Naapurin naisen ruokaostokset pe 27.3 2015:
2 litraa kevytmaitoa
rasia Oivariinia
paketti naudan jauhelihaa
pussi pakastelihapasteijoita
1 punainen paprika
2 sipulia
2 valkosipulia
paketti spagettia
2 Pandan maitosuklaalevyä
4-pack Mignonmunia
pussi salmiakkiaakkosia
1 grillibroileri
paketti kermajuustoa
2-pack Coca Colaa
rasia valmissalaattia (kreikk.)
Naapurin naisen ruokaostokset
epäpuffi
39
<50
Vastaukset
- angry_bird_
Kiinnostaa_ihan_v*tusti.com
- kiltti.atm
Mitä sisältyy angry_birdin viikonloppuun?
- angry_bird_
kiltti.atm kirjoitti:
Mitä sisältyy angry_birdin viikonloppuun?
Kts. "Viikonloppu"-topic
- fkkk
Aloittajalla sairaalloinen itsensä kontrollointi. Vahtimalla muita ja etsimällä kaikesta epäkohtia, hän luulee pupuruoillaan ja raudan heilutuksella olevansa elämässä kiinni. Silti hän ei nauti olostaan. Hän pystyy haistamaan, ohimosuonten pullistellessa jo rappukäytävässä, mitä naapurin nainen laittaa ruoaksi. Miettii naapurin elämää, kun oma elämä on vain tyhjiä sivuja.
Epäpuffin päässä kuuluu toistuvasti "puff"..- ex-palstailija
Tuohan se surullinen totuus asiassa on.
- SunnuntainPalmut
Sunnuntaina on palmusunnuntai, joyem suklaat ovat varmaan virpojille. Kuulostaa naiselta joka syö keskivertoa enemmän kasviksia ja on kiltti lapsille :)
- epäpuffi
Omat ostokseni:
rasia pinaatinlehtiä
pullo rypsiöljyä
1 kurkku
purkki tonnikalaa
sanaristikkolehden tuorein numero
Kun olin hölkännyt ostokset selkärepussa kotiin (naapurin nainen oli tietenkin mennyt taas autolla) haistoin porraskäytävässä uunissa paistettujen lihapasteijoiden ja makean kahvin (capuccinon?) tuoksun.
Kotiin tultuani kävin viileässä suihkussa ja sen jälkeen söin palan ruisleipää, jonka päälle lirautin rypsiöljyä (ei sisällä tyydyttyneitä rasvahappoja eikä transrasvaa) ja melkein kourallisen kurkkuraastetta. (vinkki! raastamalla kurkun leivän päälle saa vaihtelua elämään). Viileästä suihkusta jäi pieni vilu, joten join mikrossa kuumennettua vettä päälle.
Kun heräsin torkahduksesta sohvalla, haistoin etäisesti pasta bolognesen tuoksun. Avasin asuntoni oven ja hipsin sukat jalassa "Puffittaren" kerrokseen ja oven taakse, ja kuten arvata saattaa, sieltähän se tomaattisen ja juustoisen jauhelihapastan tuoksu tulvi. Puffittaren oven takaa kuului naurua ja juttelua, hänellä oli ilmeisesti joku ystävätär kylässä, jonka kanssa piti syömisorgioitaan. Varmaan viiniäkin joivat.
Hipsin takaisin asuntooni. Söin pari viipaletta kurkkua nälkää pitämään. Söin kurkkuviipaleet natintoa pitkittäen energiaa säästävässä kalpeassa fluorivalossa ja kuuntelin seinäkellon raksutusta, joka kaikui keittiöni tyhjiltä seiniltä.- ätmel
Mika Waltarin lyhykäisessä romaanissa Feliks onnellinen kirjan päähenkilö elää niin askeettisesti, että lähes päihtyy vedestä.
- ExPUA
Tämä oli jotenkin hieno, lähes kihelmöivä kirjoitus.
- Mmies32veee
Oli kyllä hyvä. Tietää mitä kirjoittaa, miten lopettaa - hienosti. Mikä vähän lannistaa.
Mutta muuten jees.
- Pimpelipompelix
Jaahas.
No listaampa mäkin omat ostokseni eiliseltä.
