possupankki

Kiva että sinäkin säästät possuun. Minulla on vanha sampopankin possu, johon ei ole edes avainta mutta koska siinä ei ole avainta niin raha säilyy possun sisällä. Roopepankkini katosi ja nyt olen säästänyt jopa isoon pulloon joka seisoo olohuoneessa. Kirppari myy vanhoja isosuisia pulloja joihin voi säästää kolikoita. Pullo ei maksa paljon. Siksi keksin vaikka minkälaisia possuja saadakseni itseltäni säästöön kolikoita. Pullossa ne säilyy. Jokaisella on oma tyylinsä ja piilonsa. Katson mitä saan säästettyä.

Minulla on säästynyt pieni vararahasto itselle omaan käyttöön ja säästän edelleen possuin kolikoita. Tarpeen tullessa on tilillä rahaa ja kolikot säästyy siinä sivussa. Kun käyn kaupassa niin kaikki takaisin saadut kolikot kun olen maksanut, laitan possuin. Nyt siellä on jo mukavasti omaa rahaa.

Minä jouduin käyttämään possusta ison osan ja kun sain pullon täyteen kaksi-eurosia niin vein Prisman talletus-ottoautomaatille ja laitoin tilille. Ovat erittäin käteviä talletus-automaatteja.

Minä en osaa vielä käyttää talletusautomaatteja mutta mielelläni opettelen kunhan vain saisin säästettyä edes pienen possun täyteen kolikoita. Penni kerrallaan.

kannataa pitää käteistä jonkin verran kotona. aina ei kortit ja tekniikka toimi.
äkkiähän ne saa tilille jos kunnassasi on Talletus otto automaatti.

Minulla on lapsellinen Säästötili, en ole kokeillut tätä, mutta ohjeet läheiseltä saatuani olen yrittänyt: aina kun käyt ostoksilla, ota loput pikkukolikot tai pari kolme euroa ja laita possuun, pulloon, sukan varteen tai minne säästätkin. Kun olet tehnyt tätä viikon ja käynyt ruokaostoksilla kolmesti ja kerran vaateostoksilla, niin se euro joka kerta on tuonut possuun jo neljä euroa. Lisäksi toinen vi kki: alkukuukaudesta palkan, työttömyyskorvausten tai eläkkeen tullessa laita käyttörahaksi pulloon kolikoita vitonen tai kymppi ja neljään viiteen eri paikkaan saman verran. Kun kuun lopussa rahat on loppu, on mukava ottaa omista säästöistä, joita ei aina ole edes muistanut, se kymppi tai vitonen. Sillä saa ruokaa ja lääkkeitä ja pääsee linja-autolla llääkärille päivystykseen tarpeen vaatiessa. Vararahaston eli hätätilarahaston tarvitsee jokainen. Minulla se on ollut jonkin aikaa tällainen, kun huomasin pankkitilin jatkuvasti kymmenentenä päivään mennessä kokonaan tyhjenevän ja ettei tarvitsisi aina lainata, kehiin systeemin ja ohjeet sain läheiseltä, joka velkaneuvonta ja rahattomuuteni täysin tuntee. Siunattua jatkoa kaikille.

Minä pidän rahaa kotona ja säästän kolikot sekä isot rahat pankissa.

Laita possu piiloon. Säästyy kun ei ole aina näkyvillä eikä katseen alla.

Minä säästi purkkiin. On mukava raha säästösä.

Minulla on järjestyksessä jokainen penni. Yhden purkissa on 20 senttisiä, yhdessä 5 senttisiä ja niin edelleen. Seteleillekkin on oma säilö. Kun näin teen ja säästän kaupassa käydessä vitosen tai jotain joka kerta, niin kuukauden lopulla säästössä lienee pikkuinen rahasto, joka on mukava apu pitkän kuukauden lopuksi ennen palkan tai eläkkeen, työttömyyskorvauksen tuloa. Olen vasta harjoittelija tässä asiassa ja jos jemma on piilossa, niin kukaan ei tiedä, mutta se voi olla myös perheen yhteinen piilo. Mutta ei kannata laskea rahoja jatkuvasti, kunhan tietää, mitä siellä on. Minulle kävi näin, että laitoin 3,80 purkin pohjaan ja ajattelin sen sieltä löytäväni, mutta siellä olikin vaivaiset 70 senttiä. Ja minä laskin jopa välillä rahani. No, nyt talletan rahani paremmin ja toivon, ettei ne minulta katoaisi. Jos raha alkaa tietämättä lähteä, niin silloin ainut keino lienee tallettaa pankkiin. Jää nähtäväksi, onnistunko. Kukaan tuskin kävi säästöillä tai muuta, mutta joskus sitä raha ei vain säästy yrityksistä huolimatta.

