Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,4 prosenttia

Itseäni kiinnostaa eniten vanhojen kerrostalo-osakkeiden hintakehitys Helsingissä.

Helsinki 4 242 115,0 1,4 0,9

Ei olisi odottelu kannattanut viimeisen vuodenkaan aikana.

Välittäjän kommentti. Nopsaan olit paikalla päivystämässä

päivystäjä kirjoitti:

Välittäjän kommentti. Nopsaan olit paikalla päivystämässä

Vuokrakuoriaisen kommentti. Nopeasti olit paikalla päivystämässä, kun ei ilmeisesti työtkään haittaa.

päivystäjä_m kirjoitti:

Vuokrakuoriaisen kommentti. Nopeasti olit paikalla päivystämässä, kun ei ilmeisesti työtkään haittaa.

Eipä taida ne työt sitten haitata välittäjääkään D:

Kerro edes mitkä ne kolme julkistusta oli, mistä nuo otit.

Sehän tiedetään kyllä, että julkistuksen ilmestyessä tietoja ei vielä kaikkia ole, joten tulos tarkentuu ajan kuluessa. Siksi nuo luvut ovat aina alustavia.

Lisäksi nuo muutokset ovat indeksin muutoksia, ei keskimääräisen neliöhinnan. Indeksissä korjataan keskihintaan tulevat virheet siitä, että eri aikoina myydään eri suhteissa eri kokoisia ja eri ikäisiä asuntoja. Yksiöiden neliöhinnat ovat aina korkeampia kuin isojen perheasuntojen. Tilastojulkistuksessa on aina linkki tilaston laatuselosteeseen, jossa tuo selitetään.

TheRat kirjoitti:

Kerro edes mitkä ne kolme julkistusta oli, mistä nuo otit.

Sehän tiedetään kyllä, että julkistuksen ilmestyessä tietoja ei vielä kaikkia ole, joten tulos tarkentuu ajan kuluessa. Siksi nuo luvut ovat aina alustavia.

Lue lisää

Tässä tämä edes ne kolme TheRat. Välittäjien kikka kolmonen. Nyt siis kannattaa odottaa, että saadaan ne kaikki luvut mukaan

27.3
http://www.stat.fi/til/ashi/2015/0/ashi_2015_02_2015-03-27_tau_005_fi.html

27.2
http://www.stat.fi/til/ashi/2015/01/ashi_2015_01_2015-02-27_tau_004_fi.html

28.1
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/12/ashi_2014_12_2015-01-28_tau_001_fi.html

Lisäys, uusi linkki. Edellinen ei näköjään toimi.

27.3.
http://www.stat.fi/til/ashi/2015/02/ashi_2015_02_2015-03-27_tau_005_fi.html

vale_emävale_tilasto kirjoitti:

Tässä tämä edes ne kolme TheRat. Välittäjien kikka kolmonen. Nyt siis kannattaa odottaa, että saadaan ne kaikki luvut mukaan

27.3
http://www.stat.fi/til/ashi/2015/0/ashi_2015_02_2015-03-27_tau_005_fi.html

27.2
http://www.stat.fi/til/ashi/2015/01/ashi_2015_01_2015-02-27_tau_004_fi.html

28.1
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/12/ashi_2014_12_2015-01-28_tau_001_fi.html

Lue lisää

Ensimmäistä ei löytynyt ollenkaan. Kasi muuta viittasivat samaan julkaisuun, mutta toinen oli vanhempi ja toinen päivitetty.

Ei kai tuossa mitään ongelmaa ole. Kun tietoja saadaan lisää, luvut päivittyvät. Tietysti nyt suututtaa, kun Rommi näyttää taas siirtyneen, mutta miksette koskaan itke kun luvut päivittyvät toiseen suuntaan?

TheRat kirjoitti:

Ensimmäistä ei löytynyt ollenkaan. Kasi muuta viittasivat samaan julkaisuun, mutta toinen oli vanhempi ja toinen päivitetty.

Ei kai tuossa mitään ongelmaa ole. Kun tietoja saadaan lisää, luvut päivittyvät. Tietysti nyt suututtaa, kun Rommi näyttää taas siirtyneen, mutta miksette koskaan itke kun luvut päivittyvät toiseen suuntaan?

Lue lisää

Eihän se asia sillä mihinkään siirry, että tilastoja päivitetään ajantasalle!!!!????

TheRat kirjoitti:

Ensimmäistä ei löytynyt ollenkaan. Kasi muuta viittasivat samaan julkaisuun, mutta toinen oli vanhempi ja toinen päivitetty.

Ei kai tuossa mitään ongelmaa ole. Kun tietoja saadaan lisää, luvut päivittyvät. Tietysti nyt suututtaa, kun Rommi näyttää taas siirtyneen, mutta miksette koskaan itke kun luvut päivittyvät toiseen suuntaan?

Lue lisää

Nuo Tilastokeskuksen tiedot ovat aina ennakkotietoja, jotka perustuvat 40 prosentin kantaan. Itse asiassa otanta on aika heikko. Lopulliset vahvistetut tiedot julkaistaan muualla. Esimerkiksi juuri niissä vuosikirjoissa mitä itse käytän.

Kauniainen on mennyt pois muodista, siellä asuntojen nimellihinnat ovat alle v2005 tason. 2% inflaatiolla laskettuna reaalihinnat pudonneet 20% kymmenessä vuodessa. Klikkaa kuntaa kartalta.

http://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot

Findikaattori kirjoitti:

Kauniainen on mennyt pois muodista, siellä asuntojen nimellihinnat ovat alle v2005 tason. 2% inflaatiolla laskettuna reaalihinnat pudonneet 20% kymmenessä vuodessa. Klikkaa kuntaa kartalta.

http://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot

Lue lisää

Roskasivu tuo on.

TheRat kirjoitti:

Roskasivu tuo on.

Ei ole roskasivu;

Yksittäisten asuntojen myyntitiedot ovat lähtöisin ympäristöministeriön ylläpitämästä toteutuneiden asuntokauppojen hintatietopalvelusta. Tämän lisäksi palvelun käyttäjät ovat voineet lisätä itse asuntojen myyntitietoja.

Hinta-arviot ja tilastot perustuvat tilastokeskuksen kokoomaan ja keräämään tietokantaan.
Suomen virallinen tilasto: Vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen hinnat postinumeroalueittain ja rakennusvuosittain [verkkojulkaisu]. Saantitapa: www.tilastokeskus.fi

http://www.asuntojenhinnat.fi/tietoa-palvelusta

Findikaattori kirjoitti:

Ei ole roskasivu;

Yksittäisten asuntojen myyntitiedot ovat lähtöisin ympäristöministeriön ylläpitämästä toteutuneiden asuntokauppojen hintatietopalvelusta. Tämän lisäksi palvelun käyttäjät ovat voineet lisätä itse asuntojen myyntitietoja.

Hinta-arviot ja tilastot perustuvat tilastokeskuksen kokoomaan ja keräämään tietokantaan.
Suomen virallinen tilasto: Vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen hinnat postinumeroalueittain ja rakennusvuosittain [verkkojulkaisu]. Saantitapa: www.tilastokeskus.fi

http://www.asuntojenhinnat.fi/tietoa-palvelusta

Lue lisää

Tuo on ainakin aiempina vuosina esittänyt ihan ihmeellisiä lukuja. Yksityishenkilön ylläpitämänä ei ole mitään syytä olettaa, että linja olisi muutunut.

Varsinkin tuo itse lisätyt myyntitiedot on täysin huuhaata.

TheRat kirjoitti:

Tuo on ainakin aiempina vuosina esittänyt ihan ihmeellisiä lukuja. Yksityishenkilön ylläpitämänä ei ole mitään syytä olettaa, että linja olisi muutunut.

Varsinkin tuo itse lisätyt myyntitiedot on täysin huuhaata.

Lue lisää

Kyllä luvut ovat todellisia. Ei tuollaisen palstan ylläpitoon tarvita kuin yksi päätoiminen työntekijä.

Kauniainen on menettänyt hohtonsa kuntaliitoshankkeiden myötä. Valtiovalta haluaa kuntaliitoksia pääkaupunkiseudulle ja Kauniainen veroparatiisina lakkautetaan ja liitetään Espooseen.