Hopeasipulia 3-pack, 3 l rasvatonta maitoa, 1 täysmaito, 4 kuohukermaa, kirnuvoita, wokkivihanneksia, basilikalla maustettua oliiviöljyä (rypsiä on kaapissa), kananmunia, salaattisekoitus, mozzarellapalloja 3 kpl, tipumunia & pätkiksiä virpojille, raejuustoa, valkosipulipatonki, 2x vissy, 4 kpl pihvit, 600g savulohi. :) BMI 19,3. Ja tuossa oli vain ne ns.tärkeimmät ostokset. - kurkkua, tomaattia ym on kotona lähes aina. Mutta on herkkujakin :P- 17lus14
Minun eiliset ostokseni. Koppa karjalaa ja Ryb&Dekker
- taliaivot
Mitä v*tun järkee on kyylätä naapurin ostoksia? Keskittykää nyt vaan omiinne.
- Ciicicicici
mignonmunat < 3
- epäpuffi
Olin juuri astumassa ulos jätekatoksesta, jonne olin vienyt maitotölkkiin taitellut roskani viikon ajalta, kun pihaan ajoi pizzataksi.
Kiirehdin askeliani, koska halusin kulkea yhtä matkaa pizzalähetin kanssa. Halusin näet varmistua epäilyksestäni, että pizzaa oltiin tuomassa naapurin naiselle.
Pizzalähetti otti auton takapenkillä olevasta lämpöarkusta kaksi pizzaa ja suuntasi meidän rappumme ovelle. Kun hän oli painamassa summeria, kiiruhdin avaamaan oven avaimella. Lähetti tuli sisään käytävään samalla oven auvauksella.
Menin poikkeuksellisesti hissillä (yleensä juoksen rappuset ylös) lähetin kanssa. Lähetti painoi naapurin naisen kerroksen nappulaa. Itse asun ylempänä. Hississä nuuhkin pizzalaatikoista tulevia tuoksuja: erotin kebablihan, sipulin, valkosipulin ja tietenkin mozzarellajuuston tuoksut.
Olin itse ehtinyt herättyäni juoda vain kupin vihreää teetä. Vatsani päästi pizzantuoksujen keskellä äänekkään murahduksen, joka tuntui voimakkaana kouristuksena sisälläni.
Kun lähetti kääntyi avatakseen hissin oven, vilkaisin nopeasti tussilla kirjoitettua tekstiä päällimmäisen laatikon kannessa. Siinä oli ruksi fantasia-vaihtoehdon kohdalla, ja viereen oli kirjoitettu 'tuplajuusto v.sipuli'.
Omaan kerrokseen tultuani kuulin naapurin naisen jä tämän ystävättären ilakoivat äänet kaikuvina alempaa porraskäytävästä. Asunnosta kuului alhaisella volyymillä myös tunnelmallisia portugalilaisia kitarasointuja.
"Huva lauantaita teille upea naiset!", pizzalähetin ääni toivotti ennen kuin ovi suljettiin.
Tuskin ehdin sulkea oman asuntoni oven perässäni, kun jo ryntäsin ruokakaapille. Vapisevin käsin ruksutin tonnikalapurkin auki, tyhjensin sisällön lautaselle ja laitoin lautasen 25 sekunniksi mikroon.
Syödessäni ratkoin ristisanoja. Välillä hörppäsin vettä saadakseni kitalakeen takertuneet tonnikalahiutaleet alas kurkusta.- vghytghcgytg
Persaukinen ätmi.
- epäpuffi
vghytghcgytg kirjoitti:
Persaukinen ätmi.
Olen työtön, mutta hoikka.
- sick
Aloittaja taitaa olla syömishäiriötapaus, joka saa lähes orgastista mielihyvää ajatellessaan ruokaa.
- epäpuffi
Kävin naapurin naisella!!!
Tapahtui näin:
Kuuden maissa olin lähdössä lenkille. Naapurin naisen kerrostasanteella näin käytävän lattialla lappusen, jossa oli Postin logo. Lappusen nostettuani näin, että se oli postipaketin saapumisilmoitus ja siinä luki naapurin naisen sukunimi (sain samalla tietää naapurin naisen etunimenkin; en paljasta sitä täällä, vaan kutsun häntä tarvittaessa peitenimellä "Minna").
Lähestyin naapurin naisen ovea hiipien ja tartuin varovasti postiluukkuun. Halusin toimia hiljaa, sillä naapurin nainen oli jo palannut töistä siihen aikaan enkä halunnut hänen näkevän minusta vilaustakaan ovisilmästä, jos hän vaikka sattuisi juuri olemaan eteisessä. Raotin postiluukkua millimetri kerrallaan...
