Kevytöljykattilan high-low polttimen pienen liekin polttoteho on 180 kW ja ison liekin teho (kokonaisteho) 300 kW. Poltin käy pienellä liekillä 900 h/v ja isolla 250 h/v. Pientä ja isoa tehoa vastaavat savukaasulämpötilat ovat 170 C ja 210 C sekä kuivien savukaasujen CO2-pitoisuudet 10% ja 11%. Kattilan käynnin aikainen säteily- ja konvektiohäviö on 1,0 kW, josta arvioidaan saatavan 2/3 hyödyksi palamisilman lämmitykseen. Kattilan tyhjäkäyntihäviö 2,1 kW. Lisäksi kattilasta johtaa naapurirakennukseen maanalainen huonosti eristetty putkisto, jonka häviöt ovat jatkuvasti keskimäärin 3,0 kW.
a) Laske laitoksen vuosihyötysuhde ottaen huomioon maanalaisen putkiston lämpöhäviöt
b) Laske öljyvirta isolla liekillä
Kevytöljykattila
vuösihyöty
31
363
Vastaukset
- vuosihyötyy
Mites tää oikee menee?
- lämmittäjä
Laitoksen taloudelliseen vuosihyötysuhteeseen vaikuttaa lämmityskauden pituuskin. Ja myös lämpimän veden käyttökulutuksella on oma merkityksensä. Kesälläkaudellahan ei kattilaa (öljypolttimia) tarvita muuhun käyttöön kuin lämpimän veden tuottamiseen.
Hyötysuhteesta puhuttaessa on erotettava toisistaan lämpötekninen teoreettinen hyötysuhde ja taloudellinen hyötysuhde. Kattilan kuormituksen vaihdellessa paljon tuollainen iso/pieni 2-liekkipoltin voi olla epätaloudellinen. Itse harkitsisin jo portaatonta jatkuvasääteistä öljypoltinta jos öljyä on pakko polttaa.
Taloudelliseen käyttöön (ei teoreettiseen hyötysuhteeseen) vaikutta myös käytössä olevan öljysäiliön koko eli koska öljyä on ostettava. Ostetaanko vuosittainen öljymäärä "halvan" vai "kalliin" öljyn hinnalla.
Moni tuijottaa liiaksi teoreettiseen hyötysuhteeseen unohtaen lähes kokonaan taloudellisen vuosihyötysuhteen. Toki näitä laskelmia voi tehdä ja on syytäkin tehdä, mutta ratkaisevin kohta on kumminkin öljyn hinnassa.
Taloudellisessa lämmityksessä olisi pyrittävä siihen, että polttoaineen hinta heiluisi lämmityskauden aikana mahdollisimman vähän eli olisi hinnaltaan vakaata eikä tuottaisi laskennallisia yllätyksiä.
Teoreettisen hyötysuhteen lähelle päästään suhteellisen helposti seuraamalla savukaasujen koostumusta (ylimäärä happi/hiilidioksidi suhdetta) ja lämpötilaa. Harakoille ei kannata lämmittää liian kuumilla savukaasuilla mutta ei myöskään liian alhaisilla lämpötiloilla koska riskinä on "kastepiste" raja.
Polttimien (iso/pieni liekki) käyntiaika ei sinänsä ole mikään "mittari" vaan savukaasut sen ratkaisee onko lämmitys tehty järjellä.- 3_6
joutavaa selitystä, et sitten laskenut kuitenkaan mitään?
- opi_lämmittämään
3_6 kirjoitti:
joutavaa selitystä, et sitten laskenut kuitenkaan mitään?
Niinpä niin. Taloudelliseen lämmitykseen pyrkiminen onkin joutavaa selittelyä. Mitä järkeä on laskea teoreettista hyötysuhdetta jos ei ymmärrä taloudellisesta lämmityksestä yhtään mitään. Investointi- ja käyttökustannuksilla on aina oma merkityksensä teoreettisen hyötysuhteen rinnalla.
Teoreettinen hyötysuhdelaskelma EI ota kantaa polttoaineen hinnoitteluun. Polttoaine voi olla "päivän hinnalla" halpaa tai kallista huolimatta teoreettisesta hyötysuhteesta joka voidaan saavuttaa.
Halvalla ja kalliimmalla polttoaineella voidaan saavuttaa liki teoreettinen hyötysuhde jos tekniset ratkaisut ja lämmityksen valvonta on tehty oikein.
Kertalaskenta investoinnin alussa ja teknisiä ratkaisuja tehtäessä EI riitä vaan lämmityksen taloudellisuutta on JATKUVASTI seurattava. Tämän moni unohtaa.
Öljynpoltossa on pyrittävä stökiometriseen palamiseen eli teoreettisesti oikeaan palamisilman määrään polttoainekiloa kohti. Näinhän se lämpöopillisesti on oikein, pieni ylimäärä palamisilmassa on oikein. Ja kun savukaasujen lämpötila on vielä oikea niin sitten lämmityskin menee oikein. Miksi et seuraa O2 / CO2 suhdetta savukaasuissa?
Onko tämä joutavaa selittelyä?
- älä_unohda_tätä
Älä unohda vaihtaa niitä öljypolttimien suuttimia tarpeen vaatiessa. Nämä suuttimet eivät ole ikitavaraa vaiin vaihdettavaa kulutustavaraa. Kunnon suuttimet vaikuttaa palamiseen eli se "öljyvirta" tuottaa kunnon öljysumun joka palaa hyvin eikä nokea kattilaa. Nokeentunut kattila ei ole hyötysuhteeltaan hyvä.
Lämpölaitoksen omistajan/haltijan on seurattava jatkuvasti lämmitystä eikä pidä tuijottaa liikaa kattilan tai polttimen valmistajan ilmoittamiin teknisiin arvoihin. Valmistajat eivät voi tietää millaisella ammattitaidolla lämpölaitosta valvotaan.
Lämpölaitoksella on aina se käyttötalouskin huomioitava suunnitteluarvojen lisäksi. Hyvät suunnittelijat suunnittelee laitoksen ja hyvät urakoitsijat rakentaa sen tilaamasi laitoksen sinulle, mutta sinulle jää sitten hoidettavaksi käyttötekniikan ja käyttötalouden seuranta. - konemestarin_neuvo
Hankipa Nesteen julkaisu jonka nimi on:
Öljykattilalaitoksen käyttö- ja suunnittelutietoa". Sen ISBN numero on 951-96064-3-2 ja julkaisuvuosi on 1989.Julkaisija Valtion painatuskeskus.
Tästä julkaisusta saat tarvittavat laskentatiedot jos öljyn polton teoria kiinnostaa.