Säästää voi monella tavalla. Kun minä hyvin saidan läheisen vuoksi jonka pelkäsin asioivan luonani, en voinut säästää rahaa kotiin, päätin säästää parvekkeelle. Laitoin kukkaruukkujen sekaan elokuussa purkin jossa pikkukolikoita. Muutama päivä sitten muistin säästöni ja lisäsin sinne rahaa. Tämä on minun pankkini. Kun se ei ole käden ulottuvilla, vaan kukkaruukkujen ja päälle satavan lumen alla, niin rahat ovat itseltä ja vierailtakin turvassa. Kun muutama vuosi on kulunut, siellä on jotakuinkin kymppi. Se riittää lääkärille pääsyyn linja-autolla ja ruokakauppaankin sekä särkylääkkeisiin. Kun en joudu antamaan sitä karkkiin, tupakkaan, viinaan enkä olueen tai kapakkaan; se jää tarpeelliseen ja on aina tarvitessa käyttöön otettavissa, hätätilanteissa.

Tosi monella. Keksiä voi itsekin. Minäkin keksin että yritämme unohtaa rahaa lompakko ja laitoin piiloon. Aikanaan sitten löytyi ja olin onnellinen.mieluisin säästöideani on että ostetaan lattiamaljakko tai jättipullo ja yritetään sitten säästää siihen.

Minä kävin ostoksilla ja pennejä ei jäänyt. Olen kuitenkin jättänyt tilille pohjarahan eli pohjat. Niitä en käytä koskaan. Possuin alan säästämään ja taas kerran piilottelen itseltäni rahaa.

Pohjat jäi minullekin kun kävin kaupassa. Laitoin talteen. Jos onnistun niin on pohjat vielä tulevaisuudessakin.

Pohjat täyttyy pullosta kunhan muutama eläkepäivä on kulunut. Silloin olen ylpeä että sain edes ison pullon pohjan täyteen.

Possupankkiin ne muslimitkin säästää, ei tule saastaisia rahoja tuhlattua.

Saastaisia kelle ovat. Minä intoa puhkuen katselin vanhaa kaljapulloa, johon olin saanut säästettyä jonkin verran. Niin sitä siinä muslimilapsi kuin budhalainenkin, saati kristitty säästää; kuka tilille kuka possuun tai purkkiin. Vinhaa on vain se, että jokainen haluaa säästää pahan päivän varalle, lomamatkaan ja vaatteisiin sekä kuka mihinkin. Joku siunaa säästämisensä ja possunsa saati tilinsä. Minä uskon saaneeni jo siunauksen muutenkin. Kun iltarukous on luettu, olen saanut siunaukseni ja aina on kolikko irronnut possuun ja tilille silloin tällöin. Sukan varteen jää näin ollen tai jonnekkin apukeino pärjätä pitemmällä tähtäyksellä.

Minun säästöpankkini on rahalipas. Vielä lisäksi olen käyttänyt tiliä jonne säästän.

Minun pankkiin on danskebank ja olen siihen tyytyväinen. Hyvä asiallinen palvelu, ei turhaa vetkuttelua eikä turhan pitkiä asiakasjonoja. Asiat hoituu vaivattomasti ja nopeasti. Velkaa en ota. Pärjään paremmin omillasi. Minä säästän tavalliselle Säästötilille ja kotona rahalippaaseen laitan jotain tai pulloon pennin ja setelit possuun. Pysyy, kun on oma järjestys.