Samassa ovi tempaistiin auki niin että luukku lipesi otteestani ja läpsähti kiinni rämähtäen voimakkaasti. Naapurin nainen, Minna, melkein törmäsi minuun ja seisahtui sitten katsomaan minuun kummissaan. Säikähdykseltäni en saanut oikein mitään sanotuksi, nostin vain pakettilapun hänen silmiensä korkeudelle ja änkytin: "Tämä... löytyi tuosta..."
Minna ymmärsi heti, mistä on kysymys. "Ai, hienoa, kiitoksia! En näköjään kotiin tullessani huomannut sitä, kun oli isot ostoskassit ja..."
Puhuessaan Minna hipsi editseni naapurin ovelle. Hän vilautti minulle kädessään olevaa valkoista kirjekuorta ja sanoi hiljaa, melkein kuiskaten: "Postinkantajalla oli näköjään huono päivä... Minulle jaettiin naapurin posti..."
Pudotettuaan kirjekuoren naapurin luukusta Minna kysyi: "Asutko sinä tuossa viidennessä?" Vastasin myöntävästi. Minna oli siis nähnyt minut ja pistänyt merkille, missä kerroksessa asuin. Olin siitä jotenkin hyvilläni.
"Tule juomaan kahvit kiitokseksi tästä!", Minna sanoi vilauttaen Postin lappusta. Minna vaikutti tavattoman puheliaalta ja sosiaaliselta. Koska en kehdannut ruveta selittelemään, että minulla mukamas oli kiire lenkille, änkytin vain lyhyen, myöntävän vastauksen kutsuun.
Minnan koti oli eteisestä lähtien hyvällä maulla sisustettu: lämpimänsävyisiä mattoja, pöytälampunvarjostimia, joiden läpi valo hehkui pehmänä ja tunnelmallisena, kolmikerrosverhot sävy sävyyn, tuoksukynttiläasetelmia, huonekasveja, kiiltäviksi lakatut puulattiat, kermanvaaleat seinät, joille oli ripustettu öljyvärimaalauksia...
Mutta Minnan kodin sydän, keittiö, jonne häntä seurasin kengät riisuttuani, oli ihmeellinen. Minulle tuli nälkä jo siitä, kun annoin katseeni vaeltaa kauniita purnukoita kannattelevalla tyylikkäällä maustehyllyllä ja kuparipannurivistön kiiltävillä, pyöreillä pinnoilla. Ruokapöytää somistavan ruudullisen liinan päälle Minna oli juuri asettanut kauniin kermansavikahvikupin ja posliinisen kermatuokon sekä lautasen, jolla oli muheva mustikkatortun palanen.
Kaiken taustalla kuitenkin hehkui mitä ihanin ja herkullisin ruoan tuoksu. Tuoksussa sekoittuivat mitä suloisimmaksi kokonaisuudeksi naudanlihan, valkosipulin ja tomaatin aromit. Minnan kurottaessa toista kahvikuppia astiakaapista käännähdin vaivihkaa etsien tuoksun lähdettä, ja näin lieden päällä ison uunivuo'an, jonka päälle vedetty alumiinifolio oli avattu toisesta päästä sen verran, että saatoin nähdä vuo'an sisällä olevan ruoan. Se oli lasagnea, tuota epäterveellistä, juustoisen lihaisaa lohturuokaa. Näky yhdistettynä tuoksuun piiskasi nälkääni hereille ja kiihdytti ruokahaluani (olin syönyt vain pinaatinlehtiä, purkkisardiinia ja vettä, ja niidenkin syömisestä oli kulunut jo useita tunteja).
"Otatko mustikkatorttua ja vaniljajäätelöä kahvin kanssa?", Minna kysyi. Olisin halunnut sanoa "Kyllä, kiitos", mutta suustani pääsi "En, kiitos". Meinasin korjata vastaukseni, mutta kun tajusin, miten omituiselta se kuulostaisi, en tehnyt niin.
"Minä olen tällainen herkkuperse...", Minna nauroi iloisesti ja laittoi lusikallisen vaniljajäätelöä mikrossa lämmittämänsä tortun päälle. Sekunneissa torttu sulatti kuohkeaa jäätelönokaretta, joka valahti pehmeästi lämpimän kumppaninsa kylkeen. Melkein itkua pidätellen seurasin, kuinka Minna hotkaisi suullisen tuota täyteläistä herkkua.
Lohduttauduin siemaisemalla kupposestani mustaa kahvia. Se korvensi mahaani.
