Tuntuu että mies ei arvosta

Mutta kuulostaa ihan normimieheltä... tuollaisia he ovat. Sitten vasta jos elämä muuttuu täysin arvaamattomaksi helvetiksi, jossa ei voi elää, on syytä alkaa epäillä persoonallisuushäiriöitä. Niin tai näin, mieti itse oletko onnellinen ja kestätkö, vai et, oletko onnellisempi yksin (lasten kanssa). Onnea jokatapauksessa.

Sun ei varmaan ole pakko olla tuollaisen miehen kanssa joka ei arvosta sinua. Kyllä minä ainakin kannustaisin enkä halua että nainen on palvelija, voin tehdä omat ruuat ja pesen omat pyykit mutta ei naiset halua tälläisiä miehiä vaan tuollaisen ääliön kun sun miehes.

Voi hyvänen aika :O. Miksi suostut tuollaiseen? Kyllä mulle on ns itsestään selvää, että parisuhteessa kuuluu arvostus ja toisen kunnioitus puolin ja toisin. Jos sitä ei ole, niin kytkintä vaan. Muutenkin asioiden tekeminen ilman että toisen pitää sanoa siitä, ja toisaalta taas "me"-henki. Miehelläsi on joku ongelma itsensä kanssa, puhukaa.

Olet nyt ollut vasta kaksi vaivaista vuotta hänen kanssaan ja on tuollaista. Nyt pitäisi vielä olla jotakin huumaa ilmassa ja elämä ihanaa. Voin vakuuttaa, että tuo ei paremmaksi muutu. Pahenee. Kannattaa uskoa vakava varoitus, mutta itse tietenkin päätät.

Mieti missä helvetissä olet vuden kuluttua tai 5 vuoden. Viimeistään 20 vuoden kuluttua olet jo henkisesti täysin rikottu ihmisraasu. Mieti oikeasti, millaista elämää haluat ja toimi sen mukaan. Itse olet oman elämäsi kapteeni ja määräät sen suunnan.

Muista, että olet nyt myös lapsesi elämän kapteeni. Sinun tehtäväsi on pelastaa hänetkin kamalalta lapsuudelta rikkinäisessä kodissa. Hän on syytön ja hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin elää sitä elämää, jonka hänelle annat.

Päätösten teko voi olla vaikeaa, mutta joskus täytyy. kaksi vuotta on niin vähän, siinä ajassa ei ehdi edes vielä kunnolla oppia tuntemaan toista. Toivon parasta sinulle ja lapsellesi!

Ensin voi muutoksen aloittaa itsestä, koska huonoimmin menestyy se, joka ei ole valmis itse muuttamaan tiettyjä tapojaan.
Miehellesi voi olla ratkaiseva seikka se, että ruoka ei ole valmiina, kun hän tulee nälkäisenä kotiin. Hänen verensokerinsa on alhaalla, joka ihmisellä aiheuttaa ärtymystä ja väsymystä.
Eikö olisi tämä pieni asiantila helposti korjattavissa, koskapa te kuitenkin syötte herkullisen aterian jossain vaiheessa?
Näinkin pieni epäkohta kuin aterian laiminlyönti työstä kotiinpalaavalle, voi laajeta koko asennoitumiseen sille, joka on laiminlyönnin kohteena.
Sinä taas odotat pikku palveluksia mieheltä, ja niitä ei ratkaisevasti kostona tule aterian valmistamatta jättämisestä, ja näin on parisuhteen taistelukenttä valmis sotaisaan mittelöön.
Tee koeviikko: tee säntillisesti miehen kotiin saapumisesta juhlava hetki aterioineen, jonka eteen olet nähnyt pienen vaivan eli herkullisen ruoan.
Ruokailette koko perheenä, lapsi mukaan lukien rauhallisesti ja kiireettömästi. Anna miehen syödä rauhassa ja palautua työn rasituksesta.
Yleensä ihminen tarvitsee kotiin tultuaan pienen palautumishetken, siirtymäajan. Älä sinä aikana tuo esiin mitään negatiivista, vaan jätä se myöhempään ajankohtaan. Yritä sen sijaan saada miellyttävä ilmapiiri.
Älä hösää, ennen kuin mies on "kotiutunut"
Tähän kotiutumisen tilan huomiotta jättämiseen viittaa se, että mies kokee iltaan jätetyt kotityöt häiritseviksi. Ne eivät häiritse niin paljon, jos mies (tai kuka tahansa kotiin palaaja) on saanut sen ratkaisevan rauhoittumishetkensä.
Olet itsekin avaintekijä kotinne ilmapiirin luomisessa. Se vaatii päämäärätietoista pyrkimystä siihen, että luo ympäristöön ne puitteet arkirutiinien ruuhkien välttämisellä.
Yritä mahdollsimman paljon tehdä kotitöitä päiväsaikaan, jolloin teille jää yhteistä luppoaikaa illaksi.
Moni ratkaisu on kiinni siitä, että on valmis tinkimään omista periaatteistaan arkielämässä.

Mieti elämäääsi 10-20 vuotta eteenpäin, olet tuollaisen miehen kanssa elänyt kauan. Mies ei sinua arvostanut, ei hoida, lapsia ei auta kotitöisssä. Mietit 10 vuoden päästä että olet tuhlannut tuohon mieheen 10-20 vuotta vaikka tiedät että olisit paremman miehen saanut, sellasen joka riisuu lapselta ulko vaatteet, tekee ruokaa sinulle myös, kiitää kun kokkaat ja hoidat kotia ja tuo sinulle kukkasia joskus. Nyt ei ole vielä myöhäistä erota.

Jaa-a, tämähän on kuin toisintoparista muusta kirjoituksesta tällä palstalla. Kaksi vuotta oltu yhdessä ja on vuosi oltu kotona lasten ja sairaslomien jälkee. Tarkoittaa siis, että olet alle puolen vuoden jälkeen seurustelun jälkeen alkanut tekemään miehesi kanssa lapsia. "Onhan mun saata-na saatava lapsi, kaikkimuu on joutavaa, kohinaa". Mikä teitä naisia vaivaa?

No yleisesti ottaen huutaminen on jo merkki arvostuksen puutteesta (hyväksyn ehkä määrätyssä riitatilateissa).

Neuvoni on, mene töihin. A) sinun on helpompi tulla toimeen erotilanteessa. B) Mies joutuu väkisin ehkä ottamaan vastuuta perheen töistä C) sinulla on muuta ajateltavaa ja juteltavaa, etkä kaada päivän muheita heti miehen niskaan, kun hän tulee ovesta sisään.

On minulla kokemusta 2 v ajalta suhteessa ja ostin kukkasia. Siitä on kyllä aikaa jo 15 v eli ikuisuus. En usko että aloittajan mies ostaa sille kukkasia.