Kyllä possua ei korvaa mikään kun kyse on pennien ja markkojen säästämisestä ja silloin ei verottaja eikä sossikka iske säästöihin kiinni, oli niitä miten paljon tahansa.

Pennin on säästössä-keskustelu isossa possuista ja lisää tulee, kunhan kerkeän. Olen ylpeä saavutuksesta, vaikka olen keski-ikäinen.

Pennit possuun ja säästöön. Tilillekin voi säästää enemmän.

Luin juuri että jotkut särkee possun lukon saadakseen sen, mitä toinen perheen jäsen on säästänyt. Minä itse rikoin possusta lukon kansion vääntäessäni kantta auki, kun ei ollut avainta, jonka jälkikäteen löysin. Onneksi kansi meni kiinni, eikä muuta tullut kuin lohkeama kansiossa. Possuun säästän edelleen.

Siellä se mani poikineen on. Minun possussani ja keramiikkapurkissa. Niitä ei myöskään tililtä voro vie eikä verottaja. Joka kuukausi jonkin verran ja onhan se rahaa, jos onnistuu säästämään.

Possuraukka itkee nälkäänsä ja minä ihmetellyt olen säästöjen kulumista tavalliseen ruokaan. Parvekepurkki on maininnan arvoinen. Sen ja keramiikkavaasin avulla olen viisi ja kymmen senttiset vienyt kauppaan ja aina on raha riittänyt, kun ei ota satasina, vaan kärrää kauppaan ison kasan senttejä. Suosittelen kokeilemaan niin kauan, kuin sentit ovat käytössä kaupoissa.

Keräilyäkin voisi harrastaa. Possujen keräilyä. Ovat mukavan näköisiä. Viimeisen kävin viime viikolla, pikatsulippaan. On kertynyt jo kaksitoista lipasta. Laitan kun säästän jokaiseen kolikoita kuun alussa. Viiden vuoden kuluttua katson uudelleen, ovatko edes puolillaan.
Savinen possukin on.

Kun kolikoita säästää kerran kuussa määrättyä päivän
, rahamäärä voi laskea ja kun possu on täynnä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, tyhjentää ylpeänä pankki, kun toisilla ei enää ole pankkeja juuri ollenkaan. Silloin säästöpankki on ylpeys ja kun vielä on täysi pankki, niin mikäpä mukavampaa.

Tilille säästäminen kannattaa. Samoin myös lipas on suuri apu varsinkin nuorille mutta myös purkot ja pullot käy. Minä säästän pääasiassa tilille mutta lipasta käytän edelleen vaikka olen eläkkeellä. Kun kolmekymppisen tai viisikymppisen jakaa osiin, raha riittää pitkäksi aikaa eikä isoja tarvita aina. Seinäkellot övat käteviä siinä että niihin mahtuu avaimen lisäksi pieni määrä rahaa. Kerran mietin minne itseltäni piilottaisin rahaa filmirullakotelossa. Niimpä laitoin piilon kasettisoittimen taakse, minne normaalisti laitetaan patterit. Siellä oli pieni säästö ja oli sellainen, että pelkäsin unohtavani koko säästön, joten poistin käytöstä. Iso possu on ollut hyvä piilo ruokarahoille ja siitä on ollut hyvä ottaa vähän kerrallaan.
Kerran kun Olin kotona, posti toi kirjeen, jossa kerrottiin minun voittaneen kaupan arvonnassa rahaa. Kävin kuittaamassa parin sadan rahalahjoituksen. Pyysin pankista kympin ja vitosen setelditä ja euron kolikoita. Säästin vähän joka purkkiin ja loput laitoin talteen. Raha riitti pikku menoihin ja kaikkeen ylimääräiseen sekä vaatteisiin pitkäksi aikaa. Lisäksi pieni velka tuli maksettua. Nyt kerään lantteja joka kuukausi pulloihin ja lippaisiin ja käytän koko kuukauden vähitellen.