Lyhyesti: taloudelliseen polttoon liittyy ilmakertoimen ymmärtäminen. Kirjassa on mielenkiintoinen taulukko 2.4 sivulla 30 jossa esitetään öljypolttoaineen osakomponenttien (hiili, vety, rikki, typpi, happi ja vesi) ilman tarve palamisessa ja savukaasuvirta. En voi tässä esittää ko. taulukkoa. Kannattaa tutustua kirjaan. - öljyllä_lämmittävä
"b) Laske öljyvirta isolla liekillä"
Mitä järkeä on laskea öljyvirtaa eli kg/tunti jos taloudelliseen palamiseen ei kiinnitetä huomiota. Väärällä ilmakertoimella polttaminen ei ole järkevää öljyvirran seurantaa.
Harakoille ei kannata lämmittää eikä kattilan nokeaminenkaan ole järkevää.
Öljyvirran sijasta kannattaa seurata savukaasuja (pientä happi ylimäärää ja lämpötilaa).
Öljysäilö kannattaa täyttää silloin kun öljyn päivähinta on alhaalla. (=halvan öljyn aikana)
Ja kattilan nuohoustoimet kannattaa muistaa suorittaa säännöllisesti.
Ja kannattaa harkita siirtymistä portaattomasti säätyvään öljypolttimeen. Kuten edellä on jo todettu 2-liekki (iso/pieni) on-off polttimet "voivat olla" epätaloudellisia kun kuormitus vaihtelee paljon tai kuorma on pieni (kesäkaudella). Moderniin säätötekniikkaan kannattaa siirtyä, se maksaa kyllä itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa.
Suunnitelmat on jo aika pitkällä öljyn poltosta luopumisesta. - elä_mukavasti
Nyt Ylen nettisivullakin kehotetaan tietodn hankintaan:
"Ammatit tulevat ja menevät, mutta taito ja osaaminen säilyvät. Näin kiteyttää työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen tärkeimmän ohjeensa tulevaisuuttaan pohtiville nuorille. "
Matemaatikkokin voisi harkita käytännön tietojen ja taitojen hankkimista öljylämmitystekniikasta.
Aina ei voi pitää parhaana ideana teoreettista laskentaa. Teoreettisilla laskelmilla on oma paikkansa käytännön tekniikan rinnalla. Tavallinen öljylämmittäjä selviää parhaiten talonpoikaisjärjellä eli öljyä hankitaan silloin kun sen hinta on halpaa ja sitten sitä öljyä poltetaan taloudellisesti seuraten lämmityskuorman todellista tarvetta kausivaihteluiden mukaan.
Teorian yksityiskohdat jääköön laitteistojen (kattilat ja polttimet) valmistajille. Värjötellä kylmässä ei suinkaan ole tarkoitus, elämisen mukavuus aina maksaa. - lämpöä_kotilöpöstä
Oman kattilani hyötysuhde oli 51%. Tällöin oli käyttövoimana puu. Öljyllä varmaan samaa luokkaa. Öljynkulutus 280L/kk. Lisäsin sitten kattilan perälle tulitiilestä muurin ja ympärille 10cm paksu kerros kivivillaa. Öljynkulutus putosi 100L, eli siitä voi laskea, mitä tuli säästettyä alustavilla tarveaine hankinnoilla. Toki joku voi väittää, että uuden kattilan hyötysuhde on yli 90%, mutta ajattelen sen niin, että nyt minulla on mahdollisuus säästää sitä uutta kattilaa varten, kun ei se kuitenkaan ilmainen ole sekään! Lisäksi mainosmiehen kuoletusvertailu "maksaa itsensä takaisin 5 vuodessa" muutti hiukan muotoaan sekin. Täytyykin miettiä, miten sitä hyötysuhdetta alkaisin nostaa seuraavaksi, kun nythän se on jo paljon vaikeampaa.. veden lämpötilamittaus ja optimointi on jo toteutettu aiemmin.
- muutokset_harkiten
Teit aivan oikein. Usein oma terve talonpoikaisjärki vie pitemmälle kuin teoreettiset laskelmat. Lämmitysjärjestelmää ei kannata muuttaa pelkkien toerialaskelmien vuoksi vaan oman kukkaron mukaan.
Kallista investointia ei kannata tehdä ellei se maksa itseään takaisin kohtuullisessa ajassa.
Öljylämmitykselläkin vielä pärjää aika yvin kun muistaa lisätä sitä omaa valvonta työtä. eli seuraa öljyn hinnan vaihteluita tarkemmin ja ostaa sitä halvan hinnan aikaa. Ja kattilan nuohoustyö on tehtävä säännöllisesti. Ja sitten se lämpötilan seuranta, niin huoneistossa kuin käyttövedessäkin. (myös se kulutus)
Laitemarkkinoijien työ on myydä laitteita, mutta se hankintapäätös on itse tehtävä. Ei heti kannata mennä "mainospuheiden" perään. Iso investointi aina maksaa paljon.
Arjessa se investointi maksetaan käyttökustannusten erolla. Aleneeko käyttökustannukset todella niin paljon, että investointi on kannattava.
- martta00
Tämä onkin "hauska" tehtävä. Ensinnäkin kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 11,8 kWh/kg, josta saadaan öljyvirrat 180 kW: 15,3 kg/h ja 300 kW: 25,4 kg/h. Öljyn alkuainekoostumus on noin 86% hiiltä ja 14% vetyä (kosteutta, rikkiä ja typpeä on niin vähän, että laitetaan ne nolliksi). Näistä voidaan savukaasuanalyysillä laskea, että esimerkiksi ilmakertoimella 1,1 (arvattu luku) palamisilmaa tarvitaan 15,3 kg/h öljyn polttamiseen 270,4 kg/h ja 25,4 kg/h öljylle 448,9 kg/h. Vastaavasti savukaasuja muodostuu 285,7 kg/h ja 474,3 kg/h. Savukaasujen CO2-pitoisuus on noin 11% ja jäännöshappipitoisuus noin 3,4%. Valitaan referenssilämpötilaksi 25c, jolloin savukaasuhäviöt ovat pikkuliekillä 285,7/3600*1,05*(170-25) = 12,7 kW ja isolla 25,6 kW. Polttoaineen mukana tuotu energia on 180 kW*900h 300 kW*250h = 237000 kWh. Savukaasuhäviöt ovat 12,7kW*900h 25,6kW*250h = 17830 kWh, säteilyhäviöt 1/3kW*1150h = 383 kWh, omakäyttöenergia 2,1kW*1150h = 2415 kWh ja putkistöhäviöt 3kW*1150h = 3450 kWh kattilakäynnin aikana ja jos lämmityskausi on vaikkapa 5500h, niin putkistohäviöt ovat 3*5500=16500 kWh. Kaikki häviöt ovat yhteensä 17830 383 2415 16500 = 37128 kWh. Hyötysuhteeksi tulee siten (237000-37128)/237000 = 0,84 eli 84%.
