Pinna vai ratti

Pinnan eduksi laskettakoon vielä se, että satamaoloissa se on helppo laittaa pois tieltä, Pinnan tilantarpeeseen yksi ratkaisu on osittain taittuva pinna teleskooppinen jatkopinna jonka avulla voit valit paikkasi erittäin joustavasti.

Lisäys pinnan hyviin puoliin:
- pinnassa näkee ja tuntuu välittömäsi ja koko ajan missä asennossa peräsin on.Ratin kanssa se ei ole ollenkaan niin selvää.
- yksinpurjehtijan on pinnan kanssa paljon helpompi siirtyä avotilan etuosan ja takaosan välillä.

Voi kysyä, että miksi ratti on sitten niin suosittu, kun se on kalliimpi, monimutkaisempi ja riskialttiimpi, ja lisöksi monen mielestä huonompi purjehtiessö. Luulen että ratin suosion takana on:
- antaa "hienomman", isomman veneen fiiliksen & muut muotiseikat
- tuntuu näennäisesti helpommalta uusille venelijöille

Mitähän tarkoittaa väite että pinnaan on helpompi kytkeä autopilotti? Jos tarkoitetaan itseasennusta niin varmaan on niin. Jo asennetun autopilotin päällekytkeminen tapahtuu rattiveneessä yleensä nappia painamalla kun pinnapilotti taas yleensä vaatii myös jotain mekaanista toimenpidettä kun harva sitä pitää pinnassa kiinni pysyvästi?. Tuuliperäsin on varmaan helpompi asentaa pinnaveneeseen.
30 jalan veneessä peräsinvoimat eivät yleensä taida olla kovin suuret mutta isommassa modernissa leveäperäisessä rungossa on peräsimessä vääntämistä isossa aallokossa myötätuulessa. Mutta moni ei purjehdi koskaan olosuhteissa jossa peräsimessä voi väsyä. Mahdollista se kuitenkin on.
Jos purjehduselämänsä aikana on joutunut neljä kertaa käyttämään varaohjausta on jo ollut poikkeuksellisen huono tuuri tai poikkeusellisen huono konstruktio. Useimmat rattiveneellä liikkuvat purjehtivat koko purjehduselämänsä ilman ongelmia. Riski toki on suurempi.
Tuntuman herkkyys taitaa olla enemmän uskon asia. Vai miksi kilpaveneiksi suunnitelluissa köliveneissä lähes poikkeuksetta nykyään on ratti? Kilpaveneessä kai se tuntuma kaikkein tärkein on?

"Naama menosuuntaan on pinnamiehelläkin. Molemmat istuu laidalla. Jotkut tykkää seistä rati takana , mikä minusta on outoa."

Ainakin minä yleensä istun ratin takana, en laidalla. Ahtaissa paikoissa voi nousta seisomaan näkyvyyden parantamiseksi. Mutta laidalla istuminen tuntuu täysin luonnottomalta, siinä joutuisi koko ajan vääntämään päätä vinoon.

Minulle ruori (ja kyllä, RUORI, vaikka historiaan jämähtäneiden vuoksi sen sanan pitäisi tarkoittaa peräsintä eikä ohjauspyörää) on ilman muuta järkevin ja mukavin ohjaustapa. En näe pinnasta olevan mitään hyötyä. Ruorin takana on mukavampi ajoasento, ohjaaminen on luontevampaa, koska ruoria käännetään siihen suuntaan, johon veneen halutaan kääntyvän eikä vastasuuntaan (kuten pinnaa). Ruoriin voi nojaillakin etenkin seisaaltaan ajaessa. Tai toisena vaihtoehtona lepposilla keleillä voi nojata taaksepäin ja ohjailla rennosti jaloilla.

Yleistävänä arvauksena sanoisin, että pinna on luonteva niille, jotka ovat aloittaneet veneilyn jollalla. Toisaalta, minä olen aloittanut pinnaohjattavalla perämoottoriveneellä enkä siinäkään ikinä kokenut luontevaksi väärään suuntaan kääntämistä enkä myöskään sitä väkisin vähän vinoa ja kiertynyttä ajoasentoa.

Lopuksi: on siinä vähän fiilisasiaakin mukana. Pinna nyt vain kertakaikkiaan tuntuu leluveneen ohjaustavalta.

10-14 kirjoitti:

"Naama menosuuntaan on pinnamiehelläkin. Molemmat istuu laidalla. Jotkut tykkää seistä rati takana , mikä minusta on outoa."

