Päättely Kruskall-Wallisin testim perusteella

Eli rautalangasta vääntäen aina kuin p on merkitsevä, niin tilastollisesti merkitsevä ero on vähintään alimman keskiarvon ja ylimmän keskiarvon saaneiden ryhmien välillä? Esimerkissä siis nuorilla ja vanhoilla on eroa, keski-ikäisten kohdalla tarvii testata lisää.

Gradupähkinä kirjoitti:

Eli rautalangasta vääntäen aina kuin p on merkitsevä, niin tilastollisesti merkitsevä ero on vähintään alimman keskiarvon ja ylimmän keskiarvon saaneiden ryhmien välillä? Esimerkissä siis nuorilla ja vanhoilla on eroa, keski-ikäisten kohdalla tarvii testata lisää.

Lue lisää

Näin juuri.

Statistician kirjoitti:

Näin juuri.

Kiitos!

Löysinkin SPSS:stä tuon pairwise comparisons -toiminnon, jolla voi nuo parivertailut tehdä. Mielenkiintoista, että K-W näyttää merkitsevää, mutta parivertailussa yksikään adj. sig arvo ei taas ole merkitsevä. Ilmeisesti sitten niin, että pienimmän adj sig arvon saava pari eroaa. Jos eroaa nekään.

Gradupähkinä kirjoitti:

Löysinkin SPSS:stä tuon pairwise comparisons -toiminnon, jolla voi nuo parivertailut tehdä. Mielenkiintoista, että K-W näyttää merkitsevää, mutta parivertailussa yksikään adj. sig arvo ei taas ole merkitsevä. Ilmeisesti sitten niin, että pienimmän adj sig arvon saava pari eroaa. Jos eroaa nekään.

Lue lisää

Valistunut arvaukseni on, että parewise käyttää parametrista t-testivertailua, joka on nirsompi kuin ei-parametrinen K-W.

Kun merkitsevyystaso K-W:llä oli kuitenkin niinkin hyvä kuin 0.03, ja etenkään jos jakaumat eivät ole kovin normaalisia, suosittelisin pysymään ei-parametrisella puolella ja tekemään parivertailut Mann-Whitney:lla (jonka voimakkuus, siis kyky hylätä väärä nollahypoteesi, on yli 90 % t-testin voimakkuudesta).

Statistician kirjoitti:

Valistunut arvaukseni on, että parewise käyttää parametrista t-testivertailua, joka on nirsompi kuin ei-parametrinen K-W.

Kun merkitsevyystaso K-W:llä oli kuitenkin niinkin hyvä kuin 0.03, ja etenkään jos jakaumat eivät ole kovin normaalisia, suosittelisin pysymään ei-parametrisella puolella ja tekemään parivertailut Mann-Whitney:lla (jonka voimakkuus, siis kyky hylätä väärä nollahypoteesi, on yli 90 % t-testin voimakkuudesta).

Lue lisää

Kiitos, kommenttisi oli kiinnostava. Muuallakin on ollut keskustelua Mann-Whitneyn käyttämisestä ko .tilanteessa, mutta sitten "yleensä" ilmeisesti tyydytään siihen mitä SPSS puskee ulos omasta parivertailustaan. Tosiaan tilastotieteen ymmärrykseni ole mikään erityinen vahvuuteni :) Alan harvoja kvanttipuolen graduja lukiessa yksikään kirjoittaja ei kirjoita parivertailuista mitään, vaikka K-W:tä on käyttänyt. Todettu tosiaan esim, että " X sai suurimman keskiarvon ja siten eroaa muista ryhmistä". En kyllä teknisesti äkkiseltään keksi, miten tuon Mann-Whitneyn voisi tehdä SPSS:llä, joka automaattisesti nakuttaa parametrittomat testit sapluunansa mukaan. Ehkä ennätän tutustua aiheeseen.

Tuota, miksi sinun pitäisi välttämättä käyttää SPSS:ää jos et osaa? Esimerkiksi R:llä Mann-Whitney menee suokelin näppärästi kolmella rivillä:

> a = c(30, 32, 33, 33,36,37,40,44)
> b = c(27, 29, 31, 34, 34, 35,41,12,324,34,4,-2.4)
> wilcox.test(a,b, alternative="less", correct=TRUE)

Wilcoxon rank sum test with continuity correction

data: a and b
W = 64, p-value = 0.8989
alternative hypothesis: true location shift is less than 0

Warning message:
In wilcox.test.default(a, b, alternative = "less", correct = TRUE) :
cannot compute exact p-value with ties
>

matikisti kirjoitti:

Tuota, miksi sinun pitäisi välttämättä käyttää SPSS:ää jos et osaa? Esimerkiksi R:llä Mann-Whitney menee suokelin näppärästi kolmella rivillä:

> a = c(30, 32, 33, 33,36,37,40,44)
> b = c(27, 29, 31, 34, 34, 35,41,12,324,34,4,-2.4)
> wilcox.test(a,b, alternative="less", correct=TRUE)

Wilcoxon rank sum test with continuity correction

data: a and b
W = 64, p-value = 0.8989
alternative hypothesis: true location shift is less than 0

Warning message:
In wilcox.test.default(a, b, alternative = "less", correct = TRUE) :
cannot compute exact p-value with ties
>

Lue lisää

Kiitän vinkistä. Syy SPSS- riippuvuuteen on siis ihan vain se, että mistään muusta ei ole hajua ja osaamista siis vieläkin vähemmän kuin SPSS:stä. R:stä en ole koskaan kuullutkaan, mutta googlettelemallahan sitä löytää.