Asuntojen hinnat laskivat Espoon tasolle polarisaation vaikutuksesta ja verotuksen takia. Kauniainen asunpaikkana ei ole kovin houkutteleva ollen vilkkaiden moottoriteiden ympäröimä ja lentokonemelun riivaama.

Kauniaisissa oli uudehko luksusasunto netissä pakkohuutokaupassa jota seurattiin tälläkin palstalla mutta korkein tarjous 1,015m€ liian alhaisena ei tullut hyväksytyksi.

Itse lisätyt myyntitiedot ovat minustakin huuhaata mutta tilastotieto tulee tilastokeskuksesta.

Itse olen huomannut, että tuhnut mielellään:
- valitsevat yhden vuosineljänneksen, jossa arvonvaihtelu on ollut suurinta ja yleistävät sen
- valitsevat yhden alueen tai asunnon arvon laskun koskemaan isoa aluetta tai koko maata
- sekoittavat hintapyynnön ja hankintahinnan keskenään. Tuhnulle hintapyynnön lasku merkitsee hintaromahdusta, vaikka se ylittäisikin hankintahinnan
- väittävät mielellään, että tilastosta ei käy ilmi Q5 hinnanromahdus
- sekoittavat keskenään nimellishinnan ja reaalihinnan. Asunnon reaalihintaa verrataan helposti vaikkapa pörssiosakkeiden nimellishintakehitykseen.
- eivät kykene vertaamaan kustannusten määrää vuokralla kustannusten määrään ostoasunnossa
- hokevat mielellään sitä, että asunnon tilastojen mukainen keskihintojen lasku kadottaa yksittäisen asunnon lyhennykset
- vetävät esiin. vaikkapa Vanuatun valuutan heikkenemisen ja vetävät tästä johtopäätöksen tulevasta romahduksesta.

HUH HUH! Taas jäi jokaikiseltä tämän palstan pälliltä omas ostamatta!!!

Eipä siinä... eipä niillä olisi varaakaan ollut.. kunhan rääkyvät :D

Pelkkää bulsshittiä. Totta kai se vastarempattu on arvokkaampi, mutta onhan siitä maksettu hintakin, yleensä enemmän kuin arvonnousu.
Asunnonvälittäjä pelaa tuossa omaan pussiinsa, sillä välittäjähän ottaa provisionsa prosentteina myyntihinnasta eli putkirempatusta kämpästä välittäjä nyhtää enemmän palkkiota, vaikka pääsee vähemmällä vaivalla.

No jo minä ihmettelin näitä palstalla olevia räkänokkia kun aina mainitsivat posti numeroa ,eihän se niin mene, ole mennyt pitkään aikaan enään.

Perinteinen postinumeron perusteella tapahtuva hintojen eriytyminen siirtyy taka-alalle, kun entistä tärkeämmiksi tulevat talon korjaustarve, pohjapiirustus, kerros, näkymä ja oikea katu, Jukka Rantanen väittää tiedotteessa.

Taloyhtiön ei pitäisi siis miettiä peruskorjauksien aloittamista liian pitkään.

– Naapuriyhtiö, jossa ei ole remonttihuolia seuraavaan 5–10 vuoteen, on ostajan silmissä huomattavasti kiinnostavampi ja arvokkaampi.


Ja sitten tämä joka on elin tärkeää hyvin voinnille.

Mitä sinun ikkunoista näkyy?

Nyt alkaa kaupungeissa kaikki polarisoitumaan ja se on menoa nyt useimmilla jotka jäivät tuleen.

Hohto häviää Helsingin keskustan kerrostaloista tilalle tulee arkihinnoittelu.

Kiinteistönvälittäjä Rantanen puhuu asiaa. Polarisaatiopeikko on muuttanut Helsinkiin tekemään tuhoa asuntojen hintoihin. Muu suomi on jo saanut tuta asuntojen hintojen laskun nyt se leviää pääkaupunkiseudulle.

2000-luvun alusta asti on luotu mediassa mielikuvaa Helsingin keskustan asumisihanuudesta ja onhan se tietty parantunutkin kun muistelee erään kaljatehtaan hajupäästöjä 70-luvulla kaoottista liikennettä ydinkeskustassa.

Helsingin keskustan kerrostalot ovat vanhoja ja niiden remonttihistoria on pitkä. Olisi mielenkiintoista teettää tutkimus remonttien vaikutuksesta asuntojen hintoihin Helsingin keskustassa.

Veikkaan, että nykyhinnat, vaikka ovat korkeita, eivät riitä kattamaan remonttikustannuksia kuin ehkä niissä kohteissa joissa on suurehkot vuokratulot liikehuoneistoista. Tilastokeskuksen tilastot osoittavat v2000 alkaen noin 2,5% vuotuista reaalihintojen nousua Helsingin keskustan asunnoissa mutta väitän että nousu on suurelta osin vain remonttivelkaa.

Findikaattori kirjoitti:

Hohto häviää Helsingin keskustan kerrostaloista tilalle tulee arkihinnoittelu.

Kiinteistönvälittäjä Rantanen puhuu asiaa. Polarisaatiopeikko on muuttanut Helsinkiin tekemään tuhoa asuntojen hintoihin. Muu suomi on jo saanut tuta asuntojen hintojen laskun nyt se leviää pääkaupunkiseudulle.

2000-luvun alusta asti on luotu mediassa mielikuvaa Helsingin keskustan asumisihanuudesta ja onhan se tietty parantunutkin kun muistelee erään kaljatehtaan hajupäästöjä 70-luvulla kaoottista liikennettä ydinkeskustassa.

Helsingin keskustan kerrostalot ovat vanhoja ja niiden remonttihistoria on pitkä. Olisi mielenkiintoista teettää tutkimus remonttien vaikutuksesta asuntojen hintoihin Helsingin keskustassa.

Veikkaan, että nykyhinnat, vaikka ovat korkeita, eivät riitä kattamaan remonttikustannuksia kuin ehkä niissä kohteissa joissa on suurehkot vuokratulot liikehuoneistoista. Tilastokeskuksen tilastot osoittavat v2000 alkaen noin 2,5% vuotuista reaalihintojen nousua Helsingin keskustan asunnoissa mutta väitän että nousu on suurelta osin vain remonttivelkaa.

Lue lisää

Eiköhän tilastokeskus ota remontit huomioon. Eikä remonttivelkaa v.2000-2015 ole keskimäärin maksettu pois, vaan otettu lisää.
Minua polarisaatio rikastuttaa, koska olen valinnut asuntoni tarkkaan.

omakas kirjoitti:

Eiköhän tilastokeskus ota remontit huomioon. Eikä remonttivelkaa v.2000-2015 ole keskimäärin maksettu pois, vaan otettu lisää.
Minua polarisaatio rikastuttaa, koska olen valinnut asuntoni tarkkaan.

Lue lisää

Tilastokeskuksen kerrostalojen reaalihinnoissa on kompensoitu jollakin matemaattisella mallilla huoneiston kuntoa mutta taloyhtiön remonttivelkaa ei minun tietääkseni kompensoida. Lienee suuritöistä. Kun remonttivelat diskontataan myyntihintoihin saadaan valenousua tilastoihin.

Findikaattori kirjoitti:

Tilastokeskuksen kerrostalojen reaalihinnoissa on kompensoitu jollakin matemaattisella mallilla huoneiston kuntoa mutta taloyhtiön remonttivelkaa ei minun tietääkseni kompensoida. Lienee suuritöistä. Kun remonttivelat diskontataan myyntihintoihin saadaan valenousua tilastoihin.

Lue lisää

Eihän ne Tilastokeskuksella huoneiston kunnosta mitään tiedä, mutta rakennusvuoden ja sitä kautta karkean arvion taloyhtiön remonttitilanteesta voi tehdä.
Eikä siellä nyt mitään sentään diskontata. Päinvastoin, kun nyt remonttivelka on kasvanut jatkuvasti, niin se painaa keskihintaa alaspäin. Verrattaessa Samanlaisia asuntoja (esim. 50v vanha, juuri peruskorjattu eli 1950/1965) nyt ja vuonna 2000, saattavat hinnat olla nousseet tilastoista näkyvää enemmänkin.

omakas kirjoitti:

Eihän ne Tilastokeskuksella huoneiston kunnosta mitään tiedä, mutta rakennusvuoden ja sitä kautta karkean arvion taloyhtiön remonttitilanteesta voi tehdä.
Eikä siellä nyt mitään sentään diskontata. Päinvastoin, kun nyt remonttivelka on kasvanut jatkuvasti, niin se painaa keskihintaa alaspäin. Verrattaessa Samanlaisia asuntoja (esim. 50v vanha, juuri peruskorjattu eli 1950/1965) nyt ja vuonna 2000, saattavat hinnat olla nousseet tilastoista näkyvää enemmänkin.