- öljylämmittäjä
Tyypillinen teoreetikon laskelma joka on kaukana taloudellisesta lämmityksestä. Teoreetikot saisivat opiskella edes hieman taloudellisen lämmityksen periaatteita. (olette sopivia uhreja markkinamiesten pölötykselle)
Jos käytössä on tuollainen 2-liekkipoltin (pieni/iso liekki) niin jo pienen liekin käyntiaikana (paloaikana) on saavutettava sellainen savukaasujen lämpötila ettei aliteta "kastepistettä". Tässä voi olla väärän suutinkoon valinta eli typerää energian säästöön jolla öljyä pyritään polttamaan mahdollisimman vähän. Ison liekin käyntiaika taas voi olla liian pitkä eli savukaasujen lämpötila nousee liian korkeaksi eli lämmitys menee "harakoille" eli savupiipusta ulos.
Lämmityksen perusajatus on siinä, että saadaan riittävästi energiaa tarvittavaan "lämmön tarpeeseen" eli rakennuskuutioiden ja käyttöveden kuutioiden lämitykseen.
Pankaa rakennuksen lämmöneritys ja vedenkulutus kuntoon. Älkää haaskatko.
Aloittakaa laskelmat tuosta todellisesta lämmön tarpeesta koko vuoden aikana. Huomioiden talven ja kesän todelliset vaihtelut. (tilastolliset keskiarvot antaa vain suuntaviivat) Nyt tämä uusi E-luku antaa vain suuntaviivoja tavoitteeseen eli ne eivät kerro todellista lämpöenergian tarvetta.
Näin tämä E-luku voi olla teoreetikkojen pölötystä jolla ei käytännössä ole mitään merkitystä, se sekoittaa vaan päitä ja mahdollistaa turhan suuret investointipäätökset. (liika eristys ja väärin valitut lämpölaitteet jotka eivät maksa koskaan itseään takaisin)
Keskittykää laskemaan miten ne liian isot investoinnit saataisiin maksamaan itsensä kohtuullisessa ajassa? Itse en kyllä rupeaisi maksamaan koko ikääni lämmitysjärjestelmän muutoksesta. Energian hinta tulee nousemaan vaikka välillä onkin näitä halvempia jaksoja (nyt öljy on taas halpaa).
PS. tiedättkö kuinka paljon "tosi vihreää sähköä" ne öljypolttimet ja kiertovesipumput kuluttaa? öljylämmittäjä kirjoitti:
Tyypillinen teoreetikon laskelma joka on kaukana taloudellisesta lämmityksestä. Teoreetikot saisivat opiskella edes hieman taloudellisen lämmityksen periaatteita. (olette sopivia uhreja markkinamiesten pölötykselle)
Jos käytössä on tuollainen 2-liekkipoltin (pieni/iso liekki) niin jo pienen liekin käyntiaikana (paloaikana) on saavutettava sellainen savukaasujen lämpötila ettei aliteta "kastepistettä". Tässä voi olla väärän suutinkoon valinta eli typerää energian säästöön jolla öljyä pyritään polttamaan mahdollisimman vähän. Ison liekin käyntiaika taas voi olla liian pitkä eli savukaasujen lämpötila nousee liian korkeaksi eli lämmitys menee "harakoille" eli savupiipusta ulos.
Lämmityksen perusajatus on siinä, että saadaan riittävästi energiaa tarvittavaan "lämmön tarpeeseen" eli rakennuskuutioiden ja käyttöveden kuutioiden lämitykseen.
Pankaa rakennuksen lämmöneritys ja vedenkulutus kuntoon. Älkää haaskatko.
Aloittakaa laskelmat tuosta todellisesta lämmön tarpeesta koko vuoden aikana. Huomioiden talven ja kesän todelliset vaihtelut. (tilastolliset keskiarvot antaa vain suuntaviivat) Nyt tämä uusi E-luku antaa vain suuntaviivoja tavoitteeseen eli ne eivät kerro todellista lämpöenergian tarvetta.
Näin tämä E-luku voi olla teoreetikkojen pölötystä jolla ei käytännössä ole mitään merkitystä, se sekoittaa vaan päitä ja mahdollistaa turhan suuret investointipäätökset. (liika eristys ja väärin valitut lämpölaitteet jotka eivät maksa koskaan itseään takaisin)
Keskittykää laskemaan miten ne liian isot investoinnit saataisiin maksamaan itsensä kohtuullisessa ajassa? Itse en kyllä rupeaisi maksamaan koko ikääni lämmitysjärjestelmän muutoksesta. Energian hinta tulee nousemaan vaikka välillä onkin näitä halvempia jaksoja (nyt öljy on taas halpaa).
PS. tiedättkö kuinka paljon "tosi vihreää sähköä" ne öljypolttimet ja kiertovesipumput kuluttaa?Huh Huh !
Jopa on " tosi ammattilaiselta savukaasut sotkeneet ajatukset kun täytyy sepitellä itsestään selvyyksiä asian vierestä.
Avauksessa ei kysytty ohjeita , mielipiteitä , kokemuksia tai muutakaan turhaa, vaan annettujen mittausarvojen avulla määritystä kattilan hyötysuhteelle .
Noista lähtökohdista hyötysuhdetta voidaan arvioida vain teoreettisesti, olipa "tosi ammattilainen" mitä mieltä tahansa teoreetikoiden huijaamisesta ja em Martta 00 .n laskelma on ilmeisesti mennyt yli hilseen, kun siihen on pitänyt puuttua edellä kirjoitetulla tavalla.
Käsitykseni tässä tapauksessa on että hyötysuhdetta ei voi edellä olleilla tiedoilla määrittää kuin suunnilleen , puuttuva tieto on polttimen ilmaylimäärä.
Martta00 on käyttänyt analyysissään ilmakertoimena 1.1, mutta kevyt pö muodostaa jo merkittävästi nokea alle 1.3 ilmamäärällä, ts. arviointi vaikuttaa suoraan palokaasujen määrään , eikä pelkkä lämpötila riitä tiedoksi.
Ps.
"Ammattilaiselle" toivon että tutustut tuohon em. laskelmaan ja saatat jopa oppia jotain ja kysymääsi sähkönkulutukseen vastaan että lämmöksi se sähkökin muuttuu 100 % sti.- ei_häkämyrkytystä
e.d.k kirjoitti:
Huh Huh !