Käytin edellisessä kirjoituksessa mielikuvitusta apuna. Mutta tosi kuin vesi on se juttu että säästin kelloon, jossa on pieni kotelo ja kasettisoittimen patterikoteloon. Lisäksi minä toden totta omistan kuusitoista lipasta ja viisi pulloa ja purkkia, joihin kaikkiin pyrin laittamaan kolikoita tai seteleitä. En piilottele, vaan se on säästökeinoni, jolla pyrin pärjäämään vähemmällä rahalla kuun loppuun ja kutakuinkin olen onnistunut aika ajoin. Lisäksi säästän tilille ja siellä on myös nyt pikkusäästöjä. Kun rahan jakaa kuun alussa käyttörahaan, ruokarahaan ja säästöihin, niin selviää, paljonko on mahdollista laittaa mihinkin. Olen usein epäonnistunut, kun en Ole mielessäni jaotellut kuun alussa, minkä käytän mihinkin. Ruokarahan jaan neljään osaan ja sen kolmeen tai viiteen osaan ja näin tiedän, mitä voin käyttää päivittäin ruokaan ja samoin teen muidenkin kohdalla. Näin tiedän, mitä jää säästöön, ostin sitten vaikka mitä. Ruoka-apua en Ole tarvinnut vuosiin, vaikka äitini ruokaa mukaan käydessä tarjoaakin. Sosiaalihuoltoa en Ole puuteajoista huolimatta tarvinnut. Sitkeydellä pienikin eläke riittää pitkälle. Jättipullon täyttäminen ja ison possun täyttäminen seteleillä on haaveeni. Sitä toivon ja katson, onnistunko, jos setelin joka kuukausi siihen laittaisin. Vitosen ja kympin sekä kahden kympin setelit övat olleet ajatuksissani mutta jos joka kuukausi laittaisi viisi kymppisen niin se olisi kuusi sataa vuoden kuluttua. Katson onnistunko. Jää nähtäväksi, onko minusta säästäjäksi.

Nykyään täytyy käyttää mielikuvitusta muuhun, kuten säästämiseen talousasioissa ja miten säästäisi tuloista vaikka sen kymmenesosan. Näitä on jokaisella mietintämyssyn alla ja niin minäkin yritän joka kuukausi. Laihoin tuloksin, mutta aina olen jaksanut yrittää.

Hippolippaiden ja possu en sijaan nykyään tehdään pankeista jaettava muitakin lippaita, vaikka kysyntä ei olekaan suurta. Minulla on pokemonlipas muun muassa ja pingviini.

Mullapa onki Roopen lipas. Siinä se lippaan kannellä sittaa ja hyväksyy vain panot.

Kivaa, on muuten jo arvolipas roope. Sitä ei Ole joka pojalla ja tytöllä. Minulla oli roopelipas kymmen vuotiaana. Arvo aaltokin on kuulemani ja näkemäni mukaan tehnyt lippaan. Se kuvanveistäjä. Sen näin huuto.netissä.

Olen koko illan tuuminut, että taidan ruveta keräilemään kahden euron ja euron kolikoita. Joka kuukausi muutama possuun. Vaikka niitä ei pankki laskisi, niin itse voi käyttää kaupassa. Yksi possullinen lienee pari kolme sataa euroa. Siihen possuun jos pari seteliä kerää, niin jo pojat on mitä näytellä, vaikka viitosen ja parin kolikon verran. Sitten avasin tilin toisessa pankissa ja eikös ihmettelyä herättänyt, että nyt se tuhansia sinne kerää. Mites teillä.

