Ennakkoperintö

Vääräksi en laskelmaa tiedä, mutta minusta varansa lahjoittanut äiti saa noin ositettaessa "ansiotonta" palautusta 50t.
Oikeudenmukaisempaa olisi osittaa 500t, eli äidille 250t ja lisätä laskennallisesti isän perintöön tuo 100t ennakkoperintö. Perintöosat olisi laskennallisesti 175t, niin veli saisi ennakkoperintö huomioituna 75t ja sisko 175t.
Ps. kiitti eilisestä puolustelustasi.

Hyvä, että kiinnitit asiaan huomiota. Itsekin aprikoin tuon laskelman oikeellisuutta sen lähetettyäni. Se on kuitenkin tehty teoksessa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I olevan esimerkkilaskelman mukaisesti (XVI.9. Avioliiton aikana annettu lahja ennakkoperinnössä). Tuossa mallilaskelmassa todetaan, "että kun B:n (tässä: äidin) avio-oikeuden alaisen omaisuuden =>reaalinen säästö<= on 10.000 mk, on B:llä oikeus saada tasinkoa 11.000 mk". Esimerkissä avio-osa oli laskettu A:n ja B:n yhteenlasketusta säästöstä 42.000 mk:sta, missä B:n osalla oli laskennallisesti mukana B:n antama ennakkoperintö 2.000 mk, mutta tasinko siis laskettiin avio-osa miinus B:n reaalinen säästö (21.000 - 10.000 = 11.000), ei avio-osa miinus B:n laskennallinen säästö (21.000 - 12.000 = 19.000).

Alun perin tein laskelman seuraavaksi, mikä minusta tuntuu oikeammalta. Saatan olla väärässä, mutta ainakaan nyt en ehdi asiaa pitemmälle pohtia.

Ositus:
Isän netto 500.000
Äidin netto 0 ep. 100.000 = 100.000
Avio-osa 600.000 : 2 = 300.000
Tasinko isältä äidille 300.000 - 100.000 = 200.000
Äidin (reaaliset) varat 0 200.000 = 200.000
Isän jäämistö 500.000 - 200.000 = 300.000
Isän perinnönjako:
Perintöosat 300.000 : 2 = 150.000
- Kevätlilja saa 150.000
- veli saa ep. 100.000 50.000 (eli saa reaalisesti 50.000)

Äidin reaalinen säästö 200.000 jaetaan äidin kuoltua puoliksi.

Korjaan laskuvirheen:

" ... mutta tasinko siis laskettiin avio-osa miinus B:n reaalinen säästö (21.000 - 10.000 = 11.000), ei avio-osa miinus B:n laskennallinen säästö (21.000 - 12.000 = 19.000)."

po: mutta tasinko laskettiin avio-osa miinus B:n reaalinen säästö (21.000 - 10.000 = 11.000), ei avio-osa miinus B:n laskennallinen säästö (21.000 - 12.000 = 9.000).

Laskelmien enempään kommentointiin eivät tietoni riitä, mutta kyllä pk 6 luvun 1§ mielestäni tarkoittaa, että ennakkoperintö huomioidaan ensiksi kuolleen puolison perintöä jaettaessa ja jos varat eivät riittäisi niin loput sitten lesken kuoltua. Ennakkoperintöä ei tietääkseni tarvitse palauttaa jos toisten rintaperillisten lakiosa täyttyy.
Perintövero määrätään kouraan (omistukseen) saatavasta perinnöstä, ei lesken tasingosta. Ennakkoperintö perintö lasketaan yhteen ja veljen vero määrätään tästä ja maksettu lahjavero huomioidaan vähennyksenä.
Ennakkoperintö on alkuaan lahja ja se huomioidaan nyt vain antoaikansa arvolla, ei siis huomioida arvoa nostaneita remontteja ja inflaatiota. Olette 1. veroluokassa.
Kunhan sopu säilyy, niin saatte sopia laskelman ja jakaa perinnön miten haluatte ja korkeintaan verottaja voisi tulkita jonkun saaneen perintökaaren ohitse lahjaa.
Toivottavasti en vajailla yleistiedoillani ole sekoittanut tulevaa jakoanne, jossa on melko reilusti jaettavaa, joten virheilläkin voi olla melkoisesti vaikutusta.