Jopa on " tosi ammattilaiselta savukaasut sotkeneet ajatukset kun täytyy sepitellä itsestään selvyyksiä asian vierestä.
Avauksessa ei kysytty ohjeita , mielipiteitä , kokemuksia tai muutakaan turhaa, vaan annettujen mittausarvojen avulla määritystä kattilan hyötysuhteelle .
Noista lähtökohdista hyötysuhdetta voidaan arvioida vain teoreettisesti, olipa "tosi ammattilainen" mitä mieltä tahansa teoreetikoiden huijaamisesta ja em Martta 00 .n laskelma on ilmeisesti mennyt yli hilseen, kun siihen on pitänyt puuttua edellä kirjoitetulla tavalla.
Käsitykseni tässä tapauksessa on että hyötysuhdetta ei voi edellä olleilla tiedoilla määrittää kuin suunnilleen , puuttuva tieto on polttimen ilmaylimäärä.
Martta00 on käyttänyt analyysissään ilmakertoimena 1.1, mutta kevyt pö muodostaa jo merkittävästi nokea alle 1.3 ilmamäärällä, ts. arviointi vaikuttaa suoraan palokaasujen määrään , eikä pelkkä lämpötila riitä tiedoksi.
Ps.
"Ammattilaiselle" toivon että tutustut tuohon em. laskelmaan ja saatat jopa oppia jotain ja kysymääsi sähkönkulutukseen vastaan että lämmöksi se sähkökin muuttuu 100 % sti."Ps.
"Ammattilaiselle" toivon että tutustut tuohon em. laskelmaan ja saatat jopa oppia jotain ja kysymääsi sähkönkulutukseen vastaan että lämmöksi se sähkökin muuttuu 100 % sti."
Homma on hyvässä hallinnassa, sähköä ja lämpöä ollaan tehty yli parikymmentä vuotta lämpövoimalaitoksessa EIKÄ vielä työnantaja ole tullut tarjoamaan irtisanomislappua puutteellisen ammattitaidon vuoksi.
Jos laskutehtävät kiinnostaa niin hankkikaa täällä jo esitelty Nesteen tuottama kirja "Öljykattilalaitoksen käyttö- ja suunnittelutietoa".
Kun hallitsette tämän kirjan tiedot niin kaikki laskeminen ja ymmärrys sujuu niinkuin ammattilaiselle kuuluukin.
PS. seuratkaa jatkossakin savukaasuja. Ne kertovat paljon lämmittämisestä. Huono lämmittäminen aiheuttaa häkää (se on tosi myrkyllistä). - Mainiota-
No nyt kun olet kai lukenut sen tärkeän kirjan ja hallitset homman niin odotellaan että kerrot mitä se hyötysuhde tuossa kattilassa on.
Ja mielellään jotain perusteluja mukaan että me muutkin tyhmät ja huijattavat teoreetikot voisimme ottaa oppia todellisilta "ammattilaisilta".
PS
Ja pliis, vain se hyötysuhde, omakehu tai muu asian vierestä ei jaksa kiinnostaa ! e.d.k kirjoitti:
Huh Huh !
Jopa on " tosi ammattilaiselta savukaasut sotkeneet ajatukset kun täytyy sepitellä itsestään selvyyksiä asian vierestä.
Avauksessa ei kysytty ohjeita , mielipiteitä , kokemuksia tai muutakaan turhaa, vaan annettujen mittausarvojen avulla määritystä kattilan hyötysuhteelle .
Noista lähtökohdista hyötysuhdetta voidaan arvioida vain teoreettisesti, olipa "tosi ammattilainen" mitä mieltä tahansa teoreetikoiden huijaamisesta ja em Martta 00 .n laskelma on ilmeisesti mennyt yli hilseen, kun siihen on pitänyt puuttua edellä kirjoitetulla tavalla.
Käsitykseni tässä tapauksessa on että hyötysuhdetta ei voi edellä olleilla tiedoilla määrittää kuin suunnilleen , puuttuva tieto on polttimen ilmaylimäärä.
Martta00 on käyttänyt analyysissään ilmakertoimena 1.1, mutta kevyt pö muodostaa jo merkittävästi nokea alle 1.3 ilmamäärällä, ts. arviointi vaikuttaa suoraan palokaasujen määrään , eikä pelkkä lämpötila riitä tiedoksi.
Ps.
"Ammattilaiselle" toivon että tutustut tuohon em. laskelmaan ja saatat jopa oppia jotain ja kysymääsi sähkönkulutukseen vastaan että lämmöksi se sähkökin muuttuu 100 % sti.uolimatonta ! !
Tällä kertaa kohdallani, avauksessa oli mainittu CO2-pitoisuus olevan 10/11 %, joka kertoo ilmaylimäärän, edellyttäen referenssinä käytetään Hexadecanea ja täydellistä palamista.
Jos se pitoisuus on painoprosentti. niin ilmakerroin olisi hieman yli 2 ja tilavuusprosentti, niin 1,5
Tuo korjaus Martalle ja siitä.
Ripottelen tuhkaa päälleni.- martta00
e.d.k kirjoitti:
uolimatonta ! !
Tällä kertaa kohdallani, avauksessa oli mainittu CO2-pitoisuus olevan 10/11 %, joka kertoo ilmaylimäärän, edellyttäen referenssinä käytetään Hexadecanea ja täydellistä palamista.
Jos se pitoisuus on painoprosentti. niin ilmakerroin olisi hieman yli 2 ja tilavuusprosentti, niin 1,5
Tuo korjaus Martalle ja siitä.
Ripottelen tuhkaa päälleni.ok!
- martta00
uusiksi laskin edk:n ilmakertoimella ja hyötysuhde on 79-80%
- ei_muuta
Mainiota- kirjoitti:
No nyt kun olet kai lukenut sen tärkeän kirjan ja hallitset homman niin odotellaan että kerrot mitä se hyötysuhde tuossa kattilassa on.
Ja mielellään jotain perusteluja mukaan että me muutkin tyhmät ja huijattavat teoreetikot voisimme ottaa oppia todellisilta "ammattilaisilta".
PS
Ja pliis, vain se hyötysuhde, omakehu tai muu asian vierestä ei jaksa kiinnostaa !"Ja mielellään jotain perusteluja mukaan että me muutkin tyhmät ja huijattavat teoreetikot voisimme ottaa oppia todellisilta "ammattilaisilta"."
Hankipa tuo Nesteen kirja ensin ja tutustu aiheeseen. Tämän jälkeen meillä voi olla "yhteinen" kieli öljynpolton tekniikan pohdiskeluun. Toisaaltaen koko ammattiurani aikana en ole törmännyt "Hexadecaneen". Lämmitystekniikassa täydellistä palamista kyllä tarkastellan stökiömetrisenä palamisena jonka päälle tulee käytännössä vaadittava pieni ilma-ylimäärä. Tämä ilmaistaa kreikkalaisella "alfa" kirjaimella. (ilmakerroin).