Nyt on niin, että possujen täyttäminen on nykyään muinaismuisto. Minä keräilin erilaisia possuja ja vuosien kuluessa niitä on kaiken kaikkiaan 16 kappaletta sekä lisäksi muutama purnukka. Säästämään olen päässyt joka kuukausi, mutta varat ei pääse suurenemaan, koska minun ruokarahoistani osa on aina possussa. Nyt suurin possu on keskikokoinen 60 senttinen lasipullo ja pienin luultavasti filmirullakotelo, johon mahtuu muutama kymppi ja joka menee pieneen tilaan. Piilotellut itseltäni en enää ole, sillä unohtelin säästöni loppukuulle asti ja näin minä säästin tällä kuulla lähes 65,00 euroa elo yhteensä 2 kuukaudessa satasen verran toisen pankin tilille, jonne tarvitaan henkkarit rahan nostoa varten kassalta ja korttia ei enää ole, eikä verkkopankkitunnuksia, joten säästötililtäni en voi nostaa mitään. Tämän olen tehnyt itselleni, että mahdoton tuhlarikin saisi jotain säästöön. Tämä lienee ensi kerta minun elämässäni, jolloin raha on pysynyt tilillä minun sitä nostamattani toista kuukautta. En juo enkä käytä päihteitä, mutta olen tottunut käyttämään kaiken loppuun aina alkukuusta. Sinnitellyt olen joka kuukausi loppukuukauden ja rahaa on pitänyt lainata pankista ja läheisiltä, eikä mikään ole riittänyt. Nyt makselen velkojani pois ja otan ensi kertaa säästämisen totiseksi tavoitteeksi. Satanen on iso raha pieneläkeläiselle ja joka kuukausi tulee lisää säästöä. Vaikka kymppi, mutta lisää, mikä jää laskuista jäljelle, kun ruokamenot ja käyttöraha on vähennetty. Suosittelen kelloihinkin säästämistä, siis seinäkaappikelloihin kaappiosan sisälle sekä possuihin, jotka minulla kotona ovat toimineet hätävararahastona jättipullon kanssa, jonka piilotin perimmäiseen olohuoneen nurkkaan. Poissa mielestä ja poissa katseilta. Varmasti säilyy ja jos ei muuten lapsilta säily, niin annan lapselle oman possun tai tallelokeron, rahalipas yms. Viikorahasta saa paljon hyvää aikaan.

Noh, possuhan se olla pitää, jos ei olekaan täysi, niin kyllä siellä on jotain. Minäkin sinnittelen ja elää kitkuttelen pikkuisilla rahoilla, kunnes eläkkeeni tulee ja saan taas isomman erän rahaa. Siihen asti omatekoiset possut ja lippaat sekä pankit ovat ensi arvoisen tärkeitä.

No niin minäkin. Luulin, että purkki riittää, sitä minä vuosikaudet possuna käytin, mutta nyt ostin alvar aallon suunnitteleman säästölippaan. Ja aionkin säästää.

Annoin pankista hakemani kolikkolippaan joululahjaksi pakolaismiehelle. Ei ymmärtänyt, mikä ihme tämä on. Piti selittää, ymmärtäneekö vieläkään.

Jos ei ole koskaan säästänyt, ei osaa arvostaa lipasta. Sekin on opetettava, kuten lapselle.

Innostuin käymään kirppiksellä ja löysin merita-pankin maapallolippaan. Lisäksi löysin noin 35-38 cm kokoisen savipossun, koululaispossu, reppu selässä ja lippahattu päässä. On mukavaa kerätä kolikoita ja muuta käteistä rahaa ja kerätä lippaita. Laitoin pitkästä aikaa parvekkeelle katseilta piiloon muovisen punaisen litran purkin, kannellinen, johon laitoin ensimmäiset hilut eli pennoset. Keräilemällä saa erilaisia lippaita ja niitä voi tehdä itsekin.

Kävin mini-hippolippaan hakemassa ja aloitin täyttämään sitä. Sen täyteen saaminen ei vie kauan aikaa ja sen täyttäminen on mukavaa. Laitoin myös pienen purkin parvekkeelle, jonne olen ennenkin säästänyt talven yli pikkurahoja purkkiin. Kun kesä tulee, on mukavaa katsoa, paljonko on säästynyt, eikä tule kiusausta käyttää, kun unohtaa purkin vähäksi aikaa ja muistaa vain täyttää sitä. Lisäksi tili pankissa auttaa pitemmän päälle paljon.