>>Minusta nuo nix_naxin laskelmat eivät voi kumpikaan olla oikein, koska kaikkea omaisuutta ei tulisi jaettua.<<

Mitähän nyt oikein tarkoitat??? Kaikkea omaisuutta ei tulisi jaettua. Jaettua lapsilleko? Eikös se äitimamma vielä elä? Jos elää, niin ei äidin omaisuutta ainakaan tässä menettelyssä jaeta. Jos äiti luopuisi tasinko-oikeudestaan taikka lahjoittaisi tasinkona tulevan omaisuuden, niin silloin kaikki vanhempien omaisuus jaettaisiin lapsille.

>>Jotenkin loogisemmalta vaikuttaisi, että ennakkoperintö tosiaan otettaisiin huomioon vasta äidin kuoltua. Mutta sitäkin vastausta sanottiin vääräksi.<<

Voisi tuntuakin, mutta tuntumisella ei ole merkitystä, kun laki sanoo toista. Etkö lukenut viittaamiani perintökaaren säännöksiä? Tässä sinulle vielä lainaus (PK 6:1.2):

"Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle [veljellesi] on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison [äidin] avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, =>on sen arvo vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta [isältä] jääneestä perinnöstä<=. Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta [äidiltä] jääneestä perinnöstä."

Joten ei "sitäkin vastausta" vain sanottu vääräksi, vaan se on väärä.

Vielä:

>>Enkä tajunnut mistä summasta se vero määrätään. Meneekö se siis koko tuosta 500 000 eurosta? 74 500 euroa!!! Kai olemme sentään I-veroluokassa?<<

Vero lasketaan perinnöstäsi. Et peri isältä 500.000 euroa, vaan 100.000 tai 150.000 euroa. Näistä laskettu vero on 9.500 tai 16.500 euroa. Mutta todellisuudessa vero on tätäkin alhaisempi, sillä kun ok-talo ilmeisesti oli vanhempien yhteinen koti, äidillesi kuuluu lain mukaan sen elinaikainen hallinta. Tämä äidin oikeus rasittaa perintöäsi ja otetaan alennuksena huomioon perintöverotuksessa.

Siitä omaisuudesta, minkä äiti osituksessa saa tasinkona isän omaisuudesta, äidiltä ei peritä mitään veroa.

>>Minusta nuo nix_naxin laskelmat eivät voi kumpikaan olla oikein, koska kaikkea omaisuutta ei tulisi jaettua.<<

Voitte kyllä jakaa kaikenkin nyt, jos äiti luopuu oikeudestaan saada tasinkoa puolisonsa omaisuudesta. Tällainen luopuminen ei aiheuta (lahja-)veroseuraamusta isän perillisille. Isän laskennallinen jäämistö olisi 500.000 ep. 100.000 = 600.000. Se jaettaisiin näin:

Kevätlilja saa:
- kesämökki 150.000
- ½ ok-kiinteistöstä 150.000

Veli saa:
- ep. 100.000
- ½ ok-kiinteistöstä 150.000
- rahaa 50.000

Jollei äidin hallintaoikeuden arvoa vähennyksenä oteta huomioon, kumpaisenkin perintövero em. 300.000 euron perinnöistä olisi 40.500 euroa.