Ainakin minä yleensä istun ratin takana, en laidalla. Ahtaissa paikoissa voi nousta seisomaan näkyvyyden parantamiseksi. Mutta laidalla istuminen tuntuu täysin luonnottomalta, siinä joutuisi koko ajan vääntämään päätä vinoon.

Minulle ruori (ja kyllä, RUORI, vaikka historiaan jämähtäneiden vuoksi sen sanan pitäisi tarkoittaa peräsintä eikä ohjauspyörää) on ilman muuta järkevin ja mukavin ohjaustapa. En näe pinnasta olevan mitään hyötyä. Ruorin takana on mukavampi ajoasento, ohjaaminen on luontevampaa, koska ruoria käännetään siihen suuntaan, johon veneen halutaan kääntyvän eikä vastasuuntaan (kuten pinnaa). Ruoriin voi nojaillakin etenkin seisaaltaan ajaessa. Tai toisena vaihtoehtona lepposilla keleillä voi nojata taaksepäin ja ohjailla rennosti jaloilla.

Yleistävänä arvauksena sanoisin, että pinna on luonteva niille, jotka ovat aloittaneet veneilyn jollalla. Toisaalta, minä olen aloittanut pinnaohjattavalla perämoottoriveneellä enkä siinäkään ikinä kokenut luontevaksi väärään suuntaan kääntämistä enkä myöskään sitä väkisin vähän vinoa ja kiertynyttä ajoasentoa.

Lopuksi: on siinä vähän fiilisasiaakin mukana. Pinna nyt vain kertakaikkiaan tuntuu leluveneen ohjaustavalta.

Lue lisää

Pinnaohjaus on yhtä luonnollinen oppia kuin polkupyörällä ajo ja samalla tavalla selkäytimeen menevää. Ja kun on ohjannut molemmilla tavoilla, en voi mitenkään yhtyä näkemykseen, että ratti olisi jotenkin mukavampi tai luonnollisempi.

Koneajossa ratin takana keskellä istuminen on luontevaa, purjehtiessa tuskin koskaan. Pinnaa voi hallita myös ongelmitta jaloin tai seisten pinnnaa jalkojen välissä pitämällä.

Itsellä on yhdessä veneessä ratti, toisessa pinna. Kummassakaan ei ole hiukkastakaan leluveneen tuntua. Mutta jos ratti saa jonkun tuntemaan itsensä suuremmaksi herraksi, se ei ole minulta poissa.

selkäytimellä kirjoitti:

Pinnaohjaus on yhtä luonnollinen oppia kuin polkupyörällä ajo ja samalla tavalla selkäytimeen menevää. Ja kun on ohjannut molemmilla tavoilla, en voi mitenkään yhtyä näkemykseen, että ratti olisi jotenkin mukavampi tai luonnollisempi.

Koneajossa ratin takana keskellä istuminen on luontevaa, purjehtiessa tuskin koskaan. Pinnaa voi hallita myös ongelmitta jaloin tai seisten pinnnaa jalkojen välissä pitämällä.

Itsellä on yhdessä veneessä ratti, toisessa pinna. Kummassakaan ei ole hiukkastakaan leluveneen tuntua. Mutta jos ratti saa jonkun tuntemaan itsensä suuremmaksi herraksi, se ei ole minulta poissa.

Lue lisää

No, olen täysin eri mieltä tuosta luontevuudesta. Se nyt kerta kaikkiaan on luonnotonta vääntää ohjausvälinettä eri suuntaan kuin aikoo kääntyä. Ja itse koen usein täysin luontevaksi istua keskellä purjehtiessakin.

10-14 kirjoitti:

No, olen täysin eri mieltä tuosta luontevuudesta. Se nyt kerta kaikkiaan on luonnotonta vääntää ohjausvälinettä eri suuntaan kuin aikoo kääntyä. Ja itse koen usein täysin luontevaksi istua keskellä purjehtiessakin.

Lue lisää

Ratti on aivan yhtä epälooginen laidalta ohjattaessa, mutta tuon ja pinnan oppii nopeasti eikä sen jälkeen ole pienintäkään ongelmaa. Autoa ennen venettä ajaneelle varmasti ratin takaa ajaminen on alussa loogisinta.