Lue lisää

Tilastot perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin eli kuntoa ja yhtiövelkaa ei huomioida. Laki on muuttunut ja nykyisin varainsiirtovero maksetaan velattomasta myyntihinnasta. Hinnat ovat velattomat keskineliöhinnat. Tilastohinnat vääristävät todellisuutta jos kauppoja on vähän ja tilastossa on paljon hyväkuntoisia ja melko uusia asuntoja sekä hyviltä paikoilta myytyjä joista on saatu hyvä hinta. Arvelen, että nyt on tällainen vääristynyt hintaharha vallalla.

Asunnon myyjä kuitenkin yrittää saada asunnostaan hinnan joka kattaa reaalisen ostohinnan ja historialliset remonttikulut mutta se ei tietenkään onnistu heikossa markkinatilanteessa. Saako asunnon myyjä reaalista voittoa jää tilastokeskuksen tilastoista epäselväksi mutta jonkinlainen suuntaa antava kustannusindeksi se kuitenkin on.

Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen että asuntojen hinnoilla keinotteleva asukas saa merkittävää reaalituloa jos on ajoittanut ostonsa hintojen ollessa pohjalla ja myydessä huipulla. 2000-luvun alussa tehty ostos ei ole tuonut enää suurta reaalista tuottoa (lainan korot huomioiden) koko maa huomioiden ollenkaan mutta jos on ostanut 1993-1996 välisenä aikana on saanut kohtuullisen voiton ainakin pääkaupunkiseudulta.

http://www.findikaattori.fi/fi/92

Otaksun, että Helsingin keskustassa on nyt sellainen markkinatilanne, että asuntojen remonttisijoittajat ovat poistuneet markkinoilta lähes kokonaan ja muualla suomessa jossa hinnat laskevat he ovat poistuneet jo vuosia sitten.

Vuokra-asuntosijoittaja johon sinäkin omakas kuulut saa verojen jälkeen suuruusluokkaa 3-5% nettovuokratuottoa vuodessa joka häviää pörssistä saatavalle tuotolle selvästi. Ammattisijoittajien fokus ei ole nyt asuntosijoittamisessa vaan muualla. Asuntosijoitusrahastot ovat kuitenkin piensijoittajien suosiossa ja pelkään pahoin että heille jää Musta Pekka käteen.



"Kuukausi- ja neljännesvuositilastot sisältävät vanhojen osakehuoneistojen hintakehitystä kuvaavan hintaindeksin sekä velattomat keskineliöhinnat. Vuosittain tuotetaan tilasto toteutuneista keskimääräisistä kauppahinnoista ja kauppojen lukumääristä. Tilastot perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin".

http://www.stat.fi/meta/til/ashi.html

Findikaattori kirjoitti:

Tilastot perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin eli kuntoa ja yhtiövelkaa ei huomioida. Laki on muuttunut ja nykyisin varainsiirtovero maksetaan velattomasta myyntihinnasta. Hinnat ovat velattomat keskineliöhinnat. Tilastohinnat vääristävät todellisuutta jos kauppoja on vähän ja tilastossa on paljon hyväkuntoisia ja melko uusia asuntoja sekä hyviltä paikoilta myytyjä joista on saatu hyvä hinta. Arvelen, että nyt on tällainen vääristynyt hintaharha vallalla.

Asunnon myyjä kuitenkin yrittää saada asunnostaan hinnan joka kattaa reaalisen ostohinnan ja historialliset remonttikulut mutta se ei tietenkään onnistu heikossa markkinatilanteessa. Saako asunnon myyjä reaalista voittoa jää tilastokeskuksen tilastoista epäselväksi mutta jonkinlainen suuntaa antava kustannusindeksi se kuitenkin on.

Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen että asuntojen hinnoilla keinotteleva asukas saa merkittävää reaalituloa jos on ajoittanut ostonsa hintojen ollessa pohjalla ja myydessä huipulla. 2000-luvun alussa tehty ostos ei ole tuonut enää suurta reaalista tuottoa (lainan korot huomioiden) koko maa huomioiden ollenkaan mutta jos on ostanut 1993-1996 välisenä aikana on saanut kohtuullisen voiton ainakin pääkaupunkiseudulta.

http://www.findikaattori.fi/fi/92

Otaksun, että Helsingin keskustassa on nyt sellainen markkinatilanne, että asuntojen remonttisijoittajat ovat poistuneet markkinoilta lähes kokonaan ja muualla suomessa jossa hinnat laskevat he ovat poistuneet jo vuosia sitten.

Vuokra-asuntosijoittaja johon sinäkin omakas kuulut saa verojen jälkeen suuruusluokkaa 3-5% nettovuokratuottoa vuodessa joka häviää pörssistä saatavalle tuotolle selvästi. Ammattisijoittajien fokus ei ole nyt asuntosijoittamisessa vaan muualla. Asuntosijoitusrahastot ovat kuitenkin piensijoittajien suosiossa ja pelkään pahoin että heille jää Musta Pekka käteen.



"Kuukausi- ja neljännesvuositilastot sisältävät vanhojen osakehuoneistojen hintakehitystä kuvaavan hintaindeksin sekä velattomat keskineliöhinnat. Vuosittain tuotetaan tilasto toteutuneista keskimääräisistä kauppahinnoista ja kauppojen lukumääristä. Tilastot perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin".

http://www.stat.fi/meta/til/ashi.html

Lue lisää

"Indeksin laskennassa käytetään ns. hedonista menetelmää, jossa aineiston luokittelun ja regressioanalyysin avulla pyritään erottamaan aito hintakehitys asuntojen ominaisuuksista johtuvista hinnanmuutoksista eri ajankohtina."

http://www.stat.fi/til/ashi/2015/02/ashi_2015_02_2015-03-27_laa_001_fi.html

Asuntosijoittamisen tuottavuus nousee pörssin kanssa kilpailukykyiseksi ja ohikin velkavivulla, velan verovähennyksillä, verottomalla myyntivoitolla, pienemmällä arvonvaihtelulla ja arvonnousulla.
Pelkällä velkavivulla nykyisillä nollakoroilla mainitsemasi 3,5% on helppo kolminkertaistaa 2/3 velalla. No ok, ei se korko monella ihan nolla ole, mutta vipu toimii kuitenkin.
Siitä puhumattakaan, että omansa omistaja säästää vuokran.

Edelleenkään korkoja ja inflaatiota ei voi molempia laskea velallisen tappioksi.

omakas kirjoitti:

"Indeksin laskennassa käytetään ns. hedonista menetelmää, jossa aineiston luokittelun ja regressioanalyysin avulla pyritään erottamaan aito hintakehitys asuntojen ominaisuuksista johtuvista hinnanmuutoksista eri ajankohtina."

http://www.stat.fi/til/ashi/2015/02/ashi_2015_02_2015-03-27_laa_001_fi.html

Asuntosijoittamisen tuottavuus nousee pörssin kanssa kilpailukykyiseksi ja ohikin velkavivulla, velan verovähennyksillä, verottomalla myyntivoitolla, pienemmällä arvonvaihtelulla ja arvonnousulla.
Pelkällä velkavivulla nykyisillä nollakoroilla mainitsemasi 3,5% on helppo kolminkertaistaa 2/3 velalla. No ok, ei se korko monella ihan nolla ole, mutta vipu toimii kuitenkin.
Siitä puhumattakaan, että omansa omistaja säästää vuokran.

Edelleenkään korkoja ja inflaatiota ei voi molempia laskea velallisen tappioksi.

Lue lisää

Indeksin laskennassa tietenkin käytetään matemaattista mallia mutta keskihinnat joista puhuin ovat tilastomateriaalin keskihintoja. Palstalla on joskus ihmetelty miksi keskihinta on noussut mutta indeksi laskenut selittyy sillä että on myyty hyväkuntoisia kalliimpia asuntoja suhteessa enemmän.