Perintöverossa vähän säästettäisiin siinä, että äiti ottaisi normaalisti tasingon vastaan ja aikanaan perisitte äidin puoliksi. Säästö johtuu siitä, että perintövero on progressiivinen vero.

nix_nax kirjoitti:

>>Minusta nuo nix_naxin laskelmat eivät voi kumpikaan olla oikein, koska kaikkea omaisuutta ei tulisi jaettua.<<

Voitte kyllä jakaa kaikenkin nyt, jos äiti luopuu oikeudestaan saada tasinkoa puolisonsa omaisuudesta. Tällainen luopuminen ei aiheuta (lahja-)veroseuraamusta isän perillisille. Isän laskennallinen jäämistö olisi 500.000 ep. 100.000 = 600.000. Se jaettaisiin näin:

Kevätlilja saa:
- kesämökki 150.000
- ½ ok-kiinteistöstä 150.000

Veli saa:
- ep. 100.000
- ½ ok-kiinteistöstä 150.000
- rahaa 50.000

Jollei äidin hallintaoikeuden arvoa vähennyksenä oteta huomioon, kumpaisenkin perintövero em. 300.000 euron perinnöistä olisi 40.500 euroa.

Perintöverossa vähän säästettäisiin siinä, että äiti ottaisi normaalisti tasingon vastaan ja aikanaan perisitte äidin puoliksi. Säästö johtuu siitä, että perintövero on progressiivinen vero.

Lue lisää

"Jollei äidin hallintaoikeuden arvoa vähennyksenä oteta huomioon, kumpaisenkin perintövero em. 300.000 euron perinnöistä olisi 40.500 euroa."

Veljen osalta verosta vähennettäisiin hänen mökkilahjasta maksamansa lahjavero, kuten toinen jo totesi.

>>Minusta nuo nix_naxin laskelmat eivät voi kumpikaan olla oikein, koska kaikkea omaisuutta ei tulisi jaettua.<<

Taisinpa päästä kärryille siitä, mitä tarkoitat tuolla, että "kaikkea omaisuutta ei tulisi jaettua". Kun isältä jäi omaisuutta 500.000 euron edestä, niin mielestäsi tuo kaikki 500.000 tulisi nyt isän kuoltua jakaa teille lapsille perintönä.

Näin se ei kuitenkaan lain mukaan mene. Kun äidillä (ilmeisesti) oli avio-oikeus isän omaisuuteen, ennen perinnönjakoa tulee toimittaa omaisuuden ositus isän perillisten (te kaksi lasta) ja lesken välillä.

PK 23:1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23P1
"Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.

Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus."

Kun äidin varallisuus on 0, lähtökohtaisesti hän saisi tasinkona puolet isän nettovarallisuudesta. Asiaa sekoittaa äidin antama ennakkoperintö. Tätä ositusta selvittävät laatimani laskelmat.

Mutta kuten toisaalla olen kertonut, äidin ei ole pakko ottaa hänelle kuuluvaa tasinkoa vastaan, vaan hän voi tästä oikeudestaan luopua. Tällöin "kaikki omaisuus tulisi jaettua" teille isän perillisille, kuten olen esittänyt.

Sulla on nix_nax laskelmat monellakin tapaa pielessä. Eikä jako edes täsmää. Siihen tämä kesäheinä varmaan viittaa.

Höpö höpö. Jos luulet jotain tietäväsi, niin kerropa omat laskelmasi ja niiden perusteet. Vai heiluttaako tuuli huuliasi? Jako täsmää täsmälleen.

En näe nix naxin laskelmissa mitään 100000 heittoa. Sekoittanet itse realiset ja laskennalliset suureet, joiden erotus ja alkusyy on (yllätys yllätys) ep. = 100000. En nyt ota kantaa siihen, kumpi esitetyistä vaihtoehtoisista osituslaskelmista on oikea.

Nix nax kuitenkin oletti jotain, mitä ei alkup. kysymyksessä mainittu: että isällä oli avio-oikeus ennakkoperinnöksi annettuun omaisuuteen. Jos näin ei ole, vaikkapa testamentissa olevasta avio-oikeuden poissulkevasta ehdosta tai jostain muusta syystä johtuen, laskelmat menisivät uusiksi. Tosin kevätlilja puhui äidin vanhempien perinnöstä, ei testamentista, mutta tarkistaisin nyt aivan aluksi, oliko heillä avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen?

