jefan peräsimet painavat ilman akselia 15-20 kg/m2 poikkipinta-alaa eli selvästi alle 10 kg/m2 kokonaispinta-alaa. Laminaatti painaa n. 1500 kg/m3, joten laminaatin paksuus ei voi olla enempää kuin ~5 mm.

        Tuossa oli peräsinakseli umpihiilikuitua, ja se oli suunniteltu erityisesti tähän veneeseen, kun suunnitelmissa oli ontto akseli. Olisiko käynyt joku kämmi valmistuksessa?


    • opettavainencase

      Opettavainen case! Neljä viidestä paukkuliivistä ei toiminut kunnolla. Pelastuslautasta ei ollut hyötyä. Puomista tehty hätäohjaus osoittautui liian vaaralliseksi ja käyttökelvottomaksi 2-3 m aallokossa ja 25-28 solmun tuulessa. Haveriveneen miehistö oli kokenutta. Uupuminen ja hypotermia olivat kuvassa mukana. Epirb toimi hyvin.

    • SeTotuus

      Tarinasta kannattaa oppia se, ettei veneestä kannata poistua ellei todella ole pakko. Jokainen veneeseen jäänyt miehistön jäsen olisi selvinnyt paljon paremmin tuossakin tapauksessa kuin yksikään mereen siirtynyt. Vene selvisi rannalle asti kansi suurimmaksi osaksi ehjänä, kuten yleensäkin näissä tilanteissa käy. Miehistö ei ollut ottanut opiksi aikaisemmista tapauksista etukäteen ollenkaan, vaan paljon puhuttu laaja kokemus rajoittui omaan purjehdukseen.

    • seppomartti

      Itse mietin seuraavaa. Jos lautan joutuu laukaisemaan niin kannattaa kelata laukaisunaru lyhyeksi, pitää lautta vieressä eikä vene saa liikkua nopeasti. Kauas päässyt ja pussit vettä täynnä oleva lautta ei ole enää raahattavissa viereen.
      Purjeiden pois ottamisen sijaan kannattaisi pienentää ja tutkia löytyykö hallittava balanssi. Tässäkin tapauksessa olisi vain tarvinnut saada vene toiselle halssille. Purjeeton vene on liikkeiltään kaamea eikä ilman liikettä ole ohjattavuutta.
      Varaohjaus on harjoiteltava mutta ei sitä voi käyttää jos veneen keulaa yritetään pitää tuuleen ankkureilla tai otetaan purjeet pois. Myötätuuleen spinnupuomilla tai droguella ohjaamalla olisi voinut onnistua.
      Osa turvaliinojen karbiinihakoja menee vaihtoon. Ainakin ne kaksiosaiset "turvamallit" valjaiden puoleisesta päästä. Taisi olla Secumar joustava liinamalli.
      Spinlockin Deckwestejä ostaessani luulin ostavani parasta, mitä rahalla saa. 4 liiviä 5:stä toimi epätyydyttävästi - jopa hengenvaarallisesti!. Täytyy hypätä liivi päällä veteen ja tarkistaa.

    • kotonahelppoa

      Voi vitsi, miten helppoa peräsimettömän veneen hallinta on kotona kirjoituspöydän ääressä!
      “Purjeiden pois ottamisen sijaan kannattaisi pienentää ja tutkia löytyykö hallittava balanssi. Tässäkin tapauksessa olisi vain tarvinnut saada vene toiselle halssille…”

      Lähtötilannehan oli, että klo 21.30 (pimeässä) vene oli n. 2 mpk päässä San Clementen saaresta, tuulta oli yli 25kn mereltä, isossa 2 reiviä, keulassa 105% jibi (kryssifokka). Peräsimen pettämisen ensimmäinen merkki oli hallitsematon broachi.
      Jotta vene olisi saattu tasapainoon, keulaan oli vaihdettu pienempi jibi ja trysail oli nostettu mastoon. Vene liikkui sillä 1-1,5 s vauhtia. 15-20min myöhemmin iso aalto repäisi 2/3 purjeesta ja rikkoutunut jib 3 otettiin alas. Kone käynnistettiin ja venettä yritettiin ohjata spinnupuomiin sidotulla punkan levyllä kauemmaksi saaren rannasta. Levy murtui.
      Jotta vene olisi saatu jonkinlaiseen hallintaan, keulasta laskettiin kaksi ankkuria (50m köyttä 10m ketttinkiä ja toisessa 70 m köyttä). Ankkurit eivät ulottuneet aluksi pohjaan, mutta käänsivät keulan tuuleen (tuuli puhalsi mereltä päin ja vei venettä kohti rantaa). Venettä yritettiin ohjata perästä lasketuilla ämpäreillä. Sitten veneen puomi irrotettiin ja yritettiin ohjata sillä. Kun pelastuslautan “talli” avattiin, lautta tempautui liinansa varaan. Vene kallistui yli 90° styyrpuuriin. Seuraava aalto vei maston. Vene alkoi osua pohjaan.

      Kuvitelkaa itsenne vastaavaan tilanteeseen yöllä pimeässä, kylmässä, korkeassa aallokossa ilman peräsintä….Kotona tietsikan ääressä on helppo viisastella kuinka itse olisi osannut paremmin "vain laittaa toiselle halssille" jne.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      169
      3010
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      26
      2089
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      2034
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      91
      1863
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      71
      1573
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1323
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1232
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1221
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1193
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1181
    Aihe