Käytännössä laskelmat voidaan tehdä tilavuusprosentteina tai painoprosentteina.
Käytetty suuri ilma-ylimäärä vaikuttaa hyötysuhteeseen koska silloin joudutaan lämmittämään turhaan palamisilmakuutioita jotka poistuvat savupiipun kautta harakoille.
Myös ilman sisältämä typpi poistuu savukaasuijen osana ja tämäkin pitää lämmittää palamisen yhteydessä (eli palamishäviöinä).
Käytännössä hyvä palaminen on sitä, että savukaasujen CO2 pitoisuus on mahdollisimman suuri ja vastaavasti O2/CO/H pitoisuus on mahdollisimman pieni. (eli savukaasuissa olisi mahdollisimman vähän palamattomia komponentteja, ei liikaa palamishappea ilma-ylimääränä eikä palamatonta vetyä (H) mukaan lukien savukaasujen vesihöyrypitoisuus. CO eli "häkä" kertoo vajaasta palamisesta.
Polttoöljjyt ovat hiilivety-yhdisteitä joiden mukan tulee myös vettä. (öljyn vesipitoisuus)
On myös mahdollista käyttää vettä tai vesihöyryä polttimissa palamisen "tehostamisessa", kuten tehdään höyryhajotteisissa polttimissa tai emulsiopolttimissa. Tämä taas on oma juttunsa.
Lyhyesti: seuratkaa savukaasujen koostumusta ja lämpötiloja. Tästä saatte tärkeät tiedot palaako se öljyvirtanne hyvin ja taloudellisesti. Alan kirjallisuus kyllä esittää ne teoreettiset stökiömetriset arvot joihin voitte lämmitystänne verrata. ei_muuta kirjoitti:
"Ja mielellään jotain perusteluja mukaan että me muutkin tyhmät ja huijattavat teoreetikot voisimme ottaa oppia todellisilta "ammattilaisilta"."
Hankipa tuo Nesteen kirja ensin ja tutustu aiheeseen. Tämän jälkeen meillä voi olla "yhteinen" kieli öljynpolton tekniikan pohdiskeluun. Toisaaltaen koko ammattiurani aikana en ole törmännyt "Hexadecaneen". Lämmitystekniikassa täydellistä palamista kyllä tarkastellan stökiömetrisenä palamisena jonka päälle tulee käytännössä vaadittava pieni ilma-ylimäärä. Tämä ilmaistaa kreikkalaisella "alfa" kirjaimella. (ilmakerroin).
Käytännössä laskelmat voidaan tehdä tilavuusprosentteina tai painoprosentteina.
Käytetty suuri ilma-ylimäärä vaikuttaa hyötysuhteeseen koska silloin joudutaan lämmittämään turhaan palamisilmakuutioita jotka poistuvat savupiipun kautta harakoille.
Myös ilman sisältämä typpi poistuu savukaasuijen osana ja tämäkin pitää lämmittää palamisen yhteydessä (eli palamishäviöinä).
Käytännössä hyvä palaminen on sitä, että savukaasujen CO2 pitoisuus on mahdollisimman suuri ja vastaavasti O2/CO/H pitoisuus on mahdollisimman pieni. (eli savukaasuissa olisi mahdollisimman vähän palamattomia komponentteja, ei liikaa palamishappea ilma-ylimääränä eikä palamatonta vetyä (H) mukaan lukien savukaasujen vesihöyrypitoisuus. CO eli "häkä" kertoo vajaasta palamisesta.
Polttoöljjyt ovat hiilivety-yhdisteitä joiden mukan tulee myös vettä. (öljyn vesipitoisuus)
On myös mahdollista käyttää vettä tai vesihöyryä polttimissa palamisen "tehostamisessa", kuten tehdään höyryhajotteisissa polttimissa tai emulsiopolttimissa. Tämä taas on oma juttunsa.
Lyhyesti: seuratkaa savukaasujen koostumusta ja lämpötiloja. Tästä saatte tärkeät tiedot palaako se öljyvirtanne hyvin ja taloudellisesti. Alan kirjallisuus kyllä esittää ne teoreettiset stökiömetriset arvot joihin voitte lämmitystänne verrata.Ajatuskulkuasi on hieman vaikea ymmärtää.
Kaikki nuo esittämäsi itsestäänselvyydet ovat kyllä varsin hyvin tiedossa, eivätkä edelleenkään liity mitenkään tähän asiaan, jossa pyritään vain arvioimaan kattilan hyötysuhdetta annetuilla tiedoilla.
Jos Hexadecane on vieras termi, niin kuten totesit, kevyt pö koostuu erilaisista hiilivety-yhdisteistä, suurimmaksi osin alifaattisista joiden koostumus on C15H32 ... C19H40 .
Yleensä polttoaineyhdisteiden yhteydessä käytetään ominaisuuksia analysoidessa jotain yhtä hiilivety-yhdistettä referenssinä (vertaisvastaavana), bensiinin yhteydessä C8H18 (oktaani) ja pö/diesel C16H34 ( Hexadecane ), muitakin voidaan käyttää mutta on tapana tulosten yhteydessä mainita mihin tulos perustuu, siksi maininta em yhdisteestä.
Kirjoituksistasi vahvistuu vaikutelma että et ymmärtänyt mitä avaaja kysyi ja vielä vähemmän kuinka vastausta on yritetty haarukoida.- Niinpäs
e.d.k kirjoitti:
Ajatuskulkuasi on hieman vaikea ymmärtää.
Kaikki nuo esittämäsi itsestäänselvyydet ovat kyllä varsin hyvin tiedossa, eivätkä edelleenkään liity mitenkään tähän asiaan, jossa pyritään vain arvioimaan kattilan hyötysuhdetta annetuilla tiedoilla.
Jos Hexadecane on vieras termi, niin kuten totesit, kevyt pö koostuu erilaisista hiilivety-yhdisteistä, suurimmaksi osin alifaattisista joiden koostumus on C15H32 ... C19H40 .
Yleensä polttoaineyhdisteiden yhteydessä käytetään ominaisuuksia analysoidessa jotain yhtä hiilivety-yhdistettä referenssinä (vertaisvastaavana), bensiinin yhteydessä C8H18 (oktaani) ja pö/diesel C16H34 ( Hexadecane ), muitakin voidaan käyttää mutta on tapana tulosten yhteydessä mainita mihin tulos perustuu, siksi maininta em yhdisteestä.