Gradupähkinä kirjoitti:

Kiitän vinkistä. Syy SPSS- riippuvuuteen on siis ihan vain se, että mistään muusta ei ole hajua ja osaamista siis vieläkin vähemmän kuin SPSS:stä. R:stä en ole koskaan kuullutkaan, mutta googlettelemallahan sitä löytää.

Lue lisää

Eikös se Mann-Whitney löydy sieltä Nonparametric-valikosta? Näin muistelen, kun itselläni ei juuri nyt ole koneella SPSS:ää, vain sen sen vaatimattomampi vastine PSPP Linuxille.

Statistician kirjoitti:

Eikös se Mann-Whitney löydy sieltä Nonparametric-valikosta? Näin muistelen, kun itselläni ei juuri nyt ole koneella SPSS:ää, vain sen sen vaatimattomampi vastine PSPP Linuxille.

Lue lisää

Juu kyllähän se M-W tuolta SPSS:stä on poimittavissa, ja eiköhän sieltä löydy vielä joku valikko, miten parivertailutkin sais tehtyä muuttujalla, jossa useampi luokka. Nyt iski vielä epäusko, että miten päin mäkiä oonkaan tekemässä jos siis yritän saada selvyyttä siihen vaikuttaako asiakkaan oma käytös ja henkilökunnan käytös asiakkaan luottamukseen. Alun perin siis aattelin muodostaa Likert 1-5 mittariston perusteella esim passiiviset ja aktiiviset asiakkaat / henkilökunta ja testata U:lla eroja luottamuksessa( kyllä, osittainen luottamus, ei). Mutta hiipi epäilys, että oon hahmottanut riippuvat ja riippumattomat tilanteet väärin..

Gradupähkinä kirjoitti:

Juu kyllähän se M-W tuolta SPSS:stä on poimittavissa, ja eiköhän sieltä löydy vielä joku valikko, miten parivertailutkin sais tehtyä muuttujalla, jossa useampi luokka. Nyt iski vielä epäusko, että miten päin mäkiä oonkaan tekemässä jos siis yritän saada selvyyttä siihen vaikuttaako asiakkaan oma käytös ja henkilökunnan käytös asiakkaan luottamukseen. Alun perin siis aattelin muodostaa Likert 1-5 mittariston perusteella esim passiiviset ja aktiiviset asiakkaat / henkilökunta ja testata U:lla eroja luottamuksessa( kyllä, osittainen luottamus, ei). Mutta hiipi epäilys, että oon hahmottanut riippuvat ja riippumattomat tilanteet väärin..

Lue lisää

Minulle tulee nyt sellainen fiilis, että graduntekosi menee melkoiseksi hakuammunnaksi. Kehottaisin yli 500 gradua/diplomityötä ohjanneena tekemään koko aineistolle analyysisuunnitelman ja pysymään siinä:
a) Mitä riippuvuuksia ja eroja haluat selvittää
b) Mitkä ovat soveliaat tilastolliset analyysimenetelmät

Sellaisista testiä joka samalla kertaa testaisi useiden ryhmien keskiarvojen tai mediaanien erojen merkitsevyyden pareittain, ei ole. Kuten aiemmin kerroin, K-W:ssa (ja ANOVASSA) nollahypoteesi on, että keskiluvat ovat yhtä suuret ja vaihtoehtoinen hytpoteesi, että joku poikkeaa muista. Saman voi tehdä pareittain M-W:lla tai parametrisessa tapauksessa t-testeillä.

Statistician kirjoitti:

Minulle tulee nyt sellainen fiilis, että graduntekosi menee melkoiseksi hakuammunnaksi. Kehottaisin yli 500 gradua/diplomityötä ohjanneena tekemään koko aineistolle analyysisuunnitelman ja pysymään siinä:
a) Mitä riippuvuuksia ja eroja haluat selvittää
b) Mitkä ovat soveliaat tilastolliset analyysimenetelmät

Sellaisista testiä joka samalla kertaa testaisi useiden ryhmien keskiarvojen tai mediaanien erojen merkitsevyyden pareittain, ei ole. Kuten aiemmin kerroin, K-W:ssa (ja ANOVASSA) nollahypoteesi on, että keskiluvat ovat yhtä suuret ja vaihtoehtoinen hytpoteesi, että joku poikkeaa muista. Saman voi tehdä pareittain M-W:lla tai parametrisessa tapauksessa t-testeillä.