Indeksin laskennassa käytetään matemaattista mallia ja tilaston läpikäynti jossa poistetaan selvästi alihintaiset (sukulaiskaupat) ja ylihintaiset kaupat ja regressioanalyysin avulla pyritään löytämään todellinen hintojen nousu tai lasku.

Asuntosijoittamisen kannattavuudesta on vaikea saada tilastoja mutta oman asunnon ostaminen ja myyminen voi olla hyvinkin kannattavaa jos ajoitus on oikea ja myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroja jos on omistanut asuntoaan yli 2 vuotta.

Vuokraturva on tutkinut vuokra-asuntojen kannattavuutta ja todennut, että parhaan tuoton saa pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kasvukeskuksista kuten esim. Lahdesta ja Helsingin ydinkeskusta mainittiin huonoiten tuottavakasi joten omakas Helsinki sijoittajana harkitse myyntiä.

Velkavipu nyt asuntosijoittamisessa on riskialtista vaikka korot on alhaalla koska hinnat ovat laskevalla tredillä ja Suomi on taantumassa. Pankki ottaa myös korkeamman marginaalin sijoitusluotoista. Velkavipua käyttävä vuokra-asuntosijoittaja istuu nyt ruutitynnyrin päällä.

Velkavipu nousevilla markkinoilla on perusteltua ja oman pääoman tuotto suuri mutta laskevilla markkinoilla vipuvaikutus on väärään suuntaan ja syö omat pääomat nopeasti sekä pankki alkaa vaatimaan omiaan pois (margin call). Lopputuloksena Omakas-asunnot Ky menee konkurssiin.

Yrityksen kirjanpidossa käytetään nimellisiä hintoja eli inflaatiota ei huomioida joten asunnon tai kiinteistön myyntivoitot ovat reaalisesti pienempiä tai jopa reaalisesti tappiollisia jos omistus on ollut pitkäaikaista mutta veroa joutuu silti maksamaan nimellisestä myyntivoitosta. Tästä en ole aivan varma, pitäisi kysyä kirjanpitoalan ammattilaisilta.

Findikaattori kirjoitti:

Indeksin laskennassa tietenkin käytetään matemaattista mallia mutta keskihinnat joista puhuin ovat tilastomateriaalin keskihintoja. Palstalla on joskus ihmetelty miksi keskihinta on noussut mutta indeksi laskenut selittyy sillä että on myyty hyväkuntoisia kalliimpia asuntoja suhteessa enemmän.

Indeksin laskennassa käytetään matemaattista mallia ja tilaston läpikäynti jossa poistetaan selvästi alihintaiset (sukulaiskaupat) ja ylihintaiset kaupat ja regressioanalyysin avulla pyritään löytämään todellinen hintojen nousu tai lasku.

Asuntosijoittamisen kannattavuudesta on vaikea saada tilastoja mutta oman asunnon ostaminen ja myyminen voi olla hyvinkin kannattavaa jos ajoitus on oikea ja myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroja jos on omistanut asuntoaan yli 2 vuotta.

Vuokraturva on tutkinut vuokra-asuntojen kannattavuutta ja todennut, että parhaan tuoton saa pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kasvukeskuksista kuten esim. Lahdesta ja Helsingin ydinkeskusta mainittiin huonoiten tuottavakasi joten omakas Helsinki sijoittajana harkitse myyntiä.

Velkavipu nyt asuntosijoittamisessa on riskialtista vaikka korot on alhaalla koska hinnat ovat laskevalla tredillä ja Suomi on taantumassa. Pankki ottaa myös korkeamman marginaalin sijoitusluotoista. Velkavipua käyttävä vuokra-asuntosijoittaja istuu nyt ruutitynnyrin päällä.

Velkavipu nousevilla markkinoilla on perusteltua ja oman pääoman tuotto suuri mutta laskevilla markkinoilla vipuvaikutus on väärään suuntaan ja syö omat pääomat nopeasti sekä pankki alkaa vaatimaan omiaan pois (margin call). Lopputuloksena Omakas-asunnot Ky menee konkurssiin.

Yrityksen kirjanpidossa käytetään nimellisiä hintoja eli inflaatiota ei huomioida joten asunnon tai kiinteistön myyntivoitot ovat reaalisesti pienempiä tai jopa reaalisesti tappiollisia jos omistus on ollut pitkäaikaista mutta veroa joutuu silti maksamaan nimellisestä myyntivoitosta. Tästä en ole aivan varma, pitäisi kysyä kirjanpitoalan ammattilaisilta.

Lue lisää

Vuokraturvan laskelmat perustuvat heidän arvioonsa arvonnousuista, eivätkä ota huomioon sitä, että kahden 100 000e kämpän hallinnointi on kaksi kertaa työläämpää kuin yhden 200 000e kämpän.
Jos "sijoituslaina" on alunperin otettu asuntolainaksi omaan kotiin, niin on siinä pieni marginaal.

Tietenkin laskevien arvojen markkinoilta kannattaa häipyä, mutta sinäkin näet vain historian, et tulevaisuutta. Ei pörssistäkään kannata poukkoilla sisään -ulos sen mukaan mihin käyrät ovat edellisen päivän / viikon / kuukauden /vuoden menneet. Sitäpaitsi Helsingin reaali-indeksi nousi taas 1% vuodessa ja on hyvin lähellä (käytännössä sama) huippulukemia 2013 syksyltä, joten viimeiseltä vuodelta Helsingistä minulle n.10% tuotto omalle pääomalle. Nyt jälkiviisaasti olisin ehkä myynyt 2013 syksyllä ja laittanut rahat pörssiin, mutta ei tässä varsinaisesti tappiollekaan ole jäänyt. Nousukauden joskus koittaessa tullaan Helsingissä taas näkemään yli 5%, jopa 10%, arvonnousuja vuodessa, mikä tarkoittaisi minulle 20%-50% tuottoa omalle pääomalle. Silloin mentäisiin jo kirkkaasti yli pörssin keskimääräisten tuottojen.

omakas kirjoitti:

Vuokraturvan laskelmat perustuvat heidän arvioonsa arvonnousuista, eivätkä ota huomioon sitä, että kahden 100 000e kämpän hallinnointi on kaksi kertaa työläämpää kuin yhden 200 000e kämpän.
Jos "sijoituslaina" on alunperin otettu asuntolainaksi omaan kotiin, niin on siinä pieni marginaal.

Tietenkin laskevien arvojen markkinoilta kannattaa häipyä, mutta sinäkin näet vain historian, et tulevaisuutta. Ei pörssistäkään kannata poukkoilla sisään -ulos sen mukaan mihin käyrät ovat edellisen päivän / viikon / kuukauden /vuoden menneet. Sitäpaitsi Helsingin reaali-indeksi nousi taas 1% vuodessa ja on hyvin lähellä (käytännössä sama) huippulukemia 2013 syksyltä, joten viimeiseltä vuodelta Helsingistä minulle n.10% tuotto omalle pääomalle. Nyt jälkiviisaasti olisin ehkä myynyt 2013 syksyllä ja laittanut rahat pörssiin, mutta ei tässä varsinaisesti tappiollekaan ole jäänyt. Nousukauden joskus koittaessa tullaan Helsingissä taas näkemään yli 5%, jopa 10%, arvonnousuja vuodessa, mikä tarkoittaisi minulle 20%-50% tuottoa omalle pääomalle. Silloin mentäisiin jo kirkkaasti yli pörssin keskimääräisten tuottojen.

Lue lisää

Omakas olet nyt liian optimistinen Helsingin asuntojen hintojen noususta. Historiallisesti reaalihinnat ovat nousseet 2000-luvulla 2,5%/v. 5-10% vuotuista nousua ei enää tule ainakaan lähivuosina, pikemminkin vastaava suuruista laskua.

90-luvun lamasta noustiin Nokian, ICT-boomin ja dotcom-boomin ansiosta nyt ei ole näköpiirissä mitään vastaavaa. Pörssi on noussut lähiaikoina mukavasti mutta pitkällä aikavälillä 10v laskenut. Haaveet rikastumisesta voi nyt suomisijoittaja haudata pitkiksi ajoiksi.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=OMXHPI&days=3650&x=20&y=5

Findikaattori kirjoitti:

Omakas olet nyt liian optimistinen Helsingin asuntojen hintojen noususta. Historiallisesti reaalihinnat ovat nousseet 2000-luvulla 2,5%/v. 5-10% vuotuista nousua ei enää tule ainakaan lähivuosina, pikemminkin vastaava suuruista laskua.