Kirjoituksistasi vahvistuu vaikutelma että et ymmärtänyt mitä avaaja kysyi ja vielä vähemmän kuinka vastausta on yritetty haarukoida.Piti ihan tsekata ja wiki kerto että hexadecane tunnetaan myös nimellä cetane = setaani, joka lienee useimmille dieselienkin kanssa puuhailleille tutumpi.
- riittääkö_teoria
e.d.k kirjoitti:
Ajatuskulkuasi on hieman vaikea ymmärtää.
Kaikki nuo esittämäsi itsestäänselvyydet ovat kyllä varsin hyvin tiedossa, eivätkä edelleenkään liity mitenkään tähän asiaan, jossa pyritään vain arvioimaan kattilan hyötysuhdetta annetuilla tiedoilla.
Jos Hexadecane on vieras termi, niin kuten totesit, kevyt pö koostuu erilaisista hiilivety-yhdisteistä, suurimmaksi osin alifaattisista joiden koostumus on C15H32 ... C19H40 .
Yleensä polttoaineyhdisteiden yhteydessä käytetään ominaisuuksia analysoidessa jotain yhtä hiilivety-yhdistettä referenssinä (vertaisvastaavana), bensiinin yhteydessä C8H18 (oktaani) ja pö/diesel C16H34 ( Hexadecane ), muitakin voidaan käyttää mutta on tapana tulosten yhteydessä mainita mihin tulos perustuu, siksi maininta em yhdisteestä.
Kirjoituksistasi vahvistuu vaikutelma että et ymmärtänyt mitä avaaja kysyi ja vielä vähemmän kuinka vastausta on yritetty haarukoida.Tietoa hexadecanesta ei tarvita tavallisessa öljylämmityksessä. Setaaniluku liittyy enemmän dieselmoottorien käyttöön jossa polttoaine sytytetään puristuslämmön vaikutuksesta. Bensiinimoottoreissa puhutaan polttoaineen oktaaniluvusta puristussuhteen yhteydessä, bensiiniseos ei saa syttyä itsestään puristuksessa koska se aiheuttaa moottorissa nakutusta. Bensiini sytytetään tavallisimmin sähkökipinällä ei puristuslämmöllä.
Kevyt- ja raskasöljylämmityksessä ei polttoainetta sytytetä puristuksella, kattilassa ei ole niin korkeaa ylipainetta. Toki öljypolttimissa voidaan käyttää öljynpainetta mutta se on jo eri asia. Tällä öljynpaineella polttoaine, öljy, halutaan saada pienipisaraiseksi "öljysumuksi".
Sama juttu on höyryhajotteisissa öljypolttimissa, niissä vesihöyrynpaine saa aikaan samanlaisen polttoaine virran hajoamisen "öljysumuksi".
Pienipisarainen öljysumu palaa paremmin tulipesässä. Tätä sumutusta voidaan parantaa vielä öljyn esilämmityksellä eli polttimiin ei syötetä "LIIAN KYLMÄÄ" öljyä.
Lyhyesti: tavallisessa öljylämmityksessä EI tarvita tietoa polttoöljyn setaaniluvusta. Oikeastaan kevyt polttoöljy on liki samaa kuin dieselöljy. Dieselöljy mitä moottoreissa käytetään on vain korkeammin verotettua. Kevyt polttoöljy ja dieselöljy eroaa toisistaan värin puolesta, näin ne voidaan erottaa toistaan vertotussyistä.
Voimalaitoskattilan valvojana en ole omassa työssäni joutunut tekemisiin hexadecane (setaani) luvun kanssa koska en valvo dieselkäyttöistä voimalaitosta vaan valvonnan kohteena on tavallinen raskasöljylämmitteinen suuritehoinen höyrykattila.(varakäytössä).
Toki tunnen setaaniluvun dieselmoottori käytön yhteydessä.
Kattilassa öljynpoltto eroaa jonkinverran dieselmoottorissa tapahtuvasta palamisesta.
Dieselmoottorissa on huomioitava polttoaineen syttymiskäytäntö puristuspaineen alaisena. Kevyellä polttoöljyllä ja dieselöljyllä on liki samanlaiset setaaniluvut mutta erilainen verotuskäytäntö. Nyt ei puheenaiheena ollut verotuskäytäntö vaan puhdas palaminen kattilan tulipesässä. (ei siis moottorikäyttö)
Jokainen voi saivarrella jos tykkää siitä. - ymmärrys-hoi
riittääkö_teoria kirjoitti:
Tietoa hexadecanesta ei tarvita tavallisessa öljylämmityksessä. Setaaniluku liittyy enemmän dieselmoottorien käyttöön jossa polttoaine sytytetään puristuslämmön vaikutuksesta. Bensiinimoottoreissa puhutaan polttoaineen oktaaniluvusta puristussuhteen yhteydessä, bensiiniseos ei saa syttyä itsestään puristuksessa koska se aiheuttaa moottorissa nakutusta. Bensiini sytytetään tavallisimmin sähkökipinällä ei puristuslämmöllä.
Kevyt- ja raskasöljylämmityksessä ei polttoainetta sytytetä puristuksella, kattilassa ei ole niin korkeaa ylipainetta. Toki öljypolttimissa voidaan käyttää öljynpainetta mutta se on jo eri asia. Tällä öljynpaineella polttoaine, öljy, halutaan saada pienipisaraiseksi "öljysumuksi".
Sama juttu on höyryhajotteisissa öljypolttimissa, niissä vesihöyrynpaine saa aikaan samanlaisen polttoaine virran hajoamisen "öljysumuksi".
Pienipisarainen öljysumu palaa paremmin tulipesässä. Tätä sumutusta voidaan parantaa vielä öljyn esilämmityksellä eli polttimiin ei syötetä "LIIAN KYLMÄÄ" öljyä.
Lyhyesti: tavallisessa öljylämmityksessä EI tarvita tietoa polttoöljyn setaaniluvusta. Oikeastaan kevyt polttoöljy on liki samaa kuin dieselöljy. Dieselöljy mitä moottoreissa käytetään on vain korkeammin verotettua. Kevyt polttoöljy ja dieselöljy eroaa toisistaan värin puolesta, näin ne voidaan erottaa toistaan vertotussyistä.
Voimalaitoskattilan valvojana en ole omassa työssäni joutunut tekemisiin hexadecane (setaani) luvun kanssa koska en valvo dieselkäyttöistä voimalaitosta vaan valvonnan kohteena on tavallinen raskasöljylämmitteinen suuritehoinen höyrykattila.(varakäytössä).
Toki tunnen setaaniluvun dieselmoottori käytön yhteydessä.
Kattilassa öljynpoltto eroaa jonkinverran dieselmoottorissa tapahtuvasta palamisesta.