Joakim1 kirjoitti:

Ratti on aivan yhtä epälooginen laidalta ohjattaessa, mutta tuon ja pinnan oppii nopeasti eikä sen jälkeen ole pienintäkään ongelmaa. Autoa ennen venettä ajaneelle varmasti ratin takaa ajaminen on alussa loogisinta.

Lue lisää

Avainsanat taitaa tuossa olla "laidalta ohjattaessa". Minusta se on niin typerä ja epäergonominen tapa ajaa venettä kuin olla ja voi. Ehdottomasti mukavampaa on istua samalla tavoin kuin autossa tai moottoriveneessä, normaalisti eteenpäin katsoen. Siitä asemasta ja asennosta näkee sitä paitsi paremmin puomin ali ne itsestä käsin tuulen alapuolella mahdollisesti olevat veneet, joita saattaisi joutua väistämään.

Täytyy lisätä tähän yksi juttu, jolla voi olla jotain merkitystä siihen, mitä kukin kokee mukavimmaksi. Olen nimittäin huomannut sellaisen asian, että meillä, jotka olemme aloittaneet moottoriveneillä ja paljon ajamme yksin tai vaimon kanssa, on hiukan erilainen näkemys ruorimiehen roolista kuin kilpaveneiden gasteina aloittaneilla. Heillä tuntuu painottuvan veneen ajaminen suhteessa tuuleen/aaltoihin verrattuna navigointiin ja muun liikenteen tähystämiseen eli ovat ainakin jossain määrin tottuneet siihen, että nuo jälkimmäiset kuuluvat muille miehistön jäsenille. Meikäläisen kaltaiset taas ovat tottuneet siihen, että ruorimiehelle kuuluu vastuu kaikesta veneen kuljettamiseen liittyvästä samalla tavoin kuin autonkin ratissa. Tokihan nuo kilpapurjehtijatkin yksin tai sellaisella porukalla seilatessaan, että ulkona on välillä vain yksi henkilö, kuljettavat venettä yhtä kokonaisvaltaisesti, mutta silti olen ollut aistivinani, että heidän huomiostaan kohdistuu isompi osa purjeisiin ja virtauslankoihin yms. Ja tämän seurauksena heitä haittaa, jos ei esim. näe kunnolla keulapurjetta tai sen lankoja. Minulle yleensä riittää kurottautua silloin tällöin niitä vähän vilkaisemaan. Kyllä sen sitäpaitsi kuulee, jos keulapurje alkaa lepattaa.

Lisätään nyt omakin lusikka tähän soppaan. Kokemusta molemmista, nykyisin omassa venessä ratti.
- pinnaveneessä ohjaustuntumaa on rattivenettä hankalampi pilata huonolla toteutuksella. Rattivenessä mahdollisuuksia on paljon enemmän, mikä ehkä selittää sen, että moni ei rattiohjauksesta pidä. Nopea ja herkäksi viritetty rattiohjaus riittävän suurella yhdellä ratilla tai kahdella on mielestäni lähes pinnan veroinen. Tällaisia olen nähnyt/kokenut lähinnä uudemmissa C/R-veneissä.
- Sekä ratti että pinna ovat joissain tilanteissa tiellä. Se, että suuri ratti jakaa sitlootan, ei ole aina huono asia. Ratin takana saa ohjausrauhan. Pinnan kanssa joskus ei saanut käännettyä venettä kun jonkun jalat tms. olivat tiellä.
- omasta mielestäni ainakin kryssilä ainoa oikea paikka ajaa venettä on laidalta, jolloin näkyvyys eteenpäin ja virtauslankoihin on paras. Koska rattia ja pinnaa käännetään laidalta päinvastaisiin suuntiin, vaatii hieman totuttelua vaihtaa rattiveneen ja pinnaveneen välillä. Myötätuuleen rattivenettä on hyvä ajaa seisaaltaan ratin takaa.

10-14 kirjoitti:

Avainsanat taitaa tuossa olla "laidalta ohjattaessa". Minusta se on niin typerä ja epäergonominen tapa ajaa venettä kuin olla ja voi. Ehdottomasti mukavampaa on istua samalla tavoin kuin autossa tai moottoriveneessä, normaalisti eteenpäin katsoen. Siitä asemasta ja asennosta näkee sitä paitsi paremmin puomin ali ne itsestä käsin tuulen alapuolella mahdollisesti olevat veneet, joita saattaisi joutua väistämään.