90-luvun lamasta noustiin Nokian, ICT-boomin ja dotcom-boomin ansiosta nyt ei ole näköpiirissä mitään vastaavaa. Pörssi on noussut lähiaikoina mukavasti mutta pitkällä aikavälillä 10v laskenut. Haaveet rikastumisesta voi nyt suomisijoittaja haudata pitkiksi ajoiksi.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=OMXHPI&days=3650&x=20&y=5

Lue lisää

Ei vuonna 1990 ollut näköpiirissä Nokiaakaan. Eikä 1900 paperiteollisuutta. Tai ei noita ainakaan siinä mitassa, jossa ne lopulta toteutuivat, vaikka siemenet oli jo kylvetty.

En usko 5-10% kasvun olevan mikään pidemmän aikavälin vakio tulevaisuudessa, mutta nyt jo jonkun aikaa jatkuneet kysynnän patouman ja matalasuhdanteen jälkeen rekyylinä voi hyvinkin tulla vuosi tai pari jopa 10% arvonnousua. Näin on historiallisestikin lamakausien päätteeksi yleensä käynyt. Onko tämä nyt sitten viimein se lopullinen, ikuinen lama? Hyvin epätodennäköisesti, mutta onhan sille pieni mahdollisuus. Mutta jos on, niin eipä täällä sitten kannata paljon muutenkaan tulevaisuuttaan suunnitella tai mihinkään sijoittaa.
Niiden tulevien parin huippukasvun vuoden jälkeen voisinkin olla valmis lopettamaan "asuntobisnekseni", sillä silloin on jo velkavipunikin menettänyt suuren osan voimastaan..

Pörssinkään ei voi rehelisesti sanoa mielestäni laskeneen 10 vuotta, kun päästäkseen tuohon johtopäätökseen on poimittava se 10v tai itse asiassa 15v takainen lyhytaikainen kuplan huippu. 10v taaksehan indeksi on noussut vähän ja siihen on vielä tullut päälle osingot. Sen sijaan 15v takaisesta huipusta voisi historiaa tarkastellen päätellä, että sekin vielä joskus ylitetään, kuten vanhat huiput on aina ylitetty, joten nyt pörssissäkään ei ole suurta vaaraa kuplasta, kun verrataan tuohon potentiaaliseen huippuun.

Vuodesta 2000 reaali-indeksi on Helsingin kerrostaloissa noussut reilut 3% vuodessa, Helsinki 1:llä melkein 4% ja Helsinki 1:n yksiöissä jopa 4,5% vuodessa. Ja 2000-2015 välillä jo puolet ajasta ollut tätä taantumaa, 2008->. Itse asiassa vuodesta 2008 reaali-indeksi on noussut samaa em. vauhtia taantumasta huolimatta. Mitä sitten tapahtuukaan, kun nousukausi alkaa? Kaksinumeroisia nousulukuja tullaan hyvällä mahdollisuudella näkemään, ainakin nimellishinnoissa mitaten.

Helsingin asunnoissa on se turvallinen puoli, että Helsinki on viimeinen linnake, jota Suomi Oy Ab:n olisi puolustettava ja kehitettävä, mikäli halutaan pysyä kv. kilpailussa mukana. Jos poliitikot tajuavat edes tuon verran, niin Suomen sisäinenkin muuttoliike ja liike-elämän keskittyminen Helsinkiin jatkuu, mikä nostaa Helsingin asunnonhintoja vielä seuraavat vuosikymmenet, vaikka Suomi kokonaisuutena ei enää pysyisikään kilpailijamaidensa tahdissa. Toki on myös mahdollista, että valtaan pääsevä Kepu haluaa romahduttaa koko maan maatalousvaltaiseksi Romaniaksi jo seuraavalla eduskuntakaudella ja jatkaa väkinäistä alueellistamispolitiikkaansa, minkä tuloksena mikään osa Suomesta ei voi pärjätä.

omakas kirjoitti:

Ei vuonna 1990 ollut näköpiirissä Nokiaakaan. Eikä 1900 paperiteollisuutta. Tai ei noita ainakaan siinä mitassa, jossa ne lopulta toteutuivat, vaikka siemenet oli jo kylvetty.

En usko 5-10% kasvun olevan mikään pidemmän aikavälin vakio tulevaisuudessa, mutta nyt jo jonkun aikaa jatkuneet kysynnän patouman ja matalasuhdanteen jälkeen rekyylinä voi hyvinkin tulla vuosi tai pari jopa 10% arvonnousua. Näin on historiallisestikin lamakausien päätteeksi yleensä käynyt. Onko tämä nyt sitten viimein se lopullinen, ikuinen lama? Hyvin epätodennäköisesti, mutta onhan sille pieni mahdollisuus. Mutta jos on, niin eipä täällä sitten kannata paljon muutenkaan tulevaisuuttaan suunnitella tai mihinkään sijoittaa.
Niiden tulevien parin huippukasvun vuoden jälkeen voisinkin olla valmis lopettamaan "asuntobisnekseni", sillä silloin on jo velkavipunikin menettänyt suuren osan voimastaan..

Pörssinkään ei voi rehelisesti sanoa mielestäni laskeneen 10 vuotta, kun päästäkseen tuohon johtopäätökseen on poimittava se 10v tai itse asiassa 15v takainen lyhytaikainen kuplan huippu. 10v taaksehan indeksi on noussut vähän ja siihen on vielä tullut päälle osingot. Sen sijaan 15v takaisesta huipusta voisi historiaa tarkastellen päätellä, että sekin vielä joskus ylitetään, kuten vanhat huiput on aina ylitetty, joten nyt pörssissäkään ei ole suurta vaaraa kuplasta, kun verrataan tuohon potentiaaliseen huippuun.

Vuodesta 2000 reaali-indeksi on Helsingin kerrostaloissa noussut reilut 3% vuodessa, Helsinki 1:llä melkein 4% ja Helsinki 1:n yksiöissä jopa 4,5% vuodessa. Ja 2000-2015 välillä jo puolet ajasta ollut tätä taantumaa, 2008->. Itse asiassa vuodesta 2008 reaali-indeksi on noussut samaa em. vauhtia taantumasta huolimatta. Mitä sitten tapahtuukaan, kun nousukausi alkaa? Kaksinumeroisia nousulukuja tullaan hyvällä mahdollisuudella näkemään, ainakin nimellishinnoissa mitaten.

Helsingin asunnoissa on se turvallinen puoli, että Helsinki on viimeinen linnake, jota Suomi Oy Ab:n olisi puolustettava ja kehitettävä, mikäli halutaan pysyä kv. kilpailussa mukana. Jos poliitikot tajuavat edes tuon verran, niin Suomen sisäinenkin muuttoliike ja liike-elämän keskittyminen Helsinkiin jatkuu, mikä nostaa Helsingin asunnonhintoja vielä seuraavat vuosikymmenet, vaikka Suomi kokonaisuutena ei enää pysyisikään kilpailijamaidensa tahdissa. Toki on myös mahdollista, että valtaan pääsevä Kepu haluaa romahduttaa koko maan maatalousvaltaiseksi Romaniaksi jo seuraavalla eduskuntakaudella ja jatkaa väkinäistä alueellistamispolitiikkaansa, minkä tuloksena mikään osa Suomesta ei voi pärjätä.

Lue lisää

Helsinki ei ole ollut koskaan merkittävä talouskasvuveturi. Suomi nousee tai laskee vientiteollisuuden varassa ja Helsingissä ei nykyisin ole vientiteollisuutta kuin hyvin vähän. Venäläisten omistama näivettyvä Helsingin telakka ja Vuosaaren satama ja muutama ulkomaalaisten omistama merkittävä yritys kuten ABB. Matkailuelinkeino näivettyy venäläisten turistien vähentymisen johdosta. Kauppa näivettyy. Stockmann ja kivijalkakaupat kärsii kaupan siirryttyä vähitellen nettiin. Helsinki on virkamieskaupunki ja nyt silläkin alueella tulee irtisanomisia valtion velkaantumisen johdosta. Helsingin pöhöttynyttä yliopistoa aletaan saneeraamaan. Työttömyys kasvaa Helsingissä.