Juttelimme talon asioista, kuten pihalle kaavaillusta uudistuksesta ja naapuruston vaihtuvuudesta. Tai oikeastaan Minna puhui, ja minä vastailin minimipalautteella. Välillä yskäisin peittääkseni vatsastani tulevaa kurinaa.
Äkkiä Minnan kännykkä soi. Minna vastasi puhelimeen ja kuiskutti minulle: "Juo kahvisi kaikessa rauhassa, tässä ei mene kauaa..", ja riensi olohuoneen läpi makuuhuoneen puolelle puhumaan. Minnan ääni kuului niin vaimeana makuuhuoneesta, etten saanut selvää, mitä hän puhui.
Yhtäkkiä ymmärsin tilaisuuteni koittaneen. Sieppasin varovasti tiskipöydällä lojuvan ison annoslusikan ja upotin sen folion avatun kulman paljastamaan lasagneen. Folio hohkasi vielä lämpöä, joten lasagne ei ollut aivan jäähtynyt. Tämä havainto sai minut himoitsemaan sitä entistä enemmän. Tosin olisi minulle kylmäkin lasagne kelvannut erinomaisesti.
Jatkuu seuraavassa viestissä...- epäpuffi
(jatkuu...)
Muhkean kokoista lusikallista irrottaessani lasagnen kerrosväleistä putoili mustapippurilla ja oreganolla höystettyjä jauhelihan murusia ja heti niiden perässä valui esiin paksua juustokastiketta, jonka mehukas tomaatti oli värjännyt osittain vaalean oranssiksi.
Kuljetin lusikan hätäisesti, mutta varovasti huulilleni ja nuuhkaisin sitä silmät ummistettuina - tuoksu oli taivaallinen...
Juuri kun olin työntämässä herkun suuhuni, kuulin makuuhuoneesta Minnan äänen, joka sanoi reippaasti: "Okei, tehdään niin!"
Ymmärsin sen merkiksi siitä, että puhelu oli lähenemässä loppuaan. Hädissäni vedin lasagnesuullisen (joka oli jo ehtinyt koskettaa kieleni kärkeä ja saada sen juurella kytevät sylkirauhaset valuttamaan kuolaa suuni täyteen) ulos suustani ja laskin annoslusikan herkullisine lasteineen vuokaan. Jouduin vain toivomaan, ettei Minna äkkäisi, että annoslusikka oli vaihtanut paikkaa tiskipöydältä vuokaan.
Puhelu kuitenkin sai jatkoa: "Ai jaa.. on vai..", Minnan ääni sanoi jälleen vaimeammin. Tartuin uudestaan lasagnelusikkaan alkaen kuljettaa sitä suutani kohti, mutta samassa Minnan ääni sanoi: "Joo, jutellaan siitä sitten kun nähdään...", mikä viestitti puhelun päättymistä hetkenä minä hyvänsä. Mieleeni tuli myös, että vaikka ehtisinkin hotkaista lasagnen suuhuni ja laittaa annoslusikan takaisin tiskipöydälle ennen Minnan paluuta, en ehtisi pureskella ja niellä isoa suullista niin nopeasti, ja Minna ihmettelisi, kun suuni olisi yhtäkkiä mystisesti täyttynyt ruoalla hänen keittiössään. Mies, joka kieltäytyi jopa kermatilkasta kahvinsa höysteeksi, mossottaisi häkeltyneenä suu täynnä ruokaa - täysin naurettava skenaario. Suosiolla laskin siis lusikan takaisin vuokaan.
Olin juovinani kahvia kupista ja katselevinani kiinnostuneena ulos ikkunasta, kun Minna palasi keittiöön. Nyt jo moneen kertaan pettymään joutunut vatsapoloiseni oli aloittanut sellaisen metelin, että kiitin Minnaa nopeasti kahvista ja sanoin, että minun on aika jatkaa lenkille.
Minna kiitti vielä pakettilappusensa löytämisestä ja pyysi minua poikkeamaan kahville joskus toistekin. - ätmel
En uso!
- enkerrokuka
epäpuffi kirjoitti:
(jatkuu...)
Muhkean kokoista lusikallista irrottaessani lasagnen kerrosväleistä putoili mustapippurilla ja oreganolla höystettyjä jauhelihan murusia ja heti niiden perässä valui esiin paksua juustokastiketta, jonka mehukas tomaatti oli värjännyt osittain vaalean oranssiksi.
Kuljetin lusikan hätäisesti, mutta varovasti huulilleni ja nuuhkaisin sitä silmät ummistettuina - tuoksu oli taivaallinen...