Lue lisää

Aivan sama, ohjaako laidalta, keskeltä tai toiselta laidalta, pinnan hallinta ei vaadi ainakaan enempää kuin polkupyörän ohjaaminen. Polkupyörääkin pitää käännöstä aloittaessa ohjata vastakkaiseen suuntaan, eikä sitä edes huomaa tekevänsä. Ja vasta kävelemään oppinut lapsikin sen oppii opettamatta.

Ja veneessä on todellakin kaksi laitaa, molemmista voi ohjata, oli pinna tai ratti. Keskellä venettä istuen näkee kaikkein vähiten ympärilleen ja siksi se on epäsuositeltavin paikka muutoin kuin spinnuajossa. Ja koska useimmissa veneissä on iso sprayhood, keskeltä ei pitäisi ohjata silloinkaan.

Miksiköhän se vaatii eri istuma-aukot?

Jos ratti, niin sitloodan pitäisi olla t-mallinen, jolloin ratin takana seistessā on hyvä tuki jaloille. Itse olen rattimiehiä ja yhtenä poittina on pinnan viemā tila, kun ajetaan autopilotilla tai tuuliperāsimellā. Tuuliperäsimen ohjausköydet tulevat rattiin vain toiselta puolelta, kun taas pinnaan ne tulevat molemmilta puolilta, ei hyvä.

Kyllä siitä pinnasta tulee todella epäkäytännöllisen pitkä jo viimeistään 40 jalan kohdalla moderneissa veneissä, jos haluaa saada ne pinnan edut ilman, että vene ei enää ole ohjattavissa kovalla avotuulella. Tässä yksi 42-jalkainen pinnavene. Olisikohan pinna 3 m pitkä? http://sailingphotogallery.com/images/ORCi_Flensburg_2010/pn1062915.jpg

Omasta mielestäni kryssillä pinna on parempi, mutta avotuulilla viimeistään 35 jalan paikkeilla ratti vie voiton. Jotta ratti on hyvä, pitää sen olla todella iso tai kaksin kappalein ja välitykseltään nopea. Omassa veneessä ratti pyörii selvästi alle kierroksen laidasta laitaan.

Olen Joakimin kanssa samaa mieltä, että karkeasti yksi kierros on hyvä peukalosääntö ratin välitykseksi. Sen sijaan en usko pinnan olevan mitenkään heikompi vaan parempi välillä 35-40ft avotuulessa. Ratin jatkuva pyörittäminen on hitaampaa ja hankalampaa kuin pinnan nykäisy. Lapa täytyy olla sopivasti tasapainoitettu, ettei suuria voimia tarvita.Halukkaat varmaan löytävät tuubivideoita esim. Pogo 12,50 plaanauksesta ja pinnan toimivuudesta. Peräsinliikkeet vauhdin kasvaessa menevät todella pieniksi ja heilunta/ kiemurtelu loppuu nopealla veneellä avotuulessa. Hitaalla uppoumaveneellä ratin pyörittäminen tuntikausia tai vuorokausikaupalla on todella hankalaa.

seppomartti kirjoitti:

Olen Joakimin kanssa samaa mieltä, että karkeasti yksi kierros on hyvä peukalosääntö ratin välitykseksi. Sen sijaan en usko pinnan olevan mitenkään heikompi vaan parempi välillä 35-40ft avotuulessa. Ratin jatkuva pyörittäminen on hitaampaa ja hankalampaa kuin pinnan nykäisy. Lapa täytyy olla sopivasti tasapainoitettu, ettei suuria voimia tarvita.Halukkaat varmaan löytävät tuubivideoita esim. Pogo 12,50 plaanauksesta ja pinnan toimivuudesta. Peräsinliikkeet vauhdin kasvaessa menevät todella pieniksi ja heilunta/ kiemurtelu loppuu nopealla veneellä avotuulessa. Hitaalla uppoumaveneellä ratin pyörittäminen tuntikausia tai vuorokausikaupalla on todella hankalaa.

Lue lisää

Hitaalla uppoumaveneellä ei tarvi veivata.
Oikein trimmattuna menee tuntikausia ohjaamatta.

hdhdudiddk kirjoitti:

Miksiköhän se vaatii eri istuma-aukot?