Vientiteollisuus, lähinnä metsä- ja metalliteollisuus on muualla kuin Helsingissä ja nyt on onneksi alkanut tulemaan ilmoituksia metsäteollisuuden investoinnista. Toivoa on että muu suomi saa vientiteollisuutensa kasvuun lähivuosina ja vetää suomen pois taantumasta. Toivottavasti poliitikot ymmärtävät, että nyt on panostettava vientiteollisuuteen joka tuo maahan lisää rahaa.

Kepu ei romahduta suomea, kyllä Kepu tietää miten suomi saadaan nousuun.

Findikaattori kirjoitti:

Helsinki ei ole ollut koskaan merkittävä talouskasvuveturi. Suomi nousee tai laskee vientiteollisuuden varassa ja Helsingissä ei nykyisin ole vientiteollisuutta kuin hyvin vähän. Venäläisten omistama näivettyvä Helsingin telakka ja Vuosaaren satama ja muutama ulkomaalaisten omistama merkittävä yritys kuten ABB. Matkailuelinkeino näivettyy venäläisten turistien vähentymisen johdosta. Kauppa näivettyy. Stockmann ja kivijalkakaupat kärsii kaupan siirryttyä vähitellen nettiin. Helsinki on virkamieskaupunki ja nyt silläkin alueella tulee irtisanomisia valtion velkaantumisen johdosta. Helsingin pöhöttynyttä yliopistoa aletaan saneeraamaan. Työttömyys kasvaa Helsingissä.

Vientiteollisuus, lähinnä metsä- ja metalliteollisuus on muualla kuin Helsingissä ja nyt on onneksi alkanut tulemaan ilmoituksia metsäteollisuuden investoinnista. Toivoa on että muu suomi saa vientiteollisuutensa kasvuun lähivuosina ja vetää suomen pois taantumasta. Toivottavasti poliitikot ymmärtävät, että nyt on panostettava vientiteollisuuteen joka tuo maahan lisää rahaa.

Kepu ei romahduta suomea, kyllä Kepu tietää miten suomi saadaan nousuun.

Lue lisää

Käsityksesi taloudesta, teollisuudesta ja viennistä on 1950-lukulainen. Länsimaiden kilpailukyky ei 2000-luvulla perustu tehtaisiin ja konkreettisien käsinkoskettavien tuotteiden valmistamiseen. Siihen olemme liian kalliita, Suomi liian kaukana markkinoilta, metsä kasvaa liian hitaasti jne.. Japanissa tehtaat pyörivät paremmin jo 50v sitten ja jo 20v sitten esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa paljon halvemmalla. Sen takiahan meiltä hävisi mm. vaateteollisuus jo ajat sitten, sama on edessä lopuillakin vastaavilla tuotannonaloilla.
Meidän ainoa toivomme säilyttää vaurautemme suhteessa muuhun maailmaan on aivotyössä. Suunnittelussa, johtamisessa, brändäämisessä, palveluissa, IT-alan tuotteissa ja ne kaikki ovat ensisijaisesti modernien suurkaupunkien tuotteita. Eikä tämäkään oljenkorsi ole kovin vahva, mutta 1950-luvun resepteillä elintasomme painuu samalle tasolle muiden vanhanaikaisien tehtaisiin nojaavien teollisuusmaiden kanssa aivan varmasti, sillä erolla, ettei meillä ole omia markkinoita, eikä suurta työvoimareserviä ja hyvinvointivaltio estää kilpailukykyisien palkkojen maksamisen.
Tietenkin on hyvä lypsää taantuvasta ja yhä laskevien voittomarginaalien vanhasta teollisuudesta kaikki irti niin kauan kuin mahdollista, mutta tulevaisuuden rakentaminen sen varaan siirtää meidät samaan valtioluokkaan Romanian, Turkin ja vastaavien kanssa.

omakas kirjoitti:

Käsityksesi taloudesta, teollisuudesta ja viennistä on 1950-lukulainen. Länsimaiden kilpailukyky ei 2000-luvulla perustu tehtaisiin ja konkreettisien käsinkoskettavien tuotteiden valmistamiseen. Siihen olemme liian kalliita, Suomi liian kaukana markkinoilta, metsä kasvaa liian hitaasti jne.. Japanissa tehtaat pyörivät paremmin jo 50v sitten ja jo 20v sitten esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa paljon halvemmalla. Sen takiahan meiltä hävisi mm. vaateteollisuus jo ajat sitten, sama on edessä lopuillakin vastaavilla tuotannonaloilla.
Meidän ainoa toivomme säilyttää vaurautemme suhteessa muuhun maailmaan on aivotyössä. Suunnittelussa, johtamisessa, brändäämisessä, palveluissa, IT-alan tuotteissa ja ne kaikki ovat ensisijaisesti modernien suurkaupunkien tuotteita. Eikä tämäkään oljenkorsi ole kovin vahva, mutta 1950-luvun resepteillä elintasomme painuu samalle tasolle muiden vanhanaikaisien tehtaisiin nojaavien teollisuusmaiden kanssa aivan varmasti, sillä erolla, ettei meillä ole omia markkinoita, eikä suurta työvoimareserviä ja hyvinvointivaltio estää kilpailukykyisien palkkojen maksamisen.
Tietenkin on hyvä lypsää taantuvasta ja yhä laskevien voittomarginaalien vanhasta teollisuudesta kaikki irti niin kauan kuin mahdollista, mutta tulevaisuuden rakentaminen sen varaan siirtää meidät samaan valtioluokkaan Romanian, Turkin ja vastaavien kanssa.

Lue lisää

Omakas olet seurannut vain asuntojen hintojen kehitystä laput silmillä, maailma on muuttunut ja trendit vaihtuneet. Metsäteollisuus on tullut takaisin ja IT-sektori kituu.

Kun verrataan Tieto Oyj ja UPM-Kymmene Oyj pörssikursseja (katso maksimi kuvaajaa) voi huomata että metsäteollisuus on tullut takaisin ja IT-sektori näivettyy suomessa, myös metalliteollisuus kukoistaa suomessa. Vanhat toimialat ovat tulleet takaisin uusine tuotteineen lyhytaikaisen notkahduksen jälkeen.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1033

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=HX9000PI&days=max&x=24&y=8

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1135

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=HX1000PI&days=max&x=36&y=10

Turkkiin ja Romaniaan vertailu osoittaa kuinka väärällä linjalla olet.

omakas kirjoitti:

Käsityksesi taloudesta, teollisuudesta ja viennistä on 1950-lukulainen. Länsimaiden kilpailukyky ei 2000-luvulla perustu tehtaisiin ja konkreettisien käsinkoskettavien tuotteiden valmistamiseen. Siihen olemme liian kalliita, Suomi liian kaukana markkinoilta, metsä kasvaa liian hitaasti jne.. Japanissa tehtaat pyörivät paremmin jo 50v sitten ja jo 20v sitten esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa paljon halvemmalla. Sen takiahan meiltä hävisi mm. vaateteollisuus jo ajat sitten, sama on edessä lopuillakin vastaavilla tuotannonaloilla.
Meidän ainoa toivomme säilyttää vaurautemme suhteessa muuhun maailmaan on aivotyössä. Suunnittelussa, johtamisessa, brändäämisessä, palveluissa, IT-alan tuotteissa ja ne kaikki ovat ensisijaisesti modernien suurkaupunkien tuotteita. Eikä tämäkään oljenkorsi ole kovin vahva, mutta 1950-luvun resepteillä elintasomme painuu samalle tasolle muiden vanhanaikaisien tehtaisiin nojaavien teollisuusmaiden kanssa aivan varmasti, sillä erolla, ettei meillä ole omia markkinoita, eikä suurta työvoimareserviä ja hyvinvointivaltio estää kilpailukykyisien palkkojen maksamisen.
Tietenkin on hyvä lypsää taantuvasta ja yhä laskevien voittomarginaalien vanhasta teollisuudesta kaikki irti niin kauan kuin mahdollista, mutta tulevaisuuden rakentaminen sen varaan siirtää meidät samaan valtioluokkaan Romanian, Turkin ja vastaavien kanssa.

Lue lisää

Sen innovoivan toteuttamisen osaa tällä hetkellä parhaiten Etelä-Korea. On täysin utopistista kuvitella Suomen pärjäävän maalle, jossa painetaan into piukassa 16 -tuntista päivää ja valtio on sata lasissa mukana tukemassa.