Kun haksahdin vastaajana ketjuun, niin lueskelin vielä avioliittolakia ja 94a§ valaisi minulle sen, että osituksessa myös äidin tasingosta vähennetään veljellesi annettu lahja, koska se on oleellisesti hävittänyt avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Osituksesta jatketaan perintökaaren mukaiseen perinnön jakoon, jossa ennakkoperintö huomioidaan perinnön jaossa lisäämällä se samoin pesän varoihin jakoa varten. Korjaan siis aiempaa päättelyäni 50t verran pois äidiltä teille tasattavaksi, eli tasinko on 200t, sinulle 200t ja veljelle 100t ja aiempi ennakkoperintö. Tähän uskon nyt, mutta oikeaoppista esitystapaa en yritä rustata. Käytätte varmaan asiantuntijaa asiakirjojen laatimiseen. Yritän tällä paikata töttöilyni, menestystä sovintojaollenne.

>>Näissä nix_naxin laskelmissa on mielestäni virhe, sillä vaikka en lakiasioita osaakaan, niin matematiikkaa kyllä. Ensimmäisessä laskelmassa äiti saa 300.000 eli sehän olisi sopivasti tuon talon arvo. Meille lapsille jää silloin mökki ja sijoitukset. Mutta jos veljeni lasketaan saavan tuo ennakkoperintönsä eli hän ei saa käytännössä mitään, ja minä saan jaossa vain 100 000 (esim. 2/3 mökistä), niin kenelle menevät rahat (50 000) ja loppu mökistä (50 000)? Minusta omaisuutta katoaa 100 000 eli se jää jakamatta. Sitä siis ihmettelin.<<

Täytyy tunnustaa, että matikkapääsi oli tässä tapauksessa parempi kuin minun. Kun laskelmaa paremmalla ajalla tarkastin, niin huomasin minäkin, että kyllä siitä se 100.000 puuttuu.

Laskelma tulee korjata siten, että äidin tasinko on avio-osan (300.000) suuruinen eikä hänen antamaansa lahjaa ennakkoperintöä vähennetä tuosta tasingosta, vaan veljen perinnöstä. Laskelmassa se oli virheellisesti vähennetty kahdesti. Siten laskennallinen säästö 600.000 jakaantuisi siten, että

- äiti saa tasinkona 300.000 (asunnon)
- isän laskennallinen jäämistö on 300.000, minkä lapset perivät puoliksi siten, että
- Kevätlilja saa 150.000 (kesämökin)
- veli saa ennakkoperintönsä 100.000 rahaa 50.000

>>Kovin monimutkaiselta vaikuttaa tämä kuvio, vielä yksi asia mitä en ymmärrä on se mitä ihmettä tuo äidin hallintaoikeus asuntoon tarkoittaisi, jos se kerran tulisi hänen omistukseensa eikä meille, eikä äiti joudu maksamaan omaisuudesta mitään veroja.<<

Jos olisi toimittu siten, että äiti olisi tasinko-oikeudestaan luopunut ja asunto olisi tullut lasten omistukseen, äidillä olisi joka tapauksessa säilynyt lakiin perustuva oikeus hallita asuntoa (ja asuntoirtaimistoa) elinaikansa.

Arvostan ja luotan kyllä vastauksiisi, mutta nyt ihmettelen ja moitin lakiin kätkeytyvää lesken mahdollisuutta saada osituksessa lahjoituksensa takaisin, kuin olisikin lahjoittanut puolisonsa varoja. Olen itsekin varojen osalta epätasaisessa aviossa ja tilanne on kiinnostava, eli omakin lehmä ojassa avioliittolain 94a§ tulkinnassa!
Ketjuun osallistumisestani huolimatta, uskon sopuisan porukan onnistuvan osituksessaan/jaossaan, vaikka tämä ketju taisi mennä sohlailuksi.

