Miten kulut jakautuvat parisuhteessa?

No kysy hyvä ihminen, että miksi toinen ei osallistu! Ei siitä muuten saa selvää.

"Se että kerta toisensa jälkeen oletetaan minun maksavan kumppanininkin kulut on jotenkin alkanut minua vaivaamaan. Lähinnä se ettei kulujen jakamista edes tarjota."

Mistä tuo olettamus on saanut alkunsa? Miksi ei ensimmäisestä lomailusta tai ulkona käymisestä alkaen ole jaettu kuluja?? :o

Miksi sinä sitten maksat kummankin kulut, ei sinua kukaan siihen velvoita. Kai voit sanoa, että seuraavan kerran kun menemme ulos syömään, molemmat maksavat omat menonsa, ei kai tuossa sen kummempaa ole.

Miten olisi yhteinen tili johon molemmat littaa käyttöraha tietyn summan josta kaikki yhteinen sitten maksetaan? Meillä ainakin toimii.

Tuokin riippunee siitä mitä kumpikin tienaa, meillä mies maksaa kulut ulkona käydessä, jos haluaa käydä ulkona minun 800€ kuukausituloilla ei makseta ulkona syömisiä. Minun tuloista noin 700€ menee yhteisiin asumiskuluihin ja lopuista maksan oman ja lasteni puhelinlaskut jotka on noin 60-70€/kk loput jää omiin kuluihin joita on useasti enemmänkin. Nyt mietin että silmälääkärissä pitäisi käydä ja hankkia uudet lasit, niihin menee helposti tuhannen euroa. Vaatteita ostan kirppikseltä yms

On sitten uusperhe, ydinperhe tai vain parisuhde, niin jos toisella ei ole mitään haluja maksaa yhteisiä menoja, niin se ei ole oikein. Jos väliaikaisesti toisella ei ole rahaa, eli ei ole mahdollisuutta maksaa, niin se on asia erikseen. Toisinaan tuloerot ovat valtavat, ja on luonnollista että 5000e kuukaudessa tienaava maksaa kaikki ravintolareissut, eikä se joka tienaa 1200e/kk... Mutta jos teillä huomattavaa tuloeroa ole, niin tilanne on väärä.

Meilläkin on uusperhe. Meillä on yksi yhteinen tili, johon molemmat laittavat saman summan rahaa. Sieltä maksamma asumisen eli lainan, koko perheen ruuat, yhteiset laskut, ja myös yhteiset huvitukset joko pariskuntana tai perheenä.

Lisäksi meillä on omat tilit, joista molemmat huolehtivat isommat hankinnat omille lapsilleen, kuten vaatteet, harrastusvälineet yms. Jonkin verran ostelemma kyllä toistemmekin lapsille juttuja, eli ei ole mitenkään kiveen hakattua. Ja ollaan puhuttu, että ajan kanssa erillisten tilien merkitys hälvenee. Olemme eläneet yhdessä vasta 3 vuotta. Mutta voisin kuvitella että 20 vuoden päästä on ihan yhdentekevää, että kumpi maksaa mitäkin. Siihen pyrimme.

Molemmat käymme töissä, eli selviämme perus maksuista.

Minun 1200 tuloilla ei matkustella eikä käydä ravintoloissa vaan joka penni säästetään. Ehkä kerran 5 vuodes voin käydä jossain kalajoella. Jos haluaa reissata niin molempien pitää laittaa sama summa säästöön, tasa-arvo pitää olla suhteessa, muuten suhteesta ei tule mitään.,

Ei tuohon voi muuta sanoa kuin että ota asia puheeksi puolisosi kanssa. Tai sitten vähennät yhteisiä menoja ja toteat, että nyt ei lähdetäkään bilettämään/baariin/laskettelureissuun tms, koska tarvitsee säästää autoa tms. varten. Sitä paitsi voithan sinä joskus käydä myös yksin esim. entisen kaverisi kanssa laskettelureissulla tms, jolloin tosiaan maksat silloin vain omasta reissustasi.

Itse olen tottunut siihen, että mies maksaa ravintolaillalliset, koska niitä on ollut niin vähän (ehkä 4 kertaa vuodessa) ja miehellä on aina ollut paremmat tulot kuin minulla. Muuten ollaan maksettu kulut puoliksi, joten minusta on jopa kohtuullista, että mies maksaa ravintolareissut, koska minä pienempituloisena maksan suhteellisesti enemmän yhtiövastiketta, sähkölaskua jne. Ulkomaanreissuissa emme ole olleetkaan, koska asuntolainan lyhennys on sen verran kallis juttu tuloihini nähden.

Mä ostin moottoriveneen joka makso 2000. Mun tulot 400 euroa kuussa. Tapelkaa vaan jostain etelän lomista

Kait sulla on puhetaito jäljellä ja osaat ottaa asian puheeksi kumppanisi kanssa? Aina kun alkaa seurustella kannattaa sopia "pelisäännöt" miten kulut jaetaan.

Käyks pariskunnat ulkonakin. Mitä siel ulkona muka on sellaista että sinne pitää mennä. Ravintolat ja baarit on ihan turhia, ei ne vie muuta kuin rahaa. Kotona voi kokata hyvät ruuat ja juomaa saa kaupasta paljon halvemmalla kuin baareista ja siinä säästyy jo paljon rahaa.

