Kokemuksia Savonlinnan terveyskeskuksesta?

Kyllä niin paljon kuulee negatiivistä palautetta Sosterin palveluista, että oikein pelottaa sairastua! Enemmän vain pitäisi pitää ääntä ja kirjoitella valituksia, että parannuksia tapahtuisi. Paljon on hoitovirheitä, töykeitä hoitajia, välinpitämättömyyttä, jonotusta jne = LIIAN PALJON!!

Pahinta tuo väärien verikokeiden ottaminen ja vakuuttelu että kaikki on kunnossa.
Kyllähän se hemoglobiini voikin olla. Ja sitten jos sattuu jokin poikkeava arvo löytymään niin sanotaan että on jo ollut kauan aikaa tuo alle viitteiden. Ihankuin olisi täten hyväksyttävä ilmiö. Mitään ei tehdä koska kaikki maksaa. Hoidosta tullut vain kaupungin talouden hoitoa sairaasta ei nin väliä. Ketuttaa koko lafka. Ottakaa mukaan tukihenkilö koska se hillitsee pahimpia valheita lääkäri suusta.

Miksi ihmeessä menit lääkäriin? olisit kertonut oireesi tälle palstalle niin diagnoosi olisi ollut kohta selvä ihan vaivatta. Sitten vaan olisit hakenut joltain lääkäriltä reseptin lääkkeisiin ja elelisit onnellisesti elämäsi loppuun asti....

Paljon huonoa kokemusta terveyskeskuksen toiminnasta, ei siellä käymisestä ole ollut useinkaan hyötyä, antibiootti- ja Buranakuurit osaavat kyllä määrätä. Monesti olen joutunut käymään yksityisellä lääkärillä, josta sitten saanut lähetteen erikoissairaanhoitoon ja sitä myöten saanut apua tilanteeseen. Olisi melkoisen paljon kehitettävää tuon yksikön toiminnassa, mutta kun toiminta ei ole asiakaslähtöistä vaan jotain ihan muuta. Olenkin ajatellut kun seuraavan kerran on aihetta lääkärinpalveluihin, siirtyä jonkun muun sairaanhoitopiirin asiakkaaksi, saattaapa tulla halvemmaksikin.

Yksi kokemus. Kun yritän uusia reseptejä niin ei onnistu. Miksi ei uusita lääkkeitä jotka käytössä jo vuosia. Syytä ei kerrota. Mistä lääkkeet? Kuka päättää yli erikoislääkärin lääkemääräyksen että potilas ei tarvitse lääkettä?

Minulla pelkästään hyviä kokemuksia. Aina ovat hoitotoimenpiteet onnistuneet ja vielä nopeasti. Olen ollut Sosterissa potilaana kymmenen vuoden aikana 5 kertaa. Kerran sisätautien osastolla, kerran tarkkailussa tulehduksen takia ja kolme kertaa pikaisemmin. Joka kerta terveenä kotiin. Hoitajien ja lääkärien jaksamista ei voi kuin ihmetellä. Iso kiitos heille!

Ainakkaa ei kannata olla kovin vakavasti sairas. Suattaapi kuolio iskee parraassa tappauksessa. Tässä oon parikuukautta jo vartoillu että liäkär ottas puhuttelluu. Enstää terveyven hoitaja priorisoi onko ukko etes hoijon tarpeessa. Olhase mukava ku kaks nuorta tyttöö huastattaa eläkeukkoo.Siinä huasteltii vieläkö se napero tojjii. Voip kuulemma jo olla vaikka testosterrooni puutetta. No kaks mahollisuuttaha siinä vua on. Sitä joko on tai ei. Kyllähä ne kahto sillee silimii että iha vanahoo miestä vähä värisytti. Jottai kuitennii tul mielee. Ai mitäkö.No tietysti se naine sielä kotona. kyllä siinä väristykset hävvii.
No on tässä hyvviikii uutisii. Liäkär tätin vastaa otto päivä alakaa lähestyy.Taijan kuitenkii keretä parantuu ennen sitä. Käympähä kuitennii moikkoomassa,etellisestä tappaamisesta onnii jo neljä vuotta.

Julkisten arvausasemien hoito on arpapeliä missä tahansa.Nimimerkillä kokemusta on. Sain teininä väärän "luulosairas"diagnoosin YHDESTÄ vaivasta (harvinainen syy selvisi myöhemmin yksityisellä Helsingissä)Savonlinnan terveysasemalla. Kun myöhemmässä elämässä olen mennyt muissa kaupungeissa kunnalliselle, ei muita myöhemmin tulleita sairauksiani ole tutkittu kunnolla,vaan on taaskin pidetty luulosairaana. Näihin on sitten vaihtelevasti löytynyt selkoa kun on mennyt yksityiselle ja kalliisti maksanut tutkimuksista.Hyvä opetus kuitenkin:kerran luulosairas,aina luulosairas. Mitä tahansa sitten menitkin valittamaan.Hammashuoltoon sentään kunnalliselle uskaltaa mennä kun siellä ei väärindiagnosoinnin mahdollisuutta oikein ole-ellei sitten itse mene esittämään jotain tosi outoja väitöksiä.

Taitaa olla että kaikki terveyskeskuksella tutkimuksia pyytävät ovat "luulosairaita"?

Kaikkihan me kuitenkin joudutaan lepolaatikkoon. Ennemmin tai myöhemmin.