Tulihan tuo vastaus jo oikeastaan edellisissäkin kommenteissa, mutta varmennellaan. Ei tarvita erillisiä istuma-aukkoja, vaan toisella tavalla muotoiltu istumalaatikko. Ratti vaatii T-mallisen ollakseen käyttäkelpoinen. Käytännössä kyllä ratti ja levanki jakavat kulun ja oleskelun kannalta tilan kahtia, ellei perä ole riittävän leveä kahdelle ratille.

dfgrtey4357 kirjoitti:

Hitaalla uppoumaveneellä ei tarvi veivata.
Oikein trimmattuna menee tuntikausia ohjaamatta.

"Hitaalla uppoumaveneellä ei tarvi veivata.
Oikein trimmattuna menee tuntikausia ohjaamatta."
AVOTUULISSA KUMPIKIN VÄITE ON PERÄTÖN. Venettä ei voi trimmata avotuulissa itsestään kulkevaksi. Uppoumaveneen ohjaaminen on ongelmatonta kunnes aallokko suurenee ja/ tai lähestytään runkonopeutta. Silloin alkaa "veivaaminen"

seppomartti kirjoitti:

"Hitaalla uppoumaveneellä ei tarvi veivata.
Oikein trimmattuna menee tuntikausia ohjaamatta."
AVOTUULISSA KUMPIKIN VÄITE ON PERÄTÖN. Venettä ei voi trimmata avotuulissa itsestään kulkevaksi. Uppoumaveneen ohjaaminen on ongelmatonta kunnes aallokko suurenee ja/ tai lähestytään runkonopeutta. Silloin alkaa "veivaaminen"

Lue lisää

Kyllä vissiin on jämpti näin. Uppista saa veivata reippaasti isommassa myötäaallokossa, oli sitten moottori tai purjeet vetämässä, eikä kölin muotoilukaan vaikuta.

seppomartti kirjoitti:

Olen Joakimin kanssa samaa mieltä, että karkeasti yksi kierros on hyvä peukalosääntö ratin välitykseksi. Sen sijaan en usko pinnan olevan mitenkään heikompi vaan parempi välillä 35-40ft avotuulessa. Ratin jatkuva pyörittäminen on hitaampaa ja hankalampaa kuin pinnan nykäisy. Lapa täytyy olla sopivasti tasapainoitettu, ettei suuria voimia tarvita.Halukkaat varmaan löytävät tuubivideoita esim. Pogo 12,50 plaanauksesta ja pinnan toimivuudesta. Peräsinliikkeet vauhdin kasvaessa menevät todella pieniksi ja heilunta/ kiemurtelu loppuu nopealla veneellä avotuulessa. Hitaalla uppoumaveneellä ratin pyörittäminen tuntikausia tai vuorokausikaupalla on todella hankalaa.

Lue lisää

Pogo-tyyppinen vene on suuntavakaa avotuulilla, joten ohjaaminen onnistuu hyvin sekä ratilla että pinnalla. Peräsimen tasapainottaminen tunnottomaksi vie hyödyn pinnaohjaukselta.

Vaikeassa avotuulessa pinnaohjaamisen ongelma on suurehko voimantarve, joka toki on kovin venekohtaista. Useissa veneissä ohjaaminen ei enää tuolloin onnistu jatkopinnalla, jolloin näkyvyys on huonompi kuin ratin takana seisten tai laidalla istuen. Pahimmissa tapauksissa pinnaan joutuu pitämään kaksinkäsin.

Tunnottoman ja kahden käden raskauden välissä on toimiva alue, mistä meillä kummallakin taitaa olla yhtä vähän kokemusta 40 ft veneissä.. 2016 saatan olla viisaampi kun suurennan venettä ja siirryn takaisin pinnaohjaukseen kahdella peräsimellä. Avainsana varmaan on lapioperäsimien tasapainotuksen onnistuminen.
Kahdella miehellä ja neljällä kädellä yritettiin joskus kisoissa ajaa pinnaohjattua Baltic 33 yli runkonopeuden spinnulla. Ennätykseksi jäi Kasuuni> Tallinnan matala 10.5 solmua yli pohjan keskinopeudeksi. Sen jälkeen oli kaikki 4 fallia poikki ja spinnut uitettu. Kisa keskeytyi siihen. Joku voi arvata kiemurteliko uppoumavene. Vaikeinta oli yhdellä pinnamiehellä työntää pinnaa "ylämäkeen" kun vuoroin spinnupuomi ja vuoroin ison puomi osui veteen.

seppomartti kirjoitti:

Tunnottoman ja kahden käden raskauden välissä on toimiva alue, mistä meillä kummallakin taitaa olla yhtä vähän kokemusta 40 ft veneissä.. 2016 saatan olla viisaampi kun suurennan venettä ja siirryn takaisin pinnaohjaukseen kahdella peräsimellä. Avainsana varmaan on lapioperäsimien tasapainotuksen onnistuminen.
Kahdella miehellä ja neljällä kädellä yritettiin joskus kisoissa ajaa pinnaohjattua Baltic 33 yli runkonopeuden spinnulla. Ennätykseksi jäi Kasuuni> Tallinnan matala 10.5 solmua yli pohjan keskinopeudeksi. Sen jälkeen oli kaikki 4 fallia poikki ja spinnut uitettu. Kisa keskeytyi siihen. Joku voi arvata kiemurteliko uppoumavene. Vaikeinta oli yhdellä pinnamiehellä työntää pinnaa "ylämäkeen" kun vuoroin spinnupuomi ja vuoroin ison puomi osui veteen.

Lue lisää

Ja sit heräsit.
Oliko pissahätä?

Vanhalla uppotukilla ei tuollaista keskinopeutta oteta.
Hetkellinen ennätysnopeus voi ollakin karvan yli 10.

dgfwrety246 kirjoitti:

Ja sit heräsit.
Oliko pissahätä?

Vanhalla uppotukilla ei tuollaista keskinopeutta oteta.
Hetkellinen ennätysnopeus voi ollakin karvan yli 10.

Samaa väliä on dokumentoidusti tultu puolitonnarillakin yli 13 solmun keskinopeudella. Hetkelliset nopeudet ovat helposti yli 15 kts.

Tosiaankin on venemalleja, joita on toimitettu joko pinnalla tai ratilla. Onko tapauskohtaista miten helposti rattitolpan saa irrotettua varastoon odottamaan seuraavaa omistajaa?

Saahan pinnapilotteihinkin kauko-ohjauksen.

Ei kai kukaan purjeveneeseen laita hydrauliohjausta? Moottoripurteen ehkä?

Tanko- ja vaijeriohjauksella saa hyvän tuntuman rattiin ja monessa kilpaveneessäkin on ratti, vaikka pinna olisi mahdollinen.

Joakim1 kirjoitti:

Ei kai kukaan purjeveneeseen laita hydrauliohjausta? Moottoripurteen ehkä?

Tanko- ja vaijeriohjauksella saa hyvän tuntuman rattiin ja monessa kilpaveneessäkin on ratti, vaikka pinna olisi mahdollinen.

Lue lisää

Ai jaa olen aina luullut rattiohjauksien olevan hydraulisia, kuúllosta aika epävarmoilta tuollaiset vaijjeri viritelmät...en ole perehtynyt kovin moneen veneen järjestelmiin joten kiitos sivistyksestä...

expurjehtija kirjoitti:

Ai jaa olen aina luullut rattiohjauksien olevan hydraulisia, kuúllosta aika epävarmoilta tuollaiset vaijjeri viritelmät...en ole perehtynyt kovin moneen veneen järjestelmiin joten kiitos sivistyksestä...

Lue lisää

Vaijeriohjaus taitaa olla yleisin. Seuraavana tanko (esim. Cobra5). Jälkimmäinen on parempi mutta myös kalliimpi. Hydraulista en ole kuullut purjeveneisiin laitettavan muttei mikään kai varsinaisesti estäisikään. Siitä vaan ei saa oikein mitään lisäarvoa.

Jos isossa purjeveneessä on sisäohjaupiste ratilla, niin eiköhän se ole hydrauliikalla parhaiten toteutettavissa.
Ylempänä on väite, että pinnaohjaukseen ei saa yhtä hyvää autopilottia kuin rattiin. Voi käyttää samoja systeemejä jos peräsinakseliin asennetaan kvadratti ja systeemipilotin työyksikkö kytketään siihen- hydrauliikalla tai mekaniikalla

10-14 kirjoitti:

Vaijeriohjaus taitaa olla yleisin. Seuraavana tanko (esim. Cobra5). Jälkimmäinen on parempi mutta myös kalliimpi. Hydraulista en ole kuullut purjeveneisiin laitettavan muttei mikään kai varsinaisesti estäisikään. Siitä vaan ei saa oikein mitään lisäarvoa.

Lue lisää

Hydraulinen on lähtökohtaisesti tunnoton ohjaus, mikä on mielestäni erittäin suuri este purjeveneessä.