Meillä kulut menevät molempia tyydyttävällä tavalla sopivasti sekaisin, minä maksan toki enemmän sillä palkkani on lähes parituhatta enemmän kuin puolisoni. Asumme omistamassani rivitalokaksiossa josta minulla on asuntolainaa ja jonka vastike on lämmön, veden ja sähkön kanssa n. 250e/kk.

Puolisoni on tällähetkellä työttömänä, hän saa vain ansiosidonnaista nettona 1300e/kk.

Talouden olemme jakaneet niin että:
- minä lyhennän asuntolainaani omaan tahtiini
- puolisoni maksaa yhtiövastikkeen, veden ja sähkön n. 250e/kk
- käymme kerran viikossa autolla ostamassa marketista ruokaa yms. useamman kassillisen ja minä maksan ne ostokset kokonaan
- puolisoni käy 1-3 kertaa viikossa lähikaupassa hakemassa oman mielensä mukaan ruokaa jonka hän maksaa (yleensä leipää, maitoa yms. jota ei viitsi viikkoa kotona säilyttää)
- minä maksan autosta aiheutuneet kulut (meillä on vain 1 auto), puolisoni ostaa itselleen matkakortin
- puolisoni maksaa oman puhelinlaskunsa, mutta minä maksan muut laskut kuten kotivakuutuksen ja lehtitilaukset yms.
- molemmat ostavat omat vaatteensa ja maksavat kampaajat yms. henk.koht. menot (ostan toki melko usein puolisolle lahjaksi jotain pientä kivaa, viimeksi viime kuussa erään hieman kalliimman paidan)
- molemmat meistä laittavat 20% nettotuloista yhteiselle tilille jolla lomailemme, ostamme kotiin jotain uutta tai käymme vaikka jossain kylpylässä yms.
- jos menemme yhdessä ravintolaan/baariin niin minä maksan koko illan kaikkine kuluineen

Täällä viisikymppinen pariskunta reilut 20v aviossa, kaksi teini-ikäistä lasta. Omat tilit ja säästöt molemmilla. Excelissä on kymmenkunta vuotta pidetty kirjaa menoista, mutta ei ole eritelty kumpi maksaa mitäkin. Luultavasti aika tasan menee, kun palkka on samaa suuruusluokkaa ja säästöön jää pahan päivän varalle aika tasatahtiin.

Käytännössä meillä on mennyt niin, että minä maksan laskuja tililtä ja vaimo puolestaan hoitaa ruokakauppa-asiat ja vie teinit vaateostoksille jne. Tarvittaessa siirretään rahaa tililtä toiselle, mutta ei ole sen kummemmin mielletty "omaksi" rahaksi.

Tuohon mutkattomaan tilanteeseen toki auttaa se, että olemme aika hyvätuloisia saman suuruusluokan palkalla, alkujaan lähtötilanne oli samanlainen taloudellisesti, ja meidän käsitys rahan käytöstä on sama. Ei niin että toinen olisi pihi ja toinen tuhlaisi, vaan molemmat olemme aika tarkkoja.

Minusta nämä raha-asiat ovat kahden ihmisen välinen sopimus. Minusta ei ole olemassa mitään oikeaa tai väärää tapaa toimia näissä asioissa. Tärkeintä on se, että kumpikin osapuolet ovat tyytyväisiä.

Miehelläni on kaksi lasta, joista toinen jo aikuinen ja toinen teini. Meillä on mies se maksaja, mutta täysin omasta tahdostaan. Mies maksaa meillä lähes kaiken. Tämä tarkoittaa siis asumiskuluja (sähkö, öljy ja vesi laskut), autokulut, kesäpaikan kulut, uudet hankinnat (esim. jääkaappi, hella), lähes täysin myös ruuan. Mies maksaa myös ulkona syömiset, elokuvaliput ja reissut kotimaahan ja ulkomailla syömiset. Mitä minä maksan? Minä maksan oman puhelinlaskuni, omat henkilökohtaiset asiat, satunnaisesti ruokaa, saatan ostaa myös kodin tekstiilejä.

Tämä kuulostaa varmaan monesta täysin epäreilulta. Mieheni on halunnut asioiden olevan näin, koska on huomattavan varakas ja hyvätuloinen. Hän on halunnut, että myös minulle jää rahaa säästöön. Omasta puolestani olen halunnut hyvittää tätä miehen reiluutta sillä, että minä teen kaikki kotityöt ja autan häntä tarvittaessa hänen töissään (Me kumpikin teemme töitä osa-aikaisesti).

Olen mieheltäni kysynyt useasti, että onko tämä järjestely varmasti ok. Hän on sanonut, että varmasti on. Hän kokee onnellisuutta ja iloa voidessaan tarjota minulle taloudellista turvaa. Olen kiitollinen tästä tilanteesta :)

Ps. Kenenkään naisen ei kannata nyt keksiä, että olen miehen kotiorja tehdessäni kaikki kotityöt. Meillä kummallekin tämä järjestely sopii oikein hyvin.

Oletko liian kohtelias tai arka ottaaksesi asian esille? Voit ystävällisesti kysyä, miten kulut jaetaan ja olisiko hänellä varaa maksaa oma matkansa.
Nämä olisi ollut hyvä sopia jo etukäteen siinä vaiheessa, kun olette sopineet taloutenne juoksevat kulut hoidettaviksi. Kohta: vapaa-aika, on teiltä jäänyt neuvottelematta.