Miksi Toyota siirtyi bensaturboihin?

Tästä tulee pitkä juttelu.

Valetta heti aamuun.Skodamyyjä tais istua työpaikan läppärin ääreen.

TSIpois kirjoitti:

Tästä tulee pitkä juttelu.

Valetta heti aamuun.Skodamyyjä tais istua työpaikan läppärin ääreen.

Mikä on valetta? Sekö, että dieseleistä menee kansipahvi ja ainakaan merkkiliikkeet ei suostu edes yrittämään pahvin vaihtoa, kun siinä puuhassa antautuu seuraavaksi kansipulttien kierteet... ja seinämävahvuudet on tingitty niin ohkaisiksi, ettei kierteiden korjauskaan onnistu (Helicoililla tms.). Jotenka kansipahvi korjataan uusimalla moottori, tästä (aiheellinen) nimitys kertakäyttömoottori.

Puhumattakaan sitten noista "normaaleista" EGR/SVC venttiilivioista yms.

Vai tarkoittiko tojouskovainen, ettei vaihdelootissa ole muka ollut ongelmia? Tero lie jo unohtanut senkin ajan, kun piti itäautoihin odotella diesel automaatti yhdistelmää. Sama voi olla edessä myös bensaturbojen kanssa. Ellei ne bensaturbot tule markkinoille kuohittuina versioina, jolloin niiden parina voidaan käyttää hengettömille vapareille suunniteltuja laatikoita.

Ehkä kenkä puristi bensaturbon huoltovälistä.... niin, sehän on turha huoli. Vaikka pajalla pitää käydä 7,5 tkm välein, niin ehtalla terolla tämä tarkoittaa kuitenkin kerran vuoteen. Ei tojokiikuttimilla enempää ole tarvis ajaakaan - siihen homman on ihan muut pelit.

Kyllä ne kestää, jopa paremmin kuin Toyotan tietyt koneet.

" Kellä vitulla niitä on vara korjata jos koneet laukeaa jo 100-200tkm välissä!"

Nämähän painikoivat kuin vanhat mummot. Sussiunatkoon sentään.

Eikös tuo kestohuoli ole vain VW,skoda,seat ja audissa.
Skodan moottoritehdas pukkaa noita hajoavia pikkuturboja maailmalle.
Kertoo autowiki

Pikkuturbo alla ja huoltojen ja takuun hinta 360e/36KK/20tkm/vuosi. Ei minusta mikään paha hinta,kun käyttämättömät rahat palautetaan. Joka huollosta lasku kouraan,josta voi seurata hinnankertymistä. Nyt minulla on saamista 190e ensimmäiseltä 15 kk ajalta.

Joo, ihmiset on höynäytetty pahan kerran. Noin periaatteessa turboja ei tarvita lainkaan, ei edes dieseleihin. "Tarpeeksi" tehoa saadaan vain kuutiotilavuudella ja samalla tietysti vääntöä. Tosin monella riittäisi ihan hyvin tuollainen 1,3-litrainen vaparikone perhekäyttöön. Matka joutuisi eikä tulisi voimasta pula. Avensiksen kokoisiin sitten 1.6-litrainen vapari olisi ihan passeli ja isompiin kaksilitrainen. Näissäkään ei pitäisi ottaa yltiöpäisiä tehoja vaan 1.6.-litraisessa sellainen 100 hevosta olisi aika sopiva.

Ja turha huutaa jostain 7,5 tonnin öljynvaihtovälistä, kun se on niin pieni kustannus ihan mihin tahansa autoon, että jokaisen kannattais vaihtaa öljyt alle 10 000 km välein, niin pysyisi moottorit kunnossa. Ei nimittäin ne öljyt ole yhtään parempia kuin 30 vuotta sitten, vaikka kuinka purkin kyljessä muuta väitetään.

vanhaliitto kirjoitti:

Joo, ihmiset on höynäytetty pahan kerran. Noin periaatteessa turboja ei tarvita lainkaan, ei edes dieseleihin. "Tarpeeksi" tehoa saadaan vain kuutiotilavuudella ja samalla tietysti vääntöä. Tosin monella riittäisi ihan hyvin tuollainen 1,3-litrainen vaparikone perhekäyttöön. Matka joutuisi eikä tulisi voimasta pula. Avensiksen kokoisiin sitten 1.6-litrainen vapari olisi ihan passeli ja isompiin kaksilitrainen. Näissäkään ei pitäisi ottaa yltiöpäisiä tehoja vaan 1.6.-litraisessa sellainen 100 hevosta olisi aika sopiva.

Ja turha huutaa jostain 7,5 tonnin öljynvaihtovälistä, kun se on niin pieni kustannus ihan mihin tahansa autoon, että jokaisen kannattais vaihtaa öljyt alle 10 000 km välein, niin pysyisi moottorit kunnossa. Ei nimittäin ne öljyt ole yhtään parempia kuin 30 vuotta sitten, vaikka kuinka purkin kyljessä muuta väitetään.

Lue lisää

Kuolema korjaa pian viimeisetkin tojovaarit ja siihen loppuu 80-luvulle jämähtäneen tekniikan myynti.

koko_merkki_haudataan kirjoitti:

Kuolema korjaa pian viimeisetkin tojovaarit ja siihen loppuu 80-luvulle jämähtäneen tekniikan myynti.

Sitä ennen lääkärit ottavat onneksi noilta kortit pois. Hyvä juttu ajatellen liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta.
Loppuu se tien tukkona oleminen.

vanhaliitto kirjoitti:

Joo, ihmiset on höynäytetty pahan kerran. Noin periaatteessa turboja ei tarvita lainkaan, ei edes dieseleihin. "Tarpeeksi" tehoa saadaan vain kuutiotilavuudella ja samalla tietysti vääntöä. Tosin monella riittäisi ihan hyvin tuollainen 1,3-litrainen vaparikone perhekäyttöön. Matka joutuisi eikä tulisi voimasta pula. Avensiksen kokoisiin sitten 1.6-litrainen vapari olisi ihan passeli ja isompiin kaksilitrainen. Näissäkään ei pitäisi ottaa yltiöpäisiä tehoja vaan 1.6.-litraisessa sellainen 100 hevosta olisi aika sopiva.

Ja turha huutaa jostain 7,5 tonnin öljynvaihtovälistä, kun se on niin pieni kustannus ihan mihin tahansa autoon, että jokaisen kannattais vaihtaa öljyt alle 10 000 km välein, niin pysyisi moottorit kunnossa. Ei nimittäin ne öljyt ole yhtään parempia kuin 30 vuotta sitten, vaikka kuinka purkin kyljessä muuta väitetään.

Lue lisää

On se vaan mukava ajaa näillä uusilla turboilla, ei tarvitse huudattaa viimeisillään maantiellä ja muutenkin ovat tosi mukavia ajaa.

ToyotaHuutaa kirjoitti:

On se vaan mukava ajaa näillä uusilla turboilla, ei tarvitse huudattaa viimeisillään maantiellä ja muutenkin ovat tosi mukavia ajaa.

No just näin. Nämä papat pitävät turboja jonkinlaisina ylikireinä tehohirmuina kun perusversiot ovat oikeasti nimenomaan sitkeitä työjuhtia. Niillä loikotellaan menemään muhevan alaväännön saattelemena pintakaasulla isolla vaihteella. Se on juurikin sellaista arvokasta seniorimeininkiä.
Tehoja käytetään vain harvakseltaan kun tarvis on ja paremmin tämä tapahtuu niillä kalliimmilla tehomalleilla.

Kaikenkaikkiaan, kukaan joka on ajanut turbokoneella vähänkään enemmän ei halua palata takaisin vapariin. On se vaan sen verran muheva peli arkikäytössä. Vaihteistakaan ei tarvitse kuin puolet.

"Tuo Tojottimen bensaturbo on on ilmeisesti hyötysuhteeltaan aika selvästi euromalleja parempi."
Millaista teknistä tietoa tuosta uudesta koneesta on julkaistu? Mitä eroja eurorotteloihin verrattuna siinä on?

uskaltaako_vaihtaa kirjoitti:

"Tuo Tojottimen bensaturbo on on ilmeisesti hyötysuhteeltaan aika selvästi euromalleja parempi."
Millaista teknistä tietoa tuosta uudesta koneesta on julkaistu? Mitä eroja eurorotteloihin verrattuna siinä on?

Lue lisää

http://www.greencarcongress.com/2015/03/20150304-auris.html

tuossa kirjoitti:

http://www.greencarcongress.com/2015/03/20150304-auris.html

Tero vetoaa normikulutuksiin. Todelliset kulutukset ovat olleet, myös ja erityisesti tollolootan "talousmallien" tapauksessa 40-50 % suurempia.

Eikä tuo luvattu 109 g/km CO2 -päästökään mitenkään ihmeellinen ole vm2015 autolle. Oma bensaturboni on jo muutaman vuoden takaa, automaattivaihteinen ja huomattavasti naurista tehokkaampi. Tästä huolimatta CO2 lukema on vain 121.

tuossa kirjoitti:

http://www.greencarcongress.com/2015/03/20150304-auris.html

Ei jäänyt epäselväksi sekään, mistä on tekniikka kopioitu. Tohjon "uudessa" turbokoneessa välijäähdytin on tavanomaisen ilma-ilma -ratkaisun sijaan mallia ilma-jäähdytysneste. Kuten volkkareissakin...

Jokos TSI on ollut markkinoilla niin pitkään, että patentit vanhentuneet?

"1.8 liter VVT-i gasoline engine and electric motor generate a maximum power output of 136 DIN hp (101 kW), equipping the Auris Hybrid with a 0-100 km/h acceleration time of 10.9 seconds and a maximum speed of 180 km/h (112 mph). "

Miten tuollaiset suoritusarvot on mahdollisia? Jos pikkuluokan autossa on 136 hevosta niin kyllä kyytiä pitäisi löytyä paöjon enemmän. Nyt ei jokin täsmää...

OutojaLukuja kirjoitti:

"1.8 liter VVT-i gasoline engine and electric motor generate a maximum power output of 136 DIN hp (101 kW), equipping the Auris Hybrid with a 0-100 km/h acceleration time of 10.9 seconds and a maximum speed of 180 km/h (112 mph). "

Miten tuollaiset suoritusarvot on mahdollisia? Jos pikkuluokan autossa on 136 hevosta niin kyllä kyytiä pitäisi löytyä paöjon enemmän. Nyt ei jokin täsmää...

Lue lisää

Tollolootan teho mitataan japaninponeina. Lukemat saa vertailukelpoisiksi kertomalla ne 0,85:llä

uskaltaako_vaihtaa kirjoitti:

"Tuo Tojottimen bensaturbo on on ilmeisesti hyötysuhteeltaan aika selvästi euromalleja parempi."
Millaista teknistä tietoa tuosta uudesta koneesta on julkaistu? Mitä eroja eurorotteloihin verrattuna siinä on?

Lue lisää

Ei siinä mitään kovin ihmeellistä ole. Turbo välijäähdytin on ihan normi kauraa - paitsi japseille ;-D

Suorasuihkutuskaan ei mikään varsinainen uutuus ole. Ainoa erikoisuus liittyy venttiiliajoitukseen säätöön. Se on periaatteessa ihan normi mekaaninen, mutta säätövara on niin pitkä että imuventtiilit saadaan pysymään auki vielä puristustahdin alussa. Tällöin osa sylinteriin imetystä kaasusta painetaan takaisin imusarjaan ja tehollinen puristussuhde jää pienemmäksi. Tämä on köyhän miehen versio Atkinson -moottorista. Tämä venttiileillä kikkailemalla tehty "muuttuva puristussuhde" selittää senkin, minkä vuoksi näissä tohjon Atkinson -moottoreissa teho jää aika vaatimattomaksi suhteessa iskutilavuuteen.

Aidossa Atkinson -moottorissa on monimutkainen kampikoneisto, jonka ansiosta isukupituus on erilainen puristus- ja työtahtien aikana. Pitkä iskunpituus työtahdissa "imee" kaiken energian pakokaasuista ja lyhyt iskunpituus puristuksessa varmistaa, ettei seos syty ennen omia aikojaan.

Muuttuvaa venttiilinnostoa ei näyttäisi olevan ts. tämä ei ole ns .kaasuläpätön moottori.

melko_peruskauraa kirjoitti:

Ei siinä mitään kovin ihmeellistä ole. Turbo välijäähdytin on ihan normi kauraa - paitsi japseille ;-D

Suorasuihkutuskaan ei mikään varsinainen uutuus ole. Ainoa erikoisuus liittyy venttiiliajoitukseen säätöön. Se on periaatteessa ihan normi mekaaninen, mutta säätövara on niin pitkä että imuventtiilit saadaan pysymään auki vielä puristustahdin alussa. Tällöin osa sylinteriin imetystä kaasusta painetaan takaisin imusarjaan ja tehollinen puristussuhde jää pienemmäksi. Tämä on köyhän miehen versio Atkinson -moottorista. Tämä venttiileillä kikkailemalla tehty "muuttuva puristussuhde" selittää senkin, minkä vuoksi näissä tohjon Atkinson -moottoreissa teho jää aika vaatimattomaksi suhteessa iskutilavuuteen.

Aidossa Atkinson -moottorissa on monimutkainen kampikoneisto, jonka ansiosta isukupituus on erilainen puristus- ja työtahtien aikana. Pitkä iskunpituus työtahdissa "imee" kaiken energian pakokaasuista ja lyhyt iskunpituus puristuksessa varmistaa, ettei seos syty ennen omia aikojaan.

Muuttuvaa venttiilinnostoa ei näyttäisi olevan ts. tämä ei ole ns .kaasuläpätön moottori.

Lue lisää

Kiitos vastauksista.
Minua vähän epäilyttää tämä uusi turbokone. Kun eurooppalaiset eivät ole kestäneet ollenkaan ja TM:n kestotestissäkin volkkarin turbo oli jo aivan loppuunkulunut 60.000km jälkeen.
Tässä Toyotan uudessa koneessa arveluttaa että koneeseen on jätetty kaikki venttiilien ajoituksen säädöt ja Atkinssonin kierrot jotka on suunniteltu vapaastihengittäviin koneisiin. Eikö olisi parempi jättää tuollaiset ylimääräiset kikkailut pois kun ahdin painaa ilman paineella sylinteriin eikä mitään imupuolen ylimääräistä kikkailua oikeasti tarvitse.
Nyt näyttää että Toyota on tehnyt vielä monimutkaisemman virityksen kuin nuo europommit ovat.

Uskaltaako_vaihtaa kirjoitti:

Kiitos vastauksista.
Minua vähän epäilyttää tämä uusi turbokone. Kun eurooppalaiset eivät ole kestäneet ollenkaan ja TM:n kestotestissäkin volkkarin turbo oli jo aivan loppuunkulunut 60.000km jälkeen.
Tässä Toyotan uudessa koneessa arveluttaa että koneeseen on jätetty kaikki venttiilien ajoituksen säädöt ja Atkinssonin kierrot jotka on suunniteltu vapaastihengittäviin koneisiin. Eikö olisi parempi jättää tuollaiset ylimääräiset kikkailut pois kun ahdin painaa ilman paineella sylinteriin eikä mitään imupuolen ylimääräistä kikkailua oikeasti tarvitse.
Nyt näyttää että Toyota on tehnyt vielä monimutkaisemman virityksen kuin nuo europommit ovat.

Lue lisää

Ei näitä pakoon pääse.

Muuttuvaa venttiiliajoitusta käytetään yleisesti. Sillä saa vääntöaluetta kasvatettua -> ei tarvi niin kierrättää moottoria -> polttoainetalous paranee.

Muuttuva venttiilinnosto (mikä on aika monimutkainen systeemi) pyrkii vähentämään ns. kuristushäviötä, mikä tulee, kun bensakoneessa tehoa säädetään imuilmaa kuristamalla ... eli moottori joutuu kevyellä kuormituksella toimimaan "tyhjiöpumppuna" imusarjan alipainetta vastaan. Eli polttoainetaloutta näin parannetaan.

Suorasuihkutuskin taitaa jossain määrin hyökätä samaan suuntaan ts. alentaa lämpötilaa/painetta sylinterissä puristuksen aikana...

Ahdin ei siis todellakaan paina ilmaa sylinteriin koko ajan - bensakoneessa - vaan tyhjäkäynnillä & kevyellä kuormituksella ilman saantia rajoitetaan rankasti ja ollaan siis alipaineen puolella.

Atkinson puolestaan hyökkää bensakoneen matalaa puristussuhdetta päin. Puristussuhteen kasvattaminen parantaisi hyötysuhdetta, mutku se saisi myös polttoaineen syttymään ennen aikojaan (=nakutus).

melko_peruskauraa kirjoitti:

Ei siinä mitään kovin ihmeellistä ole. Turbo välijäähdytin on ihan normi kauraa - paitsi japseille ;-D

Suorasuihkutuskaan ei mikään varsinainen uutuus ole. Ainoa erikoisuus liittyy venttiiliajoitukseen säätöön. Se on periaatteessa ihan normi mekaaninen, mutta säätövara on niin pitkä että imuventtiilit saadaan pysymään auki vielä puristustahdin alussa. Tällöin osa sylinteriin imetystä kaasusta painetaan takaisin imusarjaan ja tehollinen puristussuhde jää pienemmäksi. Tämä on köyhän miehen versio Atkinson -moottorista. Tämä venttiileillä kikkailemalla tehty "muuttuva puristussuhde" selittää senkin, minkä vuoksi näissä tohjon Atkinson -moottoreissa teho jää aika vaatimattomaksi suhteessa iskutilavuuteen.

Aidossa Atkinson -moottorissa on monimutkainen kampikoneisto, jonka ansiosta isukupituus on erilainen puristus- ja työtahtien aikana. Pitkä iskunpituus työtahdissa "imee" kaiken energian pakokaasuista ja lyhyt iskunpituus puristuksessa varmistaa, ettei seos syty ennen omia aikojaan.

Muuttuvaa venttiilinnostoa ei näyttäisi olevan ts. tämä ei ole ns .kaasuläpätön moottori.

Lue lisää

Jep, suorasuihkutus Tojossa ei ole mikään uutinen. henkilöautoissa Ekana se oli Mitsun carismassa ja seuraavana Avessa. Sen jälkee Tojo myi kyseistä tekniikka Volkkarilla jonka pohjalta Volkkarille tuli FSI-koneet.

Missä avessa? Siis suorasuihku?

Uskaltaako_vaihtaa kirjoitti:

Kiitos vastauksista.
Minua vähän epäilyttää tämä uusi turbokone. Kun eurooppalaiset eivät ole kestäneet ollenkaan ja TM:n kestotestissäkin volkkarin turbo oli jo aivan loppuunkulunut 60.000km jälkeen.
Tässä Toyotan uudessa koneessa arveluttaa että koneeseen on jätetty kaikki venttiilien ajoituksen säädöt ja Atkinssonin kierrot jotka on suunniteltu vapaastihengittäviin koneisiin. Eikö olisi parempi jättää tuollaiset ylimääräiset kikkailut pois kun ahdin painaa ilman paineella sylinteriin eikä mitään imupuolen ylimääräistä kikkailua oikeasti tarvitse.
Nyt näyttää että Toyota on tehnyt vielä monimutkaisemman virityksen kuin nuo europommit ovat.

Lue lisää

Jos tojo tekee pommeja niin se myös asentaa korvauksetta uudet tilalle vielä 10v päästä?

Toisin kuin VW konserni kiistää kaiken?

melko_peruskauraa kirjoitti:

Ei näitä pakoon pääse.

Muuttuvaa venttiiliajoitusta käytetään yleisesti. Sillä saa vääntöaluetta kasvatettua -> ei tarvi niin kierrättää moottoria -> polttoainetalous paranee.

Muuttuva venttiilinnosto (mikä on aika monimutkainen systeemi) pyrkii vähentämään ns. kuristushäviötä, mikä tulee, kun bensakoneessa tehoa säädetään imuilmaa kuristamalla ... eli moottori joutuu kevyellä kuormituksella toimimaan "tyhjiöpumppuna" imusarjan alipainetta vastaan. Eli polttoainetaloutta näin parannetaan.

Suorasuihkutuskin taitaa jossain määrin hyökätä samaan suuntaan ts. alentaa lämpötilaa/painetta sylinterissä puristuksen aikana...

Ahdin ei siis todellakaan paina ilmaa sylinteriin koko ajan - bensakoneessa - vaan tyhjäkäynnillä & kevyellä kuormituksella ilman saantia rajoitetaan rankasti ja ollaan siis alipaineen puolella.

Atkinson puolestaan hyökkää bensakoneen matalaa puristussuhdetta päin. Puristussuhteen kasvattaminen parantaisi hyötysuhdetta, mutku se saisi myös polttoaineen syttymään ennen aikojaan (=nakutus).

Lue lisää

Ei kai TSI:ssä tai Fordin koneessa näitä muuttuvia venttiilinajoituksia? Niissähän on kuitenkin aivan riittävä suorituskyky joten tuollaiset viritykset tuntuvat minusta turhilta. Riittää kun on se turbo murheena.

2.4STW kirjoitti:

Jep, suorasuihkutus Tojossa ei ole mikään uutinen. henkilöautoissa Ekana se oli Mitsun carismassa ja seuraavana Avessa. Sen jälkee Tojo myi kyseistä tekniikka Volkkarilla jonka pohjalta Volkkarille tuli FSI-koneet.

Lue lisää

Lopetapa tuo paskan jauhaminen heti alkuunsa Toyotan suorasuihkutekniiikan myymisestä Volkswagenille. Noin ei ole koskaan tapahtunut.
Suorasuihkutekniikka on paljon vanhempaa perua, niin vanhaa, että Toyota ei ole edes tehnyt vielä autoja silloin. VW:n FSI tarkoittaa muutakin kuin suorasuihkutusta. Tullessaan se oli laihaseostekniikkaa kerrostetulla syötöllä ja ihan konsernin omaa kehitelmää, joka esiteltiin ensin Audi LeMans-kilpurin prototyypissä.
http://wikicars.org/en/Fuel_Stratified_Injection

Tarkistappas vaan _henkilöautojen_ bensakoneiden suorasuihkutustekniikasta asiat kertaalleen. Kas kun on hiukan eri asia tehdä tekniikka kelvoksi massatuotteeseen kui liki yskittäiskappaleittain tehtyyn kilpa-autoon.

TM on vuosikausia sitten uutisoinut kun Toyotan bensan suorasuihkutekiikkaa Volsulle. Se tuli myyntiin FSI-malleissa jotka kylläkin jäi aika lyhytaikaisiksi harjoitteiksi Volsun kiirehtiessä TSI koneiden kanssa.
2-kopan Avessa oli alusta asti 2L ja 2.4L koneissa suorasuihkutus ihan jo Suomessakin. Laihaseos olikin sitten jo Carina Essäkin mutta pääasiassa sitä myytinn Aven 1-kopan 1.8L koneena enne face-liftiä. Face-liftin jälkeen 1.8L ei enää ollut laihaseoskone.

Jep, hiukan kohteliaapaa kieltä jos saa pyytää.

höpöhöpötaas kirjoitti:

Lopetapa tuo paskan jauhaminen heti alkuunsa Toyotan suorasuihkutekniiikan myymisestä Volkswagenille. Noin ei ole koskaan tapahtunut.
Suorasuihkutekniikka on paljon vanhempaa perua, niin vanhaa, että Toyota ei ole edes tehnyt vielä autoja silloin. VW:n FSI tarkoittaa muutakin kuin suorasuihkutusta. Tullessaan se oli laihaseostekniikkaa kerrostetulla syötöllä ja ihan konsernin omaa kehitelmää, joka esiteltiin ensin Audi LeMans-kilpurin prototyypissä.
http://wikicars.org/en/Fuel_Stratified_Injection

Lue lisää

Tässä vielä Wikistä asian historiikki (tekstejä lyhenneettynä).


In 1996 gasoline direct injection reappeared in the automotive market. Mitsubishi was the first with a GDI engine in the Japanese market with its Galant/Legnum's 4G93 1.8 L inline-four.[14][15] It was subsequently brought to Europe in 1997 in the Carisma,[16] In

1997 Nissan released the Leopard featuring the VQ30DD equipped with direct injection.

In 1998, Toyota's D4 direct injection system first appeared on v

In 1999, Renault introduced the 2.0 IDE (Injection Directe Esse

In 2000, the Volkswagen Group introduced its gasoline direct injec

2.4STW kirjoitti:

Tässä vielä Wikistä asian historiikki (tekstejä lyhenneettynä).


In 1996 gasoline direct injection reappeared in the automotive market. Mitsubishi was the first with a GDI engine in the Japanese market with its Galant/Legnum's 4G93 1.8 L inline-four.[14][15] It was subsequently brought to Europe in 1997 in the Carisma,[16] In

1997 Nissan released the Leopard featuring the VQ30DD equipped with direct injection.

In 1998, Toyota's D4 direct injection system first appeared on v

In 1999, Renault introduced the 2.0 IDE (Injection Directe Esse

In 2000, the Volkswagen Group introduced its gasoline direct injec

Lue lisää

Ehhehhee. Tojofanaatikon "esimmäinen sarjatuotantoauto" ja lainauksessakin lukee "reappeared". Eli pikkaisen vaan kusetit leikkaamalla pois sen tiedon, että Mersulla oli suorasuihkutus sarjatuotannossa jo 50-luvulla.

Tämähän on se tarina melkein kaikkien vipstaakien kanssa eli ensimmäiset kokeilut löytyvät jopa sadan vuoden takaa, mutta vekotin on saattanut unohtua vuosikymmeniksi ja on "keksitty" uudelleen vasta 80/90 -luvulla tjsp. ja silloin on mekaaninen ohjaus päivitetty sähköiseksi ym.

Vrt. dieselien suorasuihkutuksesta puhuttaessa japsifnaatikot yrittää vielä epätoivoisempaa kusetusta mainostaessaan, että japseissa se otettiin ekana käyttöön. Jep, oliko peräti 3 kpl *kuorma-autoja*, joissa kokeiltiin täysin mekaanisesti ohjattua järjestelmää... että sellainen sarjatuotanto & henkilöautosovellus. Ja se "ensimmäinenkin" tarkoitti vain kumipyöräsovellusta, koska laivakoneissa yms. suorasuihkutusta oli käytetty jo aiemmin.

Ylipäätään bensakoneissa suorasuihkutuksen merkitys on pienempi kuin dieseleissä. Se oleellinen muutos oli siirtyminen kaasuttimista suihkutukseen.
Edelleenkään ei kaikissa autoissa ole suorasuihkutusta.... vrt. dieseleissä taitaa esikammiovehkeet olla jo aikalailla vähissä, kun henkilöautoista puhutaan.

Uskaltaako_vaihtaa kirjoitti:

Kiitos vastauksista.
Minua vähän epäilyttää tämä uusi turbokone. Kun eurooppalaiset eivät ole kestäneet ollenkaan ja TM:n kestotestissäkin volkkarin turbo oli jo aivan loppuunkulunut 60.000km jälkeen.
Tässä Toyotan uudessa koneessa arveluttaa että koneeseen on jätetty kaikki venttiilien ajoituksen säädöt ja Atkinssonin kierrot jotka on suunniteltu vapaastihengittäviin koneisiin. Eikö olisi parempi jättää tuollaiset ylimääräiset kikkailut pois kun ahdin painaa ilman paineella sylinteriin eikä mitään imupuolen ylimääräistä kikkailua oikeasti tarvitse.
Nyt näyttää että Toyota on tehnyt vielä monimutkaisemman virityksen kuin nuo europommit ovat.

Lue lisää

Muuttuva venttiilienajoitus turbomoottoreissakaan ei ole mitenkään uusi asia. Jo Vanhemmissa 1996-2004 valmistetuissa turbomoottori Volvoissakin on ollut käytössä muuttuva venttiilienajoitus(VVT-I).

Eiuutta kirjoitti:

Muuttuva venttiilienajoitus turbomoottoreissakaan ei ole mitenkään uusi asia. Jo Vanhemmissa 1996-2004 valmistetuissa turbomoottori Volvoissakin on ollut käytössä muuttuva venttiilienajoitus(VVT-I).

Lue lisää

Tämä muuttuva venttiilinajoitus on kanssa hauska yksityiskohta. Terot tuntuvat paukuttavan senkin osalta henkseleitä ikään kuin kyseessa olisi tohjon keksitö. Vaan ei wikipediassa tohjoa mainita lainkaan - Fiat & Alfa ovat tässä lajissa ensi askeleet ottaneet (kun puhutaan toimivista mootteista eikä pelkästä kivan idean patentoinnista).

Myös hydrauliikalla tehty muuttuva venttiilin nosto & ajoitus on aika jänskä. Ekat kokeilut 1920 luvulla, mutta massatuotantoon vasta 2010 -luvulla...

tekstejä_vääristeltyinä kirjoitti:

Ehhehhee. Tojofanaatikon "esimmäinen sarjatuotantoauto" ja lainauksessakin lukee "reappeared". Eli pikkaisen vaan kusetit leikkaamalla pois sen tiedon, että Mersulla oli suorasuihkutus sarjatuotannossa jo 50-luvulla.

Tämähän on se tarina melkein kaikkien vipstaakien kanssa eli ensimmäiset kokeilut löytyvät jopa sadan vuoden takaa, mutta vekotin on saattanut unohtua vuosikymmeniksi ja on "keksitty" uudelleen vasta 80/90 -luvulla tjsp. ja silloin on mekaaninen ohjaus päivitetty sähköiseksi ym.

Vrt. dieselien suorasuihkutuksesta puhuttaessa japsifnaatikot yrittää vielä epätoivoisempaa kusetusta mainostaessaan, että japseissa se otettiin ekana käyttöön. Jep, oliko peräti 3 kpl *kuorma-autoja*, joissa kokeiltiin täysin mekaanisesti ohjattua järjestelmää... että sellainen sarjatuotanto & henkilöautosovellus. Ja se "ensimmäinenkin" tarkoitti vain kumipyöräsovellusta, koska laivakoneissa yms. suorasuihkutusta oli käytetty jo aiemmin.

Ylipäätään bensakoneissa suorasuihkutuksen merkitys on pienempi kuin dieseleissä. Se oleellinen muutos oli siirtyminen kaasuttimista suihkutukseen.
Edelleenkään ei kaikissa autoissa ole suorasuihkutusta.... vrt. dieseleissä taitaa esikammiovehkeet olla jo aikalailla vähissä, kun henkilöautoista puhutaan.

Lue lisää

En oikein laskisi jotain 50-luvun yksittäisessä mallissa ollutta ja pois jäänyttä viritelmää mukaan. EI ole meriitti ettei Mersu saanut suorasuihkua toimimaan.
Moderneissa autoissa ekana oli Mitsu ja sitten Tojotin.
Ymmärtääkseni aiemmin väitit Volkkarilla olleen suosrasuihku nykytyotantoautoissa ennen Toyotinta ja sehän ei pidä paikkaansa.

Niin, Mersulla oli myös S-sarjassa täysin sähköiset jarrut mutta ei ole enää kun eivät saaneet loppujen lopuksi toimimaan. Tehdas jopa vaihtoon kaikkiin kentällä oleviin takaisinkutsuna perinteiset jarrut.
Jos 10 vuoden päästä väitellään siitä kenellä on ekana toimiva sähköinen jarrujärjestelmä, pidä nyt mielessä tämä Mersun sekoilu :-)

Oleellisinta ei ole se kuka keksii vaan kuka saa sen toimimaan. Ei minua auton ostajana voisi vähempää kiinnostaa kuka keksi jokin härvelin vaan vain ja ainoastaan missä autossa vermeet toimii parhaiten.
Ymmärrän kyllä että joillekin merkki tulee ekana vaikka kortitalo hajoaisi käsiin.

Mutta jospa jatketaan näistä nykyautoista ja siitä onko edes olemassa hyviä autoja. Minun mielestä on vain olemassa erilailla huonoja autoja joista valinta osuus omilla kriteereillä vähiten huonoon.

"En oikein laskisi jotain 50-luvun yksittäisessä mallissa ollutta ja pois jäänyttä viritelmää mukaan. EI ole meriitti ettei Mersu saanut suorasuihkua toimimaan.

Moderneissa autoissa ekana oli Mitsu ja sitten Tojotin. "

Sä olet kovin valikoiva näiden meriittien jakamisessa. Useat sanovat että vain eka voi olla SE eka. Sun säännöillä eka on se jonka sinä valitset useasta ensimmäisten joukosta ekaksi. Tyylinsä kullakin.

ShadesOn kirjoitti:

"En oikein laskisi jotain 50-luvun yksittäisessä mallissa ollutta ja pois jäänyttä viritelmää mukaan. EI ole meriitti ettei Mersu saanut suorasuihkua toimimaan.

Moderneissa autoissa ekana oli Mitsu ja sitten Tojotin. "

Sä olet kovin valikoiva näiden meriittien jakamisessa. Useat sanovat että vain eka voi olla SE eka. Sun säännöillä eka on se jonka sinä valitset useasta ensimmäisten joukosta ekaksi. Tyylinsä kullakin.

Lue lisää

Mulle käy sekin että olet kaikissa aisoissa oikeassa ja minä väärässä jos silla tavalla päästään eroon jankkaamisesta :-)

Kukin voi katsoa linkeistä faktat ja sopia itselleen sopivan tulkinnan itsensä kanssa.

Ei muuta kun nyt sitten vaan uutta autoa ostamaan, eikö?

"Kukin voi katsoa linkeistä faktat ja sopia itselleen sopivan tulkinnan itsensä kanssa."

Mä en ole koskaan kokenut tarpeelliseksi tehdä tulkintoja noin yksiselitteisessä asiassa kuin "ensimmäinen". Aikajanalla eka on eka. Sen jälkeen tulevat ovat jotain muuta. jos niille haluan jakaa niille jotain krediittejä niin käytän jotain muuta sanaa kuin ensimmäiseen tai keksimiseen viittavia.

2.4STW kirjoitti:

En oikein laskisi jotain 50-luvun yksittäisessä mallissa ollutta ja pois jäänyttä viritelmää mukaan. EI ole meriitti ettei Mersu saanut suorasuihkua toimimaan.
Moderneissa autoissa ekana oli Mitsu ja sitten Tojotin.
Ymmärtääkseni aiemmin väitit Volkkarilla olleen suosrasuihku nykytyotantoautoissa ennen Toyotinta ja sehän ei pidä paikkaansa.

Niin, Mersulla oli myös S-sarjassa täysin sähköiset jarrut mutta ei ole enää kun eivät saaneet loppujen lopuksi toimimaan. Tehdas jopa vaihtoon kaikkiin kentällä oleviin takaisinkutsuna perinteiset jarrut.
Jos 10 vuoden päästä väitellään siitä kenellä on ekana toimiva sähköinen jarrujärjestelmä, pidä nyt mielessä tämä Mersun sekoilu :-)

Oleellisinta ei ole se kuka keksii vaan kuka saa sen toimimaan. Ei minua auton ostajana voisi vähempää kiinnostaa kuka keksi jokin härvelin vaan vain ja ainoastaan missä autossa vermeet toimii parhaiten.
Ymmärrän kyllä että joillekin merkki tulee ekana vaikka kortitalo hajoaisi käsiin.

Mutta jospa jatketaan näistä nykyautoista ja siitä onko edes olemassa hyviä autoja. Minun mielestä on vain olemassa erilailla huonoja autoja joista valinta osuus omilla kriteereillä vähiten huonoon.

Lue lisää

Toimitko samalla logiikalla myös dieselin suorasuihkutuksen suhteen eli valistat teroja innokkaasti siitä, ettei japseilla ole osaa eikä arpaa ao. tekniikan kehittämisessä, kun puhutaan henkilöautosovellutuksesta?

Mahdottomuus ajatella korjaavansa sitä autoa kun tietää, ettei siitä ihan alkuperäisversiota koskaan tule, eikä tarkoituskaan vaan minun mieltymyksiin sopiva ja sehän ei muille sovi. Sen tietää, että joutuu taas ajelemaan karkuun jne.. Sitähän se tässä on ollut vaikka itse uskoittelin itselleni asioiden olevan kunnossa. Aina jokin pelti halutaan tuunata erimuotoon, vaaditaan jotain muuta. Kun se arki korjauksen jälkeen alkaa, niin kaiken tämän vaivan jälkeen auton pitäisi olla jokin julkinen näyttelyväline ja työkone samaan aikaan. Todelliset urheiluautot puretaan ja kasataan joka kilpailun jälkeen. En minä tästä autosta ole mitään erikoisversiota suunnitellut. Loppupeleissä tämä auto on paremmassa turvassa tässä värityksessä. Kaikki loput mikä ei ole korjaamista ja huoltoa on laitonta ilkivaltaa. Kiitos virikkeistä joita olette lähetelleet. Muistakaa, ettei autolla ole enää tarkoitus varsinaisesti ajaa. Ajoon ja urheiluun joku sitä haaveilee, mutta se on sitten jo romurallia. Hellä hoivaa ja sen loppu se.