Dieselmoottorissa on huomioitava polttoaineen syttymiskäytäntö puristuspaineen alaisena. Kevyellä polttoöljyllä ja dieselöljyllä on liki samanlaiset setaaniluvut mutta erilainen verotuskäytäntö. Nyt ei puheenaiheena ollut verotuskäytäntö vaan puhdas palaminen kattilan tulipesässä. (ei siis moottorikäyttö)
Jokainen voi saivarrella jos tykkää siitä.Täytyy yhtyä tuohon e.d.k.n arvioon käsityskykysi rajallisuudesta.
Moottoreista tai puristuskestävyydestä ei kukaan ole edes puhunut , mainittua hiilivety-yhdistettä on käytetty vain apuvälineenä ilmaylimäärän laskemiseen, setaaniluvun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. - eipä_enempää
ymmärrys-hoi kirjoitti:
Täytyy yhtyä tuohon e.d.k.n arvioon käsityskykysi rajallisuudesta.
Moottoreista tai puristuskestävyydestä ei kukaan ole edes puhunut , mainittua hiilivety-yhdistettä on käytetty vain apuvälineenä ilmaylimäärän laskemiseen, setaaniluvun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.Nyt homma menee jo liian vaikeaksi. Tavallisen öljylämmittäjän ei tarvitse tietää juuri mitään öljyn koostumuksesta hiilivetyjen tasolla.
Suomessa Neste ja lämmitysöljyjen markkinoijat myyvät sitä tuotetta jota kutsutaan "lämmitysöljyksi". Nämä täyttää omat valmistusnorminsa.Jos kuluttaja ei luota niihin tietoihin niin kysyköön sitä Nesteen ja öljyn markkinoijien asiantuntijoilta.
Suomessa käytetty "lämmitysöljy" täyttää normit hyvin joten kuluttaja-asiakkaan ei juuri tarvi alkaa pohtia lämmitysöljyyn kuuluvien hiilivetyjen tarkkoja määräsuhteita.
Se lämmitysöljy joka poltetaan kattilassa noudattaa yleisiä palamiskemian ja palamisfysiikan lakeja. Saavukaasuja seuraamalla voidaan tehdä päätelmiä taloudellisen ja epätaloudellisen palamisen välillä.
Saivarteljat voivat tehdä lämmityksestä liian vaikean alueen ymmärrykselle.
Miksi te yleensä edes viitsitte polttaa öljyä jos perusasioiden tajuaminen on noin vaikeaa kun täytyy joka asiaan liittää saivartelua milloin mistäkin?
Kyllä se tiedetään, että eri paikoista hankitussa raakaöljyssä on koostumus eroja hiilivetyjen suhteen. Näistä eroista huolimatta öljynjalostamot pyrkivät tuottamaan TASALAATUISIA tuotteita eri käyttötarkoituksiin (esim. lämmityskäyttö ja moottorikäyttö). Palavia ainesosia ovat mm. hiili, vety, rikki ja näiden määräsuhteet vaihtelee eri tuotteissa ja tästä johtuen eroja tulee myös palamisilmassa olevan hapen määrän kanssa. Hyvässä palamisessa pyritään poltttamaan kaikki palavat ainesosat.
Teidän saivartelijoiden "käsityskyky on rajallista". - 13-21
eipä_enempää kirjoitti:
Nyt homma menee jo liian vaikeaksi. Tavallisen öljylämmittäjän ei tarvitse tietää juuri mitään öljyn koostumuksesta hiilivetyjen tasolla.
Suomessa Neste ja lämmitysöljyjen markkinoijat myyvät sitä tuotetta jota kutsutaan "lämmitysöljyksi". Nämä täyttää omat valmistusnorminsa.Jos kuluttaja ei luota niihin tietoihin niin kysyköön sitä Nesteen ja öljyn markkinoijien asiantuntijoilta.
Suomessa käytetty "lämmitysöljy" täyttää normit hyvin joten kuluttaja-asiakkaan ei juuri tarvi alkaa pohtia lämmitysöljyyn kuuluvien hiilivetyjen tarkkoja määräsuhteita.
Se lämmitysöljy joka poltetaan kattilassa noudattaa yleisiä palamiskemian ja palamisfysiikan lakeja. Saavukaasuja seuraamalla voidaan tehdä päätelmiä taloudellisen ja epätaloudellisen palamisen välillä.
Saivarteljat voivat tehdä lämmityksestä liian vaikean alueen ymmärrykselle.
Miksi te yleensä edes viitsitte polttaa öljyä jos perusasioiden tajuaminen on noin vaikeaa kun täytyy joka asiaan liittää saivartelua milloin mistäkin?
Kyllä se tiedetään, että eri paikoista hankitussa raakaöljyssä on koostumus eroja hiilivetyjen suhteen. Näistä eroista huolimatta öljynjalostamot pyrkivät tuottamaan TASALAATUISIA tuotteita eri käyttötarkoituksiin (esim. lämmityskäyttö ja moottorikäyttö). Palavia ainesosia ovat mm. hiili, vety, rikki ja näiden määräsuhteet vaihtelee eri tuotteissa ja tästä johtuen eroja tulee myös palamisilmassa olevan hapen määrän kanssa. Hyvässä palamisessa pyritään poltttamaan kaikki palavat ainesosat.
Teidän saivartelijoiden "käsityskyky on rajallista".Etkö ole vieläkään ymmärtänyt että ketjussa on tarkoitus määrittää vain esimerkkikattilan hyötysuhde.
Tavallisen kattilan käyttäjän ei todellakaan tarvitse tietää vähääkään polttoaineen koostumuksesta tai moolimassoista, siksi tavallinen käyttäjä on kysynyt täältä kattilansa hyötysuhdetta.
Olet varmaan pätevä työssäsi, mutta sen esiintuominen ei anna mitään lisää käsiteltävään asiaan koska yhtään vihjettä tai ohjetta et ole esittänyt ja moninainen sekoilusi asiaan vierestä vaikuttaa kuin kokisit ammattitaitoasi loukatun kun et edes tiedä mistä tai miten keskustelua käydään ja nolouttasi peittääksesi sorrut sitten joutavanpäiväisiin jaaritteluihin ja ylimieliseen muiden vähättelyyn. - riittääkö_hyötysuhde
13-21 kirjoitti:
Etkö ole vieläkään ymmärtänyt että ketjussa on tarkoitus määrittää vain esimerkkikattilan hyötysuhde.
Tavallisen kattilan käyttäjän ei todellakaan tarvitse tietää vähääkään polttoaineen koostumuksesta tai moolimassoista, siksi tavallinen käyttäjä on kysynyt täältä kattilansa hyötysuhdetta.