Lue lisää

"Sellaisista testiä joka samalla kertaa testaisi useiden ryhmien keskiarvojen tai mediaanien erojen merkitsevyyden pareittain, ei ole."

Miksei tämä toimisi? https://en.wikipedia.org/wiki/Tukey's_range_test

matikisti kirjoitti:

"Sellaisista testiä joka samalla kertaa testaisi useiden ryhmien keskiarvojen tai mediaanien erojen merkitsevyyden pareittain, ei ole."

Miksei tämä toimisi? https://en.wikipedia.org/wiki/Tukey's_range_test

Lue lisää

. OK, perun puheeni , mutta en ihan kokonaan ;-).Tukey'n testistä oli aikoinaan keskustelua alan lehdissä. Sehän on itse asiassa sama kuin parittain tehdyt t-testit. Kun ne "niputetaan yhteen" Tukey'n tavalla, seuraa kova vaatimus: ryhmien varianssien pitäisi olla yhtä suuria. Tämä on käytännössä melkoisen utopistista. Silmiini, ei ole sattunut analyysia, siitä, miten herkkä testi on tämän vaatimuksen rikkomiselle.

Ahaa. Mukava oppia uutta. Joku Googlaamalla vastaan tullut sivu sanoo, että Gamesin–Howellin testissä varianssien yhtäsuuruutta ei tarvita, mutta mulla ei ole mitään kokemusta tästä.

matikisti kirjoitti:

Ahaa. Mukava oppia uutta. Joku Googlaamalla vastaan tullut sivu sanoo, että Gamesin–Howellin testissä varianssien yhtäsuuruutta ei tarvita, mutta mulla ei ole mitään kokemusta tästä.

Lue lisää

Tämä ketju nyt menee ihan vituralleen, jos tarkoitus on auttaa aloittajaa gradunteossa, kun käytössä on SPSS.

Games & Howell toimii, kun ryhmiä on max kolme, mutta kuten testin kehittäjät itse toteavat alkuperäisen artikkelinsa abstraktissa "Satisfactotory control with unequal n's of three and up is dubious even with this statistic. Vaadittaisiin siis ryhmiltä samaa otoskokoa. Muistaakseni Tukey lähti juuri eliminoimaan tätä vaatimusta, mutta tuloksena oli vaatimus yhtäsuurista variansseista.

Ohjelmistopaketteihin on yleensä valittu käytännössä käyttökelposia testejä. Kaikenlaisia, toki usein teoreettisesti mielenkiintoisia, kehitelmiä kyllä löytyy lähes ---> oo. Itsekin olen selalista joskus harrastanut, jopa suppealla menestyksellä.

Mutta jos ohjelmistopaketista ei löydy oikeaa testiä, on vaihdettava ohjelmistoa ja tarvittaessa kehitettävä itse oikea testi.

matikisti kirjoitti:

Mutta jos ohjelmistopaketista ei löydy oikeaa testiä, on vaihdettava ohjelmistoa ja tarvittaessa kehitettävä itse oikea testi.

Ja höpö-höpö, esim. SPSS:stä löytyy kaikki tarpeellinen gradua tekevän aloittajan ongelmiin.

Niin, periaatteessa olen samaa mieltä. Pitäisikin lähettää lasku ohjajalle! Vaikuttaa, että aloittaja on kauppatieteilijä, ja siellä ei proffatasoa myöten ole aina kvantitatiivisten analyysimenetelmien tuntemus ihan huipputasoa.

En tämäntyyppisissä töissä kuitenkaan pidä nettiapua epäsopivana. Menetelmät ovat vain apuvälineitä, ja niiden käytössä voi kyllä auttaa. Gradun kokonaisarvon pitäisi kyllä määrittyä ensisijaisesti muilla perusteilla, kunhan menetelmien kanssa ei tee mitään täystöppäilyjä.

Vinkkejä voi kai pyytää mistä vaan. On kuitenkin omalla vastuullasi luottaa vinkkeihin ja tehdä analyysi oikein. Kaikissa lähteissä voi olla virheitä, niin keskustelupalstoilla kuin artikkeleissa. Joku voi jopa yrittää huijata täällä tahallaan. Toivottavasti osaat opetella valitsemasi testin teorian niin hyvin, että pystyt luottamaan tulokseen ja että tarvittava testi soveltuu käyttötarkoitukseesi. Mutta jos opettelen tilastotiedettä syvällisesti gradua tehdessäsi, pystyt varmaankin itsekin pättelemään, onko tilastollinen analyysi tehty ihan väärin.

Kaikkihan me elämme valintojen maailmassa. Jos emme, olisi aika moni asia jo automatisoitu.