Nyt on pikkupossu puolillaan ja lisää säästän, kunnes on täysi. On ilo nähdä pikkulippaan täyttyvän, kun sen voi viedä ylpeänä pankkiin. Kantsuu kokeilla.

kun olen vähän höpsö, minulle on kertynyt parikymmentä lipasta. niissä ei ole rahaa, mutta ne ovat lähinnä koristeita. voihan niihin säästellä muutakin, nappeja ja neppareita sekä muuta klipsejä ja paljon muuta, kuten ruuveja. kun avain on ja tietää, mitä on minnekin laittanut, possuilla on jokaisella silloin oma tarinansa. vai mitä?!

Lippaisiin voi laittaa mitä tahansa säilöön. Minä säästöjä kerrytän ilmaiselle tilille osuuspankkiin. Pidän pankin joitakin osia halpoina, mutta palvelu pn ystävällistä enkö ole pettynyt danskepankkiinkaan, vaikka postipankista lähtien ja sammosta, tilini on siellä ollut. Maksan tilistä toiseen pankkiin ja toinen on ilmainen käyttötili. Suosittelen.

Iso 40 cm rahalipas avaimilla on myös eräs vaihtoehto ja toinen on avosuinen aiv-pullo tai muu pullo tai purkki, jonka voi laittaa seteleineen esille näyttävästi. Siinä naapurit ja tuttavat ihmettelee kotitarpeiksi kerättyä seteli ja kolikkopulloa tai purkkia, possua.

Käyhän se lippaasta alvar aallonkin suunnittelema lipas, joka oli huuto.netissä myytävänä. Lisäksi ihastuin tonkkaan ja toin sen kotiin polkupyörän etukorin päällä. Voihan jokainen niitäkin mihin haluaa käyttää, kuten minä viinipulloa. Olen säästänyt siihen kolikoita. Olen ylpeä pullostani.

Mitäs teet, kun possu on täysi. Laitatko talvitakkiin rahat, vai lähdetkö matkoille vai tilille säästöön koko raha. Minä odotan kauan, ennen kuin pikku possuni täyttyy. Sitten pidän rahat kotona ja kolikoiden sijasta säästän samaan possuun seteleitä yhden kuukaudessa tai muutaman.

Yksi naapurin tuttava säästi irtainvarastossa rahaa possuun varkaiden takia, jotka kuului perhetuttaviin ja kävivät aina vierailulla läpi koko asunnon. Kukaanhan heitä tuskin kutsui, mutta he kutsuivat itse itsensä. Näinkin voi säästää. Minä heitin kukkaron rahoineen yläkaappiin ja löysin sen tyhjänä vuoden kuluttua alimmasta hyllystä alapuolen kaapista. Näin kerrostalossa raha parhaiten säästyy tilille ja kotona pikkupossuun sekä erilaisiin purkkeihin. Yksi säästi radion patterikoteloon. Jemmansa kullakin.

Päätin itsekseni taas kerran rahan ollessa tiukalla menojen vuoksi ottaa yhden putken euroja, kaksi euroisia, vuosikymmen senttisiä, kaksikymmen senttisiä ja viisi senttisiä kaikkia noita. Siitä syystä, että aina käytän kaiken mitä kortilla on. Nyt viikon kahden ajan käyn rahalla ostamassa ruoka ja elintarpeita. Ja onhan siitä se etu, että iso possu saa syödäkseen kunnolla kaiken mitä jää yli. Minulla on vihreä keskikokoinen maapallollaniko, jonka ostin kirpputorilta. On uusiokäytössä.

Ja kyllähän ilahduttaa sielua nähdä jonkun säästävän kuten ennen vanhaan possupankkiin.

Minä säästän vanhaan maapallopankkiin kaksi euroisia. Sitten, kun on matkoille lähtö, on pikkurahaa mukana.

Kyllä on mukava muistella lapsuudessa saatuja neuvoja säästämisestä, kun äiti ne neuvot viisi -vuotiaalla antoi ja avasi tilin posti pankkiin. Nykyään taas pullo on possun sijalla ja mukava säästellä kaikki mikä kaupassa käynnin jälkeen jää.

Tuota noin, en minä juo, korjaus edelliseen tekstiin, vaan vanhanaikainen viinipullo 20 litraa on kyseessä, jossa komeilee koko joukko euroja ja muita rahoja.