Juuri kun olin työntämässä herkun suuhuni, kuulin makuuhuoneesta Minnan äänen, joka sanoi reippaasti: "Okei, tehdään niin!"
Ymmärsin sen merkiksi siitä, että puhelu oli lähenemässä loppuaan. Hädissäni vedin lasagnesuullisen (joka oli jo ehtinyt koskettaa kieleni kärkeä ja saada sen juurella kytevät sylkirauhaset valuttamaan kuolaa suuni täyteen) ulos suustani ja laskin annoslusikan herkullisine lasteineen vuokaan. Jouduin vain toivomaan, ettei Minna äkkäisi, että annoslusikka oli vaihtanut paikkaa tiskipöydältä vuokaan.
Puhelu kuitenkin sai jatkoa: "Ai jaa.. on vai..", Minnan ääni sanoi jälleen vaimeammin. Tartuin uudestaan lasagnelusikkaan alkaen kuljettaa sitä suutani kohti, mutta samassa Minnan ääni sanoi: "Joo, jutellaan siitä sitten kun nähdään...", mikä viestitti puhelun päättymistä hetkenä minä hyvänsä. Mieleeni tuli myös, että vaikka ehtisinkin hotkaista lasagnen suuhuni ja laittaa annoslusikan takaisin tiskipöydälle ennen Minnan paluuta, en ehtisi pureskella ja niellä isoa suullista niin nopeasti, ja Minna ihmettelisi, kun suuni olisi yhtäkkiä mystisesti täyttynyt ruoalla hänen keittiössään. Mies, joka kieltäytyi jopa kermatilkasta kahvinsa höysteeksi, mossottaisi häkeltyneenä suu täynnä ruokaa - täysin naurettava skenaario. Suosiolla laskin siis lusikan takaisin vuokaan.
Olin juovinani kahvia kupista ja katselevinani kiinnostuneena ulos ikkunasta, kun Minna palasi keittiöön. Nyt jo moneen kertaan pettymään joutunut vatsapoloiseni oli aloittanut sellaisen metelin, että kiitin Minnaa nopeasti kahvista ja sanoin, että minun on aika jatkaa lenkille.
Minna kiitti vielä pakettilappusensa löytämisestä ja pyysi minua poikkeamaan kahville joskus toistekin.Erittäin elävästi kerrottu. Mahtavaa!
Vähän kävi sääliksi kyllä tonnikalalla eläjää. Tai BONNIITILLA eläjää, jos tarkkoja ollaan. - ExPUA
epäpuffi kirjoitti:
(jatkuu...)
Muhkean kokoista lusikallista irrottaessani lasagnen kerrosväleistä putoili mustapippurilla ja oreganolla höystettyjä jauhelihan murusia ja heti niiden perässä valui esiin paksua juustokastiketta, jonka mehukas tomaatti oli värjännyt osittain vaalean oranssiksi.
Kuljetin lusikan hätäisesti, mutta varovasti huulilleni ja nuuhkaisin sitä silmät ummistettuina - tuoksu oli taivaallinen...
Juuri kun olin työntämässä herkun suuhuni, kuulin makuuhuoneesta Minnan äänen, joka sanoi reippaasti: "Okei, tehdään niin!"
Ymmärsin sen merkiksi siitä, että puhelu oli lähenemässä loppuaan. Hädissäni vedin lasagnesuullisen (joka oli jo ehtinyt koskettaa kieleni kärkeä ja saada sen juurella kytevät sylkirauhaset valuttamaan kuolaa suuni täyteen) ulos suustani ja laskin annoslusikan herkullisine lasteineen vuokaan. Jouduin vain toivomaan, ettei Minna äkkäisi, että annoslusikka oli vaihtanut paikkaa tiskipöydältä vuokaan.
Puhelu kuitenkin sai jatkoa: "Ai jaa.. on vai..", Minnan ääni sanoi jälleen vaimeammin. Tartuin uudestaan lasagnelusikkaan alkaen kuljettaa sitä suutani kohti, mutta samassa Minnan ääni sanoi: "Joo, jutellaan siitä sitten kun nähdään...", mikä viestitti puhelun päättymistä hetkenä minä hyvänsä. Mieleeni tuli myös, että vaikka ehtisinkin hotkaista lasagnen suuhuni ja laittaa annoslusikan takaisin tiskipöydälle ennen Minnan paluuta, en ehtisi pureskella ja niellä isoa suullista niin nopeasti, ja Minna ihmettelisi, kun suuni olisi yhtäkkiä mystisesti täyttynyt ruoalla hänen keittiössään. Mies, joka kieltäytyi jopa kermatilkasta kahvinsa höysteeksi, mossottaisi häkeltyneenä suu täynnä ruokaa - täysin naurettava skenaario. Suosiolla laskin siis lusikan takaisin vuokaan.