Jos leski ap:n tapauksessa saisi tasinkona 300.000 euroa 200.000 euron asemesta (kun tasingosta ei vähennetä lahjan arvoa), leski hyötyy 100.000 euroa. Jos nimittäin leski edelleen omistaisi lahjoittamansa mökin, tasinko olisi 300.000 - 100.000 = 200.000. Jos lahjaa ei otettaisi osituslaskelmassa lainkaan huomioon, leski saisi (500.000 : 2) tasinkona 250.000 euroa - ja hyötyisi 50.000 euroa. Se, että leski saisi tasinkoa 300.000 euroa, voisi koitua ennakkoperintöä saamattoman perillisen vahingoksi, jos leski haluaisi suosia samaa perillistä määräämällä, että uusi lahja ei ole ennakkoperintöä, jolle oli lahjan antanut (kun leskellä olisi määräysvallassaan enemmän omaisuutta).

Jäämistöoikeus I:ssä lesken antaman lahjan vaikutuksesta ositukseen ja perinnönjakoon kirjoitetaan (hakasulkeissa kytkentä ap:n tapaukseen, A = isä, B = äiti, L = Liljankukka, V = veli):

"Ennakkoperintövastiketta koskee AL 94a §. Säännöksen mukaan puolison [A] kuoltua jommankumman puolison [B:n] avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan [V] perinnöstä kuolleen jälkeen. // AL 94a §:n mukaan lahjaksi annettu omaisuus (ennakkoperintö) on lisättävä osituksessa antajan [B] avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön [0 100.000 = 100.000]. Sen jälkeen ositus toimitetaan =>tavallisessa järjestyksessä<=. [(500.000 100.000) : 2 = 300.000; B:n tasinko 300.000 - 100.000 = 200.000] Jaettaessa perittävän osuutta perinnönjaossa otetaan ennakkoperintö normaaliin tapaan osuuden vähennyksenä huomioon. Esimerkki:

A:n säästö 30.000 [500.000] ja B:n säästö 10.000 [0]. B on antanut V:lle ennakkoperinnön 2.000 [100.000]. A kuolee ensin. Osituslaskelma: [30.000 (10.000 2.000)] : 2 = 42.000, avio-osan suuruus on 21.000 [[500.000 (0 100.000)] : 2] = 600.000, avio-osan suuruus on 300.000.

Kun B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden -> reaalinen <- säästö on 10.000 [0], on B:llä oikeus saada tasinkoa 11.000 [300.000]."

Näin siis Jäämistöoikeus I:n esimerkkilaskelman mukaan B (äiti) saisi tasinkoa 300.000 eli 100.000 enemmän kuin siinä tapauksessa, että lahjaa ei olisi annettu, vaan se olisi edelleen B:n omistuksessa!

Jäämistöoikeus I jatkaa:
"Osituksen ja tasingon suorittamisen jälkeen B:lle jää reaalisesti 21.000 [300.000]. A:n jäämistössä on varoja tasingon maksamisen jälkeen 19.000 [200.000]. Ennakkoperintö siis vähennetään PERILLISEN osuudesta eikä lesken avio-osasta. A:n jäämistö 19.000 [200.000] jaetaan perillisten kesken siten, että ennakkoperinnön saanut V saa 10.500 - 2.000 eli 8.500 [150.000 - 100.000 eli 50.000] ja L saa 10.500 [150.000].

Esimerkkiin sovellettuna siten ap:n ositus ja jako menisivät siten kuin edellisessä viestissä olin esittänyt, eli
- B saa tasinkona 300.000
- L saa perintönä 150.000
- V saa perintönä 50.000

Se, että leski saisi tasinkoa 300.000 euroa, voisi koitua ennakkoperintöä saamattoman perillisen vahingoksi, jos leski haluaisi suosia samaa perillistä määräämällä, että uusi lahja ei ole ennakkoperintöä, jolle oli lahjan antanut (kun leskellä olisi määräysvallassaan enemmän omaisuutta).