Olet varmaan pätevä työssäsi, mutta sen esiintuominen ei anna mitään lisää käsiteltävään asiaan koska yhtään vihjettä tai ohjetta et ole esittänyt ja moninainen sekoilusi asiaan vierestä vaikuttaa kuin kokisit ammattitaitoasi loukatun kun et edes tiedä mistä tai miten keskustelua käydään ja nolouttasi peittääksesi sorrut sitten joutavanpäiväisiin jaaritteluihin ja ylimieliseen muiden vähättelyyn.Jos ei tajua mistä se hyvä hyötysuhde tulee, ei kannata edes ryhtyä tekemään (antamaan) laskelmia. Alan kirjoissa on aivan riittävästi laskentakaavoja joten oikea paikka on hakea ne tiedot itse.
Luota vaan talosi lvi-suunnittelijaan (ja lvi-urakoitsijaan) kyllä ne osaa nämä laskuhommat. Lopuksi homma on siinä, että sinä maksat ne lämmityksen investointikulut ja käyttökulut. Tämä on varsin yksinkertaista.
Jo esitellyssä Nesteen kirjassa on hyvä laskuesimerkki sivulla 105. Lasku esimerkin mukaan high-low tyyppisellä polttimella voidaan päästä n. 92-93 %:n jatkuvan käynnin hyötysuhteeseen.
Näin siis laskennallisesti. Käytännössä ei kumminkaan ole jatkuvaa käyntiä läpi vuoden vaan pakostakin tulee kattilan seisokkiaikoja lämmitystarpeen vähentyessä esim. kesäaikaan mukaan lukien huoltoajat. Seisokin jälkeen kattilan uudelleen lämmitys syö hyötysuhdetta alemmas.
Käytännössä öljylämmityksellä voidaan päästä 85-90 %:n vuosihyötysuhteeseen riipuen laitteistosta (kattila poltin), hoidosta ja vuoden lämmitystarpeesta.
Kai ymmärtänette, että kattila ja poltin on "sovitettava" toisiinsa eli polttimen tyypin ja tehon on sovittava kattilan tulipesän mitoitukseen. Väärä polttimen valinta aiheuttaa hyötysuhteen alentumista. Tulipesä ei saa olla liian "pieni" liekille.
- Pekkarinen
Ei muuta, kun väännä veistä lisää selkään. Kyllä se siitä.
- tee_työsi_kunnolla
"Käytännössä öljylämmityksellä voidaan päästä 85-90 %:n vuosihyötysuhteeseen riipuen laitteistosta (kattila poltin), hoidosta ja vuoden lämmitystarpeesta. "
Vihdoinkin saatin ydinajatus, eli tuon lauseen sanaan "hoidosta" kannattaa painottaa. Hyvällä HOIDOLLA (järkiperäisellä) päästään taloudelliseen öljynpolttoon.
PS. kannattaa kiinnittää huomiota kattilanvalintaan ja investoinnin suunnitteluvaiheessa. Kattiloita on monia malleja, on erityisesti öljynpolttoon suunniteltuja kattiloita, on monipolttoainekattiloita(esim. 2-pesäisiä) ja on "vaihto" polttokattiloita jossa öljypoltin voidaan panna syrjään ja pesään asennetaan arinapolton mahdollisuus kiinteälle polttoaineelle.
Näissä eri kattilatyypeissä on erilainen hyötysuhde. Jos öljyä tahtoo polttaa niin kannattaa valita sellainen öljynpolttoon suunniteltu kattila. Näin voi saada myös "parhaan" laskennallisen kattilatyypin hyötysuhteen. Ja sitten onkin jo valitava kattilatyypille ja rakenteelle oikea öljypoltin tyyppi. Polttimiakin on erilaisia ja yksi tyyppi on tälläinen 2-liekkipoltin (high/low).
Monipolttoainekattiloissa on omat valintaperusteensa joten siitä ei enempää. Monipolttoainekattiloissa ei saavuteta samaa hyötysuhdetta kuin yhdelle polttoaineelle suunnitelluissa kattiloissa. (palamisilman tarpeet vaihtelee ja savukaasuja syntyy eri määrät josta syntyy rakenteellisia mitoitusongelmia)
Loppujen lopuksi kattila poltin yhdistelmän todellinen vuosihyötysuhde on kiinni laitteiston HOIDOSTA. ja lämmön tarpeesta. Laskennallinen hyötysuhde antaa vain suunnan (tavoitteen). Kysy itseltäsi: osaanko lämmittää taloudellisesti? - harjaa_kunnolla
Lyhyesti todettuna: uskotteko kattiloiden ja poltinten valmistajien ilmoittamiin hyötysuhde prosentteihin niin vakaasti, että ette itse tutustu taloudellisen lämmityksen perusteisiin?
Teoreettiset hyötysuhteet eivät ole sama kuin käytännössä saavutettavat hyötysuhteet. Pannuhuoneessa kannattaa kuluttaa jonkin verran aikaa, se kattilan nuohous vie oman aikansa eikä sitäkään pidä tehdä hutiloiden. Ne "tulipinnat" ja savukanavat kannattaa harjata puhtaaksi tarpeen vaatiessa. Mittailin hormilämpötiloja.
Poltin päällä 10 minuuttia niin hormiliitoksessa lämmöt 152 astetta.
Kiipesin katolle ja hormin päältä mittasin max 50 astetta ja 24 astetta tulee ulos harakoille 40min päästä polttimen sammumisesta.
Mittasin saman hormiliitoksesta, 50 astetta meni hormiin vaikka poltin ollut levossa 40min. Ulkolämpötilan ollessa 8.- lämmityksen_seuraaja
A. vuosihyötysuhde riippuu vuoden lämpötilojen vaihtelusta ja lämmön kulutuksesta. Eli mikä on lämmityskauden pituus kulutukseen nähden.
B. öljyvirta isolla liekillä riippuu lämmitystarpeesta. Pienen liekin paloaika ei ehkä riitä täyttämään lämmityskauden koko tarvetta. Mitä pitempi on ison liekin paloaika sen suurempi on myös öljynkulutus.
C. muistakaa välillä suorittaa öljylämmityslaitoksen huoltotoimia mm. nuohous. Tätä voi seurata savukaasujen lämpötilan noususta.
D. vähentäkää häviöitä. esim. turhaa lämpimän veden kulutusta voi vähentää
Näillä neuvoilla pärjää aika pitkälle.
E. pyrkikää ostamaan lämmitysöljynne silloin sen hinta on alempi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä522804Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille5202642- 481845
- 321767
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1171723SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3011659Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap91272Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.871106Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?221082Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,541067