Olin juovinani kahvia kupista ja katselevinani kiinnostuneena ulos ikkunasta, kun Minna palasi keittiöön. Nyt jo moneen kertaan pettymään joutunut vatsapoloiseni oli aloittanut sellaisen metelin, että kiitin Minnaa nopeasti kahvista ja sanoin, että minun on aika jatkaa lenkille.
Minna kiitti vielä pakettilappusensa löytämisestä ja pyysi minua poikkeamaan kahville joskus toistekin.Jälleen kerran aivan mahtavaa tekstiä. Eläväistä, mukaansa tempaavaa ja taidollisesti kirjoitettu.
PS. Joka haluaa realistisen efektin, lukekoot sen nälässä kuten minä, jolloin olet osana tarinaa.
PPS. Onko tarinan nainen meikäläisten P. Loora?
- Herkkuperse
Hmm kyllä nyt taitaa olla kyse epäpuffin kieroutuneesta fantasiasta eikä tositapahtumista.
Vaikuttaa mieheltä jonka suurin haave ei olekaan päästä panemaan, vaan syömään kunnolla. Käännänpä vielä viestä haavassa ilmoittamalla että mää ostin tänään kilon voita, kun oli alennuksessa. :D
- ExPUA
stellaria81 kirjoitti:
Vaikuttaa mieheltä jonka suurin haave ei olekaan päästä panemaan, vaan syömään kunnolla. Käännänpä vielä viestä haavassa ilmoittamalla että mää ostin tänään kilon voita, kun oli alennuksessa. :D
Pistä toi kilo voita treffi-ilmoitukseesi. :D
- siksoonmäsuruinen
ExPUA kirjoitti:
Pistä toi kilo voita treffi-ilmoitukseesi. :D
Et ole tainnut seurata palstaa kun et tiedä ettei Stella nettideittaile
siksoonmäsuruinen kirjoitti:
Et ole tainnut seurata palstaa kun et tiedä ettei Stella nettideittaile
Stella ei oikeasti edes tykkää miehistä. Sillä on liikaa hiekkaa pillussa.
- ExPUA
super-atm kirjoitti:
Stella ei oikeasti edes tykkää miehistä. Sillä on liikaa hiekkaa pillussa.
Niin, se ei osaa päättää että onko se liian hyvä miehille, vai onko miehet liian huonoja sille. Anonyymit hypergamit,voisivat olla hänelle avuksi.
- kiiiiiinnostaaaaa
Odotan jatkoa epäpuffin tarinalle.
- enkerrokuka
Niin minäkin, ainekset on kasassa vaikka romaaninmittaiseen tarinaan.
Tarinaan siitä, kuinka edes yksi asia maailman kaaoksessa ja informaatiotulvassa on melkein kontrollissa: syöminen.
Omat ostokseni eiliseltä:
- Kaksi pulloa kokista
- Purjopiiras
- Ranskalaisia
- Kermaviiliä
- Valkosipulidippijauhe
Ei kuulosta terveeltä.- ExPUA
Rantakuntoako haet, onko ihan massakausi menossa?
Kuulun niihin henkilöihin, jotka ovat rantakunnossa tekemättä asian eteen mitään. Ehkä siksi ei ole tarvetta katsoa mitä suuhuni pistän.
- 1612
Kaksi olutta, majoneesia, juustoa ja kissanruokaa. Leipää oli entuudestaan.
- 712
ExPUA kirjoitti:
Rantakuntoako haet, onko ihan massakausi menossa?
En ymmärrä näitä rantakuntojuttuja. Rantakuntoon pääsee kun laittaa uikkarit päälle. Mikä siinä niin vaikeaa on joillekin?
- iiiiii
Ostin itse viimeksi:
- Keräkaalia
- Tomaatteja
- Kurkkua
- Omenia
- Banaaneja
- Sitruunaa
- Luomukananmunia
- Neitsytkookosöljyä
- Kanan rintaleikettä - Liisa-lettipää
Ihanaa terveellistä funktionaalista. Hipsuttelee...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031555
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781194- 881117
- 1391026
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1947Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 20870
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9704Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8660