Kun kirjoitettuun tekstiin lisää jotain, ajatus vaikeutuu, jos lisäys osuu väärään kohtaan. Tarkistettuna:

Se, että leski saisi tasinkoa 300.000 euroa, voisi koitua ennakkoperintöä saamattoman perillisen vahingoksi, jos leski haluaisi suosia samaa perillistä, jolle oli lahjan antanut, määräämällä, että uusi lahja ei ole ennakkoperintöä (kun leskellä olisi määräysvallassaan enemmän omaisuutta).

nix_nax kirjoitti:

Jos leski ap:n tapauksessa saisi tasinkona 300.000 euroa 200.000 euron asemesta (kun tasingosta ei vähennetä lahjan arvoa), leski hyötyy 100.000 euroa. Jos nimittäin leski edelleen omistaisi lahjoittamansa mökin, tasinko olisi 300.000 - 100.000 = 200.000. Jos lahjaa ei otettaisi osituslaskelmassa lainkaan huomioon, leski saisi (500.000 : 2) tasinkona 250.000 euroa - ja hyötyisi 50.000 euroa. Se, että leski saisi tasinkoa 300.000 euroa, voisi koitua ennakkoperintöä saamattoman perillisen vahingoksi, jos leski haluaisi suosia samaa perillistä määräämällä, että uusi lahja ei ole ennakkoperintöä, jolle oli lahjan antanut (kun leskellä olisi määräysvallassaan enemmän omaisuutta).

Jäämistöoikeus I:ssä lesken antaman lahjan vaikutuksesta ositukseen ja perinnönjakoon kirjoitetaan (hakasulkeissa kytkentä ap:n tapaukseen, A = isä, B = äiti, L = Liljankukka, V = veli):

"Ennakkoperintövastiketta koskee AL 94a §. Säännöksen mukaan puolison [A] kuoltua jommankumman puolison [B:n] avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö on vähennettävä ennakon saajan [V] perinnöstä kuolleen jälkeen. // AL 94a §:n mukaan lahjaksi annettu omaisuus (ennakkoperintö) on lisättävä osituksessa antajan [B] avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön [0 100.000 = 100.000]. Sen jälkeen ositus toimitetaan =>tavallisessa järjestyksessä<=. [(500.000 100.000) : 2 = 300.000; B:n tasinko 300.000 - 100.000 = 200.000] Jaettaessa perittävän osuutta perinnönjaossa otetaan ennakkoperintö normaaliin tapaan osuuden vähennyksenä huomioon. Esimerkki:

A:n säästö 30.000 [500.000] ja B:n säästö 10.000 [0]. B on antanut V:lle ennakkoperinnön 2.000 [100.000]. A kuolee ensin. Osituslaskelma: [30.000 (10.000 2.000)] : 2 = 42.000, avio-osan suuruus on 21.000 [[500.000 (0 100.000)] : 2] = 600.000, avio-osan suuruus on 300.000.

Kun B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden -> reaalinen <- säästö on 10.000 [0], on B:llä oikeus saada tasinkoa 11.000 [300.000]."

Näin siis Jäämistöoikeus I:n esimerkkilaskelman mukaan B (äiti) saisi tasinkoa 300.000 eli 100.000 enemmän kuin siinä tapauksessa, että lahjaa ei olisi annettu, vaan se olisi edelleen B:n omistuksessa!

Jäämistöoikeus I jatkaa:
"Osituksen ja tasingon suorittamisen jälkeen B:lle jää reaalisesti 21.000 [300.000]. A:n jäämistössä on varoja tasingon maksamisen jälkeen 19.000 [200.000]. Ennakkoperintö siis vähennetään PERILLISEN osuudesta eikä lesken avio-osasta. A:n jäämistö 19.000 [200.000] jaetaan perillisten kesken siten, että ennakkoperinnön saanut V saa 10.500 - 2.000 eli 8.500 [150.000 - 100.000 eli 50.000] ja L saa 10.500 [150.000].

Esimerkkiin sovellettuna siten ap:n ositus ja jako menisivät siten kuin edellisessä viestissä olin esittänyt, eli
- B saa tasinkona 300.000
- L saa perintönä 150.000
- V saa perintönä 50.000

Lue lisää

Jos ennakkoperinnön 100.000 olisi antanut kuollut puoliso A ja lesken B:n varallisuus olisi 0, osituslaskelma olisi seuraava:

A säästö 500.000 ep. 100.000 = 600.000
B säästö 0
Yhteenlaskettu säästö 600.000, mistä avio-osa 300.000
Tasinko A -> B 300.000 (asunto)
A:n laskennallinen jäämistö 300.000, reaalinen jäämistö 200.000
Laskennallinen jäämistö menee puoliksi 300.000 : 2 = 150.000
Reaalisen jäämistön jako:
- L saa 150.000 (mökki)
- V saa 150.000 - ep. 100.000 = 50.000 (rahaa)

Näin päin laskelma olisi ollut yksinkertainen.

Kiitos ansiokkaasta pyörityksestä, vaikka oudoksunkin lesken saavan lahjoittamansa 100t takaisin tasinkona:
"Esimerkkiin sovellettuna siten ap:n ositus ja jako menisivät siten kuin edellisessä viestissä olin esittänyt, eli
- B saa tasinkona 300.000
- L saa perintönä 150.000
- V saa perintönä 50.000"

Kaaliini ei vieläkään uponnut, että lahjoittamalla kaiken omistamani pois, voisin saada sen leskeksi "päästyäni" takaisin, puolison varojen riittäessä lahjoituksiini. Yksioikoisen ajatukseni mukaan kysyjän äiti saisi 200t, jolloin kysyjä ja veli saisivat realisesti lisää 50t kumpikin. No, vähiäni en lahjoita, eikä leskeyteni ole tilastollisesti todennäköistä!

kuppevaan kirjoitti:

Kiitos ansiokkaasta pyörityksestä, vaikka oudoksunkin lesken saavan lahjoittamansa 100t takaisin tasinkona:
"Esimerkkiin sovellettuna siten ap:n ositus ja jako menisivät siten kuin edellisessä viestissä olin esittänyt, eli
- B saa tasinkona 300.000
- L saa perintönä 150.000
- V saa perintönä 50.000"

Kaaliini ei vieläkään uponnut, että lahjoittamalla kaiken omistamani pois, voisin saada sen leskeksi "päästyäni" takaisin, puolison varojen riittäessä lahjoituksiini. Yksioikoisen ajatukseni mukaan kysyjän äiti saisi 200t, jolloin kysyjä ja veli saisivat realisesti lisää 50t kumpikin. No, vähiäni en lahjoita, eikä leskeyteni ole tilastollisesti todennäköistä!

Lue lisää

Näin totesin aiemmin:
"Näin siis Jäämistöoikeus I:n esimerkkilaskelman mukaan B (äiti) saisi tasinkoa 300.000 eli 100.000 enemmän kuin siinä tapauksessa, että lahjaa ei olisi annettu, vaan se olisi edelleen B:n omistuksessa!"

Tuo, että L ja V saisivat kumpainenkin 100.000 : 2 = 50.000 enemmän A:n jälkeen ja B:lle tulisi osituksessa tasinkoa vain 200.000, tuntuisi kyllä aivan loogiselta.

Korjaan: piti olla äidin omaisuus eikä "jäämistö". Leski on tietenkin elossa tapauksessa.

Korjataan vielä kerran, niin menee oikein.

Isän perinnönjako:
Perintöosat:
- Kevätlilja saa 200.000
- veli saa ennakkoperintönään 100.000 ja sen lisäksi 100.000 (eli saa jäämistöstä 100.000)