Itse en enää nelikymppisenä pysynyt oikein mukana kun koreaanien kanssa painettiin hommia maailmalla. Siinä vaiheessa, illalla klo 23 kun kovakin suomalainen työmies alkaa funtsimaan nukkumaan lähtöä, korealainen syö kepeän kasvislounaan, kohkaa duunista ja menee jatkamaan töitään. Aamulla seiskalta työmaalle palatessa nämä jampat ovat edelleen siellä hommissa, kolmekin vuorokautta putkeen. Se on täysin uskomatonta kunnes sen itse kokee. Itsekään en ollut eilisen teeren poikia, toistakymmentä vuotta tein tuhatkunta ylityötuntia vuodessa.
Koreassa tuon kaiken menestyksen taustalla ovat sitten totaaliset loppuunpalamiset ja sitä kautta korkeat itsemurhatilastot. Mutta sitten toinen korealainen tulee tilalle.
Intiassa on yli miljardi ihmistä. Se tarkoittaa että IT -alan kuningashommiin riittää 500 miljoonaa yhtä pätevää tai suomalaista pätevämpää ihmistä koulutettavaksi sille alalle. Se joka tuon mahdollisuuden saa, tekee valmistuttuaan henkihieveriin asti koodia yötäpäivää. Suomen korkeakoulut, AMK:sta puhumattakaan eivät pysty tuottamaan vastaavaa ainesta. Suomalainen DI perustaa perheen, ottaa asuntolainaa ja näivettyy 7,5 tuntisen työpäivänsä kera perustason hemmoksi. Vastaavan koulutuksen saanut intialainen ostaa vaimon, palkkaa sisäkön ja puutarhurin ja tekee työtä tosissaan. Ei siellä DI -tason mies leikkaa nurmikkoa, pese Skodaa ja vaihda vaippoja tenaville. Siellä tehdään työtä.

Findikaattori kirjoitti:

Omakas olet seurannut vain asuntojen hintojen kehitystä laput silmillä, maailma on muuttunut ja trendit vaihtuneet. Metsäteollisuus on tullut takaisin ja IT-sektori kituu.

Kun verrataan Tieto Oyj ja UPM-Kymmene Oyj pörssikursseja (katso maksimi kuvaajaa) voi huomata että metsäteollisuus on tullut takaisin ja IT-sektori näivettyy suomessa, myös metalliteollisuus kukoistaa suomessa. Vanhat toimialat ovat tulleet takaisin uusine tuotteineen lyhytaikaisen notkahduksen jälkeen.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1033

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=HX9000PI&days=max&x=24&y=8

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1135

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=HX1000PI&days=max&x=36&y=10

Turkkiin ja Romaniaan vertailu osoittaa kuinka väärällä linjalla olet.

Lue lisää

Tieto ja UPM ovat yksittäisiä firmoja. Teknologiasektori on kussut pitkälti Nokian takia.
Paperin esimerkiksi voisit ottaa myös Storan:
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&es_th=1&ie=UTF-8#q=stora%20enso%20stock%20history&es_th=1

Kaukana huipuista ollaan, eikä se UPM:kään ole kehuttavasti kehittynyt, mutta toki pahimpia maailmanlopun maalaajien ennusteita paremmin ja ihan kiitettävää viivytystaistelua suomalaiset paperifirmat ovat käyneet ja epäilemättä tuottavat vielä rahaa tälle maalle seuraavinakin vuosikymmeninä. Eivät vaan niin paljon, että me niiden varassa selviäisimme totutulla tasollamme. Kiva bonus vielä pitkäksi aikaa, mutta ei niiden varaan tulevaisuutta voi rakentaa.

UPM:n kurssin menestyksekäs taistelu vääjäämätöntä tuhoa vastaan ei sitäpaitsi ole niin suuri lohtu Suomelle kuin se on UPM:llä. UPM toimii yhä kansainvälisemmin ja Suomen osuus työllistämisvaikutuksista on laskenut siitä mitä se oli paperin kulta-aikoina 1900-luvulla.

Tilastokeskuksesta löytyvä kansantalouden tilinpito kertoo, että vuodesta 1975 (ensimmäinen vuosi kyseisessä tilastossa):

-Tehdasteollisuus on muuttunut 35 / 135 mrd.€ (koko bkt) -> 106 / 357 mrd.€ (yllättävän hyvin pitänyt suhteelliset asemansa vajaassa kolmasosassa, mutta menettänyt vuoden 2005 jälkeen selvästi 111/342:sta.)
-Metsäteollisuus (puu paperi) 7,5 / 135 mrd.€ (5,5%) -> 19 / 357 mrd.€ (5.2%) (yllättävän vähän tämäkään romahtanut), mutta 1995 oli 17 / 226 (7,5%), joten 20 vuodessa menetetty kolmasosa merkityksestä Suomelle.
-Sähkö- ja elektroniikka 1 / 135 mrd.€ -> 15 / 357 mrd.€ eli noussut nollista samalle tasolle metsän kanssa, joskin 10v sitten oli vielä 20mrd, kuten metsäkin v.2005.
-Informaatio- ja viestintä 2/135 -> 17,5 / 357 eli noussut myös lähes nollista samoihin metsän kanssa ja jatkanut nousuaan myös vuoden 2005 jälkeen.
-Rahoitus- ja vakuutus 2,5 mrd.€(1975) -> 9 mrd.€ (2013) eli vastaa jo puolia metsästä ja nousu jatkunut myös viimeiset 10v.
-Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 5 mrd.€ -> 24 mrd.€ eli mainitsemani aivotyö on noussut jo kirkkaasti ohi niin metsän kuin myös jo vanhanaikaistuneen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden. Kasvu jatkunut kovana myös vuoden 2005 jälkeen.
-Hallinto- ja tukipalvelut 1,5 -> 9,5 eli vastaa jo yli puolia metsästä ja kasvu ollut edelleen huimaa.
-Taiteet, viihde ja virkistys 1 -> 4,3 eli myös tämä on kasvanut suhteellisen lujaa.

Tässä olivat omat poimintani ja kyllä nämä mielestäni sanomaani tukevat. Metsä on Suomelle auringonlaskun ala, mutta onneksi sen hiipuminen ei ole ollut romahdusmaista, joten osin sen varassa Suomea vielä rahoitetaan toivottavasti vuosikymmeniä ja näin ostetaan aikaa kehittää meille 2000-luvun Sampo, jollainen metsä oli 1900-luvulla.
Metsän varaan laskemalla Turkin ja Romanian elintaso häämöttää, mutta onneksi kepulaisetkin tajunnevat tämän.

Findikaattori kirjoitti:

Omakas olet seurannut vain asuntojen hintojen kehitystä laput silmillä, maailma on muuttunut ja trendit vaihtuneet. Metsäteollisuus on tullut takaisin ja IT-sektori kituu.

Kun verrataan Tieto Oyj ja UPM-Kymmene Oyj pörssikursseja (katso maksimi kuvaajaa) voi huomata että metsäteollisuus on tullut takaisin ja IT-sektori näivettyy suomessa, myös metalliteollisuus kukoistaa suomessa. Vanhat toimialat ovat tulleet takaisin uusine tuotteineen lyhytaikaisen notkahduksen jälkeen.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1033

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=HX9000PI&days=max&x=24&y=8

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1135

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=HX1000PI&days=max&x=36&y=10

Turkkiin ja Romaniaan vertailu osoittaa kuinka väärällä linjalla olet.

Lue lisää

Tehdyillä työtunneilla mitattuna sanomani tulee vielä selvemmin esiin:
Metsätalous (jäi pois edellisestä vertailustani, jossa oli vain metsäTEOLLISUUS) 90 / 4 412 (koko kansantalous) miljoonaa työtuntia 1975 -> 49 / 4 107 v,2013
Metsäteollisuus (samat kokonaistunnit) 190 v.1975 -> 69 v,2013.
Eli metsäsektorin hitaasti supistuvalle liikevaihdolle jakajia on huimasti takavuosia vähemmän. Eli vaikka paperikoneet edelleen jauhavat rahaa yllättävänkin paljon, ei siitä kansa enää pääse nauttimaan vastaavasti kuin 1900-luvulla.

whoknowswins kirjoitti:

Sen innovoivan toteuttamisen osaa tällä hetkellä parhaiten Etelä-Korea. On täysin utopistista kuvitella Suomen pärjäävän maalle, jossa painetaan into piukassa 16 -tuntista päivää ja valtio on sata lasissa mukana tukemassa.

Itse en enää nelikymppisenä pysynyt oikein mukana kun koreaanien kanssa painettiin hommia maailmalla. Siinä vaiheessa, illalla klo 23 kun kovakin suomalainen työmies alkaa funtsimaan nukkumaan lähtöä, korealainen syö kepeän kasvislounaan, kohkaa duunista ja menee jatkamaan töitään. Aamulla seiskalta työmaalle palatessa nämä jampat ovat edelleen siellä hommissa, kolmekin vuorokautta putkeen. Se on täysin uskomatonta kunnes sen itse kokee. Itsekään en ollut eilisen teeren poikia, toistakymmentä vuotta tein tuhatkunta ylityötuntia vuodessa.
Koreassa tuon kaiken menestyksen taustalla ovat sitten totaaliset loppuunpalamiset ja sitä kautta korkeat itsemurhatilastot. Mutta sitten toinen korealainen tulee tilalle.
Intiassa on yli miljardi ihmistä. Se tarkoittaa että IT -alan kuningashommiin riittää 500 miljoonaa yhtä pätevää tai suomalaista pätevämpää ihmistä koulutettavaksi sille alalle. Se joka tuon mahdollisuuden saa, tekee valmistuttuaan henkihieveriin asti koodia yötäpäivää. Suomen korkeakoulut, AMK:sta puhumattakaan eivät pysty tuottamaan vastaavaa ainesta. Suomalainen DI perustaa perheen, ottaa asuntolainaa ja näivettyy 7,5 tuntisen työpäivänsä kera perustason hemmoksi. Vastaavan koulutuksen saanut intialainen ostaa vaimon, palkkaa sisäkön ja puutarhurin ja tekee työtä tosissaan. Ei siellä DI -tason mies leikkaa nurmikkoa, pese Skodaa ja vaihda vaippoja tenaville. Siellä tehdään työtä.

Lue lisää

Niin, ei tuokaan tie varmalta menestykseltä näytä. Mutta nyt se on ainoa toivomme ja sen varassa olemme itse asiassa jo vuosia porskuttaneet. Tällä hetkellä pelastus on siinä, ettei niitä 500 miljoonaa intialaista kouluteta. Mutta kohta koulutetaan, sitten alkavat kusiset paikat. Mitä sitten tehdään paremmin Suomessa?
Työnarkomania, varsinkaan velvollisuudentunnosta kumpuava, ei onneksi ainakaan teorioiden mukaan tuota innovaatioita. Se peruskoodinvääntö on jo oikeastaan menetetty halpamaihin.

Toisaalta vaikka Suomessa innovoitaisiinkin paremmin kuin missään, niin lopulta vain pieni osa meistä voi innovoida huipputasolla, lopuilla ei vaan riitä älyllinen kapasiteetti koulutuksesta riippumatta.

omakas kirjoitti:

Tehdyillä työtunneilla mitattuna sanomani tulee vielä selvemmin esiin:
Metsätalous (jäi pois edellisestä vertailustani, jossa oli vain metsäTEOLLISUUS) 90 / 4 412 (koko kansantalous) miljoonaa työtuntia 1975 -> 49 / 4 107 v,2013
Metsäteollisuus (samat kokonaistunnit) 190 v.1975 -> 69 v,2013.
Eli metsäsektorin hitaasti supistuvalle liikevaihdolle jakajia on huimasti takavuosia vähemmän. Eli vaikka paperikoneet edelleen jauhavat rahaa yllättävänkin paljon, ei siitä kansa enää pääse nauttimaan vastaavasti kuin 1900-luvulla.

Lue lisää

Metsäklusterilla on suurempi merkitys suomen kansantalouteen kuin annat ymmärtää. Metsäklusteri on vientiteollisuutta joka tuo maahan rahaa ja siksi sen merkitys on kansantaloudelle merkittävä ja uusia tuotteita on alettu innovoimaan kuten kangasta sellusta vaateteollisuuteen ja bioenergia. Toki sen osuus suomen BKT:stä on pienentynyt kun uusia toimialoja on tullut mukaan.

"Metsäsektori vaikuttaa välillisesti myös muihin toimialoihin, esimerkiksi kuljetukseen ja koneteollisuuteen. Suoran arvonlisäyksen ohella metsäsektori vaikuttaakin kansantalouteen kerrannaisvaikutusten kautta".

http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c6-contribution-of-forest.htm

ICT-sektorilla on nykyisin melko vähän suomalaisia ohjelmistotuotteita kun Nokian Symbian lopetettiin. Toimialaa työllistää ulkomailta tuotavien ohjelmistoalustojen asennus ja konfigurointi sekä ylläpito yrityksille ja julkishallinnolle. Toimiala luokitellaan nykyisin palvelualaksi.

Peliala työllistää suomalaisia koodareita mutta toimiala on pieni nykyisin ja jää nähtäväksi kuinka suureksi se kasvaa.

Findikaattori kirjoitti:

Metsäklusterilla on suurempi merkitys suomen kansantalouteen kuin annat ymmärtää. Metsäklusteri on vientiteollisuutta joka tuo maahan rahaa ja siksi sen merkitys on kansantaloudelle merkittävä ja uusia tuotteita on alettu innovoimaan kuten kangasta sellusta vaateteollisuuteen ja bioenergia. Toki sen osuus suomen BKT:stä on pienentynyt kun uusia toimialoja on tullut mukaan.

"Metsäsektori vaikuttaa välillisesti myös muihin toimialoihin, esimerkiksi kuljetukseen ja koneteollisuuteen. Suoran arvonlisäyksen ohella metsäsektori vaikuttaakin kansantalouteen kerrannaisvaikutusten kautta".

http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c6-contribution-of-forest.htm

ICT-sektorilla on nykyisin melko vähän suomalaisia ohjelmistotuotteita kun Nokian Symbian lopetettiin. Toimialaa työllistää ulkomailta tuotavien ohjelmistoalustojen asennus ja konfigurointi sekä ylläpito yrityksille ja julkishallinnolle. Toimiala luokitellaan nykyisin palvelualaksi.

Peliala työllistää suomalaisia koodareita mutta toimiala on pieni nykyisin ja jää nähtäväksi kuinka suureksi se kasvaa.

Lue lisää

En ole metsän nykymerkitystä nollannutkaan, vaan sanonut, ettei sillä ole tulevaisuutta ja painoarvoa siinä mielessä kuin on ollut. Merkitystä on nyt ja vielä pitkään, mutta sen varaan jos tulevaisuus lasketaan, niin pitkä alamäki on Suomella edessä.
Saahan nähdä niiden uusien tuotteiden kanssa, mutta toiveajattelulta kuulostaa, että niiden turvin merkittävää nousua tapahtuisi. Lähinnä ne loiventavat alan laskua eli ovat viivytystaistelua.

Pelialan voitot ja verot ovat jo nyt merkittäviä. Mutta eihän peliala ole kuin yksi näkyvä esimerkki tulevaisuuden mahdollisuuksista. Toki nämä ovat epävarmoja kortteja, mutta metsän luisu on varmaa.

Erikoista, ettei muka 40% otos anna luotettavaa tietoa. Suurin osa tutkimuksista tehdään paljon pienemmillä, jopa promillen otannoilla.

Muistanko omiani, mutta eivätkö pankit kertoneet lainakysynnän kasvaneen?

omakas kirjoitti:

Erikoista, ettei muka 40% otos anna luotettavaa tietoa. Suurin osa tutkimuksista tehdään paljon pienemmillä, jopa promillen otannoilla.

Muistanko omiani, mutta eivätkö pankit kertoneet lainakysynnän kasvaneen?

Lue lisää

Just näin. Taas meitä kusetetaan. Onneks on oma kämppä! Vitun tuhnut..

omakas kirjoitti:

Erikoista, ettei muka 40% otos anna luotettavaa tietoa. Suurin osa tutkimuksista tehdään paljon pienemmillä, jopa promillen otannoilla.

Muistanko omiani, mutta eivätkö pankit kertoneet lainakysynnän kasvaneen?

Lue lisää

No ei kyllä kannata aina uskoa mitä pankit kertooo